2018-02-10 Sisäministeri Mykkänen: Suomi voisi ottaa jopa 10 000 kiintiöpakolaista

[Econ101]

[...]
Niin kauan kun asyylillä pääsee aina ja lähes jokainen voi jäädä, niin kauan ei voida puhua mistään toimivasta maahanmuuttopolitiikasta. Vuoto jossakin kategoriassa upottaa koko systeemin.
[...]

Näin tämä menee. Jos jokin porsaanreikä on josta kaikki halutessaan voivat mennä, touhu on pelkkää teeskentelyä siitä, että olisi olemassa järjestelmä kriteereineen. Koko Migrin olemassaolo nykymuodossaan ja nykyresursseilla on turha. Tästä pelleilystä tuli mieleen anekdootti, joka kertoo minkälaiset luulot ihmisillä on maahanmuuttoon liittyvistä käytänteistä/kriteeristöstä.

Työkaveri kertoi, että hänen englanninopettajansa oli hakemassa kansalaisuutta. Opettajaa kuulemma pelotti kielitesti.
Totesin tähän, vähän piruillen: "Miksi? Suomen passihan on tuhansilla jotka tuskin kykenevät muodostamaan yhtä ainoaa tolkullista lausetta suomeksi."

Työkaverilla oli kysyvä katse mutta hän ei silti kysynyt mitään.

[F1nka]

^Riittävän motivoiva paluuseen, vapaaehtoinen paluu. Silkkaa paskaa. Pardon my French. Väärä lähtökohta, että matu on päätöksentekijä lähtönsä suhteen. Pitää luoda järjestelmä, jossa paluu tapahtuu automaattisesti, kun ehto X täyttyy. Tällainen ehto olisi syytä olla lomailu omassa paskastania-maassa. ...

Pitäisi mennä niin, että lähtömaahan tai sen naapurimaihin menevän muukalaispassi tai muu matkustusasiakirja muuttuisi automaattisesti epäkelvoksi asiakirjaksi Suomeen paluuta yritettäessä. Miksi päästää takaisin, jos ei enää tarvitse suojaa kotimaansa valtiovallalta?

[simppali]

Kokkareilta tulee, ja ei tule mitään suoraa vastausta mihinkään, koskien Kauman nimissä väsättyä kannanottoa maahanmuuton edellytyksien viilaamiseen.


https://yle.fi/uutiset/3-12040169

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ympärillä leimahtanut keskustelu sosiaaliturvasta ja maahanmuuton termeistä on nostanut esiin puolueen sisäiset linjaerot. Ajatus maahan muuttavien alemmasta sosiaaliturvasta saa kannatusta puolueen konservatiivisiivessä. Osa kansanedustajista suhtautuu ajatukseen varauksellisesti.

Kielet keskellä suuta vastauksia.

Puolueen sisällä erilaisia kantoja linjaukseen
Yle kysyi kokoomuksen eduskuntaryhmän jäseniltä, ovatko kansanedustajat linjausten takana. Suhtautuminen näyttää olevan kaksijakoista.

Useat tavoitetuista edustajista kannattavat Kauman julkisuuteen tuomaa paperia.

Kansanedustaja Markku Eestilä sanoo kannattavansa eduskuntaryhmän linjausta. Hänen mukaansa se hyväksyttiin melko yksimielisesti eikä hän ainakaan huomannut suurta vastustusta linjausta kohtaan.

Myös Heikki Autto antaa linjaukselle tukensa.

Ei, nii ku tueta,mutta ei nii ku vastata. paree olla hiljaa.

Varapuheenjohtaja Elina Valtonen ei halunnut kommentoida, Antti Häkkästä ei tavoitettu.

Kokoomuksen arvoliberaalimmasta siivestä moni pysyi eilen ja tänään puhelimen tavoittamattomissa tai ei halunnut ottaa kantaa asiaan. Esimerkiksi Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala eivät ehtineet kommentoida.

Ryhmän kantana julkisuuteen tuotua paperia ei haluta tyrmätä, mutta suoraa tukeaakaan monet eivät halua sille antaa.

Mykkänen on jotain sittemmin usealle mutkalle vääntämäänsä todennut 2019..

– Se pitää tehdä hallitusti ja turvatusti, ettei vaaranneta Eurooppaa. Samalla halutaan auttaa hädänalaisia. Tämä asia valitettavasti on hyvin monimutkainen ja viheliäinenkin, lausui Kai Mykkänen vuonna 2019.

Tuoreella eduskuntaryhmän linjauksella saatetaan tavoitella samaa kannattajakuntaa kuin perussuomalaisilla. Tänään Ylen Ykkösaamussa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi pitävänsä kokoomuksen paperia halpahintaisena poliittisena temppuna, jota kokoomus tuskin on lähdössä toteuttamaan.

Jep..kokoomus rakentaa kulisseja puolueen muka tiukkenevasta kannasta maahanmuuttoon, samalla toisaalta toivottaa tervetulleiksi kymmenet tuhannet..ei mitään väliä millä statuksella tulevat halpaa työtä tekevät, eu:n ulkopuolisista maista.

[Roope2]

Kokoomus veti anteeksipyydellen takaisin termin "kantasuomalainen". Itse asiassa eläinpuolta soveltaen paras ja kaikenkattava termi olisi "kantakirjasuomalainen".

[qwerty]

https://yle.fi/uutiset/3-12040169

Toimittelijoina tässä olivat Jesse Mäntysalo ja Alina Mäkynen (ei vissiin sukua SDP:n varapuheenjohtaja Mäkyselle)

Yle otsikossa linjaus ei tyydytä kaikkia kokoomuksessa (varmaan niin koska puolue on kohtalaisen suuri)

Yle kysyi kokoomuksen eduskuntaryhmän jäseniltä, ovatko kansanedustajat linjausten takana. Suhtautuminen näyttää olevan kaksijakoista

Millä perusteella? Ei ainakaan artikkelissa lainattujen Kokoomus edustajien. Kuinka alas "Vastuullinen Media" voi vajota?

Kansanedustaja Markku Eestilä sanoo kannattavansa eduskuntaryhmän linjausta.
Heikki Autto antaa linjaukselle tukensa.
Mia Laihon mukaan kyseessä oli lähinnä kokoomuksen keskustelunavaus.
Varapuheenjohtaja Elina Valtonen ei halunnut kommentoida
Antti Häkkästä ei tavoitettu.

arvoliberaalimmasta siivestä moni pysyi eilen ja tänään puhelimen tavoittamattomissa (kuka nämä on määritellyt muualla kuin tässä artikkelissa?)

Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala eivät ehtineet kommentoida.
Ilkka Kanerva sanoo, ettei ole ehtinyt vielä tutustua paperiin.
Sanni Grahn-Laasonen sanoo seisovansa linjausten takana.

[Roope]

Yle: "Melko yksimielinen" linjaus ei tyydytä kaikkia kokoomuksessa – esitys maahanmuuttajien sosiaaliturvan alentamisesta nosti esiin linjaerot 30.7.2021

Kuten qwerty tuossa edellä totesi, artikkelissa ei mainittu ainuttakaan puolueen edustajaa, joka olisi ilmaissut tyytymättömyytensä. Mitkä linjaerot?

Ajatus maahan muuttavien alemmasta sosiaaliturvasta saa kannatusta puolueen konservatiivisiivessä. Osa kansanedustajista suhtautuu ajatukseen varauksellisesti.

Ketkä suhtautuvat varauksellisesti? Nekö, jotka eivät kommentoineet vai ne joita ei tavoitettu?

Yle kysyi kokoomuksen eduskuntaryhmän jäseniltä, ovatko kansanedustajat linjausten takana. Suhtautuminen näyttää olevan kaksijakoista.

Ei näytä olevan artikkelin perusteella. Se ei tee suhtautumisesta kaksijakoista, että Mia Laiho totesi, että kyseessä oli lähinnä keskustelunavaus. Totta kai oli, kun kyseessä ei ollut lakialoite tai edes maahanmuutto-ohjelman (viimeisin viime vuodelta) linjaus.

Erityinen kiistakapula kokoomuksen sisällä vaikuttaa olevan juuri maahanmuuttopolitiikka. Puolueessa on myönnetty, että samaan aikaan halutaan tavoitella sisäistä turvallisuutta ja avointa kansainvälisyyttä.

Juuri maahanmuuttopolitiikka tuntuu olevan kaiken taustalla, mutta se ei ole siinä mielessä kiistakapula, että maahanmuuttopolitiikasta ei haluta käydä puolueessa keskustelua. Kun Wille Rydman tai Atte Kaleva ovat esittäneet maahanmuuttopolitiikan kiristämistä jollain tavalla, kritiikki ei ole kohdistunut esityksiin vaan esittäjiin, joita on arvosteltu konservatiivisuudesta ja perussuomalaisuudesta, ulkopuolelta myös rasismista ja fasismista.

– Se pitää tehdä hallitusti ja turvatusti, ettei vaaranneta Eurooppaa. Samalla halutaan auttaa hädänalaisia. Tämä asia valitettavasti on hyvin monimutkainen ja viheliäinenkin, lausui Kai Mykkänen vuonna 2019.

Juuri tällainen ei ole keskustelua maahanmuuttopolitiikasta vaan keskustelun välttämistä ympäripyöreillä latteuksilla.

Esimerkiksi vuonna 2018 kokoomus oli valmis kasvattamaan pakolaiskiintiötä. Yhtäältä puolueessa on kuultu myös maahanmuuttokriittisiä äänenpainoja. Arvoliberaaleja kokoomuslaisia on myös turhauttanut se, ettei puoluejohto ole heidän mielestään suitsinut puolueen sisäistä, epäasiallista keskustelua.

Kaikenlaisia heittoja on ollut moneen suuntaan, mutta ei ole syntynyt yhtenäistä linjaa eikä keskustelua linjauksista. Sen sijaan maahanmuuttokriittisiä puheenvuoroja on arvosteltu metatasolla epäasiallisiksi ja vihjailtu niiden olevan rasistisia.

Helmikuussa Helsingin pormestarikisasta luopunut Kirsi Piha perusteli päätöstään sillä, että kokoomuksessa on hänen mielestään valloilla arvojen kirjo, jota voisi olla vaikea edustaa pormestariehdokkaana.

Kirsi Piha antoi pamfletissaan ymmärtää, että känkkäränkkäilyn takana olivat näkemyserot nimenomaan maahanmuuttopolitiikassa, mutta ei missään erityisessä kysymyksessä, vaan yleisellä tasolla, saako puolueessa ajaa maahanmuuton rajoittamista vai ei. Piha ei halua olla puolueessa, jossa maahanmuuton rajoittamisesta tai ylipäätään maahanmuuttopolitiikan valinnoista edes puhutaan, kun taas suurin osa kokoomuksen äänestäjistä ja varmaan jäsenistäkin on toista mieltä. Kun tämä on vielä Pihalle politiikan tärkein kysymys, ei esimerkiksi talouspolitiikka, on syystäkin ihmetelty, miksei Piha siirry vihreisiin tai vasemmistoliittoon, joissa maahanmuuttokriittisyys on yksiselitteisesti kielletty.

[Roope]

Pääkirjoitus: Työperäistä maahanmuuttoa tulisi nyt rajoittamisen sijaan lisätä

Työperäinen maahanmuuton lisääminen saa yhä enemmän kannatusta, kun talous on lähtenyt kasvuun ja osaavan työvoiman puute kasvaa alalla kuin alalla. Siksi oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän esitys maahanmuuton ja etenkin kotouttamisen ehtojen kiristämisestä on herättänyt ansaittua hämmennystä.

Helsingin Sanomat 29.7.2021

OPPOSITIOPUOLUE kokoomuksen eduskuntaryhmän viime viikolla julkistama tiedote maahanmuuton ja kotouttamisen ehtojen kiristämisestä on herättänyt hämmennystä. Se ei ole ihme, kun samanaikaisesti puhutaan yhä enemmän tarpeesta lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Tavoite sisältyy myös Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaan.

Kokoomus ei esittänyt tiedotteessa keinoja maahanmuuton kiristämiseen.

Mitä kautta ihan oikeiden osaajien maahanmuutto ylipäätään liittyy Kauman viime viikon tiedotteeseen? Ihan kuin "osaava työvoima" olisi tässä kiertoilmaisu jollekin.

Vaikka kotoutusohjelmaa on Kauman mukaan valmisteltu pitkään, viikko sitten julkistettu lyhennelmä vaikuttaa keskeneräiseltä ja tavoitteiltaan osin ristiriitaiselta. Puolue kun haluaa yhtäältä lisätä, jopa kaksinkertaistaa, kansainvälistä rekrytointia, mutta toisaalta se perää maahan tuleville kiristyksiä pysyvän oleskeluluvan ja sosiaaliturvan saamisen edellytyksiin.

Hesari on huolissaan työpaikasta pysyvän oleskeluluvan ja sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä. Ihan kuin "kansainvälinen rekrytointi" olisi tässä kiertoilmaisu jollekin.

Pääkirjoituksessa ei avata, missä se kokoomuksen ristiriita on, mutta Hesarin ristiriita asian käsittelyssä on ilmeinen.

Kauman työryhmän ehdottamia kotoutumisen kiristyksiä voikin myös pitää taas yhtenä esimerkkinä kokoomuksen hajaannuksesta tai erilaisten klikkien olemassaolosta. Eripuraa on ollut myös EU:n elpymispaketin käsittelyssä eduskunnassa ja vaikeuksissa valita Helsingin pormestariehdokas.

MAAHANMUUTTOLINJAUS herätti tuoreeltaan keskustelua myös omien joukoissa siitä, onko koko eduskuntaryhmä saati puolue todella sen takana.

Missähän tällaiseen kokoomuksen hajaannusta osoittavaan kotouttamiskeskusteluun voi tutustua? Ei ole näkynyt valtamediassa.

Kokoomuksen kotoutusohjelman valmistelijat tähdentävät itse, että puolueen suhtautuminen maahanmuuttoon on tuntuvasti myönteisempi kuin perussuomalaisten. Kotoutuslinjauksia on myös alettu valmistella jo viime vuoden puolella, kun esimerkiksi Jussi Halla-ahon luopumisesta puolueen johdosta ei vielä ollut tietoa.

Keskiviikkona Purra paheksui Facebookissa entistä pontevammin kokoomuksen intoa kotouttaa. "Haitallisen kehitysmaista saapuvan massamaahanmuuton vaikutukset ovat tosiasia eikä niitä kotouttamistoimia lisäämällä kyetä vähentämään. Rahaa vain menee enemmän", Purra torppasi orastavan kompromissin kokoomuksen kanssa.

Ei tuolla (ratkaisuna haittamaahanmuuton kasvaviin ongelmiin mm. valtion mentorit maahanmuuttajaperheille) ollut mitään tekemistä kompromissin kanssa.

Kokoomus ei edelleenkään suostu rajoittamaan haittamaahanmuuttoa, vaan seuraa Ruotsin tuhon tietä vakuuttamalla, että maahanmuuttopolitiikalla luodut ongelmat muka ratkeavat kotouttamistoimilla.

[Näkkileipä]

Koska Suomessa vaikuttaisi olevan, hyvin paljon kouluttamatonta työvoivaa ja samalla suuri työvoimapula, niin kävisikö sellainen hyvin yksinkertainen ratkaisu, että koulutetaan ne osaamattomat suomalaiset, että heistä saadaan sitä paljon kaivattua työntekijöitä erilaisille aloille. Silloin ei tarvitse lainkaan hakea ulkomaista työvoimaa.

[JoKaGO]

Koska Suomessa vaikuttaisi olevan, hyvin paljon kouluttamatonta työvoivaa ja samalla suuri työvoimapula, niin kävisikö sellainen hyvin yksinkertainen ratkaisu, että koulutetaan ne osaamattomat suomalaiset, että heistä saadaan sitä paljon kaivattua työntekijöitä erilaisille aloille. Silloin ei tarvitse lainkaan hakea ulkomaista työvoimaa.

Plus ne tuhannet jo nyt maassamme loisivat vieraslajit, työllistettäisiin ne ensin ennen kuin aletaan haalimaan lisää saastaa tänne Suomeemme.

[Roope]

Dani Niskanen: Näin kokoomuksen esittämä sosiaaliturva voitaisiin toteuttaa

Tällä viikolla on keskusteltu kokoomuksen eduskuntaryhmän ehdotuksista kotouttamisen edistämiseksi. Yksi ehdotuksista on eriyttää maahanmuuttajien ja muiden Suomessa asuvien sosiaaliturvaa. Ehdotuksen taustalla on tarkoitus edistää humanitaarisista syistä Suomeen tulleiden työllisyyttä ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Julkisuudessa on esitetty sangen yksioikoisiakin väitteitä siitä, että esitys olisi perustuslain vastainen ja siten mahdoton toteuttaa. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön valossa asia ei kuitenkaan ole suinkaan näin yksiselitteinen. Päinvastoin, perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö viime vaalikaudelta antaa aihetta ajatella, että ainakin työttömyysturvan osalta erilaiselle kohtelulle voi olla perusoikeusjärjestelmän sisältä nousevia, maahanmuuttajien integroitumistavoitteeseen liittyviä hyväksyttäviä perusteita.

Ehdotuksen keskeisin perustuslaillinen jännite on suhteessa perustuslain 6.2 §:ssä tarkoitettuun syrjintäkieltoon. Sen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Mikäli kokoomuksen ehdotus eriyttää maahanmuuttajien ja muiden sosiaaliturvaa toteutettaisiin työttömyysturvassa, tarkoittaisi tämä työttömien maahanmuuttajien asettamista työttömyyden johdosta maksettavan etuuden suuruuden osalta eri asemaan kuin muut vastaavassa asemassa olevat työttömät, mitä arvioitaisiin mainitun syrjintäkiellon näkökulmasta. Jotta tällainen erilainen kohtelu voisi olla perustuslain mukaista, on sille oltava perusteltu syy. Koska kyse olisi perustuslain syrjintäkieltosäännöksessä nimenomaisesti mainitusta kielletystä erotteluperusteesta (alkuperä, johon maahanmuuttaja-asema PeV:n tulkinnan mukaan rinnastuu), ovat perustelulle asetettavat vaatimukset korkeat.

[...]

Huomionarvoista kuitenkin on, että kolmas, maahanmuuttajien kotoutumista ja aktiivista osallistumista koskeva perustelu pääsi perustuslakivaliokunnan tarkastelussa hyvinkin lähelle sanotun kaltaista hyväksyttävää perustetta. Tältä osin perustuslakivaliokunta totesi sanatarkasti seuraavaa: "Hallituksen esityksessä esitetty kolmas peruste ulkomaalaisten asettamiselle heikompaan asemaan liittyy pyrkimykseen edistää maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan ja työllistymisen edellytyksien parantamiseen. Perustuslakivaliokunnan mielestä kotoutumistavoitteen toteuttamiseen voi liittyä sellaisia tekijöitä, jotka perustelevat työttömyyden aikaisen perustoimeentulon turvan järjestämistä maahanmuuttajien osalta muista työttömistä poikkeavalla tavalla. Valiokunta ei kuitenkaan pidä uskottavana, että alentamalla maahanmuuttajien perustoimeentuloon liittyviä etuuksia edistetään maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. Hallituksen esityksessä ei ole asianmukaisesti selostettu, miten etuuden alentamisen on tarkoitus edistää integroitumista. Tässä tapauksessa valittu keino ei ole soveltuva hallituksen esityksessä esitetyn päämäärän toteuttamiseksi."

Toisin sanoen perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan katsonut työttömyysturvan järjestämistä maahanmuuttajien osalta muista työttömistä poikkeavalla tavalla olevan sinällään syrjintäkiellon vastaista. Päinvastoin: perustuslakivaliokunnan kannanotto antaa aihetta ajatella siten, että tällainen järjestely voisi olla hyvinkin olla perusteltu, mikäli näin voitaisiin parantaa maahanmuuttajien edellytyksiä kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Perustuslakivaliokunnan argumentaation nojaaminen perustuslakiesteen sijaan asianmukaisen selostuksen puutteeseen antaa ymmärtää, että  Sipilän hallituksen esityksen "törmääminen perustuslakiin" johtui ensisijaisesti siitä, että esitys oli huonosti valmisteltu – ei siitä, että esityksen perusratkaisu olisi sinällään ollut perustuslain vastainen.

Mikäli kokoomuksen esityksen kaltainen eriytetyn sosiaaliturvan malli haluttaisiin toteuttaa, voisi se siten PeV:n käytännön valossa olla mahdollista ottamalla esityksen perusteeksi maahanmuuttajien kotoutumisen ja mahdollisuuksien osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan tukeminen ja edistäminen sekä sisällyttämällä hallituksen esitykseen asianmukainen selostus, jonka perusteella perustuslakivaliokunta voi vakuuttua maahanmuuttajien sosiaaliturvaan sisällytettävien nykyistä voimakkaampien taloudellisten kannustimien ja maahanmuuttajien integroitumisen välisestä syy-yhteydestä. Lisäksi ehdotuksen on luonnollisesti täytettävä myös muut perusoikeuksien yleiset rajoittamisedellytykset (ml. suhteellisuusperiaate). Sen on myös turvattava jokaiselle PL 19.2 §:n mukainen oikeus perustoimeentuloon (jonka Sipilän hallituksen esitys PeV:n mukaan täytti).

Kansainväliset esimerkit, maahanmuuttajaväestön osallistumisen nykytila sekä ymmärryksemme taloudellisten kannustimien vaikutuksesta työllistymiseen ja työllistymisen vaikutuksesta kotoutumiseen antavat aihetta optimismiin sen suhteen, että riittävät hyväksyttävät perusteet kokoomuksen ehdotuksen toteuttamiselle voitaisiin ministeriövalmistelussa löytää.

Verkkouutiset 30.7.2021

Dani Niskanen

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kokoomuksen eduskuntaryhmän lakimies.

Hyvinkin huolella rakennettu kirjoitus, jonka perustelut kirjoittaja tietää silmänlumeeksi.

Ensinnäkin Niskanen perustelee lakia humanitaaristen maahanmuuttajien heikolla työllisyydellä ja integroitumisella, mutta ehdotuksessa lakia ei ole rajattu humanitaarisiin maahanmuuttajiin.

Tämä on kuitenkin pientä sen rinnalla, että Niskasen mukaan sosiaaliturvan eriyttämisen perustuslaillinen hyväksyntä on kiinni vain hyvistä perusteluista, siitä että osoitetaan maahanmuuttajien sosiaaliturvan leikkaamisen olevan heidän oma etunsa.

Juju on siinä, että puolue, Kauma, Vartiainen tai kukaan muukaan ei ole esittänyt hyviä, huonoja tai minkäänlaisia todisteita siitä, että väitetty kannustavuusvaikutus olisi edes olemassa suomalaisessa ympäristössä, saati että se ei kohtelisi joitain ihmisiä syrjivästi. Puhumattakaan sen osoittamisesta, että eriyttämiskikkailu olisi muutenkaan yhteiskunnallisesti järkevää, kun selkeämpää ja loogisempaa olisi vain siirtyä asumisperusteisesta kansalaisuusperusteiseen sosiaaliturvaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän lakimies Niskanenkaan ei esitä tällaisia todisteita vaan siirtää vastuun niiden esiin kaivamisesta ministeriövalmisteluun virkamiesten päänsäryksi. Samoin tehtiin syksyn 2015 vastaavassa lakiesityksessä. Ei toiminut silloin, ei toimisi nyt, vaan lopputulos olisi kaiken valmisteluvetkuttelun jälkeen tietysti sama.