2009-11-21 MTV3: Närpiön kunta pyörii maahanmuuttajien voimin

[Nauris]

"Dokumentti ohjaaja Elina Hirvosen matkasta espanjalaiselle tomaattifarmille, missä Afrikasta tulleet laittomat siirtolaiset viljelevät myös Suomeen tulevia talvitomaatteja."

Tänään klo 16:15

Tv2 Dokumenttiprojekti: Paratiisi
Elina Hirvosen elokuva siirtotyöläisistä palkittiin Amsterdamissa

[Nauris]

Katso uutinen

Närpiön kasvihuoneviljelijät huolissaan maahanmuuttopolitiikasta
Närpiölle syydetään rahatukea eniten
Närpiö - Puolueiden kannatus kunnassa
Närpiö - Närpes - apartheid rehottaa v. 2010!
Närpiön tomaattitilanne
Närpiön kurkunleikkaajat

Kanadalaistutkija varoittaa Ruotsin mallista maahanmuutossa
A2: Maassa maan tavalla - ja maasta ulos!

[Pergolaattori]

Katso uutinen

Närpiön kasvihuoneviljelijät huolissaan maahanmuuttopolitiikasta
Närpiölle syydetään rahatukea eniten
Närpiö - Puolueiden kannatus kunnassa
Närpiö - Närpes - apartheid rehottaa v. 2010!
Närpiön tomaattitilanne
Närpiön kurkunleikkaajat

Kanadalaistutkija varoittaa Ruotsin mallista maahanmuutossa
A2: Maassa maan tavalla - ja maasta ulos!

(http://hs13.snstatic.fi/webkuva/sarjis/560/1305753435074?ts=33)

-

[Elemosina]

Suomen top 50 maataloustuen saajat - Närpiön tomaattibisnekseen virtasi taas suuria summia
...
Suurin tuensaaja 2017 oli Luonnonvarakeskus runsaan 2,2 miljoonan euron tukipotilla. Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

Toiseksi eniten tukea sai Suomen metsäkeskus vajaan 2 miljoonan euron tuella. Metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Sen tehtävänä on edistää kestävää metsätaloutta ja alan elinkeinoja sekä neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Kolmanneksi suurin tuensaaja närpiöläinen Andelslaget Närpes Grönsaker, suomeksi Osuuskunta Närpiön vihannes vajaan 1,9 miljoonan euron tukisummalla. Närpiön Vihannes on 43 kasvihuoneviljelijän omistama kotimaisten vihannesten tuottajaosuuskunta. Se ilmoittaa olevansa maan johtava kotimaisten tomaattien toimittaja, jonka valikoimaan kuuluvat myös erikoistomaatit, kurkut, paprikat ja chilit.

Neljäntenä tulee niin ikään närpiöläinen, Suomen suurimpiin tomaatintuottajiin lukeutuva Sven Sigg AB runsaan 1,8 miljoonan euron ja viidentenä Valio niin ikään runsaan 1,8 miljoonan euron tukisummalla. EU maksaa Valiolle ns. koulumaitotukea. Närpiöläinen tomaatintuottaja Jan-Erik Sigg Ab oli kuudentena runsaan 1,7 miljoonan euron tukisummalla.
http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826185_ta.shtml

Närpiön tomaateille tukea edelleen.

[ämpee]

Tuosta voi äkkinäinen päästä sellaiseen käsitykseen, että Närpiön kunta pyöriikin tukirahoilla eikä maahanmuuttajien voimin.
Olisikohan aika lopettaa tuo tukeminen ja päästää maahanmuuttajat näyttämään ??

[ISO]

Närpiön kunta pyörii maataloustukien voimin.

Siinä sivussa tukityöllistetään muutama maahanmuuttaja.

[guest14935]

Siinä sivussa tukityöllistetään muutama maahanmuuttaja.

Jolleivat peräti ole hakeneet niitä sinne. Tossa vaan se ongelma että kovin pienipalkkainen jos on, niin enempikin laskee kuin nostaa yleistä elintasoa. Riippuen toki siitä paljonko työläistä riistetään, mihin työläisen rahat kuluvat ja varsinkin mihin riistämisellä saadut rahat kuluvat, menevätkö ulkomaille vaiko kotimaiseen kulutukseen jne.
Tässä kuitenkin aika selvä juttu kun tukiaisilla toimivat.

[Pekka Kemppainen]

Kaikille suomalaisille, jotka poraavat työn perään. Esimerkiksi kouluttamattomat finskit otettaisiin kaikki paikallisille tarhoille, mutta tulokkaita ei ole, joten on pakko turvautua ulkomaalaisiin.

Työtä suomessa on, mutta palkkaa ei ikinä tarpeeksi. Miten joku voi sitten puhua aina ettei ole töitä. Asia on pikemminkin niin että ei ole mielyttäviä, hyvin palkattuja töitä kaikille. Voiko kouluttamaton ja kenties kokematon finski vaatia tätä kaikkea työltä? Ei voi.

Pk-seudun vuokrataso on keinotekoisen korkea, millä on vaikutusta myös työvoiman saatavuuteen: Olen tavannut henkilöitä, jotka ovat irtisanoutuneet jo saaamastaan työstä kun ovat laskeneet, ettei matkat+asumiset jälkeen jää plussalle. Tosin siihen liittyi myös työnantajan tarjoaman tuntimäärän jääminen liian alas, mutta firma jäi ilman näitä henkilöitä.

Voiko kiinteisönomistaja vaatia vuokraa jota ei matalapalkka-alalla työskentelevä pysty maksamaan? Kyllä voi.

Matujen rekrytoiminen on lähes pakollista, eikä heille pk-seudun kustannustaso ole ongelma. Heillä esm. toimeentulotuki-päätökset tehdään pidemmäksi ajaksi, eikä ansaittu palkka alenna tukia samalla summalla. Saattaisko tää aiheuttaa "työhaluttomuutta" suomalaisissa?

[Rokka]

Suomen top 50 maataloustuen saajat - Närpiön tomaattibisnekseen virtasi taas suuria summia
...
Suurin tuensaaja 2017 oli Luonnonvarakeskus runsaan 2,2 miljoonan euron tukipotilla. Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

Toiseksi eniten tukea sai Suomen metsäkeskus vajaan 2 miljoonan euron tuella. Metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Sen tehtävänä on edistää kestävää metsätaloutta ja alan elinkeinoja sekä neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Kolmanneksi suurin tuensaaja närpiöläinen Andelslaget Närpes Grönsaker, suomeksi Osuuskunta Närpiön vihannes vajaan 1,9 miljoonan euron tukisummalla. Närpiön Vihannes on 43 kasvihuoneviljelijän omistama kotimaisten vihannesten tuottajaosuuskunta. Se ilmoittaa olevansa maan johtava kotimaisten tomaattien toimittaja, jonka valikoimaan kuuluvat myös erikoistomaatit, kurkut, paprikat ja chilit.

Neljäntenä tulee niin ikään närpiöläinen, Suomen suurimpiin tomaatintuottajiin lukeutuva Sven Sigg AB runsaan 1,8 miljoonan euron ja viidentenä Valio niin ikään runsaan 1,8 miljoonan euron tukisummalla. EU maksaa Valiolle ns. koulumaitotukea. Närpiöläinen tomaatintuottaja Jan-Erik Sigg Ab oli kuudentena runsaan 1,7 miljoonan euron tukisummalla.
http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826185_ta.shtml

Närpiön tomaateille tukea edelleen.

Jan-Erikillä tukiaisia 1,7milj. € v.2017 ja 2016 on tilikauden tulos ollut 1,8milj. €. Ei olisi mikään yllätys jos v.2017 tilikauden tulos olisi jotakuinkin sama kuin nuo saadut tukiaiset.
Mikäs siinä on yrittäessä kun valtio takaa onnistumisen. Nuo muut tomaatintuottajat olisivat pahasti pakkasen puolella, jos ei valtio maksaisi tukiaisia.

[Golimar]

Ihme hyypiö tuo Markku Huusko kun Uusi Suomi ei riitä valheiden levitykseen vaan sitä s.ntaa pitää levittää Kauppalehdessäkin.

Maahanmuutosta voi synnyttää voittajan tarinan

Sisällöttömillä hokemilla ei ratkaista voittajakuntia, vaan tarvitaan yritystoiminnan aktiivisuutta ja työpaikkoja.

Swingaava Savon Pariisi. Avaa aamusi metsäpolulla. Maaseudun mallia maailmalle.

Siinä muutama slogan, joilla suomalaiset kunnat yrittävät erottautua toisistaan. Halua sanoa on, mutta sisältö jää hötöksi.

Sisällöttömillä hokemilla ei ratkaista voittajakuntia, vaan tarvitaan yritystoiminnan aktiivisuutta ja työpaikkoja.

Pelkät talouden puitteetkaan eivät riitä: on suurta tarvetta ymmärrykselle, että muualta kuntaan tulevat eivät välttämättä puhu samaa murretta tai edes kieltä. Edellytetään kulttuurierojen hyväksymistä.

Joka ikisen suomalaisen kunnanisän ja -äidin pitäisi havahtua muuttoliiketutkija Timo Aron Twitterissä jakamista karttakuvista. Niistä voi nähdä, millä alueilla on tulevaisuutta ja millä ei, ellei joku tule ja käännä suuntaa. Voin paljastaa, että Helsinki ei näytä niissä kuvissa häviäjältä.

Vaikka kunnan sijainnilla on merkitystä, ei se ratkaise lähellekään kaikkea. Tunnetuin esimerkki menestyvistä, kaukana keskuksista sijaitsevista pikkukaupungeista lienee Närpiö. Sieltä on lähimpään keskikokoiseen kaupunkiin Vaasaan matkaa 80 kilometriä ja Helsinkiin 350 kilometriä.

Närpiössä yrittäjyys on vahvaa, mutta lisäksi merkille pantavaa on maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrän kasvu. Työpaikkoja on yli 4 300, ja se on niiden suhteen omavarainen. Työttömyysprosentti on noin 4, eli puolet siitä mitä Suomessa keskimäärin.

Monikulttuurisessa Närpiössä puhutaan 30 kieltä ja ikärakenne on nuorempi kuin esimerkiksi sen naapurissa Kaskisissa. Kun selaa Närpiön nettisivuja, huomaa myös, ettei kaupunki esittele kuntalaisiaan pelkkinä perinteisinä vaaleatukkina.

Monikulttuurisessa Närpiössä puhutaan 30 kieltä."

Alussa mainitut kuntasloganit ovat Joroisten, Sipoon ja Sysmän käyttämiä, eivätkä edes välttämättä huonoimpia. Myös jo mainitun Närpiön käyttämä "Staden där allt är möjligt" on tylsä.

Joskus menee ihan pieleen niin kuin silloin, kun Lohja aikoi erottautua paikkana, joka on "suomalaisten onneksi". Kaupunki ymmärsi perua poissulkevan sloganinsa.

Nyt joku kunta voisi mennä päinvastaiseen suuntaan ja panna mainostoimiston hakemaan itselleen myyntilausetta, jonka pääsisältö olisi: Suomen ystävällisin kunta maahanmuuttajille.

Lupaus edellyttäisi tietysti huutoon vastaamista paikallisilta päättäjiltä ja yrityselämältä sekä tavallisilta kuntalaisilta. Uusi brändi voisi siivittää minkä tahansa seudun Närpiön kaltaiseen menestystarinaan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maahanmuutosta-voi-synnyttaa-voittajan-tarinan/yuhKKLmL

[Uuno Nuivanen]

Huikea menestystarina tosiaan, jonka ylempi viesti selittää tyhjentävästi.

Kolmanneksi suurin tuensaaja närpiöläinen Andelslaget Närpes Grönsaker, suomeksi Osuuskunta Närpiön vihannes vajaan 1,9 miljoonan euron tukisummalla. Närpiön Vihannes on 43 kasvihuoneviljelijän omistama kotimaisten vihannesten tuottajaosuuskunta. Se ilmoittaa olevansa maan johtava kotimaisten tomaattien toimittaja, jonka valikoimaan kuuluvat myös erikoistomaatit, kurkut, paprikat ja chilit.

Neljäntenä tulee niin ikään närpiöläinen, Suomen suurimpiin tomaatintuottajiin lukeutuva Sven Sigg AB runsaan 1,8 miljoonan euron ja viidentenä Valio niin ikään runsaan 1,8 miljoonan euron tukisummalla. EU maksaa Valiolle ns. koulumaitotukea. Närpiöläinen tomaatintuottaja Jan-Erik Sigg Ab oli kuudentena runsaan 1,7 miljoonan euron tukisummalla.

Lisäksi orjapalkalla/palkkatuella rehkivät matut. Mahtaa tomaattikeisareita naurattaa matkalla pankkiin.

[Blanc73]

Kun selaa Närpiön nettisivuja, huomaa myös, ettei kaupunki esittele kuntalaisiaan pelkkinä perinteisinä vaaleatukkina.

Markku Huusko alkaa olla kävelevä parodia Unelma-hörhöstä. Säälittävä tapaus sinänsä.

[KTM]

Aika surkeaa ja kädetöntä porukkaa on nuo suomenruotsalaiset jos ruotsinkielinen kunta pyörii vain maahanmuuttajien varassa.

Toisaalta tulee hieman puuvillaplantaasit mieleen, kartanon (ruotsinkielinen) herra polttelee kuistilla keinutuolissa sikareita samalla kun ulkomailta laivattu orjatyövoima tekee peltohommat.

[Rokka]

Onhan tuo rantaruåtsalaisten viljelytoiminta aika nollasummapeliä. Firma saadaan juuri ja juuri pyörimään omillaan käyttämällä mamuja halpana työvoimana ja firman tulos muodostuu melkein suoraan valtion maksamista tukiaisista. Sitten siihen kaupan päälle saa esittää vielä suvaitsevaista ja hyvää ihmistä.
Toisaalta närpiöläisten suussa sanonta "me tienataan tällä", kuulostaisi vielä uskottavalta. Muut veronmaksajat tuolla eivät kyllä tienaa.

[Horn Hill]

Eräs tuttu luomutomaattien viljelijä kertoi jo kymmenisen vuotta sitten, että kaikki myynnistä saadut tuotot menevät kuluihin ja käteen jäävät tulot tulevat ainostaan tukiaisista.

[Roope]

Maahanmuutosta voi synnyttää voittajan tarinan
...
Nyt joku kunta voisi mennä päinvastaiseen suuntaan ja panna mainostoimiston hakemaan itselleen myyntilausetta, jonka pääsisältö olisi: Suomen ystävällisin kunta maahanmuuttajille.

Lupaus edellyttäisi tietysti huutoon vastaamista paikallisilta päättäjiltä ja yrityselämältä sekä tavallisilta kuntalaisilta. Uusi brändi voisi siivittää minkä tahansa seudun Närpiön kaltaiseen menestystarinaan.

Kärjistettynä Suomen ystävällisin kunta Piilaakson maahanmuuttajille vai Afrikan sarven maahanmuuttajille? Molempia ei voi saada samalla politiikalla samaan kuntaan. Jos eroa ei tee, valinta on jälkimmäinen.

Enkä kutsuisi Närpiön maahanmuuton julkisuudessa vaiettua historiaa miksikään menestystarinaksi.

[Titus]

Eräs tuttu luomutomaattien viljelijä kertoi jo kymmenisen vuotta sitten, että kaikki myynnistä saadut tuotot menevät kuluihin ja käteen jäävät tulot tulevat ainostaan tukiaisista.

Muutama kuukausi sitten käydessäni Närpiöläisellä kasvistarhalla sain kuulla, että tuotot ovat varsin hyviä pitkälle viedyn automatisoinnin ja kasvun optimoinnin
sekä kohtuuhintaisen (ulkomaalaistaustaisen) työvoiman ansiosta. Työvoima on Suomessa koko vuoden hieman vaihdellen koska kasvihuoneet pukkaa esim kurkkua 24/7/365.

[Dangr]

Kaikista ominaisuuksista tärkein maahanmuuttajatyövoimassa on se, että he eivät puhu Suomea.

[Pekka Kemppainen]

Aika surkeaa ja kädetöntä porukkaa on nuo suomenruotsalaiset jos ruotsinkielinen kunta pyörii vain maahanmuuttajien varassa.

Toisaalta tulee hieman puuvillaplantaasit mieleen, kartanon (ruotsinkielinen) herra polttelee kuistilla keinutuolissa sikareita samalla kun ulkomailta laivattu orjatyövoima tekee peltohommat.

Tomaattiviidakon kuninkaat veronmaksajan taskulla, -ja pygmit tekee duunit

Date: 21.3.2018

Vapaiden ja onnellisten maahanmuuttajien työllistämisestä, ja yritteliäisyydestään kuuluisa Närpiön tomaattibisnes on valtiovallan erityisessä suojeluksessa, -ja tukea virtaa. Tarkastelimme:

Kolonialismin ajan plantaashit ovat heränneet eloon ruotsinkielisen Pohjanmaan Närpiössä. Iso Valkoinen Mies saapastelee hellekypärä päässään tomaattirivien välissä, katsoen kuinka ruskeanahkaiset duunarit painaa hommia. Suomenkieltä ei kuulla muualla kuin siellä, missä tukiaisiin tarvittava raha kerätään veroina.

Kolmanneksi suurin tuensaaja närpiöläinen Andelslaget Närpes Grönsaker, suomeksi Osuuskunta Närpiön vihannes vajaan 1,9 miljoonan euron tukisummalla. Närpiön Vihannes on 43 kasvihuoneviljelijän omistama kotimaisten vihannesten tuottajaosuuskunta. Se ilmoittaa olevansa maan johtava kotimaisten tomaattien toimittaja, jonka valikoimaan kuuluvat myös erikoistomaatit, kurkut, paprikat ja chilit.

Neljäntenä tulee niin ikään närpiöläinen, Suomen suurimpiin tomaatintuottajiin lukeutuva Sven Sigg AB runsaan 1,8 miljoonan euron ja viidentenä Valio niin ikään runsaan 1,8 miljoonan euron tukisummalla. EU maksaa Valiolle ns. koulumaitotukea.Närpiöläinen tomaatintuottaja Jan-Erik Sigg Ab oli kuudentena runsaan 1,7 miljoonan euron tukisummalla.
http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826185_ta.shtml

Eräällä mainituista tomaattifarmareista tukiaisia siunaantui v.2017  1,7milj. € , ja v.2016 oli tilikauden tulos ollut 1,8milj. €.  Tulos ja tukiaiset ovat siis yhteismitallisia.

https://uutisiahauskastijakiinnostavasti.wordpress.com/2018/03/21/tomaattiviidakon-kuninkaat-veronmaksajan-taskulla-ja-pygmit-tekee-duunit/

[Roope]

Närpiö todistaa Jimmie Åkessonin maahanmuuttopuheet vääriksi.

Tomatriket i tillväxt

Närpes klingar bekant för de flesta, även om de aldrig skulle ha besökt staden. Närpes finns i våra salladsskålar, vid frukostbordet och i grönsaksdisken. Jag fick möjligheten att besöka tomatriket och evenemanget Slättens mat och mystik på väg till behandlingen av De Grönas jordbrukspolitiska program i Salo förra helgen.

Närpes är ett levande bevis på att Sverigedemokraternas Jimmie Åkesson har fel då han påstår, att inte invandrare skulle kunna få jobb på grund av sin härkomst.

Arbetskraftinvandringen är en viktig faktor bakom framgångsrik företagsverksamhet inom växthusnäringen i Närpes, där det talas trettio olika språk.

Enligt De Grönas jordbrukspolitiska program behöver vi säkerställa mer hållbar matproduktion på en tillräcklig nivå i Finland både nationellt och regionellt samt trygga producenternas skäliga inkomst. Mer rättvis inkomstfördelning inom livsmedelskedjan, närproducerad mat och direktförsäljning till konsumenterna är steg mot bättre lönsamhet. Målsättningen är att förbättra på lönsamheten och stegvis göra jordbruket mindre bidragsberoende.

Stängningen av den ryska marknaden, fjolårets svåra väderförhållanden och avvecklingen av mjölkkvoter har lett till att regeringen har nyligen kommit ut med ett finansieringspaket för att stöda jordbruket. Nyheter om jordbrukets problem är alarmerande, men även hoppingivande exempel finns.

Växthusstaden Närpes producerar 60 procent av Finlands tomater och 35 procent av gurkorna. Staden är känd för cleantech och hög sysselsättningsgrad hos invandrare samt ökande invånarantal och präglas av framtidstro.

Orten är en direkt motsats till den dystra bilden som skapas i diskussioner om jordbrukets lönsamhetsproblem, åldrande befolkning och låg sysselsättning. Mångsidig näringsstruktur är en försäkring mot ekonomiska problem vid extrema väderförhållanden. Växthusproduktionen är inte heller direkt hotad av klimatändringens följder på samma sätt som frilandsodling.

[...]

De Gröna vill hålla landsbygden levande, och där har jordbruket en viktig roll. Det nya programmet fastställer inte någon optimal farmstorlek, då alla typer av farmer har sin roll för livskraftig landsbygd, för att upprätthålla naturens mångfald och för matproduktionen. Alla vill inte bo i större städer, att bo på landet är ett medvetet val för de flesta.

Vihreä Lanka 17.9.2018

[Uuno Nuivanen]

Minun puolestani saa Närpiön kunta lakata pyörimästä.