2017-08-18 Terrori-isku Turussa - 2 kuollut, 8 loukkaantunut

[guest14935]

Hänen viestinsä tai oikeastaan käskynsä on suomalaisille ja erityisesti lehdistölle, jotka keskustelevat Turun keissistä: Turpa kiinni!

Virtahepo olohuoneessa.

Ei niinkään, se tarkoittaisi vain sitä että ikävistä asioista ei puhuta. Nythän niistä kyllä puhutaan mutta sotainen propaganda käytössä kuvaamassa valloittajat kovin ihaniksi. Pullia uuniin jne.

Suomalaiset kuvataan heikoiksi pelkureiksi jotka eivät uskalla eivätkä saakaan mitään tehdä tai sanoa vastaan.

Valloittajien kulttuurista on ihannoivia artikkeleita, sen voimakkuudesta, paremmuudesta. Nyt kun kutsutaan puukkohippastelijaksi teroa, samalla luodaan kuvaa sellaisesta jolla siihen on oikeuskin, ei ole mikään vastustettava vihollissoturi vaan ihan ok kaveri, vähän ressukka maalainen jota pitää tukea kaikin tavoin pyrkimyksissään.

Kuten sanottua: Ihmettelen suuresti jos lopulliseksi tuomioksi tulee mitään terrorismiin viittaavaakaan.

Kone tekee virheitä mutta ei koskaan myönnä niitä. Koska se ei voi. Euraasian vihollinen voi toki vaihtua lennosta kesken puheen koska itse asiahan ei siinä muutu.

Asian kannalta median ihannointi ja vähättely ovat olennaisempia kuin itse tuomio.
Tuomitsevia artikkeleitahan ei ole itse teosta kirjoiteltu, vaan ovat tuominneet pelkurit suomalaiset joista ei ole mihinkään ja pelkäävät syyttä kunnioitettavaa ja voimakkaampaa kulttuuria.
Pelkuriuttakin toistellaan jotta aivopesty kansa alkaisi uskomaan siihen, samaan tapaan kun on luotu kuva olemattomasta äärioikeistosta uhkana, toistamalla. Vaikkei kansa uskoisi, riittää että tyhmin osa päättäjistä uskoo ja lammaslaumat seuraavat vaikka eivät uskoisikaan.

[Roope]

Tämä menee meillä nyt näin:

Ammattitaito ja tehokkuus näkyivät – Turun puukotusiskun oikeudenkäynti ei ole ollut valtion varojen tuhlausta

Vaikka Turun puukotusiskun pitkä ja perusteellinen käsitteleminen on ollut joidenkin mielestä valtion varojen tuhlausta, oikeusprosessin tehokkuus ja kaikkien osapuolten rautainen ammattitaito ovat näyttäneet oikeusjärjestelmän parhaassa mahdollisessa valossa, kirjoittaa HS:n toimittaja Toni Lehtinen.

[...]

Media on seurannut tunnollisesti iskun oikeudenkäyntiä, mutta ei aivan tasapuolisesti. Huoli siitä, että puukottajan nostaminen jatkuvasti julkisuuteen sataa Isis-järjestön laariin, voi olla perusteltua.

Joka kerta, kun oikeuden oli tarkoitus kuulla puukottajaa, paikalla oli parikymmentä median edustajaa. Uhrien ja silminnäkijöiden kuulemisia seurasi vain kourallinen toimittajia.

Helsingin Sanomat 16.5.2018

Terroristiin keskittyminen on perusteltua, koska kyseessä ei ole yksittäinen väkivallanteko vaan terrorismi, jolla on laajat kytkennät koko maailmaan. Kaikki kunnia uhreille ja silminnäkijöille, mutta Hassan Zubierilla tuskin on enää sellaista sanottavaa, jota ei olisi toistettu julkisuudessa moneen kertaan.

On sitten toinen asia, että hälyttäviä terrorismi- ja turvallisuuskytkentöjä ei ole valtamediassa juurikaan analysoitu, vaan on keskitytty mieluummin kaikenlaiseen triviaaliin kuten sen jännäämiseen, saadaanko syytetty istumaan, tai saivarteluun siitä, onko kyseessä islamistinen terrorismi. Rebekka Härkösestä nyt puhumattakaan.

[duc]

Miten Bouananen julkisuudessa pitäminen "sataa ISIS:n laariin"? Pelätäänkö, että hän innoittaa uusia joukkomurhaajia Suomen kaduilla? Pelätäänkö kantisten ja uusväestön konflikteja, kun Bouanane antaa islamille joidenkin mielestä sopimattomat kasvot? Nyt periaatteessa sallitaan keskustelu, mutta käytännössä se kielletään, koska siitä ei keskustella oikein ts. Hämeen-Anttilan tavoin.

[Roope]

Miten Bouananen julkisuudessa pitäminen "sataa ISIS:n laariin"? Pelätäänkö, että hän innoittaa uusia joukkomurhaajia Suomen kaduilla? Pelätäänkö kantisten ja uusväestön konflikteja, kun Bouanane antaa islamille joidenkin mielestä sopimattomat kasvot? Nyt periaatteessa sallitaan keskustelu, mutta käytännössä se kielletään, koska siitä ei keskustella oikein ts. Hämeen-Anttilan tavoin.

No, kun joku on kirjoittanut joskus jotain, niin onhan se ihan MOT.

[tweet]986603830300332032[/tweet]

Oikeasti. Breivikin oikeudenkäyntiä seurattiin Norjan lehdissä joka päivä sana sanalta. Tietääkseni se ei aiheuttanut turvallisuusuhkia kenellekään, mutta ilman sikäläistä tarkkaa seurantaa ja lehdissä julkaistuja transkripteja en kai olisi koskaan tullut tietoiseksi Breivikin todellisista motiiveista, vaan olisin jäänyt suomalaisen valtamedian narratiivin vangiksi.

Miksi siis median pitäisi vähentää uutisointia Turun terrori-iskun oikeudenkäynnistä? Suomenkieliset uutiset ja analyysit eivät lisää sen enempää terrori-iskuja kuin kostoiskujakaan millään uskottavalla logiikalla.

BTW, en löytänyt suoraa sitaattia, mutta käsittääkseni nuo Liebes ja Katz viittasivat aikoinaan "verisillä käsillä" toimittajien tapaan käsitellä palestiinalaisten ja juutalaisten konfliktia. Yhteys Turun oikeudenkäyntiin jää hämäräksi.

[repsikka]

Mitähän Hesari taas sekoilee?
Toni Lehtisen kokoaukeaman jutun kuvatekstissä luki tänään näin :" Poliisi  pysäytti puukottajan, 18-vuotiaan Abderrahman  Bouananen yhdellä laukauksella reiteen Turun Brahenkadulla 18. elokuuta 2017 ".
Nyttemmin on tullut todistetuksi, että terroristi valehteli sekä  ikänsä  että nimensä hakiessaan  turvapaikkaa.
Jos toimittaja haluaa käyttää epäillyn itse ilmoittamaa ikää jutussa, niin kaikin mokomin olisi saanut kelvata se valenimikin.
Ei taida huomenissa tulla oikaisua.

[duc]

Hakalan Salli totesi:

Ymmärrän journalismilogiikan: kun nimetään "ensimmäinen" terrorismi-isku, niin pitäähän sitä seurata hetki hetkeltä (!?) Näin "toimittajilla on myös verta käsissään",  kuten terrorismin tutkijat Liebes ja Katz väittivät jo 20 vuotta sitten. MOT. Nyt myös Suomessa

Toivottavasti edes osa lehdistöstä ei allekirjoita Hakala käsitystä "journalismilogiikasta", vaan on kiinnostunut oikeudenkäynnistä sen itsensä vuoksi. Yhteiskunnallisesti merkittävistä rikoksista on syytä kansan keskustella.  Toivottavasti edes jotkut toimittajat kokevat olevansa osa kansaa, eivätkä norsunluutornissa istuvia aivopesijöitä. Hakala istuu tukevasti tornissaan, niin kuin eräs toinen H-alkuinen yliopiston opettaja, joka  vaikuttaa nykyään Edinburghista käsin. Keltainen lööppilehdistö on asia erikseen. Heidän kohdalla ko. "logiikka" pitää osin paikkansa. Ei kai koko Suomen lehdistö kuitenkaan ole ammattietiikaltaan Seiskan tasoa tai koko akateeminen väki ideologisia julistajia? Huonosti ovat asiat yliopistoissa, jos ja kun ideologia ohjaa julkaisuja. Perin huonosti.

[Kni]

Menee vähän paljon ohi aiheen, mutta puukotuspaikalla tällä hetkellä tehtävien arkeologisten kaivausten jutussa nimimerkki "Lokin kakka" kirjoittaa arkeologin varusteista:

Tuollahan Olisi kaulasuojus tärkeämpi,kuin tuo koominen kypärä!

Torin alle rakennetaan parkkipaikkoja, ns. toriparkkia, mutta sitä ennen tehdään arkeologiset kaivaukset. Itse en ole järin innostunut toriparkista, koska toinen Turun terrori-iskun tapahtumapaikkana ollut tori - Puutori - pilattiin rakentamalla sen alle parkkiluola, mutta nuo arkeologiset kaivaukset ovat hurjan mielenkiintoisia.

Vaikka Turun tauti tuhosi monia hienoja ja arvokkaita rakennuksia keskustasta, vieläkin löytyy vaikka mitä kun keskustassa kaivetaan.
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3952399/Arkeologit+tekivat+harvinaisen+loydon+Turun+toriparkkikaivauksilta++Aina+tulee+jattiyllatyksia

Lisää arkeologisia kaivauksia: 1300-luvun Turku paljastui jumppasalin lattian alta – "Meillähän on ikioma Pompeji"

Sorry OT. Visit Turku voi ohjata tästä matkailumainoksesta saatavat tulot islamisaation vastustamiseen.

[Roope]

Tässä hieman taustoitusta toimittajien ja toimitusten valinnoille Suomen ensimmäisen terrori-iskun uutisoinnissa.

Ylen toimittaja Sara Rigatelli vetoaa terrorismi-sanan välttelyssä siihen, että "termi ei kerro kauheasti", sanaa "käytetään nykyään vain islamistisesta terrorismista"(!) ja "terrorismi on aina poliittinen termi".

Hussein al-Taee puolestaan moittii mediaa ja viranomaisia heikosta arabian osaamisesta. Hussein al-Taee valkopesee Karin Creutzin tavoin jihadia, ikään kuin termin nykyisessä käytössä ja merkityksessä olisi oikeasti mitään epäselvää.

Miten kirjoittaa terrorismista?

Tulisiko terroristin kuva ja nimi jättää julkaisematta, koska juuri huomiota ja kunniaahan terroristi haluaa? Tieto vähentää pelkoa, joten taustottavia juttuja kaivataan enemmän. Muun muassa tällaisia pohdittiin Journalistiliiton keskustelussa.

"Terroristit pyrkivät aina herättämään kansainvälisen median huomion, minkä lisäksi Isisillä on hyvin aktiivinen oma media, joka tuuttaa terroristista propagandaa eri yleisöille", sanoi Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huusko Journalistiliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingissä 24. lokakuuta.

"Terroristit tietävät erittäin hyvin, miten moderni mediayhteiskunta toimii ja käyttävät sitä tietoisesti hyväkseen", Huusko sanoi. Hän on tutkinut terrorismin ja median välistä suhdetta Berliinin Freie Universtitätissä.

Ei ole siis lainkaan sattumaa, että terroristit valitsevat symbolisia kohteita ja toimivat mahdollisimman näyttävästi.

Kertoako nimi vai ei?

Ylen Sara Rigatelli sanoi pohtivansa nykyään paljon, tulisiko terroristien nimiä ja kuvia julkaista ollenkaan: sitähän terroristi nimenomaan haluaa. Samaa on kysynyt Jukka Huusko blogissaan. Ranskan lehdissä on alkanut yleistyä periaate, että nimiä ja kuvia ei julkaista. Tekijöiden julkisuus ja maine voivat pahimmillaan johtaa uusiin iskuihin.

Rigatelli kertoi, että BBC:lla on jopa ohje olla käyttämättä sanaa "terrorismi". Termihän ei kerro kauheasti, ja käytännössä sitä käytetään nykyään vain islamistisesta terrorismista. Pommi-isku on paljon kuvaavampi termi kun terrori-isku.

"Käytä sanoja hyökkääjä, pommittaja, asemies, veitsi-iskun tekijä", Rigatelli kuvasi BBC:n ohjetta. "Tapahtumat ja kauhu tulevat ilmi kyllä niilläkin. Terrorismi on aina poliittinen termi –aina joku leimaa jonkun terroristiksi."

Turun veitsi-iskujen jälkeen Rigatelli muistutti itseään, että epäillyt ovat vasta epäiltyjä. Kun toimittajat kaivavat kaikista epäillyistä kaikki mahdolliset tiedot, leimataanko heidät syyllisiksi jo etukäteen – ennen oikeuslaitosta?

Tieto hälventää tuskaa

Mitä enemmän Rigatelli tutustuu terrorismiin, sitä vähemmän hän itse pelkää. Tuntematon pelottaa.

Tätä korosti myös terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

"Eniten pelkoa herättää uutisointi, joka on visualisointia itse väkivallasta. Se mikä keskittyy uhreihin ja pelastustyöntekijöihin aiheuttaa vähemmän pelkoa", Malkki sanoi.

Hän kiitteli suomalaista mediaa siitä, että terrorismin käsittely on yleensä kiihkotonta. Suomessa toimittajat eivät lietso pelkoa niin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Spekulointiakin pyritään välttämään.

"Se on hyvä, että minulle esitetään useimmiten kysymys: 'Mitä tällä hetkellä tiedetään?'"

Uutisointi on yhä useammin myös taustoittavaa, Malkki sanoi, mutta ongelma saattaa olla, että terrorismista kirjoittavat toimittajat, jotka tuntevat asiaa ohuesti. Suomessa on vielä hyvin vähän tutkijoita ja toimittajia, jotka ovat syventyneet terrorismiin.

"Media ei ole paha, vaan tyhmä"

Tutkijapiireissä ei osata arabiaa tarpeeksi, eikä sitä osata viranomaisten tai toimittajienkaan parissa riittävästi, sanoi asiantuntija Hussein al-Taee CMI:stä.
Ymmärrys jää siis heikoksi, ja sitä haetaan joko sekundaarisista lähteistä tai tulkin avulla.

"Lähtisin liikkeelle siitä, että rekrytoisin hyvin monimuotoisesti väkeä toimittajaksi, viranomaisiksi ja muihin tehtäviin", hän kehotti.

Pitäisi myös olla proaktiivinen silloin kun kriisi ei ole päällä: kertoa ja avata tilanteita, ja oikoa käsitteitä. Esimerkiksi paljon toisteltu jihad on paljon uskonsotaa laajempi käsite – kaikki tekeminen mikä edistää islamia, vaikka työssä käyminen ja verojen maksaminen, on jihadia.

Median väärinymmärryksistä saattaa tulla islamia paremmin ymmärtäville sellainen kuva, että media on pahansuopa ja lietsoo pelkoja islaminuskoisia kohtaan. Niin al-Taee itsekin joskus ajatteli.

"Mutta nyt tiedän, että ei media ole paha vaan se on tyhmä", hän nauratti yleisöä.

Kun kriisi sitten on päällä, hän toivoo, että keskityttäisiin eheyttäviin ratkaisuihin.

"Toivoisin että media istuisi alas ja keskustelisi tietyistä termeistä ja toimintatavoista, jotta voitaisiin toimia niin, että kansalaiset eivät pelkäisi tai huolestuisi enemmän kuin pitäisi."

Esa Salminen

Vikes 27.10.2017

"Käytä sanoja hyökkääjä, pommittaja, asemies, veitsi-iskun tekijä", Rigatelli kuvasi BBC:n ohjetta.

"Veitsi-iskun tekijä" oli Rigatellin oma lisäys.

Tässä nuo mainitut BBC:n ohjeet, joissa toimittajat velvoitetaan olemaan puhumatta terrorismista, koska terrorismi on hankala ja tunnepitoinen aihe, johon liittyy merkittäviä poliittisia sävyjä ("difficult and emotive subject with significant political overtones"). Toisin sanoen (islamistisesta) terrorismista ja terroristiryhmistä ei saa puhua, koska joku voi loukkaantua.

[Roope2]

Jos mitään ei haluta salata, niin journalisti voi myös käyttää termiä "tunnustuksen tehnyt epäilty".

[JohanNyt]

Esimerkiksi paljon toisteltu jihad on paljon uskonsotaa laajempi käsite – kaikki tekeminen mikä edistää islamia, vaikka työssä käyminen ja verojen maksaminen, on jihadia.

Viitatkaamne siis työtä tekeviin muslimeihin jatkossa termillä jihadisti?

Journalistien hurskastelu termien määrittelyn ympärillä on kyllä surkuhupaisaa, kun juuri journalistit itse vetävät mutkia suoriksi ja viis veisaavat määrittelystä tai oikeasta käytöstä. Vrt rasismi, rasisti, rasistinen mediassa.

[Lalli IsoTalo]

Turun turvapaikkamuslimin jihadistisesta terrori-iskusta pitäisi "asiantuntijoiden" mukaan hyssytellä valtamediassa. Syykin on selvä: rehellinen uutisointl lisäisi persujen kannatusta, sekä vähentäisi 1) islamisaation, 2) islamia lutkuttavin arvopohjapuolueiden, 3) holtittoman haittamaahan ja 4) yleisen mokutuksen kannatusta.

[Roope]

Johanna Sumiala: Mediatapahtumat ja väkivallan kierto

Artikkelissa käsitellään sellaisia yllätyksellisiä väkivallan tekoja, jotka kiinnittävät median huomion ja joissa medialla on merkittävä rooli tapahtuman tuottajana ja merkityksellistäjänä.

Elämme yhteiskunnassa, jossa väkivaltaisista mediatapahtumista on tullut arkipäivää. Utøyan joukkomurha 2011, Charlie Hebdo -iskut ja Pariisin iskut marraskuussa 2015, Brysselin metro-iskut 2016, Orlandon yökerhoammuskelu 2016, isku Berliinin joulumarkkinoilla 2016, Istanbulin yökerhoammuskelu 2017, Pietarin metroisku 2017, Turun puukotus 2017 ja Las Vegasin massajoukkomurha 2017 ovat esimerkkejä viime vuosien väkivaltaisista tapahtumista, jotka ovat herättäneet suurta huomiota niin kansainvälisessä uutismediassa kuin sosiaalisessa mediassakin.

Väkivaltaisilla mediatapahtumilla tarkoitan sellaisia yllätyksellisiä väkivallan tekoja, jotka kiinnittävät median huomion ja joissa medialla on merkittävä rooli tapahtuman tuottajana ja merkityksellistäjänä. Näihin iskuihin voi liittyä terroristisia motiiveja, mutta näin ei ole aina. Esimerkiksi lokakuun 2017 Las Vegasin massajoukkomurhan, jossa tekijä tappoi 58 henkilöä ja vahingoitti lähes 550 henkilöä, taustalta ei tiettävästi ole löytynyt terroristista motiivia. Näitä iskuja ei siis yhdistä niinkään se, miksi ne on tehty vaan se, miten ne ilmenevät ja näyttäytyvät nykyisessä mediakyllästeissä ympäristössämme.

Mediatapahtumat hybridisoituvat

Yksi olennainen yhteinen tekijä väkivaltaisille mediatapahtumille on perinteisen uutismedian ja sosiaalisen median toimintalogiikoiden yhteenkietoutuminen uudella tavalla. Tapahtumat alkavat purkautua mediassa lähes reaaliaikaisesti, kun sekä journalistit että tavalliset sosiaalisista mediaa käyttävät kansalaiset lähettävät tapahtumasta materiaalia samanaikaisesti. Usein myös iskun tekijät ovat valmistautuneet tekoon huomioimalla median toimintatavat. Esimerkiksi Pariisin Charlie Hebdo -iskuissa vuonna 2015 tekijät ottivat panttivankeja ja olivat yhteyksissä mediataloihin. Näin he pääsivät välittämään viestinsä suoraan paikan päältä. Tutkijat kutsuvat tällaisia väkivaltaisia mediatapahtumia hybrideiksi. Sillä viitataan tapahtuman rakentumisen luonteeseen mediassa, siihen miten eri toimijat asemoituvat tapahtumassa ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia tapahtumalla on.

Ensimmäinen seikka, joka luonnehtii olennaisesti hybridiä väkivaltaista mediatapahtumaa, on tapahtuman toimijoiden väliset suhteet. Aiemmissa, televisioaikakauden mediatapahtumissa journalisteilla ja ammattimedialla on ollut keskeinen rooli väkivaltaisten mediatapahtumien uutisoijana ja niiden merkityksellistäjänä yhdessä yhteiskunnallisen eliitin kanssa. Hybrideissä mediatapahtumissa niin ammattijournalistit kuin esimerkiksi poliitikot ovat menettäneet tämän etuoikeuden. Periaatteessa kuka tahansa voi osallistua verkossa tai sosiaalisessa mediassa tapahtuman rakentamiseen ja sen merkityksen muokkaamiseen yhdessä uutismedian ja poliitikkojen kanssa jo tapahtuman alkuvaiheessa.

[...]

Esimerkki osoittaa, että ei ole yhdentekevää, millaiset ja kenen lähettämät viestit päätyvät kiertämään mediassa väkivaltaisten tapahtumien yhteydessä. Ne muokkaavat ymmärrystä ja tulkintaa tapahtumien kulusta ja sitä, millaisia tulkintoja tapahtumista tehdään. Merabetin kuoleman uutisointi tasapainotti kahtiajakautunutta mediajulkisuutta, jossa vastakkain asettui nykyaikainen, maallinen, vapautta rakastava "länsi" ja vanhanaikainen, väkivaltainen, uskonnollinen islam. Tapaus osoittaa myös sen, että tätä julkisuutta voivat päästä rakentamaan ja muokkaamaan myös sellaiset toimijat, kuten Jordi Mir, jotka eivät ole ammattijournalisteja. Näin väkivaltaisissa, hybrideissä mediatapahtumissa myös hierarkiat uutismedian ja tavallisten median käyttäjien välillä ovat liikkeessä ja myös ei-ammattimaiset toimijat pääsevät aiempaa näkyvämmin määrittelemään tapahtuman merkitystä.

[...]

Viestien kiihtynyt kierto ja eri toimijoiden jatkuva kilpailu näkyvyydestä väkivaltaisessa hybridissä mediatapahtumassa ovat kaikkea muuta kuin neutraali ilmiö. Eri tutkimukset vahvistavat, että viestien kierto suosii sisältöjä, jotka ovat yksinkertaisia, mustavalkoisia ja herättävät vahvoja tunteita. Nopeus houkuttelee myös tekemään yksinkertaistettuja tulkintoja tapahtumasta. Tällaiset tulkinnat palvelevat ennen kaikkea iskujen tekijöitä, mutta myös erilaisia populistisia poliittisia liikkeitä ja näiden intressejä. Esimerkiksi Ranskassa Front National puolueen johtaja Marine Le Pen ehdotti pian iskujen jälkeen kuolemanrangaistuksen palauttamista Ranskaan.

Mediatutkija Barbie Zelizerin mukaan mitään mediatapahtumaa ei koskaan tulkita vain tapahtumahetkellä "tässä ja nyt", vaan tulkinnat nojaavat aina myös aiempiin tapahtumiin ja niistä tiivistyneisiin muistiskeemoihin (engl. mnemonic schemes). Erityisesti väkivaltaisissa iskuissa, joissa tekijät paljastuvat muslimeiksi, uskonto yksin riittää selittäväksi tekijäksi tapahtumille syyskuun 11. päivän jälkeisessä läntisen median tulkintakehyksessä. Tilanne on toinen, kun iskujen tekijäksi osoittautuu maan etniseen valtaväestöön kuuluva henkilö, kuten Breivik Norjassa tai Las Vegasin ammuskelija. Tällöin tulkintakehykseksi tarjotaan tyypillisesti yksilöpsykologisia selityksiä ja mielenterveysongelmia.

Väkivaltaisten mediatapahtumien hybridisoituminen on ilmiönä haastava. Tämänhetkinen tutkimus antaa osviittaa siitä, että mitä enemmän tapahtumat hybridisoituvat ja hierarkiat eri toimijoiden välillä sekoittuvat, viestien kierto kiihtyy ja voimakkaat tunnepitoiset viestit voittavat kilpailun näkyvyydestä ja huomiosta, sitä todennäköisimmin hybridit mediatapahtumat tuottavat yhteiskunnissa polarisaatiota, vahvistavat erilaisia vastakkainasetteluja ja kutsuvat siten yksinkertaistettuja poliittisia ratkaisumalleja. Oman haasteensa väkivaltaisiin, hybrideihin mediatapahtumiin tuovat erilaiset trollit, jotka pyrkivät entisestään kuohuttamaan tapahtumaa ja sen saamaa huomiota omien, joskus hyvinkin vaikeasti todennettavien, intressiensä mukaisesti.

Onko siis mitään tehtävissä?

Ensiksi on syytä yrittää ymmärtää paremmin, miten väkivaltaiset hybridit mediatapahtumat toimivat: millaista logiikkaa ne noudattavat ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia niillä on. Kun näissä asioissa on päästy eteenpäin, seuraava askel on suunnata toimintaa. Toisin sanoen eri toimijoiden – olivatpa nämä sitten journalisteja, poliitikkoja, virkamiehiä tai kolmannen sektorin toimijoita – on ymmärrettävä aiempaa paremmin oma vastuunsa väkivaltaisten hybridien mediatapahtumien tuottajana. Journalistien ja ammattimaisen uutismedian kohdalla tämä tarkoittaa harkintaa. Vaikka hybridit mediatapahtumat tapahtuvat online-ajassa eli uutiset päivittyvät jatkuvasti, faktat ja lähteet pitää edelleen tarkistaa. Harkintaa pitäisi osoittaa myös silloin, kun tarjolla on vahvasti ennakkoluuloihin ja stereotypioihin nojaavaa mediamateriaalia. Myös jokaisen poliitikon, viranhaltijan tai kolmannen sektorin toimijan tulisi hahmottaa paremmin, miten hänen toimintansa asettuu osaksi mediatapahtuman hybridiä logiikkaa. Varomattomat ja ajattelemattomat lausunnot lähtevät kiertoon salamannopeasti ja viestin korjailu tai sanojen selittely yleensä vain pahentaa tilannetta. Toisaalta, julkisuuteen on tultava lähes heti. Poliitikon tai viranomaisen hiljaisuus viestii hybridissä mediatapahtumassa helposti kyvyttömyyttä hoitaa tilannetta.

Moraalinen vastuu väkivaltaisista hybrideistä mediatapahtumista ei silti kuulu vain ammattitoimittajille, poliitikoille tai muille toimenkuvansa puolesta asiaa hoitaville henkilöille. Väkivaltaisissa hybrideissä mediatapahtumissa näkyviin tuleva hierarkioiden purkautuminen tai uudelleen järjestyminen levittää moraalisen vastuun myös yksittäiselle kansalaiselle. Aina kun osallistumme väkivaltaiseen mediatapahtumaan klikkaamalla, jakamalla tai kierrättämällä jotakin siihen liittyvää materiaalia, tulemme osaksi tapahtumaa ja sen rakentamista. Yleisönä ja median käyttäjinä emme siis ole enää tapahtumien arkisia todistajia, vaan sen aktiivisia osallisia. Siksi yksikään klikkaus tai Facebookin taustakuvan vaihto ei ole viaton teko.

Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin yliopistossa ja opettaa politiikan ja viestinnän koulutusohjelmassa. Hän johtaa parhaillaan Suomen Akatemian Hybrid Terrorizing tutkimushanketta yhdessä Tampereen yliopiston Katja Valaskiven ja maanpuolustuskorkeakoulun Aki-Mauri Huhtisen kanssa.

Haaste 15.12.2017

[RP]

Tasavallan presidentti myönsi tänään kahdelletoista ansioituneelle henkilölle hengenpelastusmitalin.

Yksi mitalin saajista on ruotsalainen Hassan Zubier, joka auttoi Turun terrori-iskun uhreja elokuussa 2017. Zubier loukkaantui itsekin vakavasti, ja hän joutui pyörätuoliin loppuelämäkseen.

Hengenpelastusmitali annetaan tunnustukseksi erittäin rohkeasta, neuvokkaasta tai oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/turun-terrori-iskun-sankarille-hassan-zubierille-hengenpelastusmitali/6932818

[Mr.Reese]

Juuri nyt käynnissä olevasta tilaisuudesta kuvakaappauksia teeseistä. Henkilöllisyyden ja iän selvittäminen tähän mennessä järjellisin ehdotus. Tutkijoille tullut yllätyksenä, että valehtelevat ikänsä. Toki kohtaa pehmenettiin sanomalla, että läpsy kärsii suunnattomasti, kun se joutuu elämään valheessa. 

Nopeutettu käsittely taas haisee perusteettomien myönteisten päätösten lisäämisellä(vrt.Saksa).

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005718976.html

[Mr.Reese]

Tässä lisää. 9. suositus ei nyt mahtunut enää, mutta käsitteli psykososiaalista tukea.

[Nuivinator]

Tuomio tulee kait huonenna. Mitäs veikkaatte, kuinka pahasti tuomiolauselmassa on vähättelyä?

Muuttuuko terrorori-isku kahdeksi hätävarjelun liioitteluna tehdyksi tapoksi ja kahdeksaksi pahoinpitelyksi?

[Nikolas]

Tuomio tulee kait huonenna. Mitäs veikkaatte, kuinka pahasti tuomiolauselmassa on vähättelyä?

Minun veikkaukseni: Tuomio tulee kahdesta murhasta, murhan yrityksistä ja törkeistä pahoinpitelyistä. Terroristin itsensäkin myöntämä teon terroristinen tarkoitus lässytetään piiloon lain porsaanreikien avulla, eikä se näy tuomiossa.

[duc]

Oletan, että Bouanane tuomitaan kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä tapon yrityksestä. Puolustus valittaa hovioikeuteen, saa valitusluvan ja lopulta KKO tekee tästä ennakkotapauksen. Yritän luottaa suomalaiseen oikeuslaitokseen, vaikka toisinaan se ei onnistu ilman suurta mielenlujuutta.

[internetsi]

Tuomio tulee kait huonenna. Mitäs veikkaatte, kuinka pahasti tuomiolauselmassa on vähättelyä?

Huomenna kello 13.00.

Muuttuuko terrorori-isku kahdeksi hätävarjelun liioitteluna tehdyksi tapoksi ja kahdeksaksi pahoinpitelyksi?

Ei muutu. Surmaamiset oli sen verran törkeitä ja suunnitelmallisia, niin vähintään kaatuneiden osalta tuomitaan murhasta. Muista yhdeksästä rikosnimikkeestä saattaa tulla joitakin muita, joiltakin osin.



Pahoittelut kaikille, etten ole ehtinyt tässä kiireen keskellä ehtinyt kirjoitella mitään tästä casesta. Mutta tuomion tilaan ja kun sen saan, niin perkaan sen läpi. Huomenna siis kello 13.00 alkaa tulla uutista.

[Beenari]

Puolustus valittaa hovioikeuteen, saa valitusluvan ...

Jos se menee Itä-Suomen hovioikeuteen, niin taidamme saada taas paljon hirtehitehistä naureskeltavaa.... "teon lyhyen keston" tai jotakin muuta "mukavaa".

[internetsi]

Tuomiota en ala nyt arvailemaan kuin kahden kuolleen osalta puhutaan vähintään murhista. Mutta mitä jatkossa tulee, niin kävi miten kävi, niin hoviin mennään. AA Gummerus saa suostuteltua kyllä teron valittamaan, jos rikosnimikkeenä on teromurhat. Syyttäjä(t) valittaa siinä vaiheessa, jos ei ole teromurha. Ja tässä on tullut kokoajan uutta juttua ja hatkassa oleva uzbekki voidaan saada kiinni, niin näkisin myös että ilman näitäkin hovissa järjestetään uusi pääkäsittely. Aikaa menee noin vuosi. Sen jälkeen taas joku hakee valituslupaa korkeimmalta ja tässä tapauksessa satavarmasti saa valitusluvan. Joten lopullinen piste tälle saadaan sieltä korkeimmasta.

Ajankohta tulee olemaan keväällä 2020. Koska seuraava teroisku on vain ajan kysymys tällä politiikalla, niin kysymys on siitä, että ehditäänkö lakia muuttaa ennen sitä vai tuomitaanko myös seuraava tero myös tämän lain mukaan.

[Ajattelija2008]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005718976.html

14.6. 12:26

Tutkintaryhmän johtopäätökset ja suositukset

Ongelma: Turvapaikanhakijoiden epävarmat tulevaisuusnäkymät altistavat radikalisoitumiselle.

Suositus 1. Hakemusten ja valitusten käsittely nopeammaksi. Nopeutettu menettely aina kun lain mukaan mahdollista.

Ongelma: Väärällä indentiteetillä maahantulo voi olla yleistä. Valehteluprosentit voivat olla suuria, esimerkiksi valehdellaan ala-ikäisyydestä.

Suositus 2. Henkilöllisyyden ja iän selvittämistä parannettava.

Ongelma: Mihin voi ottaa yhteyttä, jos huomaa radikalisoitumisen vaaraan ennen rikoksen tekemistä?

Suositus 3. Neuvontapalvelu turvapaikanhakijoille ja heidän lähipiirilleen. Valonen ehdottaa helpline-tyyppistä ratkaisua esimerkiksi Migrin alaisuuteen tai jonkin järjestön alaisuuteen.

Ongelma: Muutamaan järjestöön kohdistuu isoja odotuksia väkivaltaisen radikalisoitumisen estämisessä, mutta palvelut tunnetaan huonosti ja järjestöt kamppailevat rahaongelmien kanssa.

Suositus 4: Järjestöjen rahoitus kuntoon.

Ongelma: Poliisin väkivaltaista radikalisoitumista estävästä työstä ei muodostu selkeää kokonaisuutta ihmisten läheltä.

Suositus 5: Selkeät toimintamallit ihmisten ja yhteisöjen lähellä. Ajoissa ohjaaminen sopivien palveluiden piiriin.

Ongelma: Moniviranomaistilanteen johtamistavoista on erilaisia käsityksiä. Valosen mukaan tilanne sujui ongelmitta, mutta olisi voinut mennä paremmin. Tilanteissa pitäisi olla vahva yleisjohto.

Suositus 6: Toimintamallit ja ymmärrys niistä on yhdenmukaistettava. Kaikki viranomaiset täytyy ottaa huomioon.

Ongelma: Televisiossa ja radiossa annettava vaaratiedote ei sovellu nopeisiin tilanteisiin. Poliisi käytti Twitteriä ja somen voimaa tiedotuksessa.

Suositus 7: Kehitettävä kännyköiden kautta toimiva vaaratiedotustapa – viiveettä. Valonen sanoo, että ajatusta kehitetään myös hätäkeskuksessa.

Ongelma: Suurissa tilanteissa tarvitaan valtionjohdon reagointia. Tieto ei täysin kulje. Jos tapahtuma olisi suurempi, pitäisi maan eri osien kyetä

Suositus 8: Tilannetiedon kulkemista valtionhallinnon ylätasolla kehitettävä. Tässä voidaan käyttää valtioneuvoston tilannekeskusta.

Ongelma: Psykososiaalista tukea käynnistävillä tahoilla oli vaikeuksia saada apua tarvitsevien yhteystietoja - mm. sairaalassa olevien uhrien tietoja.

Suositus 9: Säädöksiä kehitettävä, että tiedot liikkuvat toivotulla tavalla.

Kuten arvata saattaa, niin "selvitys" ei puutu terrorismin juurisyyhyn, eli siihen että Suomen hallitus kannustaa rikollisia ja huijareita hakeutumaan Suomeen mm. antamalla heille rahaa ja perusteettomia oleskelulupia. Tavoitteena hallituksella on laiton siirtolaisuus Suomeen.

Syypää Turun terrori-iskuun oli Juha Sipilä, joka vuonna 2015 kannusti rikollisia tulemaan Suomeen.

Yllä kohdan 2 parannusehdotus on tarkoituksella jätetty epämääräiseksi. Oikea turvapaikanhakija pystyy nykyisessä älypuhelinten maailmassa käden käänteessä todistamaan henkilöllisyytensä. Se, että Suomi ei vaadi hakijaa todistamaan henkilöllisyytensä, on ilmeisen tietoista rikollisten houkuttelua Suomeen.

Oikea korjausehdotus Turun tapahtumiin:

1. Suomi lopettaa huijarien tietoisen houkuttelun maahan. Mitään rahaa ei heille Suomessa jaeta ja turvapaikanhakijoiden omat käteisvarat ja puhelimet takavarikoidaan. Oleskelulupia myönnetään vain Geneven sopimuksen ja Suomen lain mukaisesti, mikä tarkoittaa käytännössä 0 turvapaikkaa vuodessa ja ehkä muutama sodan perusteella myönnetty tilapäinen oleskelulupa.

2. Turvapaikanhakija pysyy vangittuna niin kauan, että hänen henkilöllisyytensä on varma. Jos kyseessä on oikea poliittinen pakolainen, joita tosin Suomeen ei taida tulla yhtäkään, niin hän saa sitten vapaalla jalalla odottaa ratkaisua.

Ongelma siis ratkeaisi pelkästään sillä, että Suomen hallitus noudattaisi Suomen lakeja. Nyt lakeja ei noudateta, koska hallitus tietoisesti pyrkii houkuttelemaan Suomeen huijareita.

USA:ssa on vastaava tilanne, jossa osavaltiot ja myös keskushallinto rikkovat omia lakejaan, jotta saavat houkuteltua laitonta halpatyövoimaa maahan.

Voidaan puhua valtiotason korruptiosta, kun hallitus ja viranomaiset systemaattisesti rikkovat maan lakeja ajaakseen jotain laitonta päämäärää. Suomessa ja myös USA:ssa on massiivinen valtiotason korruptio koko ajan toiminnassa laittoman siirtolaisuuden edistämiseksi.

[Titus]

Eli kohdat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 ovat ratkottavissa ihan pienen lisärahoituksen turvin.
Varsinkin jos kohtaa 4 tuetaan nyky kymmenien miljoonien (pectus3 ketju) lisäksi ihan vaan muutamalla kymmenellä miljoonalla.

Jonka tietenkin tienaamme takaisin... jotenkin ?



Itse aiheesta, niin viimeinen luottamuksen ripe on nyt katkolla tämän tuomion myötä.
Jos tästä ei tule terrorismituomiota, niin en oikein enää tiedä miten suhtautua oikeuslaitokseen.

[Nuivinator]

Hupsista, tuomio tuli!

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Abderrahman Bouananen elinkautiseen vankeuteen Turun puukotuksista.
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden mukaan Turun puukotus täytti terrorismirikoksen tunnusmerkistön.

Se tuomitsi 24-vuotiaan marokkolaisen Abderrahman Bouananen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli syyntakeinen, eli hän ymmärsi tekonsa.

Turun traaginen puukotus tapahtui 18.8.2017. Puukotuksissa kuoli kaksi naista, minkä lisäksi kahdeksan henkilöä loukkaantui.

Puukotusepisodi kesti noin kolme minuuttia. Puukotuksista tuomittu marokkolaismies aloitti puukottamisen Turun Kauppatorilla.

Puukotusten ja 465 metrin juoksun jälkeen Lounais-Suomen poliisipartio tavoitti miehen, ja toinen poliiseista ampui tätä reiteen Brahenkadulla. Toinen poliiseista käytti mieheen etälamautinta, sillä mies piti viimeistä uhriaan kiinni ja uhkasi häntä puukottamisella.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005720837.html
Loput linkin takaa

[RP]

Se että tämä tuomittiin murhina, oli nähdäkseni täysin selvää jo ennalta. "Terroismiksi" määrittelystä kai oikeuskäytäntö on kovin ohut. Tuomiota se sinänsä ei pidennä.

[Tulevaisuus]

Okei, tuomio tuli ja vaikka se on "elinkautinen" niin silti suomessa jokainen pääsee vapaaksi joskus mutta miten tälläinen terroristi jota ohjaa ideologia. Mitä tälle ja muille samanlaisille tehdään tuomion jälkeen, jos tämä karkoitetetaan niin minne. Ottaako oma maa tälläista seppää vastaan ja jos ei ota niin voiko käydä niin että häiskä kävelee täällä vielä vapaana.

[internetsi]

Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt murhat ja niiden yritykset. Eli ainoa vaihtoehto on elinkautinen.

Nyt äkkiseltään kuultuna itse surmatöiden luonne on määritelty samoin kuin itse määrittelin. Terrorismiaspektiin päästään kiinni sitten kun saadaan koko tuomio luettua.

[Lumiukko Jeti]

Miten ihmeessä oli terroristinen teko kun puukotti vaan ihmisiä eikä maata ?

t. Yllättyneiden perustuslakiasiantuntijoiden kuoro

[Eisernes Kreuz]

Kun tekijä itsekin pitää itseään terroristina ja tekoaan terrorismina, niin olisihan se ollut melko erikoinen lopputulos, jos tuomio olisi tullut tapoista.

Valtamedia toki varmasti jatkossakin välttää terrorismi-sanan käyttöä, koska siinä on niin ikävä kaiku.

[internetsi]

Esitutkinnassa tero ei sanonut mitään negatiivisesta maleskelulupapäätöksestä, mutta nyt sitten oikeuden mukssn on kuulemma mahdollista, että nega vaikutti teropäätökseen.

Tässä on teille seuraava narratiivi. Katsotaan tarkat sitaatit, kun saadaan paperit.