Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Radio]

Suomen itsetuhoinen maahanmuuttopolitiikka ja sosialismi ovat jo johtaneet lasten hankkimisen suosion laskuun katoavan  suomalaisen alkuperäiskansamme keskuudessa. Kouluhelvetin pelko aiheuttaa haluttomuutta tehdä uusia uhreja "kokeiluihin" tyhmistymään vääräuskoisten kiusattavaksi.
Elintaso ja pisatulokset jäävät jatkuvasti jälkeen rasististen tanskalaisten ja muiden pohjoismaiden tasosta. Punaviherhomerusketus valtaa Suomen Afrikan ja lähi-idän erityisasiantuntijoiden ja Wolttilähettien lisääntyessä.
Kun väki on meillä propagoitu parantamaan hulluna maailmaa velaksi, niin ollaan menossa ilman jarruja helvettiin. Koska tulee taas mitta täyteen ja alkaa uusi sisällisota?

[Betonikostaja]

^
[tweet]1717417935579262985[/tweet]

Ovathan nuo ihan järkyttäviä tilastoja. Helsingin muuttovoitto tulee 80-prosenttisesti matuista, ja Vantaa pistää vielä pahemmaksi, sen muuttovoitto tulee 100-prosenttisesti matuista. Suomalaiset sen sijaan muuttavat Vantaalta pois. Espooseenkin muuttaa enemmän matuja kuin suomalaisia.

Isoimmista kaupungeista vain Tampereelle tulee enemmän muuttovoittoa suomalaisista kuin matuista. Suomalaista muuttovoittoa näkyy myös pk-seudun pienemmissä kunnissa ja Tampereen ja Turun ympäryskunnissa.

Ihan selvä white flight on käynnissä, mutta tilastoista luetaan kiimoissaan vain se, kuinka suurimmat kaupungit kasvavat. Kai se on sitten rikkautta, kun saadaan lisää neekerighettoja.

[Kallan]

^
[tweet]1717417935579262985[/tweet]

Ovathan nuo ihan järkyttäviä tilastoja. Helsingin muuttovoitto tulee 80-prosenttisesti matuista, ja Vantaa pistää vielä pahemmaksi, sen muuttovoitto tulee 100-prosenttisesti matuista. Suomalaiset sen sijaan muuttavat Vantaalta pois. Espooseenkin muuttaa enemmän matuja kuin suomalaisia.

Isoimmista kaupungeista vain Tampereelle tulee enemmän muuttovoittoa suomalaisista kuin matuista. Suomalaista muuttovoittoa näkyy myös pk-seudun pienemmissä kunnissa ja Tampereen ja Turun ympäryskunnissa.

Ihan selvä white flight on käynnissä, mutta tilastoista luetaan kiimoissaan vain se, kuinka suurimmat kaupungit kasvavat. Kai se on sitten rikkautta, kun saadaan lisää neekerighettoja.

Jossain kohtaa koulupiirejä varmaan aletaan yhdistämään, koska vaikka virallisesti "monikulttuurisuus on rikkaus ja diversiteetti on voimavara" niin silti pitää uhrata ideologille suomalaisia. Näkyy nykyään valitettavasti aivan kaikkialla ja sitä ei pääse pakoon, ellei sitten maamme kansa käänny Kaikkivaltiaan puoleen - mitä se ei todellakaan ole halunnut tehdä.

Päivä päivältä tämä nkymeno alkaa muistuttamaan Rooman valtakunnan viimeisiä sekoiluja ennen luhistumistansa. Haalitaan kehitysmaalaisia lisää, sitten ollaan vilpittömän ihmeissään kun segregaatio senkun lisääntyy. Ja jos väestöjakauma on edelleen miesvoittoista tänne saapujien joukossa, niin seurauksia voi vain arvailla, kun nämä mamut huomaavatkin olevansa inceleitä.

[Caucasian]

Norjan taktiikkaa on kuulemma sellainen ettei millekään alueelle kerääntyisi yli 30 prossaa mamuja ettei kehity ghettoja ja jengeihin jne... onko ne miettiny että mitäs sitten kun vaikkapa Oslon seudulla kokonaisuudessaan mamujen osuus on se 30%. Kärrätäänkö mamut kauemmas ja pysyvätkö ne siellä. Ja entäs sitten kun jossain vaiheessa mamujen määrä koko yhteiskunnassa on 30%. Veikkaanpa ettei siinä kohtaa niitä mamuja siirretä maan ulkopuolelle. Tämä on juuri se heikko kohta tässä ideassa ettei alueet eriytyisi vaan ***** leviäisi tasaisesti. Jossain in the near future maahan muuttaneita vaan on liikaa että tuo ylipäänsä voisi edes matemaattisesti toimia. Ja sittenhän jossain kohtaa tulevaisuudessa funtsitaankin, että mihinkäs kantikset laitetaan.

[Radio]

Rosiksessa demladumarit ovat nyt tuominneet Suomen ensimmäiset TERRORISTIT vuosien vankeuteen. Pienenevästä Suomen alkuperäispopulaatiostakin löytyy todennäköisesti edelleen kahjoja joka lähtöön. Kuka pelkäsi Valtakunnanjohtaja Pekka Siitoista? Meni huumorilla, joka on kadonnut meiltä sosialismin ja rasistien maahanmuuton myötä. Vitsejä kertoileva kommunisti ja muslimi nauramassa päälle Juttutuvassako niitä tapaa?
Alkuperäiskansana en pidä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Ryssissä vaeltelevia nomadeja. Miten kolmeen kieliryhmään kuuluvat "lappalaiset" Suomessa vaativat kaikenlaisia oikeuksia ja saavat niitä. Velvollisuuksiista ei puhuta mitään, kuten Suomen suomalaisten kohdalla on tapana.
Valtio ryöstöverottaa pahoinvointivaltiomme tuottavaa työtä tekevää väkeä. En vastusta hyvänteväisyyttä, kunhan sitä ei harjoiteta minun maksamillani veroilla. Suuren osan mennessä vielä tarkoituksiin, joita en hyväksy.
Kukkia Eugen Scaumanin haudalle Porvooseen. Suomen esimmäiselle terroristille!

[Golimar]

Jos Pakistan voi karkoittaa afgaaneja niin miksi sama ei onnistu Suomessa maleksevien sandaalinläpsyttäjien kohdalla?

X

Satojatuhansia Pakistanissa asuvia afganistanilaisia uhkaa kiinniotto ja karkotus, kun Pakistanin hallituksen antama määräaika maasta poistumiselle umpeutuu keskiviikkona.

Pakistan katsoo 1,7 miljoonan afganistanilaisen asuvan maassa luvatta, ja heillä on ollut marraskuun ensimmäiseen päivään asti aikaa poistua vapaaehtoisesti.

Keskiviikkona kiireisimmällä rajanylityspaikalla jono ulottui seitsemän kilometrin mittaiseksi. Päivää aiemmin ainakin 29 000 ihmistä ylitti rajan Afganistanin puolelle.

X

aiotaan aloittaa laaja operaatio luvattomasti maassa olevien perheiden kiinni ottamiseksi, jos nämä eivät suostu lähtemään.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-188076?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

[Golimar]

Kuinka kauan näiden vihamielisten sandaalinläpsyttelijöiden invaasion sallitaan jatkua?

https://vimeo.com/880162349

Stacey Dooley Investigates - My Hometown Fanatics [trailer]
https://www.youtube.com/watch?v=hHvDy_X_hDM

[tweet]1675024433235505153[/tweet]

https://twitter.com/AmyMek/status/1675024433235505153

Amy Mek
@AmyMek
Allahu Akbar France!

Imam brags: "France WILL become an Islamic country through Jihad; The entire world WILL be subject to Islamic Rule" 

The French will:  "Convert to Islam, be Forced to pay Jizya poll tax, or be fought against for the sake of Allah" 

In 2017, France silenced my warnings by banning my Twitter account, dismissing the major concerns I raised about the perils of their open border policies. Now, as I had forewarned, those concerns have materialized, and the country is facing the consequences of being conquered.

(They tell you their plans, when will you start to believe them?)

[Roope]

Ei päivää ilman propagandaa.

Suomessa on turvapaikanhakijoita, jotka ovat odottaneet myönteistä päätöstä kahdeksan vuotta – 34-vuotias Hushiar Shawan on yksi heistä

Irakista Suomeen paennut Hushiar Shawan kokee viranomaisten kiusaavan häntä. Hän on yksi noin 3 000 ihmisestä, jotka tulivat Suomeen reilut kahdeksan vuotta sitten ja odottavat yhä turvapaikkaa.

Yle 2.11.2023

On luultavasti ensimmäinen kerta, kun otsikossa mainitaan, että odottavat myönteistä päätöstä. Yleensä annetaan ymmärtää, että ovat odottaneet vuodesta 2015 asti ilman omaa syytään ensimmäistä päätöstä.

Kahdeksan viime vuotta Hushiar Shawanin, 34, elämästä on kulunut odottamiseen.

Kajaanissa asuva Shawan on odottanut Maahanmuuttovirastolta eli Migriltä myönteistä turvapaikka- ja oleskelulupapäätöstä.

Turvapaikkaa hän on hakenut kolme kertaa. Hakemusprosessit valituksineen ovat kestäneet vuosia.

Keväällä Shawan sai viimeisimmästä turvapaikkahakemuksestaan käännyttämispäätöksen. Lokakuun lopussa poliisi määräsi, että Shawanin on käytävä säännöllisesti ilmoittautumassa Kajaanin poliisiasemalla ja asuttava Kajaanin vastaanottokeskuksen osoittamassa asunnossa käännyttämispäätöksen turvaamiseksi.

– Minulla on ongelma Migrin kanssa, hän sanoo.

Yle on nähnyt Maahanmuuttoviraston päätökset, joiden mukaan Shawan ei ole vaarassa kotimaassaan. Päätösten mukaan Shawan ei saa Suomesta turvapaikkaa eikä oleskelulupaa.

Eli miksi Shawan on edelleen Suomessa?

Shawan pakeni Suomeen Irakin Kirkukista joulukuussa 2015.

Migrin ja hallinto-oikeuksien kielteisten päätösten perusteella ei paennut vaan matkusti etsimään helpompaa elämää.

– Elämä kotimaassani on vaarallista muun muassa poliittisten ongelmien, uskonnon ja klaanien vainojen vuoksi, sanoo kurdien asuttamalla Kurdistanin alueella Irakissa asunut Shawan.

Kotimaassaan hän on tehnyt töitä muun muassa poliisina, parturina ja maalarina. Suomessa hänellä ei ole ollut virallista työpaikkaa. Passi katosi matkalla Suomeen.

Hushiar Shawanin kokemus on, etteivät kurdit saa turvapaikkaa Suomesta kovin helposti. Hänen mielestään esimerkiksi ukrainalaiset saavat myönteisen päätöksen paljon helpommin.

Ukrainalaiset eivät saa myönteistä päätöstä vaan EU-päätöksellä suoraan oleskeluluvan, koska heidän maassaan on sotatila. Toisin kuin Irakissa.

Shawan kertoo irakilaisystäviensä olevan väsyneitä vuosikausien odottamiseen. Monet heistä juovat paljon alkoholia, hän kertoo.

– Minulla on mielenterveysongelmia. Nukkuminen on vaikeaa, sillä pohdin tilannettani niin paljon. Mietin, miksi jollain toisella on asunto, passi tai tyttöystävä – ja miksi minulla ei ole.

Yle on nähnyt Shawanin mielenterveysongelmiin saaman lääkemääräyksen.

Voih.

Shawan voi saada turvapaikan vain Suomesta, sillä Dublin-menettelyn mukaan se maa, johon hakija saapuu ensimmäisenä, on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Oleskeluluvan saaminen ilman passia on vaikeaa.

Suomi ei selvästikään ole se EU-maa, johon Shawan on saapunut ensimmäisenä:

Vuonna 2020 Shawan sai Migriltä käännyttämispäätöksen. Hänen tuli poistua Suomesta. Hänet lennätettiin Saksaan, koska lähtömaa Irak ei suostunut ottamaan ulkomaille paenneita kansalaisiaan takaisin.

Oltuaan kolme päivää säilöönotettuna hänet palautettiin lopulta takaisin Suomeen vuonna 2021.

Shawania ei olisi lennätetty Saksaan, ellei hän olisi hakenut sieltä turvapaikkaa ennen Suomea, mutta toimittaja jättää tämän huomiotta.

– Minulta kysytään vanhoista asioista, vaikka keskustelun tarkoitus on antaa uusia tietoja. Minulla on haasteita numeroiden ja vuosilukujen kanssa. Tulkki ei ymmärrä, kun koetan selittää poliittisen tilanteen vakavuutta kotimaassani. Välillä on vaikea pysyä rauhallisena, koska koen, että minua kiusataan.

Vuonna 2015 Suomeen saapui suuri määrä irakilaisia turvapaikanhakijoita. Tuolloin Maahanmuuttovirastoon tuli yli 30 000 turvapaikkahakemusta, joista yli 20 000 oli irakilaisten tekemiä.

Sisäministeriön viime vuonna tekemän selvityksen mukaan Suomessa oleskelee arviolta vajaa 3 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015–2016 tai aiemmin ja jotka joko ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen.

Miten tämä on mahdollista?

Migrin turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Eeva-Maija Leivon mukaan turvapaikka- ja oleskelulupaprosessit voivat kestää useita vuosia. Kielteisistä päätöksistä valitetaan käytännössä aina hallinto-oikeuteen.

– Jos hakija kertoo uuden perusteen hakemukselleen tai laittaa vireille uuden hakemuksen, hakijan tilanne on tutkittava uudelleen, hän sanoo.

Suomi on tiettävästi ainoa maa, jossa uusien hakemuksien määrälle ei ole ylärajaa. Tarpeeksi monen vuoden viivyttelyn jälkeen turvapaikkahuijari keksii keinon saada oleskelulupa jollain muulla perusteella tai kuten Naim Panahin tapauksessa "länsimaistumalla".

Turvapaikanhakijoiden saama oikeusapu on riittämätöntä, eikä moni hakija saa tilanteessaan riittävää neuvontaa, sanoo Veera Kaleva.

– Kun hakemus on tehty kunnolla ja hakija tietää oikeutensa ja mitä häneltä odotetaan, turvapaikka voidaankin myöntää myöhemmin samoilla perusteilla ja syillä kuin mitä ensimmäisellä kerralla on haettu. Se kertoo järjestelmän ongelmista hyvin.

Niin kertoo, sillä myönteiseen päätökseen riittää yhden hakemuksen käsittelijän mielipide, joka voi kumota vaikka kymmenet kielteiset aiempia hakemuksia ja valituksia käsitelleiden mielipiteet.

Pettymyksistä huolimatta Shawan haaveilee edelleen tulevaisuudesta Suomessa. Hänen pahin painajaisensa olisi joutua palaamaan takaisin kotimaahansa, sillä hän kokee henkensä olevan vaarassa Irakissa.

Vanhemmat ja kahdeksan sisarusta elävät Irakissa.

– Toivon saavani Suomen kansalaisuuden. Tällä hetkellä olisin tyytyväinen edes vuoden oleskelulupaan. Sitten voisin tehdä työtä, maksaa veroa ja hankkia asunnon.

Shawan on huolissaan hallituksen tiukentuvasta maahanmuuttopolitiikasta ja sen tulevaisuudesta. Aiemmin tällä viikolla Suomi ja muut Pohjoismaat sopivat maahanmuuttajien palautusten tehostamisesta.

Ministerit puhuvat maahanmuuttopolitiikasta aina negatiivisesti, Shawan sanoo.

– Suomessa puhutaan paljon tasa-arvosta. Se ei toteudu maahanmuuttajien kohdalla.

Mikä tässä on niin vaikeaa?

[Uuno Nuivanen]

Shawan kertoo irakilaisystäviensä olevan väsyneitä vuosikausien odottamiseen. Monet heistä juovat paljon alkoholia, hän kertoo.

Jihuu! Irakilaisten juoppojen elättäminen olkoon meidän ja lastemme elämän tarkoitus.   

[Golimar]

Kelaturistit pikapikaa Suomeen.

Ulkoministeriön Tanner: Suomen kansalaisia ei näytä pääsevän tänään Gazasta Egyptiin

X

Tanner kertoi aiemmin, että Suomen ulkoministeriön pyrkimys on saada loputkin Suomen kansalaiset mahdollisimman pian pois Gazasta. Aamupäivän tietojen mukaan Gazassa oli vielä ainakin kuusi Suomen kansalaista.

Eilen kuusi Suomen kansalaista pääsi pois Gazasta Egyptiin. Tanner sanoo STT:lle, että he voivat olosuhteisiin nähden hyvin.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-188307?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

[Toni R Jyväskylästä]

...

Käyttäjä Admiral General Aladeen oli postannut koko artikkelin iotech-foorumille.

"Vaikea hoitaa pois"
Vankilassa työskentelevä seksuaaliterapeutti kertoo, miksi jotkut irakilaiset maahanmuuttajat ovat muita alttiimpia tekemään seksuaalirikoksia. Syyt ovat karua kuultavaa. – Uskallan epäillä, että jonkinlainen rikollinen toiminta jatkuu, hän sanoo. Hän ei pelkää puhua suoraan maahanmuuttajataustaisten seksuaalirikollisten ongelmista.


Seksuaalirikollisten kanssa työskentelevä terapeutti kertoo jotain tärkeää irakilaisista seksuaalirikollisista. Aiheesta puhutaan julkisuudessa varovasti. Irakilaisten kanssa tehtävässä terapiatyössä nousee esiin joitain erityispiirteitä, jotka usein haastavat työskentelyä.

Tässä artikkelissa käsitellään seksuaalirikoksista jo tuomittuja irakilaisia maahanmuuttajia. Suomessa asuu valtava joukko irakilaisia, joita artikkeli ei koske. He muun muassa ajavat taksia, tekevät töitä ravintoloissa ja hoitavat perhettään, eivätkä ole koskaan elämässään syyllistyneet rikoksiin.

FAKTAT

Ja loput jostain muualta.

https://bbs.io-tech.fi/threads/keskustelua-suomen-maahanmuutosta-maahanmuuttopolitiikasta-ja-niihin-liittyvistae-ilmioeistae-kr-2-0.144262/page-271#post-13709444

Ei sitä koko artikkelia silti laiteta tänne vaikka se jollekin muulle foorumille olisikin laitettu.

[Betonikostaja]

Jossain kohtaa koulupiirejä varmaan aletaan yhdistämään, koska vaikka virallisesti "monikulttuurisuus on rikkaus ja diversiteetti on voimavara" niin silti pitää uhrata ideologille suomalaisia.

Näin varmasti tehdään, mutta millään yhteiskunnan toimilla ei pystytä valkopakoa estämään. Jos hyvätkin koulut paskotaan matuilla, niin ennen pitkää valkoiset muuttavat alueelta pois ja alueen arvo laskee. Tätä vastaan on ihan turha taistella, koska lopputulos on aina tuo.

Tämä sekoittaminen on itse asiassa tuhoisampaa kuin se, että annettaisiin jonkun alueen ghettoutua. Missään ei ole nähty, että matut pystyisivät nousemaan yhteiskunnassa kantaväestön tasolle, vaikka heitä kuinka hyville alueille sekoitettaisiin. Matut vain laskevat tasoa, niin asuinalueilla kuin kouluissakin.

Sekoittaminen pitäisikin lopettaa. Se vain pilaa jatkuvasti uusia alueita.

[Lalli IsoTalo]

Sekoittaminen pitäisikin lopettaa. Se vain pilaa jatkuvasti uusia alueita.

Jeps. Mutta se myös poistaa suomut YLE-silmiltä.

[Roope]

Kuukausiliite - Lukuja ei voi ohittaa: Tämä on totuus maahanmuuttajista Suomessa

Otsikko antaa ymmärtää, että vastoin joitain aiempia väitteitä tässä on nyt lopullinen, kiistämätön totuus maahanmuuton vaikutuksista. Ei ole. On vain muutamia valikoituja maahanmuuttajiin liittyviä tilastotietoja ja niiden korostetun myötämielistä tulkintaa massamaahanmuuttoa vaatineen, muun muassa EK:lle propagandaa tuottaneen Lasse Myrskylän tuella.

On totuuden aika

Suomessa asuu jo yli puoli miljoonaa maahanmuuttajaa. Keitä he ovat? Mitä tilastot heistä tietävät?

Helsingin Sanomat 3.11.2023

Eli maahanmuuton tilastoja, kun kiinnostavampaa ja oleellisempaa olisi tutkia maahanmuuton politiikkaa, politiikan valintoja, joilla tilastoihin on vaikutettu ja voidaan yhä vaikuttaa.

Suomi on ollut historiansa varrella yleensä pikemminkin maastamuutto- kuin maahanmuuttomaa, mutta viime vuosikymmeninä tilanne on kääntynyt. Tällä vuosituhannella ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on peräti 4,5-kertaistunut. Viime vuoden lopussa täällä asui vakituisesti jo 508 173 ihmistä, joiden molemmat vanhemmat ovat kotoisin ulkomailta. Se on 9,1 prosenttia väkiluvusta.

Vuoden 2022 muuttovoitto ulkomailta oli mittaushistorian suurin, 34 364 henkilöä — eivätkä lukuun edes sisältyneet ne kymmenettuhannet Ukrainan sotaa paenneet, joita ei ole vielä virallisesti kirjattu väestöön.

Sinänsä oikeita tilastollisia faktoja, joita ei kuitenkaan aseteta kontekstiin. Mitä tämä historiallinen maahanmuuton kiihtyminen jo lähes kantaväestön syntyvyyden tasolle tarkoittaa suomalaisille?

Ei siis ihme, että maahanmuutosta riittää puhetta. Hiljattain on keskusteltu esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten katujengeistä, väkivaltarikollisuudesta ja Ruotsin tiestä. On huolestuttu maahanmuuttajien keskittymisestä tiettyihin lähiöihin, joihin uhkaavat kasautua myös sosiaaliset ongelmat. On kiistelty maahanmuuttopolitiikasta, jota nykyinen hallitus aikoo kiristää kaikin keinoin.

Sieltähän se toimittaja-Annin agenda jo pilkottaa.

Hallitusohjelma ei kiristä maahanmuuttopolitiikkaa kuin minimaalisesti ja lähinnä symbolisesti, eikä muita kiristyksiä ole odotettavissa. Vuoden 2015 kokemusten jälkeenkään turvapaikan myöntämisen kriteerejä ei aiota kiristää muiden maiden tasolle, ei edes Ruotsin, vaikka sisäministeri Rantanen on puhunut löysiä "yleisestä pohjoismaisesta tasosta", jota kohti Suomi muka olisi menossa. Hallitusohjelman mukaan ei olla menossa eikä edes lähdössä.

Edellinen hallitushan perui lähes kaikki Sipilän hallituksen kiristykset ja helpotti esimerkiksi laittomasti Suomeen jääneiden aseman laillistamista, joten Suomen tilanne on muihin maihin verrattuna jopa huonompi kuin vuonna 2015.

Nyt on tarkoitus katsoa juuri sitä kuvaa, tilastoja.

Mitä ne kertovat maahanmuuttajista?

Aloitetaan perusteista.
Suomessa on siis puoli miljoonaa maahanmuuttajaa tai heidän lastaan. Missä heidän juurensa ovat?

Monelle maahanmuutosta tulevat ensiksi mieleen Afrikasta tai Lähi-idästä tulleet pakolaiset. Sodan säikyttämät tummatukkaiset miehet ja hunnutetut naiset.

Mielikuva ei aivan vastaa todellisuutta. Katsotaan vaikka seuraavaa diagrammia.

Kuten näkyy, ylivoimaisesti suurin ja myös kiivaasti kasvanut maahanmuuttajaryhmä ovat Euroopasta tulleet. Heitä on Suomen ulkomaalaistaustaisista puolet.

Yksittäisistä lähtömaista kärjessä ovat Venäjä ja Viro. Läheltä muuttaneet vain eivät yleensä korostu mediassa — tai erotu kalpeasta enemmistöstä samalla lailla kuin afrikkalaistaustaiset, joita on ulkomaalaistaustaisista vain noin kahdeksasosa.

Viime vuosina nopeimmin on kasvanut aasialaisperäisten tulijoiden määrä. Nyt heidän osuutensa maahanmuuttajaväestöstä on kolmasosa.

Nämäkin varmaan paikkansapitäviä tietoja, mutta ovatko ne erityisen relevantteja? Mitä oikeastaan kertoo, että "Viime vuosina nopeimmin on kasvanut aasialaisperäisten tulijoiden määrä", kun "aasialaisperäiset" tarkoittaa tilastoissa kiinalaisia ja japanilaisia siinä missä irakilaisia ja afganistanilaisiakin?

Ulkomaalaistaustaisista kolme neljästä, 76 prosenttia, on työiässä eli 15—64-vuotiaita. Erityisen terävänä piikkinä heistä erottuvat noin 25—44-vuotiaat. Kantasuomalaisilla työikäisten osuus on paljon pienempi, 60 prosenttia.

Myös lapsia, siis tulevaisuuden työntekijöitä, on ulkomaalaistaustaisissa monin verroin enemmän kuin eläkeikäisiä. Heidän suhteellinen osuutensa on erityisen suuri pakolaistaustaisella väestöllä, kuten syyrialaisilla ja somaleilla.

Kantasuomalaisten tilanne on aivan toinen. Heidän ikäpyramidissaan pullottavat eläkeiän saavuttaneet tai sitä lähestyvät ikäluokat. Valtaväestöstä 65 ikävuoden rajapyykin on ylittänyt peräti 25 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisista vastaavaan ikään on ehtinyt vain harva, kuusi prosenttia.

Entä sukupuolijakauma? Muistatte varmasti uutiskuvat vuodelta 2015, jolloin Suomeen saapui ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita.

Valtaosa tulijoista oli nuoria miehiä, enimmäkseen Lähi-idästä.

Miten hyvin he vastaavat maahanmuuton kokonaiskuvaa?

Eivät kovinkaan hyvin. Kaikista ulkomaalaistaustaisista miehiä on vain niukka enemmistö, 52 prosenttia. Kantaväestön luku on 49 prosenttia.

Miten koulutettua väkeä maahanmuuttajat sitten ovat? Onko heissä enemmän kirjoitus- ja lukutaidottomia vai yliopistosta valmistuneita?

Siitä ei ole tarkkaa tietoa, sillä iso osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista jää kirjaamatta rekistereihin. Tähän saakka parhaana arviona on pidetty Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimusta, jonka Tilastokeskus, THL ja Työterveyslaitos toteuttivat 2014. Sekin on pian jo kymmenen vuotta vanha.

Tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset olivat koulutustasoltaan jakautuneempaa väkeä kuin kantasuomalaiset. Korkeintaan peruskoulututkinnon varaan jääneitä oli työikäisistä maahanmuuttajataustaisista varsin iso osa, 24 prosenttia. Valtaväestöllä osuus oli 17 prosenttia.

Toisaalta korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli ulkomaalaistaustaisilla yhtä suuri kuin kantasuomalaisillakin, 34 prosenttia. Miesten ja 30—34-vuotiaiden ryhmissä maahanmuuttajat olivat jopa kantaväestöä useammin korkeasti koulutettuja.

Aiheeseen liittyy varjopuoli. Tällä hetkellä merkittävä osa maahanmuuttajamaisterien osaamisesta jää hyödyntämättä. Moni ei onnistu saamaan Suomessa koulutustaan vastaavaa tehtävää vaan päätyy tekemään jotain muuta. Kotiäidiksi, siivoojaksi tai taksikuskiksi.

Moni ei onnistu saamaan Suomessa koulutustaan vastaavaa tehtävää, koska Suomessa ei ole sellaisia tai niihin löytyy pätevämpiä. Koulutettujen maahanmuuttajien työttömyyttä voivottelevat suhtautuvat usein välinpitämättömästi niin kielen kuin kulttuurinkin osaamiseen, vaikka ne ovat erottamaton osa pätevyyttä.

Kun me Suomessa asuvat mietimme maahanmuuttoa, päässä saattaa kuhista laskelmia. Mitä hyötyä tulijoista meille on? Paikkaavatko he kestävyysvajetta, korjaavatko huoltosuhdetta, kiihdyttävätkö talouskasvua? Vai ovatko he kuluerä?

Muuttajat eivät pohdi sellaisia. Kukaan ei tule tänne valtion budjetti tai bruttokansantuote mielessään. Kaikilla, niin kovapalkkaisilla it-johtajilla kuin sotaa pakenevilla, syy muuttoon on pohjimmiltaan sama.

He uskovat, että Suomessa elämä voisi olla tavalla tai toisella parempaa kuin lähtömaassa.

Aika olennainen näkökulma, sillä jos tulijat eivät paikkaa kestävyysvajetta, he ovat kuluerä, vaikka eivät itse sitä pohdikaan tai jopa luulevat veronmaksajien subventoimaa puuhasteluaan hyödylliseksi.

Jotain muuttajien keskeisistä tarkoitusperistä voi päätellä Maahanmuuttoviraston tilastosta, joka kertoo, mistä syistä Suomeen saapuneille on myönnetty oleskelulupia.

Viime vuosi oli lukujen valossa hyvin poikkeuksellinen. Peräti 45 000 Ukrainan sotaa paennutta sai Suomesta tilapäistä suojelua. Vertailun vuoksi: suurena pakolaiskriisivuonna 2015 Suomeen saapui 32 500 turvapaikanhakijaa, joista tosin vain vähemmistö sai turvapaikan.

Kuten Ruotsissakin, erinäiset poikkeusvuodet aiheuttavat toistuessaan merkittävän osan taloudellisesti tappiollisesta maahanmuutosta. Siksi väestöennusteet ovat menneet systemaattisesti pieleen.

Silmäilläänpä tulijoiden joukkoa tarkemmin.

Kuten kaaviosta näkyy, pakolaisten osuus on kovin pieni. Turvapaikka, toissijainen suojelu tai kiintiöpakolaisuus oli perusteena vain yhdeksään prosenttiin maahanmuutosta.

Perusvirhe, että ei huomioida niitä humanitaarisia maahanmuuttajia, jotka saavat lopulta oleskeluluvan muulla syyllä tai perheenyhdistämisen kautta. Oleskelulupakaaviossa ei myöskään huomioida, että humanitaariset maahanmuuttajat tulevat yleensä jäädäkseen, kun taas muu maahanmuutto (työ, opiskelu) on tyypillisemmin väliaikaista.

Pekka Myrskylä osoittelee kannettavan tietokoneensa näyttöä.

"Tässä on väestön määrä", hän sanoo.

"Ja tässä työlliset."

Myrskylä on Tilastokeskuksesta eläkkeelle jäänyt väestöasiantuntija, joka on jatkanut tutkimuksia myös eläkepäivillään. Maahanmuutto kuuluu häntä kiehtoneisiin aiheisiin. Siksi olen pyytänyt häntä esittelemään ulkomaalaistaustaiseen väestöön liittyviä lukuja.

Pian päästäänkin aihepiireihin, joiden ympärille iso osa maahanmuuttokeskustelusta käpertyy.

Poliitikot ovat vuosikausia puhuneet julkisen talouden kestävyysvajeesta eli siitä, että Suomi elää jatkuvasti yli varojensa. Valtion ja kuntien tulot eivät riitä kattamaan menoja.

Myrskylän luvuista näkee syyn siihen, miksi kaikesta ollaan koko ajan höyläämässä ja leikkaamassa.

Hänen taulukkonsa vertaa nykytilannetta 1980-luvun loppuun, siis niihin 1990-luvun lamaa edeltäneisiin vuosiin, joista puhutaan hyvinvointivaltion kulta-aikana. Vuosina 1987—2021 työtä tekemättömän väestön määrä on kasvanut 24 prosenttia mutta työllisten määrä vain 2,5 prosenttia. Keskeiset selitykset ovat väestön ikääntyminen ja aiempaa suurempi työttömien osuus.

Jokainen ymmärtää, että suunta on huono.

Työtä tekevät ovat yhteiskunnan elättäjiä, siis se osa väestöstä, jonka maksamilla veroilla ja sosiaaliturvamaksuilla pidetään kunnossa tiet, rahoitetaan sosiaalitukia, kustannetaan hoitajien, opettajien ja poliisien palkat ja niin edelleen. Muu osa väestöstä — kuten lapset, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät — kuuluu elätettäviin.

"Melkein ennallaan pysynyt työllisten määrä on saanut lähes 600 000 lisäelätettävää", Myrskylä tiivistää.

Juuri siksi päättäjät haluavat vimmatusti kasvattaa työllisten eli elättäjien joukkoa. Siihen pyrkivät Juha Sipilän ja Sanna Marinin hallitukset, ja siihen pyrkii myös nykyinen Petteri Orpon hallitus.

Miten työtä tekevien määrä sitten on 2000-luvulla kehittynyt?

Myrskylä ottaa esiin uuden taulukon, jonka mukaan vuonna 2021 työllisiä oli noin 149 000 enemmän kuin vielä vuosituhannen alussa. Mistä kasvu on tullut?

Ei ainakaan kotimaisia kieliä puhuvista. Taulukon alariviltä voi huomata, että työtä tekevien kantasuomalaisten määrä on itse asiassa vähentynyt 15 000 henkilöllä. Sen sijaan vieraskielisten työllisten määrä on kasvanut 164 000:lla, siis peräti kuusinkertaistunut.

"Koko 2000-luvun työvoimakehitys on ollut maahanmuuttajien varassa", Myrskylä toteaa.

Mutta eipä vielä juhlita. Kun puhutaan julkisen talouden kantokyvystä, ei tietenkään pidä tuijottaa vain absoluuttisia lukuja. Työllisten määrän kasvu edes miljoonalla ei lämmitä, jos samaan aikaan elätettävien määrä paisuu kaksi miljoonaa.

Maahanmuuttajatyöllisten kasvuluvut näyttävät kyllä komeilta myös silloin, kun ne suhteutetaan maahanmuuton kasvuun. Työllisten vieraskielisten määrä on siis kuusinkertaistunut, kun samaan aikaan kaikkien vieraskielisten määrä on noin 4,5-kertaistunut.

Se merkitsee, että huomattavasti entistä suurempi osuus maahanmuuttajista tekee töitä.

[...]

Käyrät kertovat, että vieraskielisten työttömien joukko on toki 2000-luvulla kolminkertaistunut — mutta samassa ajassa työllisten määrä on siis kuusinkertaistunut.

Absoluuttisia lukumääriä kuvaavampi julkisen sektorin kestävyysmittari on taloudellinen huoltosuhde, siis luku, joka vertaa työtä tekemättömien määrää työllisten määrään. Toisin sanoen se kertoo, kuinka monta elätettävää väestössä on elättäjää kohden.

Maahanmuuttajista maalataan joskus yksipuolista kuvaa sosiaaliturvan varaan ripustautuneina elätteinä, joilla ei ole halua tai kykyä työntekoon. Ovatko he tilastojen valossa voittopuolisesti yhteiskunnan kannattelijoita vai kannateltavia?

Myrskylä vierittää näytölle kaavion, joka kuvaa sitä, mitä väestö ensisijaisesti arjessaan tekee.

"Tämä hämmästyttää", hän lupaa.

Ensiksi huomio kiinnittyy työllisten osuuteen. Kaikista vieraskielisistä — kun mukaan siis luetaan aivan kaikki vauvasta mummoon ja vaariin — töitä tekee yhtä suuri osuus kuin kotimaisia kieliä puhuvista, noin 43 prosenttia.

Toisin sanoen: maahanmuuttajaväestön huoltosuhdemittari näyttää samaa lukemaa kuin kantaväestöllä.

Merkittävin selitys on ikärakenne. Kotimaisten kielten puhujista eläkkeellä on 28 prosenttia, vieraskielisistä vain kuusi prosenttia.

Tulevaisuuden työvoimaa eli lapsia ja opiskelijoita on vieraskielisistä suurempi osuus kuin kantaväestöstä.

Toisaalta myös työttömien osuus heistä on kovin suuri, yli kaksinkertainen muihin verrattuna. Vieraskielisistä työttömänä on yhdeksän prosenttia, kotimaisia kieliä puhuvista neljä prosenttia.

Samoin sellaisia työikäisiä, jotka ovat työelämän ulkopuolella muusta syystä kuin opiskelun, eläkkeen, työttömyyden tai asevelvollisuuden takia, on vieraskielisissä moninkertainen osuus muuhun väestöön nähden. Tähän ryhmään sisältyvät esimerkiksi kotiäidit ja -isät.

Kaikki luvut eivät siis mairittele maahanmuuttajaväestöä. Siksi Myrskylä toistaakin vielä keskeisen huomionsa:

"Vaikka työttömyys on vieraskielisillä suurempaa, aivan yhtä suuri osa heistä käy töissä kuin muistakin."

Myrskylän valikoimat luvut ovat harhaanjohtavia muun muassa, koska niissä työllinen on tilastollinen työllinen riippumatta työtunneista tai maksetuista veroista ja työtön tilastollinen työtön riippumatta aiheuttamistaan kustannuksista. Siksi huoltosuhdetta parempi ja tarkempi mittari on laskea eri ryhmien elinkaarikustannukset. Näihin voisi paneutua syvällisemminkin.

Luvuilla annetaan ymmärtää, että maahanmuuton sokea kasvattaminen on taloudellisesti järkevää, vaikka työllisten määrän kasvu johtuu työperäisestä maahanmuutosta samaan aikaan, kun humanitaarisella maahanmuutolla ja Wolt-maahanmuutolla ammutaan omaan jalkaan sarjatulella.

Miltä näyttää maahanmuuttajien työllisyysaste — siis luku, joka kertoo, kuinka suuri osuus 18—64-vuotiaista tekee töitä?

Se jää selvästi kantaväestöä pienemmäksi, vaikka ero onkin 2000-luvulla kaventunut. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tuoreimmat tiedot ovat vuoden 2021 lopusta. Silloin ensimmäisen polven maahanmuuttajien työllisyysaste oli 58,1 prosenttia, kun muulla väestöllä se oli 74 prosenttia. Eroa jäi siis lähes 16 prosenttiyksikköä.

Jälleen on muistettava, etteivät maahanmuuttajat ole yhtenäinen joukko. Lähimmäksi kantaväestön tasoa pääsivät EU-maista muuttaneet miehet, joista töissä oli 69 prosenttia. Kauimmaksi, 40 prosenttiin, jäivät afrikkalaistaustaiset naiset.

Iso osa valtaväestön ja ulkomaalaistaustaisten erosta selittyy juuri maahanmuuttajanaisten heikoilla luvuilla. He ovat tulleet Suomeen miehiä useammin perhesyistä ja jääneet kenties kotiin hoitamaan lapsia.

Kun mietitään työtä tekevien maahanmuuttajien vaikutuksia julkiseen talouteen, pitää tietysti tarkastella myös tulotasoa. Jos palkka riittää hädin tuskin omaksi elannoksi, ei siitä kerry juuri mitään yhteiseen verokirstuun.

Katsotaan siis seuraavaa diagrammia, joka kuvaa työllisten maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten 2000-luvun tulokehitystä. Kuten näkyy, muuttajien ansiot ovat laahustaneet varsin tasaisesti muita työllisiä jäljessä, joskin viime vuosina ero on ollut kapenemaan päin.

Vuonna 2021 kantasuomalaiset ansaitsivat työstään keskimäärin 34 809 euroa, maahanmuuttajat puolestaan 29 871 euroa eli 86 prosenttia muiden työllisten keskituloista.

Siihen nähden, että mielikuvissa ulkomaalaistaustaiset ovat usein pienipalkkaisia siivoojia ja ruokalähettejä, ero voi tuntua jopa yllättävän pieneltä.

Todellisuus on toki stereotypioita monipuolisempi. Maahanmuuttajien kirjavaan joukkoon mahtuu aivan kaikkea pikaruokatyöntekijästä satumaisia summia ansaitsevaan toimitusjohtajaan.

Sukupuolten erot näkyvät ulkomaalaistaustaisten tuloissa, kuten kantaväestölläkin. Työllisten maahanmuuttajamiesten keskimääräiset vuosiansiot — kun vain työstä saadut tulot otetaan huomioon — ovat itse asiassa hiukan suuremmat kuin muun väestön naisilla.

Toisaalta muuta väestöä heikompi työllisyysaste näkyy suurena pienituloisten osuutena. Kaikista maahanmuuttajien asuntokunnista köyhyysrajan alapuolelle jää 34 prosenttia. Kantaväestöllä luku on puolet siitä, 17 prosenttia.

Keskiarvot ovat sikälikin hämääviä, että maahanmuuttopolitiikassa helpotukset halutaan kohdistaa nimenomaan pienipalkkaisiin siivoojiin ja ruokalähetteihin, ei edes keskiarvomaahanmuuttajiin, vaikka keskustelussa puhutaan "osaajista" ja "huippuosaajista".

Osa maahanmuuttokeskustelijoista tuntuu toivottavan Suomeen tervetulleeksi vain huipputuloiset huippuosaajat. Mutta tarvitaan täällä muitakin.

Ilman maahanmuuttajia kokonaiset alat joutuisivat pinteeseen. Helsingin bussikuskeista yli puolet on ulkomaalaistaustaisia, samoin siivoojista. Kuinka moni toimisto, hotelli tai sairaala jäisi siivottomaksi, jos heidän työpanoksensa puuttuisi? Tai talo rakentamatta? Bussivuoro ajamatta?

Sitten taas tätä propagandaa.

Yksikään bussivuoro ei jäisi ajamatta, vaikka halpatyövoiman houkuttelu Suomeen muun muassa juuri bussikuskeiksi lopetettaisiin. Suomessa olisi edelleen tarpeeksi myös jo saapuneita maahanmuuttajia siivoojiksi.

Halpatyövoiman toinen puoli, jota tässä ei mainita, on hyväksikäyttö ja palkkojen dumppaaminen. Kouluttamattomien maahanmuuttoa on perusteltu juuri sillä, että se hillitsee palkkojen nousua, mutta seurauksena on myös huonommin pärjäävän kantaväestön vaikeudet (mm. Ruotsissa nuorisotyöttömyys) ja maahanmuuttajayhteisöjen ja -asuinalueiden kasvu. Halpatyövoimasta hyötyvät eivät ole halukkaita maksamaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia, vaan maksattavat ne muilla.

Vuoteen 2016 saakka väkilukua kasvatti maahanmuuton lisäksi myös syntyvyys. Sen voi päätellä siitä, että väestönkasvua kuvaava käyrä pyristelee muuttovoittokäyrän yläpuolella.

Mutta juuri vuonna 2016 koitti historiallinen käänne. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän ensimmäistä kertaa sitten talvisodan. Siinä kohtaa väestönkasvu- ja muuttovoittokäyrät leikkaavat.

Väestö kasvaa kyllä yhä — viime vuonnakin lisäystä tuli melkein 16 000 henkeä — mutta kasvu on enää pelkän muuttovoiton varassa. Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku olisi kutistunut jo monta vuotta.

Tulevaisuuden työntekijöitä, siis veronmaksajia, syntyy nyt pahaenteisen vähän. Viime vuonna vauvojen määrä oli ennätyksellisissä pohjalukemissa. Suomessa syntyi vain 44 951 lasta, lähes 15 000 vähemmän kuin vielä vuosikymmen aiemmin. Kurjiin lukuihin on saatu sopivia vertauskohtia vain kansakunnan syvimmistä kriiseistä, 1900-luvun sodista ja 1800-luvun nälkävuosilta.

Ei suomalaisten määrän väheneminen ole vielä katastrofi, paitsi jos siihen yhdistetään myös suomalaisten osuuden tietoinen supistaminen massamaahanmuutolla.

Jotta väkimäärä pysyisi ennallaan ilman muuttovoittoa, yleisen hedelmällisyysluvun — laskennallisen arvion siitä, kuinka monta lasta naiset saavat keskimäärin elinaikanaan — pitäisi olla noin 2,1.

Nyt hedelmällisyysluku on Suomessa mittaushistorian pienin, 1,32. Ensimmäisen polven maahanmuuttajilla se on muuta väestöä suurempi, mutta vain hiukan: 1,56.

Ulkomaalaistaustaiset eivät vaikutakaan Suomen väestökehitykseen ainoastaan tuomalla tänne muuttovoittoa vaan myös saamalla täällä lapsia. Ilman heitä karut syntyvyysluvut olisivat vieläkin karummat.

Karut syntyvyysluvut ovat vieläkin karummat, koska yhä useampi lapsi syntyy maahanmuuttajille. Tämä kiihdyttää suomalaisten osuuden jo muutenkin nopeaa supistumista.

Myrskylän taulukosta voi todeta, että vuonna 1991 syntyi lisäkseni 65 394 muuta lasta. Toissa vuoden loppuun mennessä ikätovereistani oli ehtinyt kuolla 1 152, siis vajaat kaksi prosenttia.

Silti lukumäärämme oli kasvanut 73 108 henkilöön, siis 12 prosenttia. Siihen on täsmälleen yksi selitys, jonka taidattekin arvata.

Kaiken lisäksi kasvu vain jatkuu, sillä ikäluokkani saa muuttovoittoa koko ajan. Veronmaksajaa tietysti ilahduttaa, että moni tulijoista on koulutettu lähtömaassaan. Heidän päivähoitonsa, opetuksensa ja koulukirjansa on siis kustantanut joku muu kuin suomalainen veronmaksaja.

"Kun lasketaan, kuinka kalliiksi maahanmuutto tulee, tätä hyötyä ei juuri muisteta", Myrskylä huomauttaa.

Siitä sitten laskelmia, mikä se todellinen hyöty on, sillä monta tulijoista koulutetaan ja palvellaan kalliisti Suomessa.

Entä viime vuosina syntyneet hälyttävän pienet ikäluokat?

Voidaan olettaa, että vastaavasti myös ne kasvavat tulevina vuosikymmeninä, kunhan ehtivät kerryttää muuttovoittoa.

"Väitän, että tämä suorastaan pelastaa meidät", Myrskylä sanoo.

Pelastaa meidät?

Nythän on niin, että venäläisten ja virolaisten maahanmuutto on tyrehtymässä, eikä länsimaalaisiakaan ole odotettavissa. Suomeen hinkuvat ja tänne halutaan kouluttamatonta porukkaa Lähi-idästä ja Afrikasta. Ja hekö pelastavat meidät, kuten pelastivat Ruotsin?

Kaikki maahanmuuttoon liittyvät luvut eivät suinkaan ole myönteisiä.
Ikävimmästä päästä ovat rikostilastot. Viime vuonna rikoksesta epäiltiin noin 298 000:aa Suomen vakituista asukasta. Heistä 92 prosenttia oli Suomen kansalaisia.

Ulkomaalaisia oli siis kaikista epäillyistä vain pieni osa, kahdeksan prosenttia, mutta määräänsä nähden he olivat yliedustettuina, sillä heidän osuutensa koko väestöstä on vajaat kuusi prosenttia. Kun rikoksista epäiltyjen määrät suhteutetaan väestöryhmien kokoon, ulkomaalaisia epäiltyjä oli yli puolitoistakertaisesti Suomen kansalaisiin verrattuna.

Vertailu on hieman epäreilu. Osin eroa selittää se, että rikoksia tekevät etenkin nuoret miehet, joita on maahanmuuttajissa enemmän kuin kantaväestössä.

Ei vertailussa ole mitään epäreilua, kun tänne tulee etenkin rikoksia tekeviä nuoria miehiä.

Mutta se selittää vain osan. Jos iän ja sukupuolen vaikutus poistettaisiin laskennallisesti, erot loivenisivat mutta pysyisivät samansuuntaisina.

Mistä se johtuu? Ehkä kulttuurieroista, ehkä sopeutumisvaikeuksista. Maahanmuuttajien elämäntilannekin on usein kantaväestöä kolhuisempi. Pienituloisia ja työttömiä on heissä suhteellisesti enemmän.

Vilkaistaan vielä tarkemmin muutamaa rikosluokkaa: omaisuus-, henki- ja väkivalta-, seksuaali- sekä huumerikoksia. Väestöryhmien kokoon suhteutettuna ulkomaiden kansalaiset olivat viime vuonna yliedustettuina niistä jokaisessa. Sen voi huomata seuraavasta kaaviosta.

Seksuaalirikoksilla on tapana kuohuttaa tunteita. Niissä ero oli suurin: ulkomaalaisia epäiltyjä oli väkimäärään suhteutettuna peräti nelinkertaisesti suomalaisiin nähden.

Maahanmuuttajat eivät toki ole yhtenäinen joukko myöskään rikostilastoissa. Viime vuonna merkittävistä ryhmistä Kiinan, Intian, Filippiinien ja Thaimaan kansalaiset olivat rikoksista epäiltyinä huomattavasti harvemmin kuin suomalaiset.

Sen sijaan määräänsä nähden erityisen paljon rikoksista epäiltiin irakilaisia (lähes 4,5-kertaisesti Suomen kansalaisiin verrattuna), somaleja (kolminkertaisesti) ja ruotsalaisia (2,5-kertaisesti).

Syyrian kansalaisia oli seksuaalirikoksista epäiltynä väkimäärään suhteutettuna 29-kertaisesti suomalaisiin nähden. Sen sijaan ukrainalaisia ja filippiiniläisiä epäiltiin vastaavassa rikosluokassa huomattavasti suomalaisia harvemmin.

Maahanmuutossa ei tietenkään ole kyse vain siitä, mitä tulijat voivat Suomelle antaa. Tai siitä, mitä heiltä täällä odotetaan tai vaaditaan.

Suomessa on siis jo runsaat puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista asukasta. Se on valtava joukko, eikä ole yhdentekevää, miten sitä joukkoa kohdellaan.

Kantaväestönkin on tehtävä osansa, jotta maahanmuuttajista kertovat tilastot näyttäisivät vastaisuudessa mahdollisimman myönteisiltä.

Aiheeseen liittyy monia kysymyksiä.

Tuntevatko muuttajat kuuluvansa tänne? Halutaanko heidät vain käsipareiksi vai aidosti yhteisön jäseniksi?

Kohdellaanko heitä samalla lailla kuin muitakin? Onko oma nimi rasite, kun hakee töitä tai vuokra-asuntoa? Saavatko lapset kutsuja syntymäpäiväjuhliin?

Mihin sävyyn heistä keskustellaan? Puhutaanko heistä kunnioittavasti vai nimitetäänkö heitä halpa- tai haittamaahanmuuttajiksi? Tai joillakin vielä paljon loukkaavammilla sanoilla?

Toivottaako Suomi heidät tervetulleeksi vai yrittääkö se riuhtoa ovia kiinni? Sanooko se heille, että hus, painukaa pois täältä?

Maahanmuutossa on kyse monista asioista mutta myös siitä.

Maahanmuuttajista kertovat tilastot näyttäisivät vastaisuudessa mahdollisimman myönteisiltä, jos Suomi harjoittaisi tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Ovet pitäisi riuhtoa kiinni huomattavasti useammilta.

En näe mitään syytä teeskennellä, että tänne huijaamalla päässeet kuuluisivat tänne tai vaieta siitä, että haittamaahanmuutto on haittamaahanmuuttoa.



Missähän se tämän jutun suuri "totuus" oli? Ei tilastoja koulujen maahanmuuttajaosuuksista ja niiden hurjista muutoksista, ei maahanmuuttajaryhmäkohtaisia elinkaarilaskelmia, ei arviota massamaahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista, mutta kylläkin uskomattoman lapsellinen arvio taloudellisista vaikutuksista, kun Pekka Myrskylän mukaan maahanmuutto "pelastaa meidät".

Totuus on, että Ruotsin tiellä mennään.

[Lalli IsoTalo]

Kuukausiliite - Lukuja ei voi ohittaa: Tämä on totuus maahanmuuttajista Suomessa

Otsikko antaa ymmärtää, että vastoin joitain aiempia väitteitä tässä on nyt lopullinen, kiistämätön totuus maahanmuuton vaikutuksista. Ei ole.

Jutun varsinainen pääotsikko on "ON TOTUUDEN AIKA". Jonnetar ei tiedä, että se on Väyrysen kirjasarjan nimi. 

[Golimar]

Inistään syrjinnästä vaikka koko loppuelämän saa lorvia Kelan piikkiin jos haluaa ja voi vaikka asua siinä maassa josta muka pakeni kun hurja mörökölli jahtasi.

X

Maahanmuuttajien syrjintäkokemukset Suomessa ovat hyvin yleisiä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta MoniSuomi-tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia on kokenut syrjintää edellisen vuoden aikana.

Erityisesti syrjintää kertovat kokeneensa Afrikasta ja Lähi-idästä Suomeen muuttaneet miehet.

Suomeen muuttanut väestö voi tutkimuksen mukaan keskimäärin hyvin.

X

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-188388?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

[Leijona78]

Tuon Hesarin mamujutun käsittämättömin väliotsikko/lainaus on tämä:

KANTAVÄESTÖN ON TEHTÄVÄ OSANSA, JOTTA MAAHANMUUTTAJISTA KERTOVAT TILASTOT NÄYTTÄISIVÄT MYÖNTEISILTÄ.

Mitä helvettiä tuo tarkoittaa?

[Emo]

Tuon Hesarin mamujutun käsittämättömin väliotsikko/lainaus on tämä:

KANTAVÄESTÖN ON TEHTÄVÄ OSANSA, JOTTA MAAHANMUUTTAJISTA KERTOVAT TILASTOT NÄYTTÄISIVÄT MYÖNTEISILTÄ.

Mitä helvettiä tuo tarkoittaa?

Meidän pitää pistää matut kuriin nyrkein ja vittuilemalla niin, että käyttäytyvät tai itkevät ja käyttäytyvät.

[Roope]

Tuon Hesarin mamujutun käsittämättömin väliotsikko/lainaus on tämä:

KANTAVÄESTÖN ON TEHTÄVÄ OSANSA, JOTTA MAAHANMUUTTAJISTA KERTOVAT TILASTOT NÄYTTÄISIVÄT MYÖNTEISILTÄ.

Mitä helvettiä tuo tarkoittaa?

Tulkitsen niin, että vaikka toimittajan tuntui tehneen mieli syyttää asianomaisissa kohdissa maahanmuuttajien työttömyydestä ja rikollisuudesta kantaväestön "rasismia" ("Suomi EU:n rasistisin maa"), kuten tällaisissa kirjoituksissa yleensä tehdään, hän malttoi mielensä ja jätti syytöksen rivien väliin. Rasismiin viittasivat myös lopun kysymyksiksi muotoillut moitteet suomalaisille, jotka kehtaavat kritisoida haittamaahanmuuttoa.

Mutta kuten sanottu, oikeasti tilastoja parannettaisiin parhaiten tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa. Toimittaja ei kuitenkaan käsitellyt maahanmuuttopolitiikkaa kuin yhdellä virkkeellä väittäen vastoin tunnettuja faktoja, että "nykyinen hallitus aikoo kiristää [maahanmuuttopolitiikkaa] kaikin keinoin" (vrt. artikkelin mahtipontinen otsikko "On totuuden aika").

[Golimar]

 

X

Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä.

Kyselyn mukaan useat yritykset kertovat kokevansa kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessin haastavaksi, vaikka 62 prosenttia yrityksistä suhtautuu kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti. 

Lähes puolet yrityksistä pitää ulkomaisten työntekijöiden oleskelulupaprosessia kankeana tai erittäin kankeana. Asia selviää kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä.   

X

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Johanna Sipolan mukaan kansainvälisten työntekijöiden töihin saamisen nopeudella on vaikutusta yrityksen kasvumahdollisuuksiin.

X

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-188401?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

[Kramsun haamu]

Tuon Hesarin mamujutun käsittämättömin väliotsikko/lainaus on tämä:

KANTAVÄESTÖN ON TEHTÄVÄ OSANSA, JOTTA MAAHANMUUTTAJISTA KERTOVAT TILASTOT NÄYTTÄISIVÄT MYÖNTEISILTÄ.

Mitä helvettiä tuo tarkoittaa?

Hesarin toimittaja koittaa sanoa, että kun maahanmuuttajia on tänne kerran otettu, niin kantaväestön "tehtävä osansa" jotta he sopeutuisivat. Sysätään vastuuta ihmisille ongelmista, joihin he eivät ole syyllisiä.

[Betonikostaja]

Ei päivää ilman propagandaa.

Suomessa on turvapaikanhakijoita, jotka ovat odottaneet myönteistä päätöstä kahdeksan vuotta – 34-vuotias Hushiar Shawan on yksi heistä

Irakista Suomeen paennut Hushiar Shawan kokee viranomaisten kiusaavan häntä. Hän on yksi noin 3 000 ihmisestä, jotka tulivat Suomeen reilut kahdeksan vuotta sitten ja odottavat yhä turvapaikkaa.

Yle 2.11.2023

Nyt oli kyllä jo aika epätoivoista propagandaa. Matu oli pistänyt jopa puvun päälle, jotta näyttäisi uskottavalta.

Kumma kyllä, matun perhe elelee edelleen Irakissa, vaikka siellä on hänen mielestään niin vaarallista. Olisikohan tuo ainakin osasyy siihen, ettei turvapaikkaa ole irronnut.

On myös täysin käsittämätöntä, ettei turvapaikkahakemusten määrää ole rajoitettu mitenkään. Käytännössä tämäkin matu hakee turvapaikkaa niin kauan kunnes saa sen.

Joillain on käsittämätön hinku ilmaiseen elämään. Istutaan vaikka kahdeksan vuotta paskat housussa, vaikka siinä ajassa olisi ehtinyt tehdä jo paljon - jossain muussa maassa.

[Jorma M.]

^
[tweet]1717417935579262985[/tweet]

Ovathan nuo ihan järkyttäviä tilastoja. Helsingin muuttovoitto tulee 80-prosenttisesti matuista, ja Vantaa pistää vielä pahemmaksi, sen muuttovoitto tulee 100-prosenttisesti matuista. Suomalaiset sen sijaan muuttavat Vantaalta pois. Espooseenkin muuttaa enemmän matuja kuin suomalaisia.

Isoimmista kaupungeista vain Tampereelle tulee enemmän muuttovoittoa suomalaisista kuin matuista. Suomalaista muuttovoittoa näkyy myös pk-seudun pienemmissä kunnissa ja Tampereen ja Turun ympäryskunnissa.

Ihan selvä white flight on käynnissä, mutta tilastoista luetaan kiimoissaan vain se, kuinka suurimmat kaupungit kasvavat. Kai se on sitten rikkautta, kun saadaan lisää neekerighettoja.

Tuo Aro on muuten vihreä ja hypernäsäviisasteleva teeskentelijä. Vetää kaikki vastaukset ja postaukset massiivisella overtonilla ja tahallisella väärinkäsittämisellä.

Mies joka vittuili Porin kaupunginjohtajapuolue SDP:lle, mutta kun sai massiivisen äänimäärän Porin kuntavaaleissa niin uitti itsensä demarien peräsuoleen heti. (Demareille tuli 2021 hirvittävä vaalitappio mutta jatkaa Porin ohjaksissa.)

Ja ai niin. Aro hokee 25/8 koko ajan väestötappiota ja lietsoo paniikkia. Ainoa tavoite tietysti Porin ja Rauman läpimatutus.

Ja ai niin 2: kun tuli valituksi Porin päättäjiin, muutti heti  Turkuun hommiin.

[Betonikostaja]

Tuo Aro on muuten vihreä ja hypernäsäviisasteleva teeskentelijä. Vetää kaikki vastaukset ja postaukset massiivisella overtonilla ja tahallisella väärinkäsittämisellä.

Mies joka vittuili Porin kaupunginjohtajapuolue SDP:lle, mutta kun sai massiivisen äänimäärän Porin kuntavaaleissa niin uitti itsensä demarien peräsuoleen heti. (Demareille tuli 2021 hirvittävä vaalitappio mutta jatkaa Porin ohjaksissa.)

Ja ai niin. Aro hokee 25/8 koko ajan väestötappiota ja lietsoo paniikkia. Ainoa tavoite tietysti Porin ja Rauman läpimatutus.

Ja ai niin 2: kun tuli valituksi Porin päättäjiin, muutti heti  Turkuun hommiin.

Aro voisi olla ihan pätevä tutkija, mutta hän on valinnut ideologian objektiivisuuden sijaan, kuten vihreissä on tapana. Se on harmi, koska aluekehitykseen erikoistuneita tutkijoita tarvittaisiin Suomessa kipeästi. Aro toimii siis ihan oikealla ja tärkeällä tutkimusalalla, mutta valitettavasti täysin epäeettisesti.

Ja Turussahan Aro on töissä ilman muuta myös rahan takia. Mutavyöryyn hukkuva Turku osti jonkun näennäisen pätevän ihmisen selittämään keskivertoturkulaiselle sitä, miksi mutiaiset ovat kaupungille ihan välttämättömiä. Se ikävä keskivertoturkulainen kun voi ajatella, etteivät mutiaiset olekaan sellainen rikkaus kuin on väitetty.

[Eino P. Keravalta]

Tuon Hesarin mamujutun käsittämättömin väliotsikko/lainaus on tämä:

KANTAVÄESTÖN ON TEHTÄVÄ OSANSA, JOTTA MAAHANMUUTTAJISTA KERTOVAT TILASTOT NÄYTTÄISIVÄT MYÖNTEISILTÄ.

Mitä helvettiä tuo tarkoittaa?

Ymmärrän asian siten, että Hesarilla ajatellaan niin, että mustien tekemät rikokset ovat valkoisten syytä, eli HS ja sen asiantuntijat katsovat, etteivät mustat kykene huolehtimaan itsestään vaan valkoisten on kaitsettava heitä.

[Betonikostaja]

Tuon Hesarin mamujutun käsittämättömin väliotsikko/lainaus on tämä:

KANTAVÄESTÖN ON TEHTÄVÄ OSANSA, JOTTA MAAHANMUUTTAJISTA KERTOVAT TILASTOT NÄYTTÄISIVÄT MYÖNTEISILTÄ.

Mitä helvettiä tuo tarkoittaa?

Ymmärrän asian siten, että Hesarilla ajatellaan niin, että mustien tekemät rikokset ovat valkoisten syytä, eli HS ja sen asiantuntijat katsovat, etteivät mustat kykene huolehtimaan itsestään vaan valkoisten on kaitsettava heitä.

Ja tämähän on rasismia ihan puhtaimmillaan, kun ajatellaan, ettei musta rotu kykene toimimaan yhtä järkevästi kuin valkoinen, ja juuri sen takia heitä pitää hyysätä. Mutta ehkä tämä on sitä parempaa rasismia, kun on sitä parempaa väkivaltaakin.

[Lalli IsoTalo]

Ymmärrän asian siten, että Hesarilla ajatellaan niin, että mustien tekemät rikokset ovat valkoisten syytä, eli HS ja sen asiantuntijat katsovat, etteivät mustat kykene huolehtimaan itsestään vaan valkoisten on kaitsettava heitä.

Ja tämähän on rasismia ihan puhtaimmillaan ...

Eikka olisi voinut itsekin tehdä maalin, mutta syötti vielä keskushyökkääjälle. Arvostan.

[akez]

Nyt on tarkoitus katsoa juuri sitä kuvaa, tilastoja.
Suomessa on siis puoli miljoonaa maahanmuuttajaa tai heidän lastaan. Missä heidän juurensa ovat?

Silmäilläänpä tulijoiden joukkoa tarkemmin.

Kuten kaaviosta näkyy, pakolaisten osuus on kovin pieni. Turvapaikka, toissijainen suojelu tai kiintiöpakolaisuus oli perusteena vain yhdeksään prosenttiin maahanmuutosta.

Perusvirhe, että ei huomioida niitä humanitaarisia maahanmuuttajia, jotka saavat lopulta oleskeluluvan muulla syyllä tai perheenyhdistämisen kautta. ...

Myös vihreiden Ohisalon johtama sisäministeriökin yritti pari vuotta sitten syöttää yleisölle samaa paikkaansa pitämätöntä väitettä, että asyylimaahanmuuttajien osuus Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta on hyvin pieni. Tosiasiassa voidaan hyvin perustein arvioida, että maassa asuvista ulkomaalaisista jopa puolet on tullut maahan asyylillä tai siihen liittyvien perheenyhdistämisten kautta. Perustelut alla.

... sisäministeriön mukaan kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta. ...

Käykääpäs siellä sisäministeriössä laskemassa uudelleen Maahanmuuttoviraston virallisista tilastoista kaikki Suomeen vuosina 1990-2020 tulleet turvapaikanhakijat. Tehtävän helpottamiseksi tässä valmis luku vuositilastoista poimittuna: Vuosina 1990-2020 Suomeen on tullut turvapaikanhakijoina yhteensä 123 664 henkilöä. Näistä lähes kaikki jäävät maahan viimeistään vuosikausia kestävien valituskierteiden jälkeen (kts. Maahanmuuttoviraston karkotustilastot), sillä maasta ei juuri tarvitse poistua muuten kuin vapaaehtoisesti.

Tähän on lisättävä kiintiöpakolaiset, joiden määrä nostettiin äskettäin jo noin tuhanteen henkilöön per vuosi. Tähän asti kokonaismäärä on suuruusluokkaa 20.000 henkilöä. Päälle tulevat vielä "erikoiserät", joita ovat noutaneet mm. seuraavat tahallisesti suomalaisten elinoloja heikentäneet ja ihmisoikeuksia polkeneet valtapoliitikot: Sipilä, Haavisto ja Ohisalo.

Lisäksi mukaan tulevat vielä asyyliperusteiset perheenyhdistämiset. Tarkkaa arviota tästä on vaikea antaa, mutta määrät voivat olla hyvin suuria, kuten ilmenee Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon lausumasta vuodelta 2008:

Tuhatta luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti maahan saapuu pari vuoden aikana 3 000-4 000 heidän perheenjäsentään. - 20.12.2008

Edellä olevat kategoriat huomioiden voi arvioida Suomessa oleskelevista ulkomaalaisista olevan hyvinkin peräti puolet asyyliperusteisia, ellei jopa enemmänkin. Saman seikan voi havaita myös Tilastokeskuksen kieli- ja uskontotilastoista. Esim. muslimien määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti vuoden 1990 parista tuhannesta nykyiseen yli 100 000 henkilöön. Samat seikat havaitsee jo paljain silminkin katukuvassa ja lisää lappaa yhtä mittaan.
(...)

Yhden asyyliperustein Suomeen tulleen henkilön nettoelinkaarikustannukset voivat nousta jopa 1 000 000 euroon. Suuri osa kehitysmaamaahanmuutosta aiheuttaa myös yhteiskunnalle pelkkää nettotappiota, kuten Norjassa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu. Pelkästään vuosittaisella 1 000 Suomeen noudettavalla kiintiöpakolaisella voidaan aiheuttaa vuosittain jopa miljardiin euroon ajanmittaan nousevat nettoelinkaarikustannukset.

Tämä tappiollinen asyylimaahanmuutto on kohdemaalle hyvin kohtalokasta, muutenkin kuin siihen liittyvien ikävien lieveilmiöiden osalta. Kun noita kustannuksia alkaa haarukoida, niin alkaa valjeta, että Suomen krooninen taloudellinen kestävyysvaje johtuu juuri tuosta trafiikista. Varsin tarkkaan osuvia laskelmia on mahdollista tuottaa, jos siihen vain on halua, uskallusta ja rehellisyyttä. Kun somalialainen yksinhuoltajaäiti lapsikatraineen kuittaa kuukaudessa saman verran tukia, kuin mitä akateemisesti koulutettu suomalainen saa bruttopalkkaa, niin on varsin helppo oivaltaa, että tarvitaan jo monen koulutetun suomalaisen kaikki verotuotot, jotta pystytään kattamaan yhden tällaisen maahanmuuttajan maan julkiselle taloudelle aiheuttama rasite. Tilanne on jo se, että millään maahanmuutolla - edes suurituloisten rakettitieteilijöiden ja aivokirurgien generoimilla verotuloilla - ei kyetä enää paikkaamaan tuosta asyylimaahanmuutosta aiheutunutta tappiollisuutta ja kestävyysvajetta. Ainoa toimiva keino on enää maastamuutto, jota myös ulkomaalaislaki jo edellyttää kun asyylintarve on lakannut.

[Betonikostaja]

Yhden asyyliperustein Suomeen tulleen henkilön nettoelinkaarikustannukset voivat nousta jopa 1 000 000 euroon.

Tämähän on tuttua. Yksi matu maksaa miljoonan. Se on moneen kertaan sanottu. Valtion rahoissa yksi miljoona ei ole vielä paljon, mutta koskaan ei huomioida, miten suuriksi kustannukset voivat kasvaa matujen lisääntyessä. Tuhat matua on jo miljardi, joka ei olekaan enää niin pieni raha. Tuota isompia summia ei uskalla edes ajatella.

Suomen valtion budjetti on ollut viime vuosina 50-60 miljardia vuodessa. Turskaa on tullut suunnilleen koko ajan. On täysi itsemurha haluta jotain sellaista, joka edistää tätä talouden syöksykierrettä entisestään. Nyt ja tulevaisuudessa.

Ja tähän maailmanparannukseen otetaan vielä velkaa, kun rahat eivät muuten riitä En tiedä, kuka nuo velat maksaa, mutta en ainakaan minä.

[Roope]

Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä.

Helsingin Sanomat/STT: Kauppa­kamari­kysely: Lähes puolet yrityksistä pitää ulkomaisten työn­tekijöiden oleskelu­lupa­prosessia kankeana 3.11.2023

"Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle ehdottomasti kilpailuetu, joka lisäisi myös houkuttelevuuttamme ulkomaalaisten osaajien silmissä", sanoo Keskuskauppa­kamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola tiedotteessa.

Saatavuusharkinta koskee Suomessa käytännössä enää vain halpatyötä. Ainoana EU-maana saatavuusharkinnasta luopuneesta mutta sen nykyisen hallituksen aikana palauttavasta Ruotsista voi vilkaista, millaisten "osaajien" keskuudessa saatavuusharkinta lisää houkuttelevuutta. Työvoimaa ei tullut Ruotsissa lisää niinkään työvoimapula-aloille vaan niille aloille, joilla oli jo ennestään liikatarjontaa työvoimasta. Oleskelulupiin liittyvät väärinkäytökset ja lupien myyminen riistotyötä vastaan lisääntyivät.

YLI NELJÄNNES yrityksistä kertoi kyselyssä, että kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi vaatii liikaa aikaa ja vaivaa.

"Yrityksille merkityksellistä on se, kuinka nopeasti rekrytointipäätöksen jälkeen kansainvälinen osaaja saadaan aloittamaan työnsä. Tämän ajan nopeuttamiseen on keskityttävä, jotta emme omilla toimillamme Suomessa vaikeuta yritysten mahdollisuuksia kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen", Sipola jatkaa.

Jos yrityksen kasvu ja liiketoiminnan kehittäminen perustuu mahdollisimman helppoon ja nopeaan halpatyöläisten hamstraamiseen, liiketoiminta ei ole kestävällä pohjalla eikä hyväksi yhteiskunnalle (vrt. Wolt).