Heikko Eurooppa

[Alabama]

Tämän historioitsija ja poliitisen publisistin Daniel Pipesin haastattelussa pohdituttavin kohta on minusta sen loppu:

Ich erinnere mich, wie ich während einer Finnlandreise 1987 durch die Straßen spazierte und dachte: "Dieser Wohlstand, diese Freiheit, Rechtsstaatlichkeit, Demokratie – das ist es, worauf die Menschheit hingearbeitet hat." Wie seltsam, dass ein Europa, das solche Erfolge erzielt hat, heute in Schuldgefühlen versinkt, zu wenig Kinder bekommt und sich nicht vor einer rivalisierenden Zivilisation schützt. Als Historiker sage ich: Eine solche Schwäche ist in der Geschichte beispiellos.

http://www.achgut.com/artikel/interview_daniel_pipes

Muistan miten Suomen vierailullani 1987 kuljeskelin pitkin Suomen katuja ja ajattelin: "Mikä hyvinvointi, oikeusvaltio ja demokratia! Kaikkea, minkä eteen ihmiskunta on tehnyt töitä." Miten kummallista, että nykyajan Eurooppa, jolla on näin merkittäviä saavutuksia, hukkuu syyllisyydentuntoon, saa liian vähän lapsia eikä suojele itseään kilpailevalta sivilisaatiolta. Historioitsijana totean: Tällainen heikkouden osoitus on historiassa ennennäkemätön.

[tyhmyri]

^Niin. Jossain mielessä on vain oikein, että Eurooppa tuhoutuu kansainvaelluksen seurauksena. Mikäli jokin kansa ei pysty pitämään puoliaan vaan valitsee johtajikseen typeryksiä eikä arvosta omaa jatkuvuuttaan, niin kyseisen kansan tuhoutuminen on historiallisesti oikeutettua.

Monessa mielessä meidän nuivien venkoilu varmasti muistuttaa sitä kun Pohjois-Amerikan intiaaneista jotkut kannattivat Euroopasta tulleiden siirtolaisten heittämistä takaisin mereen. Heimojen viisaat olivat kuitenkin sitä mieltä, että maata riittää kaikille. Loppu on sitten historiaa.

[Uimakoulutettava]

Tämän historioitsija ja poliitisen publisistin Daniel Pipesin haastattelussa pohdituttavin kohta on minusta sen loppu:

Ich erinnere mich, wie ich während einer Finnlandreise 1987 durch die Straßen spazierte und dachte: "Dieser Wohlstand, diese Freiheit, Rechtsstaatlichkeit, Demokratie – das ist es, worauf die Menschheit hingearbeitet hat." Wie seltsam, dass ein Europa, das solche Erfolge erzielt hat, heute in Schuldgefühlen versinkt, zu wenig Kinder bekommt und sich nicht vor einer rivalisierenden Zivilisation schützt. Als Historiker sage ich: Eine solche Schwäche ist in der Geschichte beispiellos.

http://www.achgut.com/artikel/interview_daniel_pipes

Muistan miten Suomen vierailullani 1987 kuljeskelin pitkin Suomen katuja ja ajattelin: "Mikä hyvinvointi, oikeusvaltio ja demokratia! Kaikkea, minkä eteen ihmiskunta on tehnyt töitä." Miten kummallista, että nykyajan Eurooppa, jolla on näin merkittäviä saavutuksia, hukkuu syyllisyydentuntoon, saa liian vähän lapsia eikä suojele itseään kilpailevalta sivilisaatiolta. Historioitsijana totean: Tällainen heikkouden osoitus on historiassa ennennäkemätön.

Kyllä, mutta Eurostoliitto pitää tätä vahvuutenaan.

Mikä muutoin selittäisi Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvien nuorten miesten turvapaikanhaulle avoimet rajat, niiden seurausten havaitsemisen, tulevaisuuden uhkien hahmottamisen - ja valitun politiikan jatkamisen? Jo nyt jihadistiterrorismi on muuttanut Euroopan kaikille näkyvästi ja todennäköisesti pysyvästi, mutta se vain vahvistaa arvopohjalaisten itsetuhoista päättäväisyyttä.

Erityisen mielenkiintoisia ovat "tolkun ihmisten" puheenvuorot mallia: "Ihailen Merkeliä ihmisenä sitä enemmän, mitä suurempaa tuhoa näen hänen politiikkansa aiheuttavan".

Olisi todellakin väärin syyllistää Euroopan suunnasta muita, vaikka vastuussa ovat ensisijaisesti eurooppalaiset itse eli poliittiset vallanpitäjät, jotka äänestäjien enemmistö asettaa hallitsijoikseen vapaissa vaaleissa.

[Hjuu Hefnöö]

Eurooppalaiset eivät enää ymmärrä kuinka heikkoja verellä ja hiellä rakentamamme demokraattiset instituutiot ja tulonsiirtojärjestelmät ovat. Ne voi helposti tuhoutua, eivätkä ne todellakaan ole mikään itsestäänselvyys tai "evoluution" lopputulos, johon varmasti päädytään, kun tarpeeksi aikaa kuluu ja kansakunta kehittyy. Niiden ylläpitäminen vaatii varsin suurta kansalaisten yhteen hiileen puhaltamista ja keskinäistä luottamusta. Suurimmassa osassa maailmaa demokraattiset instituutiot eivät ole normi ja tuskin pitkään aikaan jos koskaan tulevat olemaan.

Uusi ja erityisen vahva joukkojenhallintauskonto, islam, kannattajineen yhdistettynä Eurooppalaisten munattomaan vihervassaroituun mieleen pystyy antamaan niille kuoliniskun, josta ei hevin toivuta.

[sivullinen.]

Monessa mielessä meidän nuivien venkoilu varmasti muistuttaa sitä kun Pohjois-Amerikan intiaaneista jotkut kannattivat Euroopasta tulleiden siirtolaisten heittämistä takaisin mereen. Heimojen viisaat olivat kuitenkin sitä mieltä, että maata riittää kaikille. Loppu on sitten historiaa.

Meidän kohtalollamme ja amerikan intiaanien kohtalolla on hyvin vähän yhteistä. Tämän todistin väkevästi äskettäin toisessa ketjussa. Lyhyesti sanottuna: Intiaanien viisaat johtajat eivät kannattaneet eurooppalaisten tuloa yhtään enempää kuin muutkaan intiaanit. Intiaanit eivät kuitenkaan voineet asialle mitään, koska olivat sotilaallisesti täysin alikehittyneitä verrattuina tulijoihin. Me taas olemme ylikehittyneitä verrattuina tänne tuleviin, ja meidät pettävät rikolliset hallitsijamme.

-- -- --

On varmasti totta historioitsijan lausunto Eurostoliiton suuresta heikkoudesta. Ennennäkemättömänä en sitä kuitenkaan pidä, vaikka minusta sillä ei ole mitään tekemistä intiaanien kanssa -- ja historioitsija ei tarkoita edes aseellista heikkoutta --. Historioitsija tarkoittaa hallinnon heikkoutta; hallinnon kyvyttömyyttä hallita. Rikolliset hyppivät silmille ja tekevät, mitä haluavat, ja hallinto voi vain voivotella omaa kyvyttömyyttään. Amerikan historiasta yksi sellainen ajanjakso löytyy ennen Suurta Pörssiromahdusta Calvin Coolidgen ajoilta. Silloin Chicagossa oli yhtä hurja meno kuin Obaman aikana.

Vielä suuremmassa ja merkittävämmässä mittakaavassa vastaavia heikkouden osoituksia löytyy Neuvostoliiton hajoamisesta ja Itä-Saksan romahduksesta; Neuvostoliiton hajoaminen oli suuruusluokaltaan yhtä iso kuin Eurostoliiton hajoaminen, mutta Itä-Saksan hajoamisessa hallinnon heikkous tulee vielä ilmeisemmin esiin. Mietitään vaikka Itä-Saksan rajoja ja tärkeintä ja tunnetuinta niistä: Jo Adolf Hitlerin aikana rakennettua Berliinin muuria. Alkujaan se oli toimiva muuri ja esti tehokkaasti laittoman maasta poistumisen. Mutta Itä-Saksan loppuhetkillä Itä-Saksan hallinto ja täsmällisemmin sisäministeri totesi televisiossa rajan olevan avoin; ei hän sitä tarkoittanut, mutta kun oli tottunut valehtelemaan kaikesta niin meni sanomaan siten. Hänen epäonnekseen rajavalvojat eivät tajunneet kyseessä olleen valheen ja alkoivat päästää ihmisiä länteen. Virta muuttui hyvinnopeasti vyöryksi. Sitä ei enää voinut pysäyttää. Vuodessa rajan yli kulki reippaasti yli 30 000 henkeä. Hallinnon heikkous oli ilmiselvää. Pian sen jälkeen Itä-Saksa lakkasi kokonaan olemasta: Heikot valtiot, jotka eivät kykene huolehtimaan omista rajoistaan, lakkaavat olemasta. Suomi on nyt suunnilleen tässä tilanteessa. Suomen sosialistinen järjestelmä on viimeistä niittiä vaille vainaa. Meille ei kuitenkaan Länsi-Saksaan liittyminen ole mahdollinen tulevaisuuden vaihtoehto; meidän on itse keksittävä, mitä hajoavan sosialismin jälkeen teemme.

[Skeptikko]

Muistan miten Suomen vierailullani 1987 kuljeskelin pitkin Suomen katuja ja ajattelin: "Mikä hyvinvointi, oikeusvaltio ja demokratia! Kaikkea, minkä eteen ihmiskunta on tehnyt töitä." Miten kummallista, että nykyajan Eurooppa, jolla on näin merkittäviä saavutuksia, hukkuu syyllisyydentuntoon, saa liian vähän lapsia eikä suojele itseään kilpailevalta sivilisaatiolta. Historioitsijana totean: Tällainen heikkouden osoitus on historiassa ennennäkemätön.

Tulin tänään jutelleeksi sekä erään tuntemani kiinalaisen jatko-opiskelijan, että Irakista alunperin kotoisin olleen henkilön kanssa samoista aiheista. Tämä kiinalainen päivitteli Euroopan heikkoutta ja naiiviutta tämän holtittoman massamuuton suhteen ja sanoi olevansa sen takia hyvin pessimistinen Euroopan tulevaisuuden suhteen. Sen takia hän ei nähnyt järkeväksi rakentaa tulevaisuuttaan Eurooppaan, jonka tulevaisuuden hän näki hyvin synkkänä ja harmitteli, ettei saa ennenaikaisesti eläkerahoja mukaansa, koska pelkäsi ettei aikoinaan Suomesta tule olemaan niiden maksajaksi. Ehdotin hänelle mm. Australian harkitsemista Euroopan tilalle.

Irakista kotoisin olleen kanssa ei tullut tänään puheeksi niinkään Suomen tai Euroopan tulevaisuus, mutta hän kuului niihin tuntemiini Irakista kotoisin oleviin, jotka ovat raivoissaan tästä avointen ovien politiikasta ja seurauksista esimerkiksi Suomelle. Hänen kanssaan kuitenkin tänään juttelimme niin terrorismista, kehitysmaiden holtittomasta syntyvyydestä ja kuinka hän piti turhana myöntää/päästää ihmisiä Marokosta tai Irakistakaan ja kuinka häntä ärsytti tämä avointen ovien politiikka ja millaista väkeä sen mukana Suomeen on tullut ja edelleen tulossa.