2019-01-01: Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe

[repsikka]

Minne unohtui se maahanmuuttajien kuuluisa ja ihana yhteisöllisyys , josta meikäläisten ummehtuneiden impivaaralaisten (kuulemma) pitäisi ottaa opiksi ?

[jänkäkurppa]

Ovatko Yanar & Co yhtä pöyristyneitä Tarja Halosen lähiyhteisökontrollia koskevista kommenteista?

Presidentti Tarja Halosen mukaan perheitä pitäisi yhdistää, jotta maahanmuuttajien kotoutuminen onnistuisi nykyistä paremmin Suomessa.

Halonen mukaan perhe toisi "lähiyhteisön kontrollia". Tällä voitaisiin mahdollisesti ehkäistä Oulun seksuaalirikosten kaltaisia tapauksia.

Halonen otti asiaan kantaa TV1:n Ykkösaamussa.

– Maahanmuutto, myös pakolaispolitiikassa, jossa muutetaan perheittäin, on huomattavasti turvallisempaa. Siksi perheitä pitäisi aina yhdistää, Halonen totesi.

Halosen mukaan oman perheen valvonta toimii usein paremmin kuin poliisin. Näin on myös suomalaisten kohdalla, hän sanoo.
...
https://yle.fi/uutiset/3-10545089

Eikö tämä nyt ole käytännössä aika lailla sama asia?

[Roope]

Nyt vaan odotetaan milloin Niinistö murtuu, peruu puheensa kaikki ne maahanmuuttajien vastuuseen liittyvät osat ja tietenkin pyhästi korostaa entisestään vihapuheongelmaa ymv. kantisten syyllistämistä.

Niinistöhän teki sen jo seuraavana päivänä. Ja sitä seuraavana. Kuten ennenkin.

[ISO]

Vihervasemmistolaisen vastuullisen median yksi vallankäyttömekanismi on vaatia anteeksipyyntöjä aina kun jonkun puheet tai teot loukkaa niitten omia poliittisia tarkoitusperiä.

Noihin selittelyihin ja anteeksipyytelyihin ei saa sortua, on pidettävä tiukasti kiinni omista sanoistaan ja teoistaan.

Vain sillä tavalla pärjää, muuten on aivan lapanen ja ennenpitkää täysin vihollisten vietävissä.

Esimerkiksi uuvatit lähti tähän leikkiin mukaan ja ne sitten kastroitiinkin todella nopeasti. On uskallettava puolustaa omien äänestäjiensä asiaa.

[Echidna]

Minne unohtui se maahanmuuttajien kuuluisa ja ihana yhteisöllisyys , josta meikäläisten ummehtuneiden impivaaralaisten (kuulemma) pitäisi ottaa opiksi ?

Yhteisöllisyys taitaa näkyä lähinnä vaatimuksena suurista asunnoista, suvun naisten vahtimisena ja kupattujen tukirahojen lähettämisenä transnationaaliselle suurperheelle. Jos shariaa ei rikota, niin yhteisö lienee tyytyväinen.

http://www.oppi.uef.fi/aducate/projektit/monikko/Somalialainen.pdf

Somalialainen perhe -ja tapakulttuuri (FT Marja Tiilikainen, Helsingin yliopisto)
...
Somalialainen elämäntapa on yhteisökeskeinen. Somalialainen perhe on suomalaista ydinperhettä selvästi laajempi ja sille kuuluu tehtäviä, joista Suomessa vastaavat usein viranomaiset. Somalialainen suurperhe on vastavuoroisuuteen perustuva turvaverkko, jossa neuvotellaan ja järjestetään mm. lasten, sairaiden ja vanhusten hoitoon liittyvät asiat.
...
Somalialaiset perhesuhteet ovat ylirajaisia, transnationaalisia: sukulaisiin yli rajojen pidetään yhteyttä ja perheverkostoihin tukeudutaan erilaisissa kriisitilanteissa. Muiden maahanmuuttajien tavoin monet somalialaiset perheet pyrkivät auttamaan sukulaisiaan Somaliassa rahalähetyksin sekä ylipäätään avustamaan entistä kotimaataan mm. tukemalla sen jälleenrakennusta järjestöjen ja projektien kautta.
...

[Parzival]

Yhteisöllisyys taitaa näkyä lähinnä vaatimuksena suurista asunnoista, suvun naisten vahtimisena ja kupattujen tukirahojen lähettämisenä transnationaaliselle suurperheelle. Jos shariaa ei rikota, niin yhteisö lienee tyytyväinen.

No juu. Eiköhän tuo yteisöllisyys ole kovassa kurssissa kun tehdään apuraha-anomuksia. Ja Niinistön ehdotukseenkin saattavat jotkut maahanmuuttajayhteisöt tarttua. Ja toisessa kädessä jälleen uusi apuraha-anomus johonkin uuteen kotoutus-projektiin.

Hyvinvointivaltio ei ole ollut kauhean hyvä kotouttaja. Kotouttaminen näet vaatii myös negatiiviset insentiivit eli jonkinlaista pakkoa. Jos tätä ei tajuta, niin julkisen rahan syytäminen turhuuksiin kait stten vain jatkuu. Vasemmistoahan tämä ei haittaa. Vasemmisto vie maahanmuuttajien äänet lupaamalla koko ajan lisää löysää rahaa.

[ISO]

Ilmeisesti nämä yvteisöt on olemassa ainoastaan silloin kun mistään ei tarvitse ottaa vastuuta.

Jos kyse on vastuun vaatimisesta matu-yhteisöt katoaa niin sanotusti kuin pieru Saharaan.

Kaikki vastuuhan on kuitenkin aina suomalaisen rasisti-miehen harteilla. Näin on määritellyt vastuullinen media, joka ei sekään ole mistään vastuussa mistään ikinä, omasta mielestään.

[Roope]

[tweet]1081485713303130112[/tweet]

Otti vastuuta siten, että Suomen suurlähetystön edustajat vaativat ruotsalaislehtiä lopettamaan suomalaistaustan kertomisen rikosuutisissa, minkä ne tekivätkin. Typerä ratkaisu kaikkien kannalta, kun ongelmana oli haittamaahanmuutto, ei rikosuutisointi.

Vuonna 2015 tuo taustaisuuden salaaminen otettiin tosissaan käyttöön myös Suomessa.

[ismolento]

"Kansalaisjärjestö", kuulostaa aika mahtipontiselta. Ihan kuin sillä olisi kansalaisten tuki laajemminkin, kuin ne muutamat nilkit jotka pumppaavat tukia itselleen ja kavereilleen.

Pätee suurimpaan osaan "kansalaisjärjestöjä".

Vihervasemmisto keksi aikanaan käyttää tuota "kansalaisjärjestö" -nimitystä omille porukoilleen antaakseen niille valheellisen mielikuvan suurestakin kannatuksesta koko kansan keskuudessa ja lypsääkseen näille klikeille mahdollisimman paljon erilaisia valtiontukia yhteisistä verovaroista. Sittemmin tämä kaikki opetettiin tietysti myös somaleille, jotka ovatkin sitä hyödyntäneet perustamillaan kymmenillä ellei nykyisin jo sadoilla erilaisilla järjestöillä ja yhdistyksillä.

[ismolento]

Vihervasemmistolaisen vastuullisen median yksi vallankäyttömekanismi on vaatia anteeksipyyntöjä aina kun jonkun puheet tai teot loukkaa niitten omia poliittisia tarkoitusperiä.

Noihin selittelyihin ja anteeksipyytelyihin ei saa sortua, on pidettävä tiukasti kiinni omista sanoistaan ja teoistaan.

Vain sillä tavalla pärjää, muuten on aivan lapanen ja ennenpitkää täysin vihollisten vietävissä.

Esimerkiksi uuvatit lähti tähän leikkiin mukaan ja ne sitten kastroitiinkin todella nopeasti. On uskallettava puolustaa omien äänestäjiensä asiaa.

Aivan. Juurihan tässä meille tämä yksi mamu-edustaja opetti, ettei yhteisö ole vastuussa joidenkin sen yksilöiden mahdollisista pahoistakin teoista saati sitten puheista.

[Roope]

Presidentti Niinistö palaa uudenvuodenpuheensa teemaan. Edelleen sama jujutus, että Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ei muka voida kiristää, koska kansainväliset sopimukset, mutta jos EU päättää estää turvapaikanhakijoiden tulemisen, niin heidät on välttämättä korvattava UNHCR:n kiintiöpakolaisilla.

Presidentti Niinistö toivoo keskustelua Suomea sitovista maahan­muutto­sopimuksista

Presidentti kommentoi Oulun ja Helsingin tapauksia lyhyesti valtiovierailullaan Pekingissä.

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö toivoo keskustelua Suomea maahanmuutossa sitovista kansainvälisistä sopimuksista.

Toimittajien kysymyksiin vastannut Niinistö palasi vuonna 2016 valtiopäivien avajaisissa pitämäänsä puheeseen. Tuolloisessa puheessaan Niinistö kysyi, miten Suomen kansainväliset velvoitteet sovitetaan yhteen nopeasti lisääntyneiden turvapaikkahakemusten kanssa.

"Olen varma, että jos kansainvälisiä ja niihin perustuvia kansallisia säädöksiä tehtäisiin vasta nyt, niiden sisältö olisi olennaisesti tiukempi, mutta ne silti pitäisivät kiinni ihmisoikeuksista ja auttaisivat hädässä olevia", Niinistö sanoi tuolloin.

[...]

NIINISTÖ asetteli sanansa sopimuksista yhä tarkkaan. Hän totesi, että kansainväliset sopimukset rajoittavat politiikan vaihtoehtoja huomattavasti.

Sopimukset "lyövät esteen sille, että voimakkaat yhteiskunnan reaktiot olisivat mahdollisia, jos niitä joku haluaisi", Niinistö totesi.

Niinistö esitti uudenvuodenpuheensa tapaan mallia, jossa Euroopan Unioni kontrolloisi tiukemmin rajoille tulevien ihmisten määrää.

"Vastapainona olisi, että noudettaisiin suoraan pakolaisleireiltä henkilöitä, jotka jo on YK:n pakolaisjärjestön toimesta jo todettu täyttävän pakolaisstatuksen", Niinistö sanoi.

PRESIDENTTI muistutti, että asetelma on joka tapauksessa vaikea. EU:n ja Turkin ihmisten liikettä Turkista unionin alueelle rajoittava sopimuskaan ei ole selvä asia.

"Toistan sen, mitä totesin uudenvuoden puheessani: monet pitävät EU:n ja Turkin sopimustakin ihmisoikeussopimusten vastaisena. Monet juristit ovat sitä mieltä, että se ei ole. Sekin on riidanalainen."

Helsingin Sanomat 14.1.2019

NIINISTÖ asetteli sanansa sopimuksista yhä tarkkaan. Hän totesi, että kansainväliset sopimukset rajoittavat politiikan vaihtoehtoja huomattavasti.

Sopimukset "lyövät esteen sille, että voimakkaat yhteiskunnan reaktiot olisivat mahdollisia, jos niitä joku haluaisi", Niinistö totesi.

Roskaa. Euroopassa aivan erityisesti Suomi voi kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa reippaasti nykyisten kansainvälisten sopimusten puitteissa. Sopii vilkaista muita EU-maita, joita sitovat samat sopimukset. Jopa täydellinen humanitaarisen maahanmuuton alasajo on mahdollista ihan nykyistenkin sopimusten pohjalta.

Niinistö esitti uudenvuodenpuheensa tapaan mallia, jossa Euroopan Unioni kontrolloisi tiukemmin rajoille tulevien ihmisten määrää.

"Vastapainona olisi, että noudettaisiin suoraan pakolaisleireiltä henkilöitä, jotka jo on YK:n pakolaisjärjestön toimesta jo todettu täyttävän pakolaisstatuksen", Niinistö sanoi.

Toisin sanoen presidentti Niinistö kautta rantain myöntää, että turvapaikkamaahanmuutto voidaan lopettaa, mutta haluaa sen tilalle kiintiöpakolaisia. Miksi ihmeessä?

Ja tämä vielä tilanteessa, jossa kiintiöpakolaiset ovat julkisuudessa esillä murhasta ja törkeistä raiskauksista epäiltyinä.

PRESIDENTTI muistutti, että asetelma on joka tapauksessa vaikea. EU:n ja Turkin ihmisten liikettä Turkista unionin alueelle rajoittava sopimuskaan ei ole selvä asia.

"Toistan sen, mitä totesin uudenvuoden puheessani: monet pitävät EU:n ja Turkin sopimustakin ihmisoikeussopimusten vastaisena. Monet juristit ovat sitä mieltä, että se ei ole. Sekin on riidanalainen."

Ei ole väliä, onko EU:n ja Turkin sopimus "selvä asia" tai "riidanalainen". Joka tapauksessa se todistaa, että Eurooppaan suuntautuva turvapaikkamaahanmuutto voidaan lopettaa milloin tahansa, jos eurooppalaiset niin päättävät.

[Roope]

Professori turvapaikanhakijoista: Suomessa on tulkittu liian tiukasti kansainvälisiä sopimuksia - "Olisi naiivia kuvitella, ettei niin suuren joukon saapuminen aiheuttaisi ongelmia"

Oulun laaja epäilty lapsiin kohdistunut seksuaalirikosten vyyhti on saanut poliittiset päättäjät pohtimaan kuumeisesti, mitä vastaavien rikosten ehkäisemiseksi voidaan tehdä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina Pekingissä toivovansa keskustelua siitä, kuinka paljon liikkumatilaa Suomella on kansainvälisten sopimusten puitteissa. Hän totesi Helsingin Sanomien mukaan, että sopimukset "lyövät esteen sille, että voimakkaat yhteiskunnan reaktiot olisivat mahdollisia, jos niitä joku haluaisi."

Niinistö nosti asian esille jo vuonna 2016 puheessaan, jossa hän huomautti, että kansainväliset säännökset ovat syntyneet ja niiden tulkinta on kehittynyt aivan toisenlaisissa olosuhteissa.

– Olen varma, että jos kansainvälisiä ja niihin perustuvia kansallisia säädöksiä tehtäisiin vasta nyt, niiden sisältö olisi olennaisesti tiukempi, mutta ne silti pitäisivät kiinni ihmisoikeuksista ja auttaisivat hädässä olevia.

– Joudumme pohtimaan, suojellaanko eurooppalaisia arvoja ja ihmisiä ja todella hädässä olevia, vai suojataanko ahtaan tarkasti kansainvälisiä velvoitteita muista seuraamuksista välittämättä, Niinistö sanoi.

Iltalehti kysyi kahdelta asiantuntijalta, miten he näkevät Suomen liikkumatilan kansainvälisissä sopimuksissa ja niiden tuomissa velvoitteissa.

Iltalehti 16.1.2019

Kansainvälisten sopimusten muuttaminen on pitkä, hidas ja vaivalloinen tie, huomauttaa oikeuden ja globalisaation professori Jaakko Husa Helsingin yliopistosta.

– Tähän sisältyy myös imagokysymyksiä. Onko Suomi juuri se valtio, joka haluaa ryhtyä periaatteessa hyviä tarkoituksia varten sovittuja kansainvälisiä sopimuksia purkamaan ja uudelleen neuvottelemaan.

Husa painottaa, että yksittäisten kansainvälisten sopimusten sijaan kyse on kokonaisuudesta.

– Jos irtautuisimme esimerkiksi pakolaissopimuksesta, se ei tarkoittaisi, että on vapaat kädet. Meitä sitoisivat edelleen muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimus ja Suomen perustuslaki ja sen velvoittamat perusoikeudet.

Professorista suuri merkitys on sillä, kuinka Suomea koskevia kansainvälisiä velvoitteita tulkitaan. Tähän tasavallan presidenttikin mahdollisesti viittasi.

– Oma näkemykseni on, että kansainvälisistä sopimuksista voisi löytyä tulkinnanvaraa. Meillä on tässä ehkä liiallista puhdasoppisuutta on ollut, Husa toteaa.

Husa on sinänsä oikeassa, mutta koko keskustelu menee metsään jo siinä, että lähdetään liikkeelle kansainvälisten sopimusten tai niiden tulkinnan muuttamisesta tai sopimuksista irtautumisesta. Suomihan ylittää kansainvälisten sopimusten velvoitteet korkealta, mutta humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvien lakien ja käytäntöjen minimitasolle kiristämisestä ei suostuta puhumaan. Sen sijaan voivotellaan sopimusten muuttamisen vaikeutta ja mahdottomuutta, kuten presidentti, ministerit ja päivystävät ihmisoikeusasiantuntijat ovat viime ajat tehneet.

Husa muistuttaa, että jo nyt EU:n jäsenvaltiot tulkitsevat hieman eri tavoin yhteisiä sopimuksia.

– Esimerkiksi Tanskassa tehdään kansalaisuuden pohjalta tiettyjä erotteluja eli kansalaisuus tuottaa hieman suurempia oikeuksia. Suomessa tällainen ajattelu on hylätty.

Kun Suomi uudisti perusoikeudet vuonna 1995, lähtökohdaksi tuli jokaisen yksilön oikeudet, kun aiemmin laissa painotettiin kansalaisen perusoikeuksia.

– Tässä on seikka, jossa voisi olla lisää tulkinnanvaraa. En ole vakuuttunut, että kansainväliset sopimukset joka asiassa velvoittaisivat antamaan kaikille samantyyppiset oikeudet kuin kansalaisille, Husa sanoo.

Ei tietenkään velvoita. Uskomatonta, että oikeustieteen professori töksäyttää jotain tuollaista. Kansalaisten ja ei-kansalaisten erohan on perusasioita.

Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen katsoo, ettei Suomella ole mitään liikkumatilaa kansainvälisten sopimusten puitteissa.

– En näe mitenkään mahdollisena, että jonkun ihmisryhmän osalta alettaisiin venyttää oikeuskäsitteitä. Ei oikeusvaltio voi sillä tavalla toimia. Jos halutaan lähteä oikeusvaltiokonseptista johonkin muuhun tapaan toimia, se on eri kysymys. Olemmeko me sitä mieltä, että rikolliset eivät ansaitse ihmisoikeuksia vai olisiko parempia tapoja rikollisuuden ehkäisyyn. Itse kannatan jälkimmäistä, Korhonen sanoo.

Maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi ja palautusten tehostamiseksi ei tarvitse "venyttää oikeuskäsitteitä". Sellaiset keinot tulevat vasta paljon myöhemmin.

Korhosen mukaan rikollisuuden torjunta pitäisi kohdistaa heihin, jotka ovat vaarassa ajautua rikollisuuden pariin.

– Ei niin, että rangaistaan kaikkia turvapaikanhakijoita, hän katsoo.

Turvapaikkapolitiikan kiristäminen sopimusten sallimalle minimitasolle ei ole rankaisemista vaan kaiken muun hyvän ohella myös rikollisuuden torjuntaa. Suomen löysä pakolaispolitiikka ei ole mikään ihmisoikeus, eikä käytäntöjen kiristäminen ole kollektiivinen rangaistus sen enempää kuin oman ulko-oven lukitseminen.

Professori Korhonen pitää ongelmallisena, että tasavallan presidentti nostaa kansainvälisten sopimusten liikkumatilan esille.

– Sopimus on sopimus ja siitä täytyy neuvotella kaikkien sopimusosapuolien kanssa, eikä niiden noudattamisesta voi alkaa yksipuolisesti venkoilemaan.

Ensinnäkin eri maat toimivat tyypillisesti EU:n sisälläkin hyvin eri tavoin samojen sopimusten velvoittamina. Liikkumatilaa siis riittää.

Toiseksi, jotkut maat yksinkertaisesti jättävät noudattamatta esimerkiksi Dublin-sopimuksen velvoitteita, eikä siitä seuraa heille mitään ongelmia. Vuonna 2015 Suomi olisi voinut perustellusti ryhtyä vastatoimiin Ruotsin rajalla vedoten siihen, että muut EU-maat olivat rikkoneet yhteisiä sopimuksia päästäessään ja jopa lähettäessään Suomeen päin laittomia siirtolaisia. Ei ole järkeä noudattaa yhteisiä sopimuksia yksin, kuten Suomi teki (Maltan kanssa) ottaessaan vastaan koko EU:n määräämän kiintiön turvapaikanhakijoita vuosina 2015-2017.

– Niinistön avaus edustaa järkevää keskilinjaa, joka maahanmuuttokeskustelusta on viime vuodet puuttunut. Olisi naiivia kuvitella, ettei niin suuren äärioloista tulevien joukon saapuminen Suomeen aiheuttaisi ongelmia, Husa toteaa.

Niinistö haluaa asemoida itsensä "järkevään keskilinjaan" nostamalla kohuja tahallisen monitulkintaisilla lausunnoillaan, mutta todellisuudessa Niinistö kannattaa kansallisen maahanmuuttopolitiikan alasajoa ja turvapaikkapoliittisen päätösvallan luovottamista EU:lle kuten hallituskin. Niinistö ei halua sopimuksilta Suomeen suuntautuvan haittamaahanmuuton lopettamista vaan sen kierrättämistä EU:n kautta niin, että suomalaiset eivät voi siihen äänestämällä vaikuttaa.

Lakien ja kansainvälisten sopimusten tulkintatyö jää viime kädessä oikeusistuimille. Eduskunta voi myös lakeja säätämällä ja muokkaamalla vaikuttaa asiaan. Etenkin perustuslakivaliokunnan lausunnoilla voi olla ohjaavaa vaikutusta siihen, millaisia tulkintoja tuomioistuimet tekevät.

Valitettavasti valvonta ei tässä mielessä toimi, sillä oikeusistuimet eivät voi puuttua siihen, että lait tai niiden tulkinnat ovat kansainvälisiä sopimuksia löysempiä tai että Maahanmuuttovirasto jakaa turvapaikanhakijoille oleskelulupia avokätisemmin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Maahanmuuttovirasto esimerkiksi otti turvapaikkapäätöksissä käyttöön lain jo aiemmin salliman sisäisen paon mahdollisuuden vasta kesällä 2016, kun Suomen hyväksymisprosentit olivat olleet pitkään EU:n korkeimpia.

[nollatoleranssi]

Sauli Niinistön uusin paljastus on hyvin merkittävä. Syy miksi Suomi suhtautui eri tavalla itärajaan kuin länsirajaan ei johtunut EU:sta, vaan ainoastaan presidentistä itsestään.

Tämä on itsessään täysin loogista eli miksi EU välittäisi rajoista, kun ei se välittänyt niistä muidenkaan pakolaisvirtojen aikana. Lopulta ainoa keino oli tehdä kahdenvälinen sopimus Venäjän kanssa.

Toisaalta samaan aikaan Niinistö uskoo järkkymättömästi EU:n yhteiseen integroitumiseen puolustuspolitiikan varjolla.

Niinistö paljastaa vaikeimman ajan työssään ja moittii Soinia passiivisuudesta: "Se aika oli tuskallista"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo uutuuskirjassa vaikeimmasta ajasta työssään ja moittii ulkoministerinä tuolloin toiminutta Timo Soinia passiivisuudesta.

Presidentti Sauli Niinistö kertoo Uimosen kirjassa, että hänen piti patistella Sipilän (kesk) hallitusta toimimaan itärajan pakolaiskriisissä talvella 2015 -2016. Presidentti Sauli Niinistö kertoo Uimosen kirjassa, että hänen piti patistella Sipilän (kesk) hallitusta toimimaan itärajan pakolaiskriisissä talvella 2015 -2016.
Presidentti Sauli Niinistö kertoo Uimosen kirjassa, että hänen piti patistella Sipilän (kesk) hallitusta toimimaan itärajan pakolaiskriisissä talvella 2015 -2016.
Risto Uimosen Tulos tai ulos Juha Sipilän myrskyisä pääministerikausi (WSOY) -uutuuskirjassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo vaikeimmasta ajastaan työssään.

Niinistön tuskalliseksi luonnehtima vaihe liittyi Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikaiseen pakolaiskriisin, ja erityisesti talvella 2015 - 2016 itärajalla alkaneeseen "pakolaisvuotoon", jossa lokakuusta 2015 alkaen Suomeen alkoi tulla Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemien kautta ei-venäläisiä turvapaikanhakijoita.

Lopulta itärajan ylitti yhteensä yli 1700 turvapaikanhakijaa, eikä Venäjältä saatu asiaan kunnon selitystä, vaikka normaalisti itäraja on ollut tarkasti valvottu ja rajayhteistyö on toiminut hyvin.

Itärajan pakolaisvuotoa yrittivät ratkoa virkamiesten ja pääministerin ohella myös Sipilän hallituksen muut ministerit, kuten sisäministeri Petteri Orpo (kok) ja ulkoministeri Timo Soini (sin), mutta kriisi laukesi vasta maaliskuussa 2016, kun presidentti Niinistö tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin kahden kesken Moskovassa.

– Itärajan pakolaisongelmaan suhtauduin paljon vakavammin kuin hallitus. Minun piti patistella hallitusta toimimaan, mutta tämä ei ole moite (Juha) Sipilää kohtaan. Ulkoministerin siinä olisi pitänyt erityisesti olla aktiivinen, Niinistö sanoo Uimosen kirjassa.

Poikkeuksellinen sopimus

Moskovan maaliskuisen tapaamisen jälkeen Putin vakuutti Niinistölle, ettei pohjoisten raja-asemien kautta kulje enää kolmansien maiden kansalaisia läpi.

Asia vahvistettiin poikkeuksellisella määräaikaisella sopimuksella, jonka mukaan Pohjois-Suomessa sijaitsevien Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen liikenne rajoitettiin puoleksi vuodeksi siten, että näiden ylityspaikkojen kautta pääsivät kulkemaan vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton kansalaiset, eli muiden EU:n Schengen-alueen kansalaisia kohdeltiin kahdella suomalaisella raja-asemalla puolen vuoden ajan kolmansien maiden kansalaisina.

Iltalehden tietojen mukaan Suomelle oli Venäjän taholta tarjottu tilanteen ratkaisemiseksi myös toista vaihtoehtoa, jossa rajan olisivat saaneet ylittää EU-maiden kansalaiset, mutta heidän lisäkseen myös IVY-maiden kansalaiset (Azerbaidžan, Armenia, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Venäjä, Tadžikistan ja Uzbekistan), mutta Suomi valitsi vaihtoehdon, jossa pääosa IVY-maista jätettiin sopimuksen ulkopuolelle.

Niinistön mukaan itärajan pakolaiskriisin hoitaminen on ollut hänen presidenttikautensa vaikein työtehtävä.

– Olen kokenut itärajan pakolaiskriisin kaikkein vaikeimmaksi asiaksi työssäni. Se aika oli tuskallista, mutta sain siinä (pääministeri Juha) Sipilältä kaiken mahdollisen tuen, Niinistö totesi Uimosen kirjassa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/77b51157-cffc-47ce-b7da-b6e2149830b3