Veikka Lahtinen - Vasemmiston keskusteluohje: Älä keskustele!

[Lalli IsoTalo]

Yksi idea voisi olla vertailla miten journalistin ohjeet ovat muuttuneet vuosien kuluessa.

https://www.jsn.fi/ohjeet_kautta_aikain/journalistin-ohjeet-1992/

[nollatoleranssi]

Ajattelin, että koska minä olen valkoinen ja mieheksi kasvatettu, minun on annettava tilaa muille. Noudatan edelleen tätä periaatetta arjessani. Asiaan kuului kuitenkin myös sanomaton toinen puoli: mikäli minä tai joku muu ihminen ei osaa nimetä itselleen sopivaa vähemmistöidentiteettiä, kuten vaikkapa työväenluokkainen, aseksuaali tai neuroepätyypillinen, jää tälle ihmiselle ainoaksi osaksi tehdä politiikkaa muiden eteen.

Hienoa että Veikka Lahtinen tajusi jotain.

Eräs rodullistettu aktivisti katkaisi välit minuun Facebook-keskustelumme jäljiltä. Keskustelumme alkoi alkoi humoristisesta profiilikuvastani. Siinä luki "Je suis Charlie" -profiilikuvien tyyliin "Olen toinen ääripää". Olin itse kritisoinut julkisesti usein ajatusta, että antirasistiset ihmiset olisivat rasistien ohella keskustelun yksi ääripää, ja nyt päätin leikillisesti ottaa tämän nimityksen haltuun.

Aktivistin mielestä kuva ruokki entisestään ajatusta kahdesta ääripäästä rasismikeskustelussa. Hän poisti minut kavereistaan. Kun yritin vielä kysyä, mikä käytöksessäni meni pieleen, jotta voisin oppia tilanteesta, hän ilmoitti, että mikäli olen halukas "maksamaan hänelle", hän voi kertoa.

Uskon ettei tuo maksaminen ole mikään vitsi, vaan olisi pitänyt oikeasti siirtää rahaa tuosta hyvästä. Tulee mieleen kaksi nimeä eli Maryam Abdulkarim tai Koko Hubara.

Toki koko tilanne on ollut absurdi, kun ei ole ymmärretty pientä vitsiä ja vaikka oli ollut vuosia mukana niin lensi ulos heti piireistä kun keksi vitsin, josta ei pidetty. Ei voitu olla samassa ääripäässä.

On olemassa silti tiettyjä sääntöjä, jotka estävät ulosheittämisen. Tämän voi nähdä toisesta törkeämmästä tapauksesta. Esimerkiksi palkitun toimittajan törkeät raiskailut olivat varmuudella tiedossa vasemmistopiireissä pitkän aikaa, mutta  eipä tainnut lentää minnekkään ennen rikostuomioita. Kukaan ei halunnut uskoa niihin, kun kyseessä oli Arhinmäen kaveri.

Uskon samojen sääntöjen pätevän näissä äärifeministipiireissä eli niissäkin voi mm. syntyperäisillä ominaisuuksilla tai vähemmistö-nais-saamelaisuus-homo viitteellä saada uhripisteitä, mutta riippuu siitäkin keitä tyyppejä tuntee.

[nollatoleranssi]

Nyt, kun pahimmat verkon tyrskyt ovat rauhoittuneet, olisi kuitenkin hyvä pohtia, mitä kaikkea annettiin samalla tapahtua. Ihmisten virheisiin keskittyvät aktivistit loivat sääntöihin perustuvaa ilmapiiriä, jossa oma harkinta ei ollut oleellista, vaan jokaisen asema identiteettien hierarkiassa ratkaisi puheen pätevyyden. Tämä ei tietenkään koske kuin pientä joukkoa ihmisiä, joilla epäilemättä oli omat traumansa, joista myrkyllinen käytös kumpusi.

Periaatteessa joku aseksuaali musta afrikkalaistaustainen lesbonainen on valiojoukkoa tässä ryhmässä, mutta toisaalta semmoinen ei oikein vetoa valkoisiin etuoikeutettuihin naisiin joiden pitää saada valta ja massit itselleen. Sen takia parhaiten koko ryhmää kuvaa vihreiden kansanedustajat 2019.

[koojii]

"Uskovaisten kanssa väittely on sama kuin yrittäisi pelata shakkia pulun kanssa: Se kaataa nappulat, paskoo pitkin lautaa ja lopuksi vielä lentää laumansa luokse ja väittää voittaneensa."


Eihän noiden RHC uskovaisten tättähäärien kanssa keskustelusta tule yhtään mitään. Kyse on siinä niiden uskonnosta jossa faktojen ei anneta häiritä uskonnon harjoittamista.

Jollakin saattaa olla harhakuvitelmia siitä, että keskustelemalla löytyisi joku yhteinen sävel ja sitten lopuksi halailtaisiin toisia ja kehuttaisiin yhdessä miten hienoa on kun löytyi yhteinen kompromissi.

Todellisuudessa siitä ei tule mitään muuta kuin riitaa ja entistä pahemmat ristiriidat.

[Roope]

Kun yritin vielä kysyä, mikä käytöksessäni meni pieleen, jotta voisin oppia tilanteesta, hän ilmoitti, että mikäli olen halukas "maksamaan hänelle", hän voi kertoa.

Uskon ettei tuo maksaminen ole mikään vitsi, vaan olisi pitänyt oikeasti siirtää rahaa tuosta hyvästä.

Tuosta tulee mieleen vuoden parin takainen täälläkin kommentoitu julkinen väittely, jossa jotakuta perussuomalaista syytettiin kirjoituksensa perusteella vääristä faktoista tai ylipäätään väärässä olemisesta. Kun kysyttiin, että mikä siinä oli väärin, niin vastaus oli jotain sellaista, että ei ole meidän asia selittää sitä omalla ajallamme, vaan sinun pitää selvittää se itse.

En valitettavasti muista, keistä osapuolista ja mistä asiasta oli kysymys, mutta tuo asenne jäi mieleen. Se oli siis omaksuttu noilta hörhöpalstoilta poliittisesti korrektina normivastauksena.

[n.n.]

Tärkein sisäistettävä asia ohjeista on se, että vassari keskustelee blogeissa, puhetilaisuuksissa, twitterissä, facessa, ylen ja hesarin kommenttiosiossa ym. vastaavissa, joita hän tai hänen kaveronsa pystyy kontrolloimaan. Vassari keskustelee foorumeilla, joissa hän pystyy poistamaan, estämään, blokkaamaan, eväämään puheenvuorija tai tai poistamaan tilaisuudesta. Vassaria ei näe mv-lehsen haastateltavana tai hommalla kommentoimassa

Vassari keskustelee vain näillä foorumeilla siksi, että kommunikointi ei ole hänelle yhdessä tekemistä, yhteisen mielipiteen hakua tai demokratian edistämistä vaan vallankäyttöä. Ja vallankäyttöä ei edistä se, että antaa toiselle osan vallastaan antamalla tilaa.

Vassarin, suvakin ym. kanssa ei voi keskustella, koska hän ei halua. Vassari haluaa, että kuuntelet muttet puhu.

[migri]

Tärkein sisäistettävä asia ohjeista on se, että vassari keskustelee blogeissa, puhetilaisuuksissa, twitterissä, facessa, ylen ja hesarin kommenttiosiossa ym. vastaavissa, joita hän tai hänen kaveronsa pystyy kontrolloimaan. Vassari keskustelee foorumeilla, joissa hän pystyy poistamaan, estämään, blokkaamaan, eväämään puheenvuorija tai tai poistamaan tilaisuudesta. Vassaria ei näe mv-lehsen haastateltavana tai hommalla kommentoimassa

Vassari keskustelee vain näillä foorumeilla siksi, että kommunikointi ei ole hänelle yhdessä tekemistä, yhteisen mielipiteen hakua tai demokratian edistämistä vaan vallankäyttöä. Ja vallankäyttöä ei edistä se, että antaa toiselle osan vallastaan antamalla tilaa.

Vassarin, suvakin ym. kanssa ei voi keskustella, koska hän ei halua. Vassari haluaa, että kuuntelet muttet puhu.

Tutustuessani Bitchuteen tuli ensimmäiseksi tämä video vastaan joka kertoo juuri saman (englanniksi):

VASSARIT OVAT RETARDEJA
https://www.bitchute.com/video/WjbyHXRjhmdb/

[migri]

US "puheenvuorossa" taas pläjäyttää demareiden Niko Eskelinen...

Perussuomalaiset ja keskustelun kaksoisstandardi

Minun kantava teema on kuuntele, ajattele ja keskustele. Nämä kolme asiaa pelastaisivat meidät yritykseltä yhä kovenevan keskustelun avulla aiheuttaa vihaa ja jakaa kansamme omien poliittisten pyrkimysten takia. Olen useissa keskusteluissa mukana useissa eri paikoissa. Valitettavan usein joudun korjaamaan Perussuomalaisten esittämiä väitteitä. Olen tehnyt sen asiallisesti ja lisännyt viitteet ja perusteet. Muuten en ole häirinnyt sivustoa vaan ainoastaan vastannut minulle esitettyihin kysymyksiin. Olen saanut hyvää palautetta, kiitoksia ja toiset huomioon ottavaa keskustelua aikaiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on nouseva tähti ja kerää paljon keskustelijoita, sekä seuraajia. Koska Mauri Peltokangas on myös yksi kovimpia käyttämään vääriä väitteitä ja kovaa kieltä olen hänen sivustolla joutunut useita asioita korjaamaan tai esittämään eri näkökulman. Perussuomalaiset huutavat kovaan ääneen, että pitää kestää kova keskustelu ja väittämät. Nyt näyttää siltä, että ainakin Mauri Peltokankaalla on käytössä kaksoisstandardi koska hän esti kommentointini sivustolle. Mitä tästä voimme päätellä?

Mitä olen tehnyt ja miten sen olen tehnyt?

Kun kirjoitan omille kanaville tai sivustolle teen osan kirjoituksista ylilyöntien avulla ja riippuen henkilöstä saatan esittää koviakin väitteitä. En tästä pidä mutta jotta saa näkyvyyttä se on aika ajoin pakko tehdä ja samalla se korostaa sitä suuntaa johon keskustelu on menossa. Jos henkilö on levollinen, eikä loukkaa muita niin minäkään en sitä tee missään muodossa.

Suurin osa kirjoituksista tai kannanotoista on kuitenkin levollisia ja sisältää enemmän faktaa kuin tunnetta. Hyvin usein myös yritän katsoa asiaa 360 eli jokaisesta eri näkökulmasta jotta ymmärryksemme toisia kohtaan kasvaa. Pyrin välttämään tuomitsemista vaan pyrin kuuntelemaan ja ymmärtämään. Hyvin usein pahaolo ja hätä verhoutuu kovaan puheeseen joka on itse asiassa hätähuuto.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas on hyvä esimerkki nousevasta tähdestä jonka nousu perustuu kovaan puheeseen ja erittäin pieneen määrää tietoa tai eri näkemyksiä käsiteltävästä aiheesta. Perussuomalaiseen tapaa käsiteltävät aiheet liittyvät usein maahanmuuttoon tai sitten nykyhallituksen toimiin tai päätöksiin mutta useimmin hallituksen osalta niissä halutaan leimata yksittäistä ihmistä.

Esitän yhden esimerkin kuinka olen työtäni suorittanut. Mauri Peltokangas esitti useissa eri päivityksissä yllä olevan väitteen hivenen eri tavoilla. Kuten näet on reaktiot laajoja ja voimakkaita vaikka asiasisältöä päivityksessä ei ole nimeksikään. Päivitys on ainoastaan tarkoitettu herättämään negatiivisia tunteita ja yhdistämään ihmisten viha.

Korjasin tämän kohdan tuomalla sanasta sanaan mitä ministeri Ohisalo sanoi ja lisäksi esitin asiayhteyden josta päivitys oli irroitettu. Ministeri Ohisalo puhui Porissa päätöksen tasa-arvoisuudesta jossa hän viittasi myös eduskunnan kokoonpanoon. Hän sanoi, että sukupuolten välinen ero päättäjissä on jo pieni mutta esimerkiksi vammaisten ja eri etnisten ryhmien osalta edustusta ei ole. Linkitin myös kyseisen haastattelun videon linkin ja kohdan josta kaikki voisi tarkistaa asian itse katsomalla. Tätä asiaa oli myös yksi seinällä kommentoijista erikseen pyytänyt.

Mihin Perussuomalaiset keskustelun kaksoisstandardilla pyrkii

Olen erittäin huolestunut keskustelumme tilasta. Alan uskomaan, että tarkoituksella halutaan keskustelua tuoda yhä kovemmaksi ja ihmisiä eristää keskustelemaan vain samanhenkisten kanssa. Tähän sisältyy keskustelun johtaminen yhä enemmän turhautuneeksi ja vihaisemmaksi. Olen pyrkinyt välttämään päätelmää jossa tätä tehdään ainoastaan oman poliittisen menestyksen hakemiseksi, eikä kansan eduksi, mutta valitettavasti tähän päätelmään joudun faktojen ja toimenpiteiden johdosta kääntymään.

Politiikan tarkoitus on hoitaa yhteisiä asioita ja yhdistää kansaamme. Siihen liittyy läheisesti avoin, toisia kunnioittava ja näkemyksiä jakava keskustelu. Olen saanut perussuomalaisilta ja heidän kannattajilta kehotuksia kestää kova keskustelun sävy ja faktat. Olen ne mielestäni hyvin kestänyt ja esittänyt vastaväitteitä aina perustellen. Poikkeuksena kirjoitukset ja siitä lähtevät keskustelut jotka tarkoituksella on "lyöty yli. Joskus näin toimimalla haluan korostaa ja esittää asian käsittelyn asiallisuuden tärkeyttä. Toisaalta pidän retoriikasta ja väittelystä mutta rakentavasti ja viimeistään lopussa asioista sopien.

Mauri Peltokankaan väittämät ei usein sisällä faktoja tai perusteluita. Ne on luotu herättämään tunteita jotain vastaan. Hyvin usein tunteita herätetään maahanmuuttajia, etnisyyttä tai toisia poliitikoita kohtaan. Keskustelun sävy ja sisältö sivustolla ei perustu keskusteluun tai näkemyksiin vaan hyväksyntään ja lietsomiseen. Tämän tapaiselle johdetulle ja eristetylle keskustelulle on muitakin ilmaisuja ja selkeimmät on aivopesu ja kiihottaminen.

Jotta en ole negatiivinen niin en missään tapauksessa halua kertoa, että Perussuomalaisten kannattajat ovat rasisteja tai haluaisivat keskustella esitetyllä sävyllä aiheista. Itse asiassa päinvastoin. Olen saanut hyvää palautetta suoraan ja eri sivustoilla esittämistäni faktoista ja näkökulmista. Se todistaa vain sitä, että ihmiset kaipaavat ja pyrkivät keskustelemaan katsoen laajasti eri näkökulmia ja pyrkien yhteiseen näkemykseen. Juuri tätä Mauri Peltokangas näkemykseni mukaan pyrkii estämään omien henkilökohtaisten pyrkimysten takia.

Levollisten aika on herätä

Suomessa elää fiksu ja ajatteleva kansa. Väitteistä huolimatta Suomi on mahtava maa ja täällä on hyvä elää. Meillä on epäkohtia joita pyritään nyt korjaamaan ja luomaan yhä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. On ymmärrettävää, että jotkut ryhmät kokevat kohtelunsa olevan epäreilua ja, että heidät on unohdettu. On totta, että viime hallituskausien politiikka on ollut epätasa-arvoa kasvattavaa ja kansaa eri ryhmiin jakavaa.

Olkaamme siis onnellisia ja kiitollisia maastamme ja toisistamme. Samaan aikaan tulee muistaa, että Suomen rakentuminen otti aikaa ja siihen tehtiin paljon työtä. Se työ ei lopu koskaan vaan sitä pitää jatkaa aina. Maatamme uhkaa nyt kansan eriytyminen. Sen alkusoitto on keskustelun koventuminen ja eri näkökulmien eristäminen keskustelusta. Tämä on jo hyvin pitkällä. Keskustelu saa yhä kovempia sävyjä ja keskustelupalstojen syövereissä käydään keskustelua jota kovin moni ei edes uskoisi.

Levollisten on aika nyt herätä ja osallistua keskusteluun joka puolella ja kaikkien kanssa. Erityistä osaamista ei tarvita vaan tuo keskusteluun mukaan oma näkökantasi jotta keskustelu syvenee.  Kaikki paha on on tapahtunut siksi ettei tehty, eikä siksi, että joku teki jotain. Ymmärrän, että lietsovaan ja epäkunnioittavaan keskusteluun on vaikea ryhtyä mutta tee se. Älä ota itseesi ja muista minun kokemus, kun tarjotaan faktoja ja levollisuutta niin ihmisen käytös ja asenne muuttuu. Se on sinun palkintosi osallistumisesta ja osaltaan on suuri apu yhteiskuntamme menestykseen ja rauhaan jatkossakin.

http://nikoeskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279797-perussuomalaiset-ja-keskustelun-kaksoisstandardi

[mikkojuha]

Huonomminkin voisi olla. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomessa on todella vapaa ilmapiiri keskustella. Miksi ero on niin suuri? Overtonin ikkuna on Suomessa sepposen selällään Ruotsiin verrattuna, ja nyt jopa karmitkin näyttäisivät liikahtelevan. Onko kansallismielisellä liikkeellä ja heidän toimijoillaan joku osuus Suomessa vallitsevaan vapauteen? Tietenkin tilanne voisi olla parempi, mutta asiat voisivat olla huomattavasti huonomminkin.

[duc]

Mitä toteaisin keskustelun mahdollisuudesta?

Ensimmäinen ajatukseni on: Turhaa!

Entä jos yrittäisin silti?

Eräässä keskusteluketjussa täällä pohdittiin kuplien sisällä elävien ihmisten keskustelun mahdollisuutta kuplien välillä. Saatiinko siinä muuta kuin paljon porua mutta vähän villoja? Tuskin.

Ihmiset lienevät väsyneitä. Ainakin minä olen. Valintani ei kuitenkaan ole propaganda vaan valmistautua keskustelun jälkeiseen aikaan. Kun puhe loppuu, kynä katkeaa, näppäimistö hiljenee ja keskustelu kuolee. Ihmiset vaikenevat, eikä kukaan välitä enää muusta kuin itsestään. Toisenlaiset aseet valmistautuvat "puhumaan". Kun ihmiset uskovat toisistaan pahinta mahdollista, ollaan pahan äärellä.

https://m.youtube.com/watch?v=DDGhKS6bSAE:

You labeled me
I labeled you
So I dub thee unforgiven

Tämä alla esitetty lainaus kuvaa hyvin tilannetta:

Kun yritin vielä kysyä, mikä käytöksessäni meni pieleen, jotta voisin oppia tilanteesta, hän ilmoitti, että mikäli olen halukas "maksamaan hänelle", hän voi kertoa.

Uskon ettei tuo maksaminen ole mikään vitsi, vaan olisi pitänyt oikeasti siirtää rahaa tuosta hyvästä.

Tuosta tulee mieleen vuoden parin takainen täälläkin kommentoitu julkinen väittely, jossa jotakuta perussuomalaista syytettiin kirjoituksensa perusteella vääristä faktoista tai ylipäätään väärässä olemisesta. Kun kysyttiin, että mikä siinä oli väärin, niin vastaus oli jotain sellaista, että ei ole meidän asia selittää sitä omalla ajallamme, vaan sinun pitää selvittää se itse.

En valitettavasti muista, keistä osapuolista ja mistä asiasta oli kysymys, mutta tuo asenne jäi mieleen. Se oli siis omaksuttu noilta hörhöpalstoilta poliittisesti korrektina normivastauksena.

Korostus alkuperäinen.

Kun kysyn mitä olen tehnyt tai sanonut väärin, jotta keskustelu jatkuisi, saan vastaukseksi vaikenemisen ja selän takana tahallista väärinymmärtämistä ja sen seurauksena minuun leimakirveellä iskettyjä jälkiä. Kun puolin ja toisin loukataan ja loukkaannutaan, eiköhän keskustelu ole kuollut ja seuraukset kyseisten ihmisten välillä sen mukaisia.

Yhä useammin mietin keskustelun mahdollisuutta ylipäänsä. Minulla sattuu olemaan tavallista pulliaista syvällisempi käsitys uskonnoista kuten täällä paljon parjatusta islamista. Moni on pyytänyt, että jakaisin tuota käsitystä ymmärrettävässä muodossa eteenpäin enkä, kuten sanotaan, kätkisi kynttilää vakan alle.

Miksen antaisi pinnallisen keskustelun voittaa, kun se saattaa lopulta kuitenkin voittaa, ja jättäisin 'Umdat al-Salikin kaltaiset lähteet pölyttymään? Miksi ylipäänsä kirjoittaa uskonnosta, kun saahan sitä todeta, että hyvän ja pahan ihmisen erottaa jo ihonvärin perusteella? Onko siitä mitään järkeä vääntää kättä, siitä tai jostain muusta kysymyksestä? Miksen keskittyisi vain omiin asioihini? Mitä väliä on, vaikka nationalistit ja federalistit kuristavat toisiaan kurkuista ja kansa jakautuu niin, etten pysty tunnistamaan enää toista kantasuomalaista samaan kansaan kuuluvaksi ja hän on muuttunut vihollisekseni?

Yhä helpompaa on todeta: Olkoon! Minä olen epäonnistunut ja tuhlaan vain aikaani. Väki tahtoo sotaa ja se saadaan. En suostu kuitenkaan luovuttamaan niin kauan, kuin on yksikin henkilö, joka tahtoo keskustella kanssani ja yrittää hyväntahtoisesti ymmärtää eikä lukea kirjoituksiani kuin piru Raamattua. Vaikeata se kuitenkin on. (Ironisesti) sanoisin, että se vaatii sisua.

Edit. Siistimpää kieltä.

[Roope]

Veikka Lahtisen varovaisen kriittinen kirjoitus sai piireissä aikaan reaktion, joka vahvistaa kritiikin oikeaksi niin osuvasti, että muu keskustelu on tarpeetonta.

[tweet]1166067097333587970[/tweet]

Soturi polttaa sillat mennessään

Veikka Lahtinen kirjoitti Nyt-liitteelle esseen siitä, kuinka hän, suuri "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi", joutui vetäytymään "toksisen verkkoaktivismin" takia. Esseessään Lahtinen kirjoitti siitä, kuinka "verkkoaktivismin kriittistä läpikäyntiä" on kuultu hänen mielestään toistaiseksi vähän, joten käydään sitä sitten. Aihepiiri on kuitenkin sen verran laaja, että aion tässä vain kritisoida Lahtisen esittämää kritiikkiä ja/tai kommentoida hänen esille nostamiaan asioita, en puida feministisen tai "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" liikehdinnän verkkoaktivismia kokonaisvaltaisesti.

[...]

Ensimmäiseksi puutun Lahtisen tapaan käyttää nykymuodossaan nettiäärioikeiston suosimaa termiä "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi" (tai SJW/social justice warrior), jonka tuominen osaksi "mikä vikana nettifeminismissä?" -tyyppiseen kirjoitukseen osoittaa vähintäänkin harkintakyvyn pettämistä.

[...]

Lahtisen seuraavat kappaleet käsittelevät hyviä toimintatapoja, joita monien kannattaisi sisäistää ja toteuttaa, etenkin jos aikoo esiintyä feministinä ja/tai jonkinlaisena sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana. Tämän takia onkin äärimmäisen hämmentävää, että Lahtinen siirtyy näiden kuvaamisesta seuraavaksi maalaamaan olkiukkoa sorretuista, joista "ei koskaan sanottu kriittistä sanaa". Tämä on olkiukko siksi, että tällaisia sorrettuja ihmisiä ei vain yksinkertaisesti ole olemassa. Jokainen marginaalissa oleva aktivisti saa sekä muilta että "omiltaan" kyllä äärettömän kriittistä palautetta vähän väliä, jopa ilman että heidän tarvitsisi toimia "täysin älyttömillä tavoilla". Tämä on myös väite, jota antifeministit tai muilla tavoin sorrettujen oikeuksien edistämistä vastustavat esittävät feministeistä ja muista aktivisteista, joten perusteettomasti esitettynä tämä yleistys on erittäin haitallinen koko liikkeelle.

Lahtinen jatkaa tätä ajatuskulkua eteenpäin, esittäen "kavereilta kuullun" väitteen siitä, että kyseiset ystävät eivät "uskalla osallistua verkkokeskusteluihin ollenkaan, koska pelkäävät sanovansa jotain "väärää"". Lahtinen myös pahoitteli sitä, että oli itse ajautunut olemaan varovainen siinä, miten asettaa omat sanansa, jota hän piti asiana joka on "aina huono merkki". Muutoin hyvä, paitsi että asia ei ole näin. Se, että miettii miten asiansa esittää ja miten sen muotoilee kertoo siitä, että ottaa muiden tunteet huomioon sen sijaan että kirjoittelisi mitä sattuu. Sitä kutsutaan käytöstavoiksi ja toisten kunnioittamiseksi, asioiksi joiden pitäisi olla "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturille" ensisijaisen tärkeää, ei asia josta tulee huolestua.

[...]

Lahtisen kritiikki feministisissä piireissä vaadittuun terminologian kattavaan hallintaan ja todella akateemisten konseptien sisäistämiseen, sekä sen suhteeseen koulutustasoon, on kuitenkin tavallaan perusteltua, joskin en ole vielä törmännyt feministiseen piiriin jossa ei oltaisi oltu valmiita antamaan tilaa näiden asioiden opetteluun. Varmasti pitää paikkansa, että opettajia olisi hyvä olla enemmän, vaikka resursseja verkosta kattavasti löytyykin, mutta vastuuta siitä ei voi sysätä vähemmistöille. Yleisesti Lahtisen mainitsemat kehotukset googlettaa asioita ovat seurausta siitä, että opetusta on vaadittu juuri niiltä marginalisoiduilta ryhmiltä, jotka joutuvat selittämään asiat aina uudestaan, koska etuoikeutetummat eivät jaksa tai viitsi vaivautua omatoimisesti selvittämään edes konseptien lähtökohtia. Kun henkilö, joka ei ole vaivautunut selvittämään edes perusasioita etukäteen, vaatii sinulta selitystä olemassaoloosi tai oikeuksiisi liittyvästä perusasiasta seitsemännettäkymmenettä kertaa, voi olla, että siinä vaiheessa ei enää jaksa vääntää samaa rautalankaa jälleen kerran. Ja silloin vastaus voi olla muotoa "googleta ihan itse". On kuitenkin naurettavaa väittää, että tällainen vastaanotto olisi ajanut ketään oikeistoradikalismiin, sillä lähtökohtaisesti feministisiä ja/tai vasemmistolaisia arvoja edustava ei todellakaan ajaudu oikeistoradikaaliksi siksi, että joku feministi sanoi hänelle rumasti.

Ehkä eniten Lahtisen kirjoituksessa aiheutti itselleni silmien pyörittelyä tämä kohta, jossa hän päätti alkaa rakennella sellaista olkiukkoa vähemmistöaktivisteista että Suomen Uutisetkin olisi ylpeä. Kohta on siis tämä:

    "Twitterin pimeämmissä nurkissa vaani myös, ja vaanii vieläkin, roimasti feministiryhmiä pahempia moralisteja. Sellaisia, jotka jakelevat pitkissä twiittiketjuissa ohjeita ja sääntöjä siitä, miten etuoikeutetut ihmiset voivat olla hyviä "liittolaisia" sorretuille ihmisille."

Asiaan perehtymättömälle tämä voi jäädä hieman tyhjäksi viittaukseksi, joskin tulee selväksi, että kyse on sorrettujen ihmisten puolustajista, mutta vähääkään Twitterin feministilaidalla aikaa viettänyt tunnistaa kuvauksesta erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat aktivistit, jotka pyrkivät kuvaamaan tapoja, joilla etuoikeutetut ihmiset voivat edistää vähemmistöjen yhdenvertaisempaa kohtelua. "Moralismia" tässä on siis käytännössä vain se, että marginalisoidut itse esittävät tavat, joilla he toivovat tulevansa tuetuiksi, eivätkä ota vain vastaan etuoikeutettujen suuressa viisaudessaan päättämiä tapoja edistää heidän asemaansa. Tällaisesta kritiikistä on feminismi, erityisesti intersektionaalinen sellainen, erittäin kaukana.

[...]

Kirjoituksesta paistaa koko sen matkalta läpi katkeruus vähemmistöjä kohtaan, mutta se tiivistyy erityisesti kohdassa, jossa Lahtinen väittää feministisen nettiaktivismin "keskittyvän sortoon perustuvaan identiteettiin" ihmisiä kattavasti yhdistävän liikehdinnän sijaan.

[...]

Loppuosassa Lahtisen kirjoitus menee jo sellaiseksi, että sille ei ole mitään puolustusta. Pidän Lahtiselta raukkamaisena tekona sitä, että hän nostaa rodullistetun aktivistin tikunnokkaan syyksi hänen "vetäytymiselleen" (vetäytymisellä ei muuten Veikka yleensä tarkoiteta esseen kirjoittamista yhteen maan suurimmista medioista), vaikka olisi halutessaan voinut aivan yhtä hyvin kirjoittaa tapahtumaketjun auki ilman viittausta aktivistin taustaan. Tämän lisäksi Lahtinen kirjoittaa useamman kappaleen verran sellaista tekstiä "traumoista", "myrkyllisyydestä" ja näiden kahden välisestä suhteesta, jota on tottunut lukemaan enemmänkin antifeministien ja muiden netin öyhökerhojen tuottamana. Myös rinnastus MeToo-kampanjaan on käsittämätön ja tuntuu tulevan asemasta, jossa ei ymmärretä kampanjan tärkeyttä tai sen käsittelemän asian vakavuutta lainkaan.

https://julmaria.wordpress.com/2019/08/26/soturi-polttaa-sillat-mennessaan/

[Roope]

Tuosta tulee mieleen vuoden parin takainen täälläkin kommentoitu julkinen väittely, jossa jotakuta perussuomalaista syytettiin kirjoituksensa perusteella vääristä faktoista tai ylipäätään väärässä olemisesta. Kun kysyttiin, että mikä siinä oli väärin, niin vastaus oli jotain sellaista, että ei ole meidän asia selittää sitä omalla ajallamme, vaan sinun pitää selvittää se itse.

En valitettavasti muista, keistä osapuolista ja mistä asiasta oli kysymys, mutta tuo asenne jäi mieleen. Se oli siis omaksuttu noilta hörhöpalstoilta poliittisesti korrektina normivastauksena.

Tämähän se oli:

Missä viipyy Naisasialiittounionin virheellisten väittämien lista? Lohela lupasi tarkastaa väittämänsä mikäli toimittavat listan hänelle. Tämä taas ei tuntunut Naisasialiittounionin edustajalle/edustajille kelpaavan.
http://hommaforum.org/index.php/topic,95933.msg1704102.html#msg1704102

Maria Lohela ‏@MariaLohela Sep 20

@Naisunioni Lähettäkää lista vaikka eduskunnan sähköpostiini niin mahtuu paremmin. Kuten sanoin, tarkistan mielelläni.

NaisasialiittoUnioni ‏@Naisunioni Sep 20

@MariaLohela Virheiden korjaamisvastuu on sinulla. Ei ole meidän paikkamme tehdä puolestasi työtä, joka sinun olisi pitänyt tehdä jo alussa.

[Ernst]

On olemassa silti tiettyjä sääntöjä, jotka estävät ulosheittämisen. Tämän voi nähdä toisesta törkeämmästä tapauksesta. Esimerkiksi palkitun toimittajan törkeät raiskailut olivat varmuudella tiedossa vasemmistopiireissä pitkän aikaa, mutta  eipä tainnut lentää minnekkään ennen rikostuomioita. Kukaan ei halunnut uskoa niihin, kun kyseessä oli Arhinmäen kaveri.

Uskon samojen sääntöjen pätevän näissä äärifeministipiireissä eli niissäkin voi mm. syntyperäisillä ominaisuuksilla tai vähemmistö-nais-saamelaisuus-homo viitteellä saada uhripisteitä, mutta riippuu siitäkin keitä tyyppejä tuntee.

Hyvin havaittu! Ns. tasa-arvoliikkeet ja sortoa vastustavat yhteisöt ovat itse äärimmäisen hierarkisia. Hierarkiassa alimmaisilla menee huonosti; Arhinmäen kaveri, vasemmistojournalisti jota voi kutsua vaikka Lähteenmäeksi, oli hierarkiassa korkealla, ja siihen kuului oikeus surusilmähipin panemiseen kysymättä suostumusta. Vassaripiireistä olisi joutunut pois, jos olisi haastanut hierarkiassa ylemmän menestyen haastamisessa.

Vihreiden kovat tekijät Sauri & Haavisto olivat terhentämässä Lepakossa. Siihen aikaan joku uskalsi vielä kysyä, kuka pesi Lepakon vessat. Kysymyksen sävy oli retorinen ja happamahko; viittasi siihen, että Pekat eivät harjaan tarttuneet.

E: Muistan vielä vanhaa neuvostoaikaa sen loppupuolelta. Yksi tuttu neukuissa kasvanut sivistynyt ja oppinut daami kertoi ihan tosissaan seuraavaa.  Olin lukenut jostakin lähteestä, että Lenin oli isänä ja vanhempana aika, no, luonnehdin lähinnä sellaiseksi huonoimmaksi isäksi, vaikka mulkku-sana tuli ensimäisenä mieleeni. Daamin mielestä se oli suurelle valtiomiehelle, vallankumoukselliselle toimijalle ja kansanjohtajalle ihan ok. Kun tekee suuria, häntä ei koske pienet asiat ja normaalit vastuut.

Huokaisin. Ajattelin, että tämä menee jotenkin aikanaan ohi kuten se N-liittokin menee ja meni.

Olin väärässä! Perinne elää ja voi hyvin.

[foobar]

Kun yritin vielä kysyä, mikä käytöksessäni meni pieleen, jotta voisin oppia tilanteesta, hän ilmoitti, että mikäli olen halukas "maksamaan hänelle", hän voi kertoa.

Uskon ettei tuo maksaminen ole mikään vitsi, vaan olisi pitänyt oikeasti siirtää rahaa tuosta hyvästä.

Tuosta tulee mieleen vuoden parin takainen täälläkin kommentoitu julkinen väittely, jossa jotakuta perussuomalaista syytettiin kirjoituksensa perusteella vääristä faktoista tai ylipäätään väärässä olemisesta. Kun kysyttiin, että mikä siinä oli väärin, niin vastaus oli jotain sellaista, että ei ole meidän asia selittää sitä omalla ajallamme, vaan sinun pitää selvittää se itse.

"Etkösätajuu" tai "eikönetajuu" on aika tyypillinen egoboostiargumentti tietyissä piireissä mutta pitää sanoa että onneksi sentään ei ole tullut vastaan ihmisiä jotka pitäisivät tuosta argumentista kiinni aitona esteenä seuraavalle tapaamiselle. Pitää kyllä myöntää etten ole kauheasti yrittänytkään erikseen löytää näitä ihmisiä seurakseni.

[n.n.]

Vassaripiireistä olisi joutunut pois, jos olisi haastanut hierarkiassa ylemmän menestyen haastamisessa.

Tässä mielessä suvaitsevaisvihermistö muistuttaa jonkinlaista hyvä veli -aristokratiaa, jossa valta-asemaa ei oikeastaan voi ansaita millään menetelmällä, ei kompetenssilla eikä vallitsevan johtajan haastamisella. Ns. suorittamista eli hyvissäteilyä vaaditaan olemassa olevan position ylläpitämiseksi, mutta sillä ei varsinaisesti nousta, ainakaan johtoon.
Asema 'peritään' kaverien aseman perusteella ja haastamista ei suvaita. Mikäli nykyjohto syrjäytyisikin, uusi johto muodostuisi vanhan kavereista eikä suinkaan haastajan ympärille.

[Ernst]

Jokainen voi ihan ilmaiseksi tehdä ajatuskokeen. Mihin kaikkeen joutuisi henkisesti sopeutumaan päästäkseen vihreiden puoluehallitukseen?  Tai vaikkapa Suomen nuorimmaksi kansanedustajaksi Iiris Suomelan lailla?

Houkuttava näköala?

[Ajatolloh]

Huonomminkin voisi olla. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomessa on todella vapaa ilmapiiri keskustella. Miksi ero on niin suuri? Overtonin ikkuna on Suomessa sepposen selällään Ruotsiin verrattuna, ja nyt jopa karmitkin näyttäisivät liikahtelevan. Onko kansallismielisellä liikkeellä ja heidän toimijoillaan joku osuus Suomessa vallitsevaan vapauteen? Tietenkin tilanne voisi olla parempi, mutta asiat voisivat olla huomattavasti huonomminkin.

Tuo on totta. Lisäksi parlamentaarisesti PS ei ole alkuunkaan samalla graviteetilla mobattu kuin SD on Ruotsissa. Ruotsissahan muut puolueet ovat suorastaan liittoutuneet sulkemaan SD:n ulos, oli vaalitulos mikä tahansa. On nähty perin kummallisia hallituksia, jopa vähemmistöhallituksia vain sen vuoksi, ettei vaan SD saa mitään valtaa.

Meillä Suomessa PS on jopa hallituksessa käväissyt ja vaikka mobbausta täälläkin on, ei se sentään täysi ulossulkeminen ole kuten Ruotsissa.

[sattuma]

Olin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi – kunnes halusin lopettaa sotimisen / Veikka Lahtinen
https://www.hs.fi/nyt/art-2000006216706.html

Toim. huom: Veikka Lahtinen on internetin "piireissä" tunnettu aktivisti, feministi, antirasisti, podcastaaja, bloggaaja ja influensseri. Alkukesästä Lahtinen ilmoitti haluavansa ottaa etäisyyttä edustamaansa tiukkaan ja moralistiseen aktivismiin.
...
Käsitteet, kuten rodullistaminen, etuoikeus, ableismi ja intersektionaalisuus vilisivät näytöillä, ja sävy sanojen takana oli usein kiihkeä. Tuntui, että jotakin uutta oli purkautumassa nopealla tahdilla esiin suomalaiselle yhteiskunnallisen keskustelun näyttämölle.


OMAKSUIN kritiikittömästi joukon sääntöjä ja ajattelutapoja, joita itseään intersektionaalisiksi feministeiksi kutsuvat ihmiset verkossa saarnasivat.
...

Ongelma kuitenkin on, että muiden feministien ja antirasistien kyvyttömyys irtisanoutua tästä myrkyllisestä verkkoilmapiiristä tarkoitti, että se hiljaisesti hyväksyttiin. Sisäinen lempeä kritiikki jäi pois, ja niinpä epä-älyllinen sota sai jatkua.

Perjantain podcastissa NYT-liitteen tuottaja Tuomas Peltomäki kertoi tilanneesa tämän esseen Veikalta jo keväällä. Peltomäki oli esseen editori, eli jumppasi juttua yhdessä Veikan kanssa, jotta teksti aukeaisi paremmin lukijoille.

Veikka ei tekstissä irtisanoudu pyhästä sodastaan eri mieltä olevia ihmisiä vastaan. Veikka kehoittaa kavereitaan blokkaamaan kaikki erimieltä olevat ihmiset. Siis hän vasemmistokavereineen larppaa Neuvostoliiton aikaista mediaympäristöä.

P.S. Veikasta oli käsittääkseni joku toinen ketju, mutta en löytänyt sitä. Tämän voi siirtää tai kopioda sinne.

[tweet]1167434273755979776[/tweet]