Kolonialismia puolustanut tieteellinen artikkeli poistettiin väkivallan pelossa

[Skeptikko]

Kolonialismin parempi puoli on tulenarka aihe: siirtomaa­järjestelmää puolustanut tieteellinen artikkeli poistettiin väkivallan pelossa
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005583206.html

SAAKO siirtomaa-ajasta löytää hyviä puolia? Aihe on tulenarka.

Viimeksi ruutitynnyrin räjäytti tieteellinen artikkeli, jonka yhdysvaltalaisen Portlandin yli­opiston politiikan tutkimuksen professori Bruce Gilley kirjoitti kehitysmaita käsittelevään tieteelliseen julkaisuun. Kirjoitus ilmoitti asiansa jo otsikossa: Kolonialismin puolustus, The case for colonialism.

Ei aikaakaan, kun artikkelin raivostuttamat ihmiset ryhtyivät vastatoimiin. Eräät tutkijat panivat vireille adressin, jossa vaadittiin artikkelin perumista.
...
Lisäksi suuri joukko lehden toimitusneuvostoa erosi vastalauseena artikkelin julkaisulle.

Lopulta Third World Quarterlyn kustantaja ilmoitti poistavansa artikkelin lehden verkkoversiosta, koska päätoimittajaa oli uhattu väkivallalla.

JOS Gilley pyrki provokaatioon, hän onnistui. Erään arvostelijan mielestä artikkeli oli "klikkien kalastelua alaviitteillä".

Omien sanojensa mukaan Gilley halusi kyseenalaistaa vallitsevan oikeaoppisen kannan, jonka mukaan kolonialismi oli pelkästään pahasta.

Hän todisteli, että kolonialismi oli useimmille alueille hyödyksi ja laajalti alkuperäisten asukkaiden hyväksymää, koska se tarjosi parempaa hallintoa ja hyvinvointia.

Gilley vetoaa esimerkiksi kongolaisen itsenäisyysjohtajan Patrice Lumumban (1925–1961) ja nigerialaisen kirjailijan Chinua Acheben (1930–2013) kommentteihin siirtomaahallinnosta.

Achebe kirjoittaa muistelmissaan, ettei halua puolustaa kolonialismia mutta pitää tärkeänä tunnustaa, että "Britannian siirtomaita johdettiin kutakuinkin asiantuntevasti".

Kolonialismin vastainen ideologia ja taistelu on sitä vastoin johtanut lähinnä kurjuuteen ja estää yhä kehitystä, väittää Gilley. Menestyneet entiset siirtomaat Singapore, Belize ja Botswana rakentavat hänen mukaansa kolonialismin perustalle.

Tutkija ehdottaakin, että hauraisiin kehitysmaihin kannattaisi palauttaa siirtomaa-ajasta oppia ottavia hallintojärjestelmiä.
...
Oxfordin yliopiston teologian professori Nigel Biggar kiitteli kirjoitusta rohkeaksi uudelleenarvioksi siirtomaamenneisyydestä.

Biggar on joutunut itsekin myrskyn keskelle Etiikka ja Imperiumi -tutkimushankkeensa vuoksi. Hankkeen tarkoituksena on arvioida brittiläisen imperiumin moraalia ilman ennakko-oletusta järjestelmän pahuudesta.

Se sai 170 tutkijaa ympäri maailmaa kirjelmöimään Oxfordin yliopistolle, jotta se ei tukisi "imperiumin puolestapuhujan" hanketta. Myös puolen sataa tieteentekijää omasta yliopistosta laati julkilausuman hanketta vastaan.
...
Samoihin aikoihin skottihistorioitsija Niall Ferguson todisteli Empire-kirjassaan (2003), miten britti-imperiumi levitti läntisen lain, hallinnon ja vapaan kaupan käytäntöjä ympäri maailman.
...
Taloustieteilijät Leander Heldring ja James Robinson ovat ­koettaneet arvioida, olisiko Saharan eteläpuolisella Afrikalla mennyt paremmin, jos sitä ei olisi alistettu siirtomaiksi. Tutkijat päätyvät ajatuskokeessaan siihen, että siirtomaa-aika esti edistystä, joka olisi muutoin todennäköisesti toteutunut.
...
Aivan vastakkaisen kuvan talouden mahdollisuuksista antaa toinen tutkijakaksikko. Hiljattain siirtomaakauden seurauksia arvioineet yhdysvaltalaiset taloustieteilijät William Easterly ja Ross Levine tulivat siihen tulokseen, että eurooppalaiset toivat siirtomaihin inhimillistä pääomaa, joka kääntyi pitkällä aikavälillä niiden eduksi.

KAKSIKKO havaitsi, että mitä suurempi eurooppalaisten osuus väestöstä oli siirtomaa-aikana, sitä paremmin maalla nykyisin menee taloudellisesti.

Selitys on tutkijoiden mukaan se, että varhaiset eurooppalaiset asuttajat istuttivat siirtomaihin instituutioita, tietoja, taitoja, teknologiaa ja kulttuurisia normeja, jotka ajanoloon loivat edellytyksiä talouskasvulle.

Eurooppalaiset itse eivät olleet talouskasvun tekijä vaan heidän mukanaan tulleet hyödylliset käytänteet, jotka levisivät paikallisen väestön keskuuteen.

[Tabula Rasa]

Kysymys kuuluu, miksi väkivallalla tieteellisen artikkelin ylläpitäjän ja laatijan väkivallalla uhkaaminen ei ole uutinen, mutta artikkelin sisältö on?

[Dick Ursby]

Wakanda on loistava esimerkki siitä että ilman whiteya Afrikka kukoistaisi.

Kukahan mahtoi olla uhkailun takana? Oikeisto vai vasemmisto vai siirtomaalaisto itse?

[Skeptikko]

Wakanda on loistava esimerkki siitä että ilman whiteya Afrikka kukoistaisi.

Afrikassahan on olevinaan jotain myyttisiä mahtavia kuningaskuntia menneisyydessä. Kuitenkin niistä jäänyt todistusaineisto on niin olematonta, että tosiassa kyse lienee enemmänkin myyteistä kuin mistään kovin mahtavista kulttuureista.

[Luotsi]

Suunnilleen yhtä selvä case kuin sen tanskalaisen proffan, joka julkaisi tutkimuksen miesten ja naisten älykkyyseroista. Ei tutkimusta epäpäteväksi tai virheelliseksi voitu osoittaa, mutta koska lopputulema ei nyt vain ollut oikea niin potkut tuli!

[RP]

Kolonialismin posiitivista vaikutuksista on korrektia puhua, jos puhuu ruotsalaisista ja venäläisistä Suomessa, mutta muuten menee näköjään vaaralliseksi.

Itse artikkeli: http://www.web.pdx.edu/~gilleyb/2_The%20case%20for%20colonialism_at2Oct2017.pdf

(ensivaikutelma, että liian paljon löpinää ja liian vähän numeroita ja muita selkeitä faktoja (olen "insinööri" en humanisti), mutta ketjun otsikon kannalta tuokin on sivuseikka)

[Emo]

Kova kaipuu tietyillä roduilla ja kansallisuuksilla on kolonialismin alle edelleen, eivät ne muuten tungeksisi asumaan entisten siirtomaaisäntiensä maihin, vaan vihdoinkin rakentaisivat itselleen omaa maatansa.
Tietenkin joillain heistä on kuvitelma, että he vuorostaan nyt ottavat vallan ja tekevät entisten isäntiensä maista omiaan, mutta lopputuloksena on aina pelkkä kaatopaikka.

[Juffe]

Tässä ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja. Joko tieteellinen lehti julkaisee epätieteellisin menetelmin laadittuja pötyartikkeleita, jolloin tieteen uskottavuus heikkenee. Tai tieteellisiä artikkeleita sensuroidaan ideologisista syistä, jolloin tieteen uskottavuus heikkenee. Aika selvää, kummin tässä näyttää käyneen.

[Luotsi]

Tuskinpa kukaan tolkuissaan oleva kiistää että esim Zimbabvella kokonaisuudessaan (ml musta väestönosa) meni paremmin kun sen nimi oli vielä Rhodesia ja sillä "kolonialistinen" hallitus. Tätä itsestäänselvyyttä ei vain sovi sanoa julkisesti!

[Vaniljaihminen]

Kyllä Rhodesia paljon parempi nimi on kuin persläpimaa.

Se virallinen totuus menee toki niin, että "nehän olisivat vaikka kuinka pitkällä kehityksessä mikäli kolonialismia ei olisi ollut." Ja juuri siksi meidän pitää "maksaa velkaa" kun olemme tuhonneet Afrikan kehityksen.

[Bwana]

Wakanda on loistava esimerkki siitä että ilman whiteya Afrikka kukoistaisi.

Afrikassahan on olevinaan jotain myyttisiä mahtavia kuningaskuntia menneisyydessä. Kuitenkin niistä jäänyt todistusaineisto on niin olematonta, että tosiassa kyse lienee enemmänkin myyteistä kuin mistään kovin mahtavista kulttuureista.

Kyllähän Zimbabwen alueella San-kansalla on ollut yritystä. Samoin Länsi-Afrikassa Mansa Musa on ollut suhteellisesti arvioiden maapallon kaikkien aikojen rikkain ihminen. Eivät arabit olisi tyhjän takia kauppareittejä Saharan läpi jaksaneet perustaa. Zambesia pitkin on köijätty rannikolle kultahiekkaa kanssa vallan pirusti. Maantieteessä kummittelevat Kulta-, Orja- ja Norsunluurannikot. Mitään noista ei olisi ollut ilman jotenkin organisoituja valtarakenteita. Samoin keskisessä Afrikassa varsinkin Ugandan alueella oli voimakkaita kuningaskuntia, alkaen Bugandasta josta Ugandan nimi juontaa. Shaka Zululla oli ihan aito fasistis-kommunistinen hirmuvaltakuntansa jne. Abyssinian alamaisiaan ja vastustajiaan elävältä polttaneet keisarit onnistuivat jopa antamaan köniin maahan tunkeutuneille kolonisoijille. Ok, ne olivat italialaisia mutta kuitenkin. Se on vähän siinä miten se myyttisyys lasketaan.

Mitenkään stabiileja "valtioitahan" nuo eivät ole olleet vaan parhaimmillaankin "feodaalisia" perimyskuningaskuntia jotka sitten romahtelivat mikä kutenkin, usein sisäiseen tappeluun tai naapurin vallan tultua kylään. Valtioita länsimaisessa mielessä noista ei olisi "noussut" yhdestäkään.

[akez]

Se sai 170 tutkijaa ympäri maailmaa kirjelmöimään Oxfordin yliopistolle, jotta se ei tukisi "imperiumin puolestapuhujan" hanketta. Myös puolen sataa tieteentekijää omasta yliopistosta laati julkilausuman hanketta vastaan.

Vähiin on käynyt, jos tuossa olivat tiedemaailman kaikki sosialistisen internationaalin Gulagin vartijat.

[Micke90]

Kysymys kuuluu, miksi väkivallalla tieteellisen artikkelin ylläpitäjän ja laatijan väkivallalla uhkaaminen ei ole uutinen, mutta artikkelin sisältö on?

Niin. Väkivaltainen ja takapajuinen kulttuurihan on suurelta osin syypää siihen, että siirtomaat myös edelleen ovat siirtomaita ja pysyvät sellaisina.

[-PPT-]

En varmastikaan arvaa väärin jos sanon että valtaosa noista raivostujista oli valkoihoisia liberaaleja.

[Micke90]

En varmastikaan arvaa väärin jos sanon että valtaosa noista raivostujista oli valkoihoisia liberaaleja.

Punahirveitä liberaaleja.

[Lahti-Saloranta]

Onko kukaan törmännyt Afrikassa valmistettuun tuotteeseen mikä edustaisi ns korkeaa teknologiaa ( ei tarvitse olla ihan sitä huippua, keskiväli tai vähän alle riittää ) tai johonkin Afrikkalaiseen keksintöön. Itse en ole vielä sellaiseen törmännyt.

[Oho]

Mitenkään stabiileja "valtioitahan" nuo eivät ole olleet vaan parhaimmillaankin "feodaalisia" perimyskuningaskuntia jotka sitten romahtelivat mikä kutenkin, usein sisäiseen tappeluun tai naapurin vallan tultua kylään.

Kuulostaa aika eurooppalaiselta....

Ja Egypti vähän niinkuin on Afrikassa, vaikkei egyptiläiset kait olleet afrikkalaisia vaan kaiketi enemmän välimerellisiä...

[l'uomo normale]

Tuo kolonialismin puolustus ei ollut mitään uutta. Samaa on kuultu ainakin 80-luvulta, Suomessa aiheesta on keskusteltu viimeistään Matti Pulkkisen Romaanihenkilön kuolema-kirjasta lähtien. Nyt hyväksyttävien näkemysten piiri taas supistuu.

Afrikassa oli itsenäinen maa lähinnä Etiopia. Liberiaa en laskisi koska se oli lopulta USA:n protektoraatti. Pohjois-Afrikan arabialueet säilyttivät paikallisia valtarakenteita ja tiedon menneestä mahdistaan kolonialismin aikanakin. Brittien indirect rule ja nojautuninen paikallisiin vanhoihin valtarakenteisiin sai aikaan sen että Britannian imperiumista itsenäistyneet Afrikan maat olivat itsenäisempiä suhteessa emänaahan kuin Ranskan entiset siirtomaat, eikä Ugandaa Zimbabwea, Nigeriaa ja Sierra Leonea lukuunottamatra  suuria väkivaltaisia katastrofeja tapahtunut brittien vanhoissa siirtomaissa. Ugandassa, Sierra Leonessa ja Zimbabwessa oli siirtomaa-aikana tullut vieras väestönosa joka oli ollut pitkään paremmassa asemassa alkuperäisenpään väestöön nähden.

[Nikolas]

Kolonialismin posiitivista vaikutuksista on korrektia puhua, jos puhuu ruotsalaisista ja venäläisistä Suomessa, mutta muuten menee näköjään vaaralliseksi.

Aihetta pitäisi siis lähestyä loivasti kirjoittamalla Suomen tapauksesta ja siitä sitten siirtyä melkeinpä huomaamatta itse asiaan, ja sen jälkeen taas lähes huomaamatta siirtyä Suomen tapauksen käsittelyyn ja siitä johtopäätöksiin. Näinköhän se onnistuisi?

[duc]

Tieteen vapaus on sen tärkeimpiä ominaisuuksia. Jos vapaus estetään, tiede muuttuu propagandaksi tai aivopesuksi eli ideologiseksi julistukseksi kuten totalitaristisissa yhteiskunnissa on käynyt. Tällaiset uutiset lienevät jatkossa yhä tavanomaisempia, kun poliittisesti korrektia tutkimusta tuetaan vaikka väkivalloin.

Mitä tulee kolonialismiin, niin sen siunauksellisuus ja kirous on näkökulmakysymys. Siirtomaaisännät enemmän hyötyivät ja alusmaat kärsivät. Näin oli niin Suomen tilanne Ruotsin ja Venäjän mielivallan alla kuin vaikka Amerikoissa tai Afrikassa kantaväestön tilanne.

[PannuHattu]

Come Back, Colonialism, All Is Forgiven
http://content.time.com/time/world/article/0,8599,1713275,00.html
By Alex Perry Thursday, Feb. 14, 2008

Le Blanc and I are into our 500th kilometer on the river when he turns my view of modern African history on its head. "We should just give it all back to the whites," the riverboat captain says. "Even if you go 1,000 kilometers down this river, you won't see a single sign of development. When the whites left, we didn't just stay where we were. We went backwards."

Le Blanc earns his keep sailing the tributaries of the Congo River. He's 40 years old, and his real name is Malu-Ebonga Charles — he got his nickname, and his green eyes and dark honey skin, from a German grandfather who married a Congolese woman in what was then the Belgian Congo. If his unconventional genealogy gave him a unique view of the Congo's colonial past, it is his job on the river, piloting three dugouts lashed together with twine and mounted with outboards, that has informed his opinion of the Democratic Republic of Congo's present. "The river is the artery of Congo's economy," he says. "When the Belgians and the Portuguese were here, there were farms and plantations — cashews, peanuts, rubber, palm oil. There was industry and factories employing 3,000 people, 5,000 people. But since independence, no Congolese has succeeded. The plantations are abandoned." Using a French expression literally translated as "on the ground," he adds: "Everything is par terre."

...​

[Bwana]

Mitenkään stabiileja "valtioitahan" nuo eivät ole olleet vaan parhaimmillaankin "feodaalisia" perimyskuningaskuntia jotka sitten romahtelivat mikä kutenkin, usein sisäiseen tappeluun tai naapurin vallan tultua kylään.

Kuulostaa aika eurooppalaiselta....

Ja Egypti vähän niinkuin on Afrikassa, vaikkei egyptiläiset kait olleet afrikkalaisia vaan kaiketi enemmän välimerellisiä...

Näinpä mutta ottaen huomioon esittämäni olleen todellisuutta vielä 1860-luvulla... 

Eli nuo "valtiot" olivat eurooppalaisittain hallintotavoiltaan ja- malleiltaan keskiajalla vielä 160 vuotta sitten. En pidä kovinkaan todennäköisenä että tuolta pohjalta olisi, sanotaan nyt vaikka 1960-lukuun mennessä (kolonisoinnin loppu) saatu aikaan mitään valtioita länsimaisessa mielessä koska esim. minkäänlaisia edes näennäisen tehokkaan "valtiollisen" hallinnon mahdollistavia virkamiesten koulutuslaitoksia ei ollut näköpiirissä. Euroopassa tuossa vaiheessa yliopistot olivat jauhaneet myllyistään "materiaalia" ulos melkein tuhannen vuotta. Sen pienimmälläkin kolonisoinnilla päässeen eli Etiopian hallinto oli, maan uudelleen itsemääräämisoikeuden saatuaan, käytännössä yksin Haile Selassien päänupin sisällä.

[Skeptikko]

Onko kukaan törmännyt Afrikassa valmistettuun tuotteeseen mikä edustaisi ns korkeaa teknologiaa ( ei tarvitse olla ihan sitä huippua, keskiväli tai vähän alle riittää ) tai johonkin Afrikkalaiseen keksintöön. Itse en ole vielä sellaiseen törmännyt.

Tämä menee ehkä aavistuksen tuon vierestä, mutta sivuaa sitä kuitenkin (en tähän ole laskenut Afrikassa valkoihoisten tekemiä keksintöjä, eikä tämä lista ole varmasti täysin kattava). Osa näistä on syntynytkin Afrikan ulkopuolella ja/tai opiskellut tai tehnyt uraa Afrikan ulkopuolella. Osa on merkittävämpiä ja osa vähemmän merkittävämpiä, mutta silti kiinnostavia. Täysin mullistavaksi mitään näistä jutuista ei voi kutsua, vaan pikemminkin parannusta jo olemassaolevaan (mikä on toki keksinnöissä hyvin yleistä) tai enemmän tai vähemmän jo olemassaolevien asioiden toistamista:

Kunle Olukotun - Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/Kunle_Olukotun

Oyekunle Ayinde (Kunle) Olukotun is a pioneer of multi-core processors, a professor of electrical engineering and computer science at Stanford University and director of the Pervasive Parallelism Laboratory at Stanford.[1]
...
In the mid-1990s, Olukotun and his co-authors argued that multi-core computer processors were likely to make better use of hardware than existing superscalar designs.[4] In 2000, while a professor at Stanford, Olukotun founded Afara Websystems, a company that designed and manufactured multi-core SPARC-based computer processors for data centers. Afara was purchased by Sun Microsystems in 2002;[5] at Sun, Olukotun was one of the architects of the 2005 UltraSPARC T1 processor.[6] In 2008, Olukotun returned to Stanford, and founded the Pervasive Parallelism Laboratory at Stanford after gathering US$6M in funding from several computer-industry corporations.[7] His recent work focuses on domain-specific programming languages that can allow algorithms to be easily adapted to multiple different types of parallel hardware including multi-core systems, graphics processing units, and field-programmable gate arrays.[8]

For Black History Month, CSE Spotlights Faculty and Alumni in Academia
http://www.eecs.umich.edu/eecs/about/articles/2017/bhm-olukotun.html

Born in London, Olukotun was captivated by his math and science classes, ultimately leading him to pursue a career as a computer scientist – a stark difference from his father who was a lawyer and his mother who worked as a secretary. At the age of 12, his parents decided to permanently move back to their home country of Nigeria, where he continued to foster his knowledge of math, science, and technology. After completing secondary school, he convinced his parents that he should attend an American university to pursue his education in engineering.

Thomas Mensah - Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Mensah

Thomas O. Mensah (born around 1950) is a Ghanaian-American chemical engineer and inventor. His works are in fields relating to the development of fiber optics and nanotechnology. He has 14 patents, 7 of which awarded within a period of six years, and was inducted into the US National Academy of Inventors in 2015.[1][2] In 2017 Dr. Mensah served as Editor-in-Chief of the international textbook Nanotechnology Commercialization published by AIChE and John Wiley & Sons. [3]
...
In 1983, Mensah joined Corning Glass Works, working in fiber optics research at Sullivan Park, New York. Researchers at Corning had previously developed optical fiber with loss below the crucial attenuation limit of 20 dB/km, but the fibers could not be manufactured at rates higher than 2 meters per second.[6] Mensah improved the manufacturing process through a series of innovations, raising the speed of manufacture to 20 meters per second by 1985.[6] This made the cost of optical fiber comparable to traditional copper cables. Mensah received the Corning Glass Works Individual Outstanding Contributor Award for this work in 1985.[6] His work ultimately raised speed of manufacture above 50 m/s.[6] He is also Chairman of Entertainment Arts Research Inc, a Virtual Reality and Video Game Design Company.[7]

Mensah moved to Bell laboratories in 1986, where he led a program to develop the first laser guided weapons for the US Department of Defense guided missile program which enabled the development of missiles that travel at the speed of sound (Mach 1). This technology developed by Mensah earned him three patents.[6]

Mensah is President and CEO of Georgia Aerospace Systems[8] that manufactures nano composite structures used in missiles and aircraft for the US Department of Defense.[9] On February 24, 2017 CBS Television News devoted a segment featuring Dr. Mensah for Black History Month titled - The Engineer who revolutionized the Internet.[10]

Mensah also serves on the board of a number of organizations including the AIChE National Board of Directors (1987–1990) and is a current Trustee of the Board of AIChE Foundation, and member of the board for the NASA Space Grant Consortium at Georgia Institute of Technology.[11] Mensah was elected a Fellow US National Academy of Inventors in 2014.[12]

Cameroon's Cardiopad inventor wins African engineering award - BBC News
http://www.bbc.com/news/world-africa-36397164

Cameroonian inventor Arthur Zang has won a £25,000 ($37,000) prize for his device that does heart examinations.

The Cardiopad is a tablet computer that takes a reading and sends it to a heart specialist.

It allows health workers to give heart examinations and send the results to heart specialists far away.

BBC Africa's Mamadou Moussa Ba says there are just 50 cardiologists in Cameroon, which has a population of 20 million people.

Mr Zang's invention was awarded the Africa Prize for Engineering Innovation by the UK's Royal Academy of Engineering at a ceremony in the Tanzanian city of Dar es Salaam.

Ugandan graduate Brian Turyabagye designs a biomedical smart jacket that will tackle misdiagnosis of pneumonia | Club of Mozambique
http://clubofmozambique.com/news/ugandan-graduate-brian-turyabagye-designs-biomedical-smart-jacket-will-tackle-misdiagnosis-pneumonia/

Reports according to UNICEF show that, pneumonia kills half a million children under five in sub-Saharan Africa every year, with the region accounting for half of all global deaths from pneumonia of children under five.

"Many of those deaths are because of misdiagnosis," says Brian.

"In the villages and remote areas, children get sick – and the first reaction is to treat them for malaria. Most people are aware of malaria, and the signs for malaria and pneumonia are very similar, so it is difficult for health professionals to differentiate," he adds.
...
So Brian began designing a biomedical smart jacket; he named "Mamaope", or "Mother's Hope" – a reference to the 27,000 children who die of pneumonia in Uganda every year, that would distinguish pneumonia's symptoms – temperature, breathing rate and sound of the lungs – and eliminate most human error, diagnosing pneumonia at a rate three to four times faster than a doctor.
...
Currently a prototype of the Mamaope jacket will undergo an official national medical examination within this month. Certification for use in health centers and hospitals is expected by spring.

The jacket could be a major boon to diagnosing, treating and preventing pneumonia in sub-Saharan Africa.

Bertin Nahum - Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/Bertin_Nahum

Bertin Nahum (born 14 November 1969) is a French-Beninese born in Dakar(Senegal) entrepreneur residing in France, President and Founder of Medtech, which designs and markets the medical robotic technology ROSA.
...
In September 2012, Bertin Nahum classified 4th in top 10 of the most Revolutionary High-Tech Entrepreneurs in the ranking of the Canadian magazine Discovery Series, positioning just behind Steve Jobs, Mark Zuckerberg and James Cameron. Among the criteria used by Discovery Series in this classification, entrepreneurs had to make breakthrough innovations, to think beyond what most people consider possible and create innovations that improve people's lives.[1]

One year later, in September 2013, Bertin Nahum was awarded the Chevalier insigna in the French National Order of the Legion of Honour, which he received from Fleur Pellerin, then Minister Delegate with responsibility for Small and Medium Enterprises, Innovation, and the Digital Economy.[2]

Bertin Nahum - Wikipedia
https://fr.wikipedia.org/wiki/Bertin_Nahum

After graduating, he moved to the field of medical engineering. He holds various management positions in renowned companies specializing in surgical robotics.

Following these field experiments, notably in the operating theater and in collaboration with the most eminent surgeons, Bertin Nahum decided to start in the field of surgical robotics.
...
Developed at the Alès Mines Incubator and now located near Montpellier ( Hérault ), Medtech designs, develops and markets support robots for minimally invasive surgery of the central nervous system .

The first surgical robot developed by Medtech, BRIGIT ™, is dedicated to knee surgery. In 2006, Zimmer Holdings , the world leader in orthopedic surgery, purchased the entire BRIGIT ™ patent portfolio.

Medtech then decides to reinvest these resources in the design of a new robotic assistance technology. The first robot, ROSA ™ Brain , dedicated to neurosurgery, is designed.

The pathologies involved in the use of ROSA ™ Brain include epilepsy , Parkinson 's disease , generalized dystonia , cavernoma , hydrocephalus 1 . Present on more than thirty hospital sites in Europe, North America, Asia and the Middle East, 2 ROSA ™ Brain has been used in more than 1,800 operations 3 .

In July 2014, Medtech obtained the CE mark for its second robot, ROSA ™ Spine, extending the company's field of intervention to minimally invasive spinal surgery. This regulatory authorization allows the marketing of ROSA ™ Spine in Europe. At the end of 2014, a first patient was successfully operated using the ROSA ™ Spine robot by the neurosurgery department of the Amiens-Picardie University Hospital Center, as part of a degenerative pathology of the spine. This new robot assisted minimally invasive surgery is primarily for the pedicle screw which over one million surgical procedures are performed each year in the world 4 .

In just over twelve years, Medtech has gained global visibility. In addition to its head office in France, the company opened a subsidiary near New York in 2011 as well as in several European countries.

[Jorma Teräsrautela]

Kolonialismia ei enää uskalla puolustaa, mutta alkaa tulilinjalla olla myös mikrokolonialismi.  Saudinaiset ovat joutuneet sellaisen kohteeksi USA:ssa, tuossa ihmisoikeuksien entisessä pyhäkössä.

Veiled aggression: Saudi women international students' experiences of microcolonization in the United States

International Journal of Qualitative Studies in Education, Volume 32, Number 1

https://www.ingentaconnect.com/content/routledg/tqse/2019/00000032/00000001/art00001

The 2016 presidential election in the United States entailed presidential candidates warning of 'radical Islam,' 'Jihadist violence,' and 'refugee terrorism.' At the same time, random and targeted violence against Arab Muslims has soared since the election. In everyday encounters at school, work, or in casual conversations, Islamophobia is enacted through microaggressions. This narrative inquiry study examined the ways in which Saudi women graduate students studying in the US experienced and negotiated instances of microaggression at the intersection of ethnicity, religion, and gender. Data was collected through unstructured in-depth life-story interviews and transcripts were analyzed using narrative analysis, with specific readings for moments of microaggression. Findings yielded that participants encountered various forms of microaggressions on a daily basis from faculty, classmates, and strangers. We propose microcolonization as a subcategory that addresses the women's specific lived experiences within the niches of larger neo-imperialist contexts.

[Tuomas3]

Ilokseni luin lapseni historian kirjasta kuinka siihen oli listattu neutraalisti kolonialismin hyviä ja huonoja puolia eri perspektiiveistä ja tehtävänä oli miettiä niitä lisää.

Toivottavasti tulevaisuudessakaan tehtävää ei muuteta muotoon: Kolonialismi oli (kasa huonoja puolia). Keksi lisää negatiivisia asioita. Positiivisesta saa miinuksen.

[Billy Hill]

Etelä-Afrikkahan lähtee kohta rakettimaiseen nousuun kun viimeisetkin buurit on tapettu tai ajettu Australiaan. Maa on kukoistanut kansainvälisistä kauppasaarroista huolimatta koko apartheidin ajan ja nyt kun riistäjät saadaan pois, on vain taivas rajana. Seuraava tieteen, taiteen ja kaikenlaisen menestyksen supervalta!

[Lahti-Saloranta]

Jos pohtii sitä miksi ylipäätään kolonialismi oli mahdollista niin syy lienee selvä. Ne sinne Afrikkaan tulleet olivat kehityksessä huimasti edellä paikallista väestöä koska pystyivät luomaan sen kolonialismin. Afrikkaan tulijat oli pieni vähemmistö paikallisiin nähden mutta silti pystyivät perustamaan sinne siirtomaita. Täysin selvää on että tulijat toivat myös mukanaan sitä edistystä. Oikeastaan se kolonialismi oli monikulttuurisuuden ensiaskeleita. Riisto ja emämaan hyötyhän se todellisuudessa oli sen kolonialismin tarkoitus mutta vääjäämättä siitä oli myös hyötyä kohdemaalle.

[diipadaapa]

Afrikassa ei olisi vielä tänäkään päivänä pyörää käytössä jos valkoinen mies ei olisi tuonut sitä.

[Jaska-70]

Joo aikuisten oikeasti, jos mietitään kehitystä ilman kolonianismiä. Ei varmaan ole kahta sanaa etteikö kolonialismi olisi vienyt kehitystä eteenpäin. 

[l'uomo normale]

Afrikassa ei olisi vielä tänäkään päivänä pyörää käytössä jos valkoinen mies ei olisi tuonut sitä.

Arabikolonialistit olisivat kyllä pyörän tuoneet.