News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

Julkisen sektorin valvonta Suomessa

Started by Atte Saarela, 08.01.2018, 06:57:01

Previous topic - Next topic

Atte Saarela

Yksi asia mikä Suomen oikeusjärjestelmässä minua ärsyttää on se, että on erilliset hallinto-oikeudet eikä julkista sektoria voi haastaa käräjäoikeuteen.

Hallinto-oikeus on lähinnä vain kumileimasin, jossa tarkistetaan onko asianmukaista prosessia noudatettu, mutta hallinto-oikeuden toimialaan ei kuulu todistusaineiston arviointi, joten hallinto-oikeus ei pysty ottamaan kantaa esimerkiksi siihen puhuuko joku viranomainen totta vai ei.

Viranomaisten valvonta pitäisi tehdä erikseen, ja luin Facebookista Esko Leipälän mielenkiintoisia kirjoituksia siitä, että viranomaisia on tällä hetkellä vaikea saada vastuuseen valehtelusta, koska aiheeseen liittyvässä lainsäädännössä on puutteita:

QuoteHallinto-oikeuksissa ei ole olemassa näytönarviointia: Hallinto-oikeudessa kaikki mitä virkamies väittää tai mitä papereita hän esittää, on koko totuus asiasta.

Todiste ja todistelu -käsitteet ovat hallinto-oikeuksissa ja sen toimintatapoja säätelevän hallintolainkäyttölain mukaan ihan muuta kuin käräjäoikeuksissa ja siellä todistelun periaatteet määräävän oikeudenkäymiskaaren mukaan.

Eduskunnassa on ollut 15 vuotta hanke yhdenmukaistaa se, mitä todisteella ja todistelulla tarkoitetaan ja mitä siltä edellytetään käräjillä ja vastaavasti hallinto-oikeudessa. Seuraavan kerran asia pitäisi olla eduskunnan käsittelyssä hallintolain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2019.

Pari vuotta sitten hallintolainkäyttölain kokonaisuudistusta jo yritettiin saada eduskunnassa aikaan, mutta se kaatui nimenomaan todiste- ja todistelukäsitteiden "ongelmiin", joiden vuoksi hallinto-oikeutta ei saada samalla viivalle käräjien kanssa. Todistelua hallinto-oikeudessa ei kyetty vieläkään yhdenmukaistamaan sen kanssa, mitä todiste ja todistelu käräjillä tarkoittaa.

Eihän se lainmuutoshanke mihinkään etene, kun eduskunta on äänestetty puolilleen virkamiehiä, ja virkamiehet eivät luovu oikeudestaan olla juridisesti oikeassa silloinkin kun todisteet on väärennetty ja lausunnot tekaistu hatusta vetämällä. Sitä vääristelyä varten hallinto-oikeudet ovat olemassa ja halutaan pitää voimassa nykyisessä muodossaan, jotta kelvottomat virkamiehet saavat tehdä kelvottomia päätöksiä ilman sanktion pelkoa. Eivät hallinto-oikeuksien tuomarit mitään lainvastaisuuksia tee. He tekevät juuri sitä mitä heidät on eduskunnan tahdon mukaisesti säädetty tekemään ja mitä hallintolainkäyttölaki heidät velvoittaa tekemään.

Samaan kelvottomat päätökset mahdollistavien lakien nippuun kuuluu mm. hallintolain 40 §, eli todistaminen hallintomenettelyssä valaehtoisesti, nykytermein totuusvakuutuksella. Sitä lainkohtaa ei ole koskaan sovellettu, koska pykälästä puuttuu momentti, kuka-mikä totuusvakuutuksen antamiseen asianosaisen tai valmistelijan voi määrätä.

Samaan asiakirjojen vapaan väärentämisen mahdollistavien lakien joukkoon kuuluu entinen tapaturmavakuutuslain 41 d § ja sen uudempi versio työtapaturma- ja ammattitautilain 121 §, joiden velvoittamana vakuutuslääkärit ja asiantuntijalääkärit saavat säveltää lausuntonaan potilaasta mitä ikinä ilkeävät ilman kunniaa ja omaatuntoa tehdä (toisin kuin ns. tavalliset kunnon lääkärit, joiden on annettava lausuntonsa kunnian ja omantunnon kautta).

Toimiiko julkisen sektorin valvonta paremmin maissa joissa erillisiä hallinto-oikeuksia ei ole? (Veikkaisin että toimii, vaikka toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa saattaa olla enemmän korruptiota kuin Suomessa, epäilen että tämä johtuu enemmän siitä, että presidentti on "heikko lenkki")

Onko Suomessa mitään toivoa saada tehtyä tätä kunnolla? Miten julkisen sektorin valvonta toimii muissa maissa joissa hallinto-oikeudet käytössä?

Tabula Rasa

Miten olisi hallinto-oikeuksien lakkauttaminen ja näiden tehtävien siirto käräjäoikeuksiin? Samalla myös toki resurssit. Mitä hyötyä on ylipäätään pitää kahta saman tason oikeusastetta erikseen?
Hedelmistään puu tunnetaan.

''UPMn Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.''

Atte Saarela

#2
Esko Leipälä kirjoittaa Hämeenlinnan lastensuojelusta (lainaus alla). Ei ihan kuulosta asialliselta. Mitä laki sanoo tästä?

Ketkä kaikki viranomaiset toimivat tässä lainvastaisesti (Vai toimiiko Suomen lain mukaan kukaan heistä lainvastaisesti, vaikka lakia lapsen vanhempien oikeuksista kyllä rikotaankin (passiivissa siis)

Minkä rangaistuksen laki heille määräisi (määräisikö mitään?),

ja onko olemassa prosessia jolla kyseiset viranomaiset voisi saada vastuuseen?

Liitteet saatavana minulta sähköpostitse, lähetä vaikka yksityisviesti jos haluat ne.

Quote
Sain tuoreen todisteen poliisin ja lastensuojelun "symbioosista", tällä kertaa koskien Hämeenlinnan sossun päätöstä olla noudattamatta eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoja asiassa, joka koski myös Hämeenlinnan lastensuojelua ja kaikkia muitakin Suomen lasteuojeluviranomaisia.

Tein rikosilmoituksen Hämeenlinnan lastensuojelun päätöksestä, että se ei noudata viime kesäkuussa annettua eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian päätöstä siitä, että valvotuissa tapaamisissa saa olla mukana valvottavan itse valitseman todistaja, taikka valvottavalle itselleen tai lapselle läheinen henkilötodistaja. Samaisen kannanoton mukaan valvotussa tapaamisessa tapahtumat tapahtuman aikan lapsia saa vidoida, äänittää ja valokuvata.

EON:n päätöksestä huolimatta ja nimenomaan sen vuoksi Hämeenlinnan lastensuojeu edelleen kiisti valvottavan oikeuden toimia niin, että tosteet tapamisesta jäävät valvottavalle itselleen.

Aluksi HL:n lasu imoitti kiellostaan valvottavalle, samoin valavan yksityisen yrityksen edustaja, intti asiakkaalleni että EON:n päätöstä ei noudateta eikä hän, valvoja,  saa noudattaa.

Kun vinkkasin jutunaiheen YLEn Hämeenlinnan alueradiolle, niin joku päällikkö HL:n lasusta toista YLE toimittajalle ja sanat menivät YLEn radioaalloille: Hämeenlinnan sosiaalitoimi ei lupaa todisteellisiin valvottuihin tapaamisiin anna.

Perusteluksi kieltäytymiselleen totella EOA:n kannanottoa/päätöstä HL:n virkakunata on esittänyt, että EOA:n kannanottoa ei tarvitse noudattaa, koska sen on allekirjoittanut "VAIN" apulaisoikeusasiamies.

Olen tehnyt asiasta myös kantelun EOA:lle. Sen tein ennen kuin poliisin päätös "ei rikosta" tuli minulle tällä viikolla. Se oli tehty jo 20.12.2017,mutta tulin kotiini vasta pari päivää sitten.

Koska poliiisin esitutkinta on jo päättynyt, poliisin näkemys asiasta on julkinen. Esitutkinnan päätös oheisena liitteenä.

Liitteillä on myös EOA:n päätös, jota HL:n lasu kieltäytyy noudattamasta (pdf:nä ja helposti otteiden kopioimiseen sopivana rtf-tiedostona)