2017-11-18: Vartiainen (kok): Työttömistä vain 40 000 pystyy työllistymään

[Golimar]

Työllisyyden hoidossa aletaan nyt lähestyä "työttömyyden kovaa ydintä", arvioi työministeri Jari Lindström (sin). Työttömyysluvut putosivat ensimmäistä kertaa viime joulukuussa alle 300 000:en, kun työttömien määrä väheni yhteensä 67 000 työttömällä. Laskuvauhti on uusi Suomen ennätys, selvisi hallituksen strategiaistunnossa viikko sitten.
Myös aktiivimalli on ministerin mukaan alkanut purra. Lindström kertoo, että TE-toimistoista tulee nyt viestiä, että ihmiset todella ovat aktivoituneet hakeutumaan erilaisten palvelujen piiriin.
"Nyt me lähestymme sitä tasoa, että pääsemme työttömyyden kovaan ytimeen. Eli niihin ihmisiin, jotka ovat kaikkein vaikeimmin työllistettävissä ja jopa niihin ihmisiin, jotka eivät tule ikinä työllistymään avoimille työmarkkinoille", Lindström sanoo.
Tähän "kovaan ytimeen" viitataan myös rakennetyöttömyydellä. Vuonna 2015 Suomessa rakennetyöttömyyden taso oli OECD:n mukaan 7,4 prosenttia. Työttömiksi käännettynä se vastaa noin 200 000 työtöntä. Se raja on rikottu Suomessa vain kahdesti: vuosina 2007 ja 2008, eli kasvun kovimpina vuosina juuri ennen talouskriisiä.
Lindström kertoo, että hallitus aikoo tulevassa budjettiriihessä tutkia, ehtiikö se käynnistää uusia toimenpiteitä ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja.
"Tämä on nyt huhtikuun riihen vakava paikka. Mitä me ehdimme aloittamaan sellaista, jolla päästään tähän kovaan ytimeen? Mitä toimenpiteitä nämä ihmiset tarvitsevat?", Lindström aloittaa.
"Osa ihmisistä on kokonaan väärissä toimenpiteissä, eivätkä he pääse polkuaan eteenpäin."
"Toisekseen me haaskaamme ison määrän resursseja siihen, että TE-viranomaiset yrittävät käyttää taas samoja keinoja niiden ihmisten työllistämiseen, jotka eivät tule ikinä työllistymään. Heidän pitäisi olla mukana sosiaalipoliittisissa toimenpiteissä tai joillekin tällainen Lex Lindström voi olla oikea ratkaisu", Lindström toteaa. Hän viittaa viime kesänä voimaan astuneeseen lakiin, jonka mukaan 60 vuotta täyttänyt ja yli viisi vuotta työttömänä ollut voisi hakeutua erityiselle eläketuelle.
Lex Lindströmiksi kutsuttu laki on yksi toimenpide hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimasta, "kymppilistaksi" kutsutusta toimenpidelistasta. Vaikka lista sisältää muun muassa aktiivimallin, on se kokonaisuutena jäänyt julkisuudessa vähemmälle huomiolle.
Listan toimenpiteistä jäljellä on enää neljä, jotka koskevat aktiivimallia, nollatuntisopimuksia, puolen vuoden opiskelun mahdollistamista työttömyysturvalla ja pitkäaikaistyöttömän työllistämistä tavallista matalammalla palkalla. Viimeisestä vastuussa ovat työmarkkinajärjestöt, joiden pitäisi sopia käytännöistä työehtosopimusneuvotteluissa.
Nollatuntisopimuksia hallitus ei Lindströmin mukaan ole kieltämässä sitkeistä huhuista huolimatta. Uusilla säännöillä kuitenkin parannetaan nollatuntisopimuksilla olevien työntekijöiden sairausajan palkkaa ja irtisanomissuojaa. Lisäksi työnantajia velvoitetaan laatimaan hyvissä ajoin työvuorolistauksia.
Näiden ohella eduskuntaan tuodaan keväällä aktiivimallista irrotettu "aktiivimalli kakkoseksi" kutsuttu "omaehtoisen työnhaun malli". Sen tarkoituksena on velvoittaa työttömät tekemään keskimäärin neljä työhakemusta kuukaudessa.
Kymppilistaan kuuluu myös kokeilu, joka sallii työttömyysturvan muuntamisen palkkatueksi tai starttirahaksi. Kokeilu alkoi viime vuonna ja poiki heti positiivisen yllätyksen: viime vuoden budjetista siirtyi "ihan merkittävä määrä" työllisyysrahaa tälle vuodelle.
Nyt Lindström haluaa vakinaistaa kokeilun. Hän aikoo esittää asiaa hallitukselle kevään budjettiriihessä.

""Osa ihmisistä on kokonaan väärissä toimenpiteissä."Jari Lindströmtyöministeri

Kymppilista:
1. Aktiivimalli. Valmis.
2. Työttömyysturva palkkatueksi tai starttirahaksi. Kokeilu 2017–2018.
3. "Lex Lindström". Valmis.
4. Etsivään nuorisotyöhön panostaminen. Valmis.
5. Pitkäaikaistyöttömän työllistäminen pienemmällä palkalla. TES-neuvotteluissa.
6. Opiskelun helpottaminen työttömysyturvalla. Tulossa eduskuntaan ns. Aktiivimalli II:n kanssa
7. Nollatuntisopimuksiin uudet säännöt. Eduskunnassa.
8. Työvoimapalveluiden resurssien kasvattaminen 35 miljoonalle eurolla. Valmis.
9. Aktiivimallin byrokratialoukkujen purkaminen. Kesken.
10. Aktiivimallin ja karenssijärjestelmän yhteensovittaminen. Valmis.

https://www.talouselama.fi/uutiset/tyoministeri-haluaa-saataa-pysyvaksi-kokeilun-jonka-avulla-tyottomyysrahoja-on-voitu-muuttaa-palkkatueksi-tai-starttirahaksi/77979ce9-e02b-3a74-a781-3c4857f52258

[Skeptikko]

Työllisyyden hoidossa aletaan nyt lähestyä "työttömyyden kovaa ydintä", arvioi työministeri Jari Lindström (sin). Työttömyysluvut putosivat ensimmäistä kertaa viime joulukuussa alle 300 000:en, kun työttömien määrä väheni yhteensä 67 000 työttömällä. Laskuvauhti on uusi Suomen ennätys, selvisi hallituksen strategiaistunnossa viikko sitten.

Silmämääräisesti Tilastokeskuksen kuvaajasta katsomalla ei tunnu mitään kovin kummallista muutosta tapahtuneen:

Findikaattori.fi - Työttömyysaste
http://findikaattori.fi/fi/34

Tammikuun työttömyysaste 8,8 prosenttia
Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2018 tammikuussa 238 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 116 000 ja naisia 122 000 henkeä.

Työttömyysaste oli tammikuussa 8,8 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 9,3 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 8,5 prosenttia.

Tilastokeskuksen tekstin mukaan työttömyysaste oli tammikuussa 238000 työttömällä 8,8 prosenttia. Se tarkoittaa, että luku josta työttömien määrä on laskettu on 2704545 henkeä (= 238000/0,088). Tuo 0,4 prosenttiyksikön lasku työttömien määrässä tarkoittaa tuosta ihmisjoukosta laskettuna siis 10818 hengen vähennystä (= 2704545*0,004) vuoden takaiseen verrattuna.

[kivimies]

^Lindström puhuu TEM:n työttömyysluvuista, jotka ovat laskeneet melkein 60 tuhannella. Tosin niiden laskun takana on kortistojen siivoaminen 3kk haastatteluilla, ei työttömyyden vähentyminen.
Työttömiä ei ole alle 300 tuhatta, vaan päälle 400 tuhatta, kun työkkärin palveluissa olevat lasketaan mukaan.

[Paju]

^ Työkkärin listoilta ja tilastoista on samalla poistunut liuta kuolleita "haamutyönhakijoita", jotka ovat olleet mukana aikaisemmissa tilastoissa.

Tällaisia uutisia oli vuodenvaihteessa useampia. Tulipa meillekin läheisen kuolinpesään ilmoitus työnhaun katkeamisesta, jos työnhakuehdot eivät täyty. Kuolemasta oli jo yli kolme vuotta. En viitsinyt reagoida te-toimiston kirjeeseen mitenkään, koska asia hoituu omalla painollaan työnhaun katketessa.

Ilmeisesti työkkäri ei päivitä henkilötietoja väestörekisteristä. Syytä olisi. Te-toimiston tilastoissa ovat luultavasti tähän asti olleet kaikki asiakkuuden aikana kuolleet poislukien ne, joista omaiset ovat ilmoittaneet. Ja omaisethan eivät aina edes tiedä työkkärin asiakkuudesta, koska yhteydenottoja ei ennen aktiivimallia ollut ainakaan meidän tapauksessa.