2017-09-17 Aamulehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit

[Tosiasiallinen Nuiva]

Menemme tasa-arvoiseen kielenkäyttöön. Se parantaa tasa-arvoa tässä maassa ja se on äärettömän tärkeä asia.

Tässä käy taas niin, ettei leukojenlouskutus vaikuta mihinkään vaan ainoastaan saa aikaan vastareaktion.

[Beenari]

Yleisöasiamihen tilalle parempi titteli? No korvatkaa se mies sana vaikka henkilollä.
Siis Yleisöasiahenkilö. Kuullostaako vähän könkölle? No miten olisi vaikka Yleispropagandaministeri? Kuvaisi ehkä kaikkein parhaiten. Löytyy sana Yle joka viittaa yhtiöön ja koko sana kertoo mitä Yleltä tulee pihalle.

[Vaniljaihminen]

Totuusministeri lienee yksinkertaisin ja tyhjentävin.

Siis Yle etsi jotain tarpeeksi ärsyttävää henkilöä uudeksi johtajakseen, ja sitten Aamulehti keksi tarpeeksi tyhjänpäiväisen pätemisen aiheen ja siten voitti kilpailun.

[JiM]

Suomessa ei ole enää miehen ja naisen tasa-arvosta ongelmaa vaan ongelmana on käynnissä oleva väestönsiirroilla toteutettava meidän suomalaisten etninen puhdistus ja kansanmurha..

Täytyy olla todella yksinkertainen naistoimittaja tai miestoimittaja jos ei tätä tajua.. tai kun taas hyvinkin tajuaa ja hyvin maksetaan 'niin teen mitä tahansa rahasta sosiopaatti' naistoimittajana ja/tai miestoimittajana..

[ikuturso]

Ehdotan Ylen miesasiamiesnaisen uudeksi titteliksi lempeilijä. Sen verran lempeästi ja isällisesti hän sotilaallisessa mediassa tuomitsee meidät vihapuhujat ja neuvoo kuinka meistä tulee hänenkaltaisiaan parempia ihmisiä.

-i-

[jmk]

Jään odottamaan, milloin Aamulehden toimitus ottaa käyttöön sukupuolineutraalit kikkelit.

[Sami Savio]

Eli kohta eduskunnan yleisradioyhtiö uutisoi eduskunnan puheenjohtajasta, jota ei siis perustuslain mukaan ole olemassakaan.

Aika absurdia, mutta luonnollinen osa uutta normaalia.

Ja tätä joutuu vielä itse kukin rahoittamaan veroeuroillaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä otti eilen kantaa Ylen rahoitukseen ilmeisen ajankohtaisesti:

https://demokraatti.fi/yleisradiosta-on-esitetty-huomattavasti-arvostelua-ps-ryhma-vaatii-50-miljoonaa-rahoista-pois/

[Tavan]

Kaksi kysymystä Joukolle herää päässäni.

1) Millä perustein tasa-arvon vahvistuminen on jotain toivottavaa?

2) Miten sukupuolineutraali kielenkäyttö lehdistössä vahvistaa tasa-arvoa?

[pienivalkeapupu]

Perttu Hillman blogi IL:ssä asiaan liittyen:

Onneksi on vääryyttämme vastaan taistelevat päätoimittajat

Anna meille, edistys, anteeksi, että esimerkiksi palomiestä sanotaan palomieheksi. Voisi kuvitella, että kaikkiin henkilökuntaetuihin tutustuttuaan ja vihkimysriitit läpikäytyään on Ylen uuden päätoimittajan tulilinjalla epäilemättä etuliitteetkin.

Miksi tulta saa sanoa paloksi? Siinä konnotoituu tuottamuksellinen tuho. Tiedehän saattaa löytää hiukkastasolta tulesta kognitiivisia ominaisuuksia. Kieli on vallankäyttöä, ei tuli ansaitse pahuuden leimaa. Syyllisiä sen voiman hallitsemattomuuteen olemme me itse. Eikä se ole tulen vika, jos epätasa-arvoinen yhteiskunta ajaa yksilön polttamaan roskakatoksia.

Vanhentunut ja seksistinen tehtävänimike on toki ongelma. Sen tilalle voisi ottaa käyttöön vaikkapa Varomattomasti-ihmisen-toimesta-käsitellyn-ja-puutteellisen-teknologian-aikaansaaman-luonnonilmiöihin-liittyvän-poikkeustilanteen-hoitaja eli VITKJPTALLPH.

Puhekielessä voisi toimenhaltija olla vaikka vitikalpa. Ellei nyt sitten kalpa konnotoi jotain konfliktihakuista ja siten viittaa maskuliiniseen alistamishistoriaamme. No voihan sen tietysti vaihtaakin.

Saa siitä muutaman pääkirjoituksen ja mikä tärkeintä: Se herättää keskustelua.

https://blogit.iltalehti.fi/perttu-hillman/2017/10/01/onneksi-on-vaaryyttamme-vastaan-taistelevat-paatoimittajat/

[Jaksuhali]

Ei tietenkään voi sanoa vitikalpa, koska viti viittaa valkoiseen, eli kyseessä olisi rasistinen nimike! 

Ihan kuriositeettina mietin, että onko kukaan naispuolinen eduskunnan puhemies valittanut asiasta... Rouva puhemies on minusta ihan hyvä, mutta saa kai sen vaihtaakin. Aloitteen tosin pitäisi tulla joltain asiaan liittyvältä taholta, ja vasta kun nimike on laissa vaihdettu, voisi media alkaa käyttää sitä. Hyvin hämärää, että jokin media nostaa itsensä lainsäädäntövallan yläpuolelle.

[Alaric]

Aamulehti käyttää tätä newspeakiaan myös tänään tapahtuneen onnettomuuden uutisoinnissa: varusmiehet ovat varussotilaita.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kommentti-vastaava-kolari-olisi-voinut-olla-viela-rumempi-ilman-puolustusvoimien-vyopakkoa-200489643/ (26.10.2017)

Kommentti: Vastaava kolari olisi voinut olla vielä rumempi ilman Puolustusvoimien vyöpakkoa

Markku Uhari

Raaseporin torstaiaamu oli synkkä.

Leksvallintien tasoristeysonnettomuudessa menehtyi neljä ihmistä, kun puolustusvoimien Sisu-maastokuorma-auto törmäsi Hankoon matkalla olleeseen henkilöjunaan.

Yksi kuolleista oli turmajunan matkustaja, kun taas kuolleista kolme oli maastokuorma-auton kyydissä olleita varussotilaita. Autoa kuljettanut loukkaantui turmassa vakavasti.

Poliisi ei vielä torstaina pystynyt vahvistamaan turman syytä, mutta alustavassa tutkinnassa turma-auton kuljettajaa epäillään Helsingin Sanomien mukaan rikoksesta. Epäily on kuitenkin poliisin mukaan tavanomaista tämänkaltaisissa onnettomuuksissa.

Lumipyryisenä aamuna vaarallisessa tasoristeyksessä tapahtunut onnettomuus on silti valitettava tragedia, oli syy mikä tahansa.

Varussotilaita kuljettavan auton onnettomuudessa olisi voinut vielä muutama vuosi sitten tulla paljon rumempaa jälkeä kuin mitä tuli torstaina.

Tästä on kiittäminen sotilasajoneuvoasetuksen päivitystä, joka tehtiin 2009 ja astui voimaan 2010.

Tuolloin puolustusministeriö linjasi, että henkilökuljetukseen käytettävissä ajoneuvoissa on, ainakin rauhan aikana, oltava kaikille istuimet.

Käytännössä asetuksen myötä varussotilaita kuljettavat autot saavat ajaa entistä nopeampaa mutta kyydissä olevilla on entistä turvallisemmat olot. Ihmisten kuljetukseen tarkoitettuihin autoihin kun asennettiin samalla kehikot, istuimet ja turvavyöt.

Toista se oli vielä omana varussotilasaikanani. Runsas vuosikymmen sitten istuimme vielä kaikki kuorma-autojen lavoilla ahtaasti sylikkäin. Tiivis tunnelma vetoisalla lavalla tietysti lämmitti talvipakkasilla, kun pressujen välistä kävi kylmä puhuri.

Parhaillaan meitä kulki lavalla yli 20. Kiinni pidettiin siitä, mihin käsi ylsi tarttumaan. Yleensä vain nojattiin takana olevaan taistelutoveriin.

Torstainturma-autossa oli Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikön Jörgen Engroosin mukaan kaikkiaan kahdeksan ihmistä. Syndalenin harjoitusalueelle oli kuitenkin matkalla komppanian verran eli noin 60 ihmistä. Ajoneuvoja oli siis käytössä useampi.

Juna törmäsi lopulta autoista yhteen, ja autossa olevista kuoli kolme. Lehtikuvat kasaan ruttaantuneesta Sisu-ajoneuvosta vääntävät vatsaa.

Tuskin kukaan enää kaipaa torstain jälkeen sitä, että palvelustaan suorittavat varussotilaat olisivat lavoilla tiiviisti – ja vailla turvavöitä.

---

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kuvat-nayttavat-raaseporin-onnettomuuden-jaljet-masi-kuormuri-taysin-tuhoutunut-200488001 (26.10.2017)

Kuvat näyttävät Raaseporin onnettomuuden jäljet – Sisu-kuormuri täysin tuhoutunut

Jussi Saarinen

Raaseporissa Uudellamaalla sattui aamukahdeksalta torstaina tasoristeysturma. Juna oli tulossa Karjaalta Hankoon, kun se törmäsi tasoristeyksessä autoon.

Onnettomuudessa on tämänhetkisten tietojen mukaan kuollut kolme varussotilasta ja yksi junan matkustaja.

Nyt ensimmäiset kuvat turmasta on julkaistu.

Puolustusvoimien ajoneuvo on keskiraskas maastokuorma-auto Sisu A 2045, jota käytetään kuljetukseen. Se on tullut tutuksi monille varussotilaille asepalvelusaikana.

(...)

---

https://www.aamulehti.fi/uutiset/raaseporissa-vakava-tasoristeysturma-pelastuslaitos-henkilovahinkoja-200487701 (26.10.2017)

Tämän tiedämme Raaseporin vakavasta turmasta nyt – Juna kulki yli sadan kilometrin tuntivauhtia ja osui apukuljettajan puolelle

Emilia Tykki, Jenna Keto-Tokoi

Raaseporissa Uudellamaalla sattui torstaiaamuna kello kahdeksalta tasoristeysturma, jossa olivat osallisina puolustusvoimien ajoneuvo Sisu A 2045 ja juna. Pelastuslaitos oli paikalla kymmenessä minuutissa. Turma oli niin raju, ettei pelastajilla ollut paikan päällä paljoa tehtävää.

(...)

Uhreja on neljä. Heistä kolme on varussotilaita ja yksi junan kyydissä ollut matkustaja, joka sai sairaskohtauksen. Lisäksi neljä varussotilasta on loukkaantunut.

(...)

Kello 19.35 Puolustusvoimat on julkaissut onnettomuudessa menehtyneiden varussotilaiden nimet ja kotipaikkakunnat. Varussotilaat olivat kaikki eri paikkakunnilta. Heidän ikiään ei kerrota tiedotteessa. Puolustusvoimien mukaan nimien julkaisemisesta on sovittu omaisten kanssa.

Kello 17.00 Tutkinnanjohtaja, komisario Ilkka Kantola kertoo, että Raaseporin tasoristeysturmassa juna törmäsi Puolustusvoimien ajoneuvoon apukuljettajan puolelle. Kantolan mukaan auton kujettaja on joutunut kurottamaan eteenpäin nähdäkseen oikella takaviistoon, tuleeko oikealta juna. Pelastuslaitoksen mukaan paikalla oli onnettomuushetkellä sankka lumisade ja ajoneuvoa kuljettaneella varussotilaalla oli vaikeuksia nähdä junaa.

(...)

jne.

[Nuivinator]

^ Nyt jäi vähän epäselväksi että oliko kyseessä miesjuna vai naisjuna, kun aamulehden tekstissä puhuttiin henkilöjunasta.

[b_kansalainen]

Esimies on edelleen Aamulehden toimitukselle täysin ylivoimainen rasti. Olen pettynyt

[ikuturso]

Aamulehti käyttää tätä newspeakiaan myös tänään tapahtuneen onnettomuuden uutisoinnissa: varusmiehet ovat varussotilaita.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kommentti-vastaava-kolari-olisi-voinut-olla-viela-rumempi-ilman-puolustusvoimien-vyopakkoa-200489643/ (26.10.2017)

Sain vaimon myöntymään edes siihen, että aamulehti meillä muutettiin viikonloppu- ja digitilaukseksi. Saavat meiltä nyt selvästi vähemmän rahaa.

Toisten haudalla tanssiminen selkeästi ensimmäistä kertaa sukupuolineutraalia agendaa ajaen on törkeätä. Vieläpä historiaa taas uudelleenkirjoitetaan maininnalla:"omana varussotilasaikanani" Voi muuminperäpukama, kenelläkään meistä ei ole "omaa varussotilasaikaa". Sellaista termiä ei ollut keksittykään kun ollaan oltu varusmiehenä.

Haistakoon aamulehti kaarnalaivan. Kanootinmuotoisen.

-i-

[ApuaHommmaan]

Miespuoleinen työnjohtaja on esihenkilö ja naispuoleinen esinahka. Niin se kieli elää ja kehittyy, vaikka Aamulehti yrittääkin jarruttaa.

[Jepulis]

Toista se oli vielä omana varussotilasaikanani.

Kuinka oksettavaa. He on niin innostuneita tuosta orwelliaanisesta keksinnöstään, etteivät tajua kangistavansa kieltä jopa yli heidän omankin tarpeen. Jopa vanhoina järkevinä aikoina ilmaisu oltaisiin hyvin voitu lyhentää muotoon "palvelusaika", jonka käsittää asiayhteydestä. Varusmiespalvelu on edelleen miehille velvoite.

Toisenlaista asennevammaa kuvaa myös aamupaskan Maakun keksimä orwellilainen vastine. Kaikista tuhansista vaihtoehdoista he valitsi käyttää Suomea puoltavista miehistä termiä "sota". Siellä sentään olisi ollut puolustusvoimaa, armeijaa, varuskuntaa, asevelvollista väännettäväksi.

Maakulle vielä tiedoksi. "Varussotilasaikaa" ei ole olemassakaan. Kukaan suomalainen ei ole koskaan sellaista aikaa viettänyt, sotilaista puhumattakaan.

Sana varusmies on 1900-luvun alkupuolella tietoisen kehittelyn myötä kieleen tullut sana. Suomalaisen Lääkäriliiton aikakauslehdessä vuonna 1933 kerrotaan, että vakinaisessa väessä palvelevasta asevelvollisesta on otettu käyttöön uusi nimitys varusmies. Nimitykselle oli ollut ilmeinen tarve, ja sitä sanotaan käytettävän tarpeen vaatiessa erotuksena reserviläisestä ja nostomiehestä.

Loput linkistä

Aamupaskan mainoshokema:" ...tarkastettua tietoa, joka auttaa eteenpäin"
Aamuyök tuottaa nykyisin kielen köyhdyttämistyötä. Se on sivistyksen taannuttamista. Suosittelen kuluttajasuojan takia muuttamaan lauseen kuulumaan: "...tarkastamattomia uuskielisiä mielipiteitä"

^{Ps. Tämän kommentin kirjoittaja on työryhmässään päättänyt, että aamupaskan totuusarvon korostamiseksi läpyskästä ja sen sääliä herättävistä propagandisteista, ei ole oikeutettua käyttää sen itsensä mainostamaa nimeä.}

[Pentti Pylkönmäki]

Avaako nainen sitten jaksossa oven myös miehelle?

[Supernuiva]

Avaako nainen sitten jaksossa oven myös miehelle?

On kerrottu, että aikoinaan naiset laitettiin kulkemaan ovista ensin, jotta mahdolliset piilossa olevat "kolkkapojat" kolauttaisivat ensin päänsä sisään työntänyttä naista miehen sijaan.

Jostain syystä tämä tapa jäi eloon, vaikka ajat ainakin välillä muuttuivat. Ehkä taas joskus elämme tulevaisuudessa pärevalossa ja sellaisessa monikulttuurissa, että naiset olisi viisainta laittaa ensin sisään katsomaan onko pimeä huone turvallinen.

[Pentti Pylkönmäki]

Avaako nainen sitten jaksossa oven myös miehelle?

On kerrottu, että aikoinaan naiset laitettiin kulkemaan ovista ensin, jotta mahdolliset piilossa olevat "kolkkapojat" kolauttaisivat ensin päänsä sisään työntänyttä naista miehen sijaan.

Jostain syystä tämä tapa jäi eloon, vaikka ajat ainakin välillä muuttuivat. Ehkä taas joskus elämme tulevaisuudessa pärevalossa ja sellaisessa monikulttuurissa, että naiset olisi viisainta laittaa ensin sisään katsomaan onko pimeä huone turvallinen.

Muista tasa-arvo.

[Billy Hill]

Aamulehti käyttää tuota itse keksimäänsä, kömpelöä ja täysin väärää "varussotilas" -termiään näköjään tämän tragedian yhteydessa jokaisessa mahdollisessa lauseessa ja otsikossa. Mutta eipä tuo vielä riitä, ovat korvanneet myös lavalla matkustavan miehistön henkilöstöllä suorissa puolustusvoimien edustajan lainauksissa.

[Mursu]

Aamulehti käyttää tätä newspeakiaan myös tänään tapahtuneen onnettomuuden uutisoinnissa: varusmiehet ovat varussotilaita.

Absuria, mikä se varukseton sotilas olisi?

[Mehud]

"Sukupuoliyhdyntä" on sanana taantumuksellisen vaarallinen, koska se pohjautuu luutuneisiin ajatuksiin kahden eri sukupuolen välisestä kanssakäymisestä. Sille pitäis keksiä paremmin aikaan sopiva ilmaisu. Ehdottaisin sen tilalle vanhaa ilmaisua "Köyriminen". Se ei ole sukupuolittuneesti rajoittunut, vaan raikkaan nykyaikainen ilmaisu.

[foobar]

"Sukupuoliyhdyntä" on sanana taantumuksellisen vaarallinen, koska se pohjautuu luutuneisiin ajatuksiin kahden eri sukupuolen välisestä kanssakäymisestä. Sille pitäis keksiä paremmin aikaan sopiva ilmaisu. Ehdottaisin sen tilalle vanhaa ilmaisua "Köyriminen". Se ei ole sukupuolittuneesti rajoittunut, vaan raikkaan nykyaikainen ilmaisu.

Joukkoraiskaus olisi varmaankin tämän terminologian puitteissa "monenvälinen ryhmäköyrintä", vai kuinka?

[ikuturso]

Lähetin tuon Raaseporin onnettomuuden uutisoinnista palautetta.

Jos tuo "varussotilasaika" ja "menehtyneet varussotilaat" tökkii, niin kertokaa se heille.

http://aamulehti.polldaddy.com/s/palaute1?

-i-

[guest1783]

Aamulehti käyttää tuota itse keksimäänsä, kömpelöä ja täysin väärää "varussotilas" -termiään näköjään tämän tragedian yhteydessa jokaisessa mahdollisessa lauseessa ja otsikossa. Mutta eipä tuo vielä riitä, ovat korvanneet myös lavalla matkustavan miehistön henkilöstöllä suorissa puolustusvoimien edustajan lainauksissa.

Henkilöstö ei tosiaan ole miehistön synonyymi, ja Raaseporin onnettomuudesta puhuttaessa epäonnistunut siksikin, että kuorma-autossa oli pelkkiä varusmiehiä, ei lainkaan armeijan kantahenkilökuntaa. Aamulehden orwellilaiset toimittelijat kompastuvat kökköön uuskieleensä, kun yrittävät runnoa vakiintuneiden käsitteiden tilalle toisia käsittämättä (tai välittämättä), mikä on niiden merkitysero.

Seuraavalle tasolle tragikomediassa siirrytään, kun lyhyessä jutussa mainitaan sekä varussotilas että varusmies:

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kriisipsykologi-raaseporin-onnettomuuden-nostattamista-ajatuksista-kannattaa-puhua-etenkin-asepalvelustaan-suorittavien-nuorten-perheissa-200490605/

Kriisipsykologi: Raaseporin onnettomuuden nostattamista ajatuksista kannattaa puhua etenkin asepalvelustaan suorittavien nuorten perheissä

Kriisipsykologi Salli Saaren mukaan etenkin perheissä, joista on nuori parhaillaan suorittamassa asepalvelustaan, kannattaa puhua Raaseporin onnettomuuden herättämistä ajatuksista.

–Asia kannattaa ottaa esille, vaikka nuoret eivät niin halukkaita tähän aluksi olisikaan, hän lisää.

Sama asiasta puhumisen ohje pätee onnettomuuden toisena osapuolena olleen junan matkustajiin.

Saaren mukaan Puolustusvoimien kriisiapu on tänä päivänä hyvin järjestettyä.

Sitä kautta otetaan ensimmäiset kontaktit onnettomuuteen liittyviin varussotilaisiin ja turmassa menehtyneiden tai loukkaantuneiden läheisiin.

–Jatkotyötä tehdään sitten paikallisesti kunnissa tai varusmiesten kohdalla myös Puolustusvoimissa. Esimerkiksi Raaseporissa kriisityöhön on hyvät valmiudet.

Raaseporiin kuuluvat aiemmin itsenäiset kunnat Karjaa, Tammisaari ja Pohja.

Toimittaja ei tuossa jutussa ole ilennyt muuttaa varusmiestä varussotilaaksi siteeratessaan psykologin puhetta, mutta on kuitenkin menetellyt AL:n doktriinin mukaisesti omassa tekstissään. Tuloksena absurdi ja naurettava tilanne, varsinkin kun sanat esiintyvät peräkkäisissä virkkeissä. Lukijan valtaa hämmennys: Onko olemassa sekä varussotilaita että varusmiehiä? Mikä niiden ero on?

[MW]

Jaksoi safkiksella viistottaa tuo "varussotilas". Aikooko PV sanoutua irti varussotilaista, vai onko niillä jotai salaisia joukkoja, joista emme tiedä?

Ja hattu pois päästä Raaseporin uhreille, varusmiehille. Ja junan matkustajalle.

[Skeptikko]

Kriisipsykologi Salli Saaren mukaan etenkin perheissä, joista on nuori parhaillaan suorittamassa asepalvelustaan, kannattaa puhua Raaseporin onnettomuuden herättämistä ajatuksista.

–Asia kannattaa ottaa esille, vaikka nuoret eivät niin halukkaita tähän aluksi olisikaan, hän lisää.

Menee vähän off topiciksi, mutta kuinka tämä Salli oikein kehtaa suosittaa tuollaista "varussotilaille", vaikka on vähintäänkin epäselvää onko sellaisesta enemmän hyötyä kuin haittaa:

Psykologinen jälkipuinti eli debriefing – kiistanalainen käytäntö edelleen (3/04) - Duodecim
http://www.ebm-guidelines.com/dtk/shk/avaa?p_artikkeli=ttl00139

Debriefing eli psykologinen jälkipuinti on eräs kriisi-intervention muoto. Se järjestetään yksilöllisesti tai ryhmäistuntona kaikille traumaattiseen tapahtumaan osallistuneille kahden tai kolmen päivän kuluessa traumaattisesta tapahtumasta. Ryhmän vetäjä kannustaa osallistujia kuvailemaan kokemuksensa tapahtumista sekä niiden herättämiä ajatuksia ja tunteita. Tarkoituksena on, että osallistujille muodostuu tapahtuneesta tarina, johon he voivat ripustaa omia hajanaisia muistikuviaan. Tällaisen jäsentämisen katsotaan ehkäisevän myöhempää psyykkistä oireilua ja varsinaisen traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä.

Jälkipuinnin vaikuttavuudesta myöhempien mielialaoireiden kehittymisen ehkäisemisessä ei ole näyttöä. 1998 julkaistu ja vuonna 2001 päivitetty Cochrane-katsaus sisältää 11 vertailevaa alkuperäistutkimusta, joiden mukaan jälkipuintiin osallistuneet eivät säästyneet pitkittyviltä psyykkisiltä oireilta sen enempää kuin ilman jälkipuintia jääneet. Kahdessa tutkimuksessa jälkipuintiryhmäläiset saivat seurannassa useammin masennus- ja ahdistuneisuusoireita kuin verrokit. Katsauksen kirjoittavat kehottavatkin pidättäytymään varmuuden vuoksi rutiininomaisesta kaikille tarjottavasta psykologisesta jälkipuinnista. Tässä kohtaa tieteellinen näyttö on vahvasti ristiriidassa vallitsevien käytäntöjen kanssa. Erilaisia debriefing-tuotteita on kehitelty ja niitä markkinoidaan ja käytetään muun muassa työterveyspalveluiden osana.

[Alaric]

Tämä menee oikeasti todella naurettavaksi, kun olemassaolevien järjestöjen nimiäkin aletaan vääntämään newspeak-muotoon

Hei v*tun pösilöt, mitään "Veturinkuljettajien liittoa" ei ole olemassakaan, vaan se on Veturimiesten liitto. Fake news.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/veturinkuljettajien-liiton-paaluottamushenkilo-on-usein-tuurista-kiinni-ehtiiko-auto-pois-alta-pitaisiko-vanha-hyva-saanto-1990-luvulta-ottaa-jalleen-kayttoon-200491073 (27.10.2017)

Veturinkuljettajien liiton pääluottamushenkilö: On usein tuurista kiinni, ehtiikö auto pois alta – Pitäisikö vanha hyvä sääntö 1990-luvulta ottaa jälleen käyttöön?

Vartioimattomissa tasoristeyksissä sattuu onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita valitettavan usein. Liikenneviraston tilastojen mukaan keskimäärin 30 lähes joka vuosi vuodesta 2011 lähtien.

Veturinkuljettajien liiton pääluottamushenkilö Markku Lehtisen mukaan on usein tuurista kiinni, ehtiikö auto pois alta sen jälkeen, kun juna on varoittanut tulostaan vartioimattomassa tasoristeyksessä.

–On sääntö, että kuljettajan pitää soittaa pilliin, kun näkee auton. Ajamme myös aina pitkät valot päällä. Tästä huolimatta autoilija ei aina näe tai kuule lähestyvää junaa, Lehtinen sanoo.

Nykyään junan pilliin ei tarvitse soittaa kuin niissä tilanteissa, joissa veturinkuljettaja näkee autoilijan. Vielä 1990-luvulla pillin soittaminen oli pakollista aina tasoristeykseen tultaessa.

(...)

[ikuturso]

Tämän päivän paperilehdessä puhuttin varusmiehistä.

On ilmeisesti tullut palautetta.

-i-

[guest15036]

https://yle.fi/uutiset/3-10529140

Aamulehti vähentää tuntuvasti henkilöstöään

Alma Median yt-neuvottelut päättyivät tällä viikolla.

Pirkanmaalla ilmestyvä Aamulehti vähentää työntekijöitään. Uusimmassa yt-kierroksessa työ vähenee yhdellätoista henkilötyövuodella.

– Kaikki vähennykset tapahtuivat erosopimusten kautta. Lisäksi kuudelle henkilölle löytyi uusi tehtävä uudelleensijoituksen tai toimenkuvamuutoksen avulla, Alma Media kertoo tiedotteessa.

Lehti on karsinut aiemmin myös esimerkiksi avustajasopimuksista.

Yt-neuvottelut päättyivät tällä viikolla. Yt-neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin sata Alma Media Kustannus Oy:n henkilöä. Luvussa on mukana myös esimerkiksi tarvittaessa töihin tulevat.

Alma Media kirjaa vuoden 2018 neljännen vuosineljänneksen tulokseen arviolta 0,5 miljoonan euron kulun järjestelyjen seurauksena. Alma Median Consumer-yksikkö pyrkii saavuttamaan kahden miljoonan euron säästöt ensi vuonna.

(...)