Työvoimapulan paluu ja kosto

[veke_g]

höpö höpö tabula. Mitään kusetusfirmoja en ole puolustellut kuten voit itsekin lukea. Ja siitä nollasisällöstä olet itse samalla lailla vastuussa. Eikä siinä mitään uutta ole. Itkua itkun perään.

Hyvä että kerroit ylläpidollekin tuplanickistä.

eiks se ole hyvä juttu?

[Bellerofon]

Hyvä asiantunteva juttu.

Yrittäjät eivät pidä aktiivimallia uudistuksena, joka toisi merkittävästi apua työttömyysongelmaan. Heidän mielestään oleellisempaa olisi helpottaa palkkaamiseen liittyviä riskejä.

Jos työntekijä ei ole kyseiseen työhön sopiva, niin irtisanomisen pitäisi olla silloin mahdollista.

Ei välttämättä uskalleta palkata, koska väärän rekrytoinnin tekeminen on kaikkein kalleinta.


https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005519403.html

Jos työntekijä ei ole sopiva, niin sen kun sanoo koeajalla että huomenna ei tarvitse tulla. Ja tiedän, että nykyään irtisanominen ei ole vaikeaa. Esim "puutteelliset sosiaaliset taidot" ovat olleet aivan validi perustelu. Eikä kyse ole edes palvelualoista.

Ei muuten rosiksessa tuolla perustelulla ole työnantaja vahvoilla. Koeajalla irtisanominen ei saa olla laiton. Tästä on lukuisia oikeustapauksia. Erittäin harvoin tai edes koskaan vedotaan henkilön ominaisuuksiin ellei kyse ole varastelusta. Työntekijä on pienyrittäjille valtava investointi ja jopa ns. 0-sopimus voi tulla erittäin kalliiksi. Itse suosittelen järjestään pienyrityksille vuokratyövoimaa. Yrittäjä voi keskittyä liiketoimintaan sen sijaan, että järjestäisi terveydenhuolloin, palkanlaskennan, sijaistukset, opiskelisi TES:in pirun tarkkaan ja ankkuroisi yrityksen tulevaisuuden rekrytoinnin onnistumisen varaan. Todennäköisesti tilanne on parempi työntekijän ja yrittäjän kannalta. On eri asia, jos yrityksellä on HR ja palkanlaskenta itsellään.

[Alaric]

höpö höpö tabula. Mitään kusetusfirmoja en ole puolustellut kuten voit itsekin lukea. Ja siitä nollasisällöstä olet itse samalla lailla vastuussa. Eikä siinä mitään uutta ole. Itkua itkun perään.

Hyvä että kerroit ylläpidollekin tuplanickistä.

eiks se ole hyvä juttu?

Juu, se oli ylläpidon mielestä oikein hyvä juttu: https://hommaforum.org/index.php/topic,351.msg2809256.html#msg2809256

[Golimar]

EDUSKUNNAN säätämän työttömyysturvan aktiivimallin innoittamana Suomessa käydään parhaillaan intohimoista keskustelua siitä, miten työttömyyttä voisi vähentää.

Keskustelua on vauhdittanut tieto, ettei edes talouskasvu ole alentanut toivotulla tavalla työttömyyttä, vaikka samaan aikaan työnantajat valittavat työvoimapulaa.

Suomen suurimman henkilöstöpalveluyrityksen Baronan vuoden alussa nimitetty toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on seurannut keskustelua kriittisin mielin.

Hän on aitiopaikalla seuraamassa työn ja työnhakijoiden kohtaamista, sillä Barona välitti viime vuonna uuden työpaikan yli 30 000 työntekijälle, joista uuteen työhön koulutettuja oli noin 3 500 ihmistä.

YHTIÖÖN on kertynyt paljon tietoa siitä, miksi työ ja työnhakijat eivät usein kohtaa.

Vanhala-Harmanen pitää vaarallisena, että etenkin viimeaikaisessa keskustelussa tuppaa unohtumaan se, kuinka paljon työpaikkoja jää täyttämättä.

"Hirveästi puhutaan työttömyydestä, mutta pitäisi olla huolissaan myös avoimista työpaikoista, jotka eivät täyty. Jos emme saa näitä paikkoja täytettyä, se tarkoittaa, että talouskasvu hidastuu ja pysähtyy. Ja jos kasvu pysähtyy, se vaikuttaa kaikkiin muun muassa verotulojen vähenemisenä."

Mitkä ovat Vanhala-Harmasen neuvot, jotta edes tarjolla oleviin työpaikkoihin löytyisi työntekijöitä?

Hänen mukaansa keskeisin ongelma eivät ole suinkaan jäykästi kotiseuduiltaan lähtevät suomalaiset vaan se, että ihmiset eivät yksinkertaisesti osaa taitoja, joita yritykset hakevat.

"Meillä on 30 toimistoa eri puolilla Suomea, ja olemme huomanneet, että osaavien työntekijöiden pula vaivaa ihan ympäri Suomea. Jos Joensuussa on pula metallialan osaajista, niin Kajaanissa töitä olisi tarjolla ateriapalveluiden ammattilaisille, mutta näitä osaajia ei ole vapaana missään."

Tämän takia hänen mukaansa kaikkein olennaisinta on oikeanlainen koulutus ja uudelleenkoulutus ihan miten tahansa hankittuna.

"Meidän pitää tässä herätä siihen, että on mietittävä koulutuspolitiikka ihan uusiksi työelämän nopean muuttumisen takia. Niin, että ihmisiä koulutetaan työuran aikana useita kertoja. Täsmäkoulutus on tässä ihan avainasemassa."

Hänen mukaansa työnantajatkin ovat heränneet siihen, että nykyisiä työntekijöitä pitää todellakin kouluttaa, koska osaavaa työvoimaa ei ole helposti saatavilla työmarkkinoilta.

BARONAAN Vanhala-Harmanen tuli rekrytointiyhtiö Opteamin toimitusjohtajan paikalta, kun Barona osti Opteamin noin vuosi sitten.

Opteamissa kehitettiin Metallimestari-koulutus, jossa oppilaitoksilta tilataan täsmäkoulutusta töihin, joista on pulaa.

Opteam toteutti viime vuonna Uudenkaupungin autotehtaan kumppanina yli 2 000 työntekijän rekrytoinnin. Tässä projektissa hyödynnettiin myös täsmäkoulutusta, mikä mahdollisti monen kokemattoman ja muualta muuttaneen työllistymisen.

VANHALA-HARMANEN myös päästäisi EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät nykyistä helpommin Suomeen töihin.

"Me olemme huomanneet, että suomalaiset työpaikat palkkaavat aivan ensijaisesti suomalaisia työntekijöitä, mutta kun osaajia ei ole. Kaikille suomalaisille on parempi, että yritykset saavat töihin vaikka sitten ulkomailta tulleen ammattilaisen", Vanhala-Harmanen sanoo.

"Eikö Lappiinkin kannata rekrytoida mieluummin työntekijät ulkomailta kuin lopettaa Lapin matkailubisnes?"

"Eikö Lappiinkin kannata rekrytoida mieluummin työntekijät ulkomailta kuin lopettaa Lapin matkailubisnes, jos Suomesta ei työntekijöitä Lapin sesonkiin löydy?"

VANHALA-HARMANEN näyttää tilastoa siitä, millaisiin töihin ulkomaalaiset ovat tulleet Ruotsissa suurelta osin siksi, ettei Ruotsissa ole ollut halukkaita tai osaavia työntekijöitä.

Ruotsissa ei ole ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa eli samanlaisia esteitä palkata EU:n ulkopuolelta työntekijöitä kuin Suomessa.

Tilaston mukaan viime vuonna Ruotsiin tuli EU:n ulkopuolelta 3 756 it-arkkitehtiä tai systeemianalyytikkoa. Toiseksi eniten saapui marjanpoimijoita ja kolmanneksi eniten erilaisia insinöörejä. Neljäntenä listalla olivat kokit ja viidentenä pikaruokaravintoloiden työntekijät.

SUOMESSA lista olisi todennäköisesti hyvin samanlainen, vaikka tarveharkinnasta luovuttaisiinkin, hän sanoo.

Pulaa on nimenomaan uudenlaisista tietotekniikan osaajista ja tekijöistä töihin, jotka ovat fyysisesti rankkoja mutta palkkatasoltaan varsin alhaisia, kuten kokkien tai marjanpoimijoiden työt.

Pulaa ei ole osaamisesta, jonka tietokoneet voivat korvata, kuten monet toimistotyöt.

Työntekijöitä tarvitaan kehittyneissäkin maissa tietotekniikan lisäksi lisää moninaisissa kohtaamisammateissa kuten hoitotyössä, elämysteollisuudessa, luovilla aloilla ja vaikkapa esimiehinä.

TUKIMAAILMASTA Vanhala-Harmanen kehuu uutta liikkuvuus­avustusta, jota saa työtuloista riippumatta 700 euroa enintään 60 päivän ajan, jos muuttaa toiselle paikkakunnalle töihin.

Hänen mielestään muuttajien vuokratukea pitäisi nostaa nykyisestä, koska asuminen on yleensä iso ongelma, kun muuttaa kasvukeskuksiin töihin.

"Työstä työhön on helpompi työllistyä kuin työttömänä. Voi olla, että kun käyt vuoden tai pari toisella paikkakunnalla töissä, se voi olla syy, miksi saatkin joskus töitä omalta asuinpaikkakunnaltasi."

https://www.hs.fi/talous/art-2000005525883.html?share=c3c4c9f77ed9050549d312610ffd76de

[kivimies]

Eikö Luonan vokeissa ole sitä työvoimaa tarpeeksi? 

[Uuno Nuivanen]

Keskustelua on vauhdittanut tieto, ettei edes talouskasvu ole alentanut toivotulla tavalla työttömyyttä, vaikka samaan aikaan työnantajat valittavat halpatyövoimapulaa.

[Ari-Lee]

työnantajatkin ovat heränneet siihen, että nykyisiä työntekijöitä pitää todellakin kouluttaa, koska osaavaa työvoimaa ei ole helposti saatavilla työmarkkinoilta.

BARONAAN Vanhala-Harmanen tuli rekrytointiyhtiö Opteamin toimitusjohtajan paikalta, kun Barona osti Opteamin noin vuosi sitten.

Opteamissa kehitettiin Metallimestari-koulutus, jossa oppilaitoksilta tilataan täsmäkoulutusta töihin, joista on pulaa.

Mitä mutinaa minä luen? Totta helevetissä jokainen on velvollinen kouluttamaan omat työntekijänsä itse omilla rahoillaan. Vai yhteiskunnanko sekin pitäisi järjestää verorahoituksella? Kyllä se niin on ollut maailmansivu, että pohjakoulutus on eväs työelämään, mutta työ opitaan käytännössä ja ne 5-vuotis muovilisenssit saa työnantaja kustantaa. Barona tosin on kirottu parasiitti minkä valtionhallinto kasvatti kylkeensä surruptiona.

Kansalaisaloite tästäkin aiheesta baronan kaltaisten parasiittien lakkauttamiseksi??

[Roope]

VANHALA-HARMANEN myös päästäisi EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät nykyistä helpommin Suomeen töihin.

"Me olemme huomanneet, että suomalaiset työpaikat palkkaavat aivan ensijaisesti suomalaisia työntekijöitä, mutta kun osaajia ei ole. Kaikille suomalaisille on parempi, että yritykset saavat töihin vaikka sitten ulkomailta tulleen ammattilaisen", Vanhala-Harmanen sanoo.

Vanhala-Harmanen tarkoittaa helpottamisella tarveharkinnan purkamista. Tarveharkinta ei koske ammattilaisia vaan matalapalkka-aloja, joilla ei välttämättä tarvita koulutusta.

Ja millähän mittarilla ulkomailta rekrytointi olisi aina kaikille suomalaisille parempi, etenkin jos ulkomaalaisvahvistukset eivät maksa veroja Suomeen? Esimerkiksi suomalaisia IT-asiantuntijoita on jo korvattu muutaman sadan euron kuukausipalkkaisilla intialaisilla, jotka ovat olleet Suomessa asiantuntijastatuksella (edellyttää periaatteessa vähintään 3000 euron palkkaa) sen aikaa, että ovat voineet siirtää tietotaidon ja suomalaiset työpaikat Intiaan.

Päinvastoin kuin Vanhala-Harmanen antaa ymmärtää, taloustieteen professori Matti Virenin huoltosuhde-esimerkin perusteella suomalaisen ja ulkomailta rekrytoitavan ulkomaalaisen kilpailutilanteessa on yhteiskunnalle yleensä taloudellisesti kannattavaa tukea suomalaisen työllistymistä, sillä vain pieni osa maahanmuutosta parantaa oikeasti taloudellista huoltosuhdetta ja senkin vaikutus on kokonaisuuden kannalta mitätön.

"Eikö Lappiinkin kannata rekrytoida mieluummin työntekijät ulkomailta kuin lopettaa Lapin matkailubisnes, jos Suomesta ei työntekijöitä Lapin sesonkiin löydy?"

Se riippuu monesta asiasta. Jos Lapin matkailubisnestä käytetään tekosyynä Suomelle haitallisen maahanmuuton helpottamiseen, matkailubisneksen lopettaminen voi hyvinkin olla järkevämpi ratkaisu. Toisaalta kausityöläisiä tarvitsevalla matkailualalla on erilaiset tarpeet ja tavoitteet kuin Etelä-Suomessa työlupaehtoja rikkovilla henkilöstövuokraajilla, eikä kausityöläisten työlupaehtojen muokkaaminen edellytä tarveharkinnan poistamista.

VANHALA-HARMANEN näyttää tilastoa siitä, millaisiin töihin ulkomaalaiset ovat tulleet Ruotsissa suurelta osin siksi, ettei Ruotsissa ole ollut halukkaita tai osaavia työntekijöitä.

Ruotsissa ei ole ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa eli samanlaisia esteitä palkata EU:n ulkopuolelta työntekijöitä kuin Suomessa.

Tilaston mukaan viime vuonna Ruotsiin tuli EU:n ulkopuolelta 3 756 it-arkkitehtiä tai systeemianalyytikkoa. Toiseksi eniten saapui marjanpoimijoita ja kolmanneksi eniten erilaisia insinöörejä. Neljäntenä listalla olivat kokit ja viidentenä pikaruokaravintoloiden työntekijät.

SUOMESSA lista olisi todennäköisesti hyvin samanlainen, vaikka tarveharkinnasta luovuttaisiinkin, hän sanoo.

Tarveharkinnan poistaminen koskisi noista vain pikaruokaravintoloiden työntekijöitä. Heistä ei ole pulaa. Pitserioihin työllistyvät ovat Ruotsissa tyypillisesti esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, jotka ovat ostaneet itselleen työpaikan ja sitä kautta oleskeluluvan.

Se, että tarveharkinnan poistoon olennaisesti liittyvä haittamaahanmuutto ei hallitse työperäisen maahanmuuton tilastoja, ei ole mikään peruste haittamaahanmuuton helpottamiseen. Sen vaikutukset näkyvät toisissa tilastoissa turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisten määrän kasvuna.

[kivimies]

Hesarin pääkirjoituksen mukaan Suomessa on massiivinen työvoimapula ja että Lapissa työvoiman kysyntä ylittää sen tarjonnan. 

Suomen talouskasvun jatkuvuuden suuri uhka on se, että työ ei kohtaa tekijäänsä. Muutamilla aloilla ja muutamin paikoin Suomessa on jo paha työvoimapula. Se valehtelee, joka väittää, että tämä tuli yllätyksenä. Ja jos suuri ongelma ei tule yllätyksenä, se valehtelee, joka väittää, että tähän ei olisi voitu varautua.

[...]

Elinkeinoelämän keskusliiton tiedustelun mukaan joka kolmas palveluyritys ja joka neljäs rakennusalan yritys kärsii työvoimapulasta. Teollisuudessakin pula pahenee. Muutamilla hyvään kasvuun ehtineillä alueilla puute osaavasta työvoimasta on suuri.

Esimerkiksi käyvät Helsingin alue, Varsinais-Suomi ja Lappi. Suomen Lappiin houkuteltiin vuosikymmenien aikana matkailijoita Aasiasta ja Keski-Euroopasta. Tulos oli laiha – kunnes äkkiä iski Lappi-buumi. Tulijoita olisi nyt paljon enemmän kuin Lapissa on kapasiteettia: majoitusta, palveluita ja työvoimaa.

[...]
Samaan aikaan Lapissa on yli 10 000 työtöntä. "Suomen työttömin kunta" on Salla. Siellä työttömiä on työvoimaan suhteutettuna saman verran kuin ­koko maassa oli 1990-luvun laman pohjalla, lähes ­19 prosenttia.

Työttömien määrä Lapissa on vähentynyt, mutta työvoiman kysyntä ylittää selvästi tarjonnan. Tätä epäsuhtaa poistetaan tuomalla työntekijöitä etelästä ja ulkomailta. Palveluiden käyttäjät ja palveluita tuottava työvoima ovat siis pohjoisessa tuontitavaraa.

Lähteenä käytetään EK:n jäsenkyselyitä sen sijaan, että katsottaisiin oikeita tilastoja avoimista työpaikoista. Lapissa oli marraskuun lopussa avoinna 1600 työpaikkaa (tähän on laskettu kaikki työpaikat osa-aikaisista, määräaikaisista, provisiopalkkaisiin) samaan aikaan kun työttömiä oli 10 000 ja palveluissa olevia 4 200. Koko maassa oli avoimia työpaikkoja 38 000 samaan aikaan kun työttömiä oli 271 000 ja palveluissa olevia 128 000. Tämä ei kieli mistään työvoimapulasta, päinvastoin, se kielii massatyöttömyydestä.

Mitä tulee turistikohteisiin, niiden työvoiman tarve on vahvasti kausittaista. Kausityöskentelyyn pätevät omat luonnonlakinsa. Ei pidä olla yllättävää, että muuttoa vaativa kausityöskentely on houkuttelevampaa ulkomailta tuleville, koska ulkomailla samalla palkalla on paljon korkeampi ostovoima. Eikä myöskään se, että muuttoa vaativa kausityöskentely kerää työntekijöitä kauempaakin.
Työvoimaa on mahdollisuus rekrytoida näistä paikoista lisää kausityöhön, eikä sille ole mitään estettä.

Henkilöstöpalveluyritys Baronan toimitusjohtajan Minna Vanhala-Harmasen mukaan ainoa ongelma ei ole se, etteivät suomalaiset halua muuttaa työn perässä tai ettei se kannata. Hänen mielestään työpaikkoja jää täyttämättä, koska ihmisillä ei ole niitä taitoja, joita avoimissa työpaikoissa tarvittaisiin

Nykyinen kasvun mahdollisuuksia kuristava työvoimapula on vuosikymmenten ­aikana huolella rakennettu ongelma. Rakenneosia ovat osaoptimointi puolueissa ja työmarkkinoilla, kyvyttömyys kokonaisuudistuksiin, huono ymmärrys erillisten päätösten ja politiikkaohjelmien yhteisvaikutuksesta pitkällä aikavälillä, yleinen lyhyt­näköisyys ja taipumus paikata puutteellinen poliittinen uskallus näpertelyllä. Hitaasti kypsyneestä keitoksesta on syntynyt työllisyyspolitiikan kankea "Suomen malli", joka pitää rakennetyöttömyyden aivan liian suurena. Kaikki kärsivät, varsinkin työttömät.

Sitten kun "työvoimapula" on keksitty,niin voidaan tehdä johtopäätös, jossa syytetään puolueita sen aiheuttamisesta. Aktiivimallia ja aktiivisen työnhaun mallia puolustetaan, koska "työvoimapula", "työtä on, mutta "laiskat työttömät eivät suostu tekemään sitä". Ei edes pysähdytä miettimään, miksei Baronalle (Luona) kelpaa sen vokeissa oleva työvoima.

[Pyhä Olavi]

Pula ja jonot kuuluvat sosialismiin, ehkä rahalla saataisiin työvoimapula ratkaistua, ihan vinkkinä Baronan toimitusjohtajalle.

[Golimar]

Kristillisdemokraattien ajatushautomo Kompassi hahmottelee perjantaina julkaistussa Kannustava perusturva -teoksessa suurta remonttia Suomen sosiaaliturvajärjestelmään.

– Moni jää Suomessa kotiin, koska työnteon kannustimet ovat niin heikot, toteaa julkaisun kirjoittanut KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Työllistymisveroasteet ovat Suomessa tukia saavilla usein sadan prosentin luokkaa, jolloin työllistyminen ei tuo yhtään lisäeuroa talouteen.

Mallia voitaisiin ottaa erityisesti Britannian Universal Credit -järjestelmästä, jossa yksi ansiotulopunta vähentää tukia suojaosan jälkeen 63 penniä.

– Tämän mallin myötä edunsaajat ovat työllistyneet nopeammin ja ansainneet aiempaa paremmin.

Kompassin mallissa nykyiset tukimuodot yhdistettäisiin yleistueksi. Yhden tuen ja yhden luukun periaate vähentäisi samalla byrokratiaa.

– Kaikilla työikäisillä ja -kykyisillä tuensaajilla pitää olla velvollisuus hakea työtä sekä olla mukana kuntouttavassa työtoiminnassa tai tehdä TE-toimiston osoittamaa hyvinvointityötä, julkaisussa todetaan.

Uudistus edellyttäisi TE-toimiston resurssien lisäämistä. Mallissa jokainen ansaittu euro vähentäisi tukea suojaosan jälkeen noin 60 %, mikä tekisi työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa.

Maanselkä pitää työnteon korostamista myös kulttuurisena kysymyksenä. Esimerkiksi Ruotsissa myös sosiaalidemokraatit pitävät työn teettämistä toimeentulotuella parempana kuin kotona oleilua.

Maanselkä viittaa EVA:n raporttiin, jonka mukaan Suomessa on 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka eivät ole töissä eivätkä hae töitä.

– Ruotsissa toimeentulotuen eteen joutuu tekemään töitä tai työharjoittelua. Asumistukea ei myönnetä yli 30-vuotiaalle lapsettomalle pariskunnalle, eikä työmarkkinatukea ole lainkaan, Maanselkä toteaa.

Myös työkykyyn vaikuttavaa runsasta alkoholinkäyttöä tai muuta päihdeongelmaa voidaan pitää työmarkkinoille hakeutumisen esteenä. Toimeentulotuki voidaan katkaista, mikäli ei suostu hoitoon.

Ruotsissa työikäisten ja -kykyisten sosiaaliturva on 20–40 prosenttia Suomea alhaisemmalla tasolla. Tanskassa taas täytyy olla vuoden aikana töissä 225 tuntia, jotta tuki edes säilyy.

– Tsekissä on Euroopan unionin pienin köyhyysriski, vaikka sosiaaliturva on minimaalinen. Se johtuu korkeasta työllisyydestä, Maanselkä pohtii.

Asumistuki räjähti

SATA-komitea arvioi raportissaan vuonna 2009, että vuonna 2015 toteutetun asumistukiuudistuksen kustannus veronmaksajille olisi 12 miljoonaa euroa.

Raportin laadinnan aikaan vuonna 2008 yleistä asumistukea maksettiin 428 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 asumistuen kokonaiskustannukset summa olivat kuitenkin nousseet jo lähes kahteen miljardiin euroon.

Sata-komitean arvio tuen noususta toteutui lähes satakertaisena.

– Työmarkkinoilla voi käydä hullunkurisesti, kun työtä tekevillä ei ole varaa asua Helsingissä, kun taas työttömillä toimeentulotuen asiakkailla on mahdollisuus Kelan korvaamiin asuntoihin Helsingin kantakaupungissa, raportissa todetaan.

Maanselkä aloitti taustatyön julkaisua varten vuoden 2015 puoluekokouksen jälkeen, jolloin puolueen nuorisojärjestön aloite perustulosta hylättiin.

Kompassin teos julkistettiin tänään Pikkuparlamentissa.

https://www.verkkouutiset.fi/ajatuspaja-kaikille-tyokykyisille-velvollisuus-hakea-toita-moni-jaa-suomessa-kotiin/

[Saturoitunut]

Kristillisdemokraatit siis haluavat perustulon, jolla ei pysty elämään. Väläytellään myös tuen vastikkeellisuutta, eli että pitäisi käydä tietty määrä tunteja töissä, jotta tuen ylipäätään saa.

Mietityttää se, mitä tämä tarkoittaisi Suomen elinkeinorakenteen kannalta. Jos oletetaan, että nykyiset työpaikat ja palkat sekä valtion velanottohalu pysyvät entisenlaisinaan ja rahoittavat tuon perustulon, Suomeen syntynee läjäpäin uutta, erittäin kannattavaa bisnestä, jossa porukalle maksetaan pennosia kokopäivätyöstä valtion maksaessa merkittävän osan palkasta. Syntyy kaksi liiketoimintamallia: perustulolla subventoitu halpatyö ja perustulosta käytännössä hyötymätön, normaali liiketoiminta. Jälkimmäinen subventoi verorahoillaan ensimmäistä.

Todennäköisesti osa tällä hetkellä hädin tuskin työllistävistä aloista ja työnkuvista teetettäisiin halpatyöläisillä. Jos työllistäminen pysyy riittävän halpana, uudeksi kannattavaksi liiketoimintamalliksi voisi nousta toistaitoisten, mutta paperilla pätevien, sekä muiden alan paarioiden imuroiminen kortistosta halpapalkkalistoille, ja yritys kilpailla projekteista asettamalla hinta niin alhaiseksi, että normaalit, laadukkaat firmat eivät pysy perässä. Samalla toimialalla saattaisi siis olla A- ja B-luokan firmoja.

Akateeminen halpatyö saisi aivan uudet ulottuvuudet, kun nykyisellä yhden tutkijan hinnalla saisi elätettyä useita. Voi vain kuvitella sen sukupuolentutkijoiden armeijan, joka yliopistoissa sen jälkeen vetelehtii. Normaalia palkkaa nauttivalla kansanosalla voisi hyvinkin olla varaa palkata perustulolaisia leyhyttelemään itseään palmunlehdillä,  jos näitä ei akateeminen ura kiinnosta.

Miten käy nuorten kesätöiden? Jos he eivät alaikäisinä ole vielä oikeutettuja perustuloon, maksetaanko heille koko kesän ajalta vain se taskuraha, joka tulee perustulon päälle? He todennäköisesti eivät tee vielä niin arvokasta työtä, että heille maksettaisiin normaalia palkkaa. Hilupalkalla saattaa jäädä mopot ostamatta.

Pakko vielä huomauttaa, että kaikilla jutussa mainituilla mailla on oma valuutta.

[Golimar]

Suomeen syksyllä 2015 turvapaikanhakijana saapunut Omar kertoo MTV:lle joutuneensa huijauksen uhriksi työmarkkinoilla.

Omar sai viime syksynä kauan odotetun työtarjouksen rantsilalaisesta pizzeriasta.

– Minulle luvattiin yhdeksän euron tuntipalkkaa, mutta emme tehneet kuitenkaan työsopimusta. Todellisuus ei ollut tätä. Työskentelin 11 tunnin päiviä 10 päivän ajan. Tästä kaikesta minulle maksettiin palkkaa yhteensä 160 euroa, Omar kertoo.

Mies lopetti työskentelyn pizzeriassa ja jatkoi uuden työn etsintää. Pian hänelle tarjottiin työtä Kajaanista, mutta tämäkin osoittautui pettymykseksi.

– Sain selville, ettei työnantaja halua tehdä todellista ja laillista työsopimusta kanssani. Hän sanoi, että teemme työsopimuksen, mutta palkkani ei ole sama kuin mitä paperilla luvataan.

Työsopimukseen Omarin palkaksi oli merkitty 1400 euroa kuukaudessa, mutta todellisuudessa palkka oli huomattavasti pienempi.

Omar ei suostunut allekirjoittamaan epäreilua työsopimusta. Työnantajan mukaan käytäntö olisi ollut normaali.

– Hän sanoi, ettei se ole hänen ongelmansa: jos haluat työskennellä Suomessa, tämä on sitä työtä.

Omar kertoo MTV:lle, että useat turvapaikanhakijat työskentelevät Suomessa pienemmillä palkoilla kuin työsopimukseen on kirjattu.

–  Se on todella huono asia Suomelle ja turvapaikanhakijalle itselleen.

– Tullessani Suomeen tiesin tulevani eurooppalaiseen maahan, jossa asiat ovat kunnossa. Tämä kaikki on ollut minulle shokki, sillä en olisi koskaan voinut kuvitella näkeväni tällaista toimintaa Suomessa.

https://www.verkkouutiset.fi/mtv-tyota-hakeva-turvapaikanhakija-pettyi-tama-on-ollut-minulle-shokki/

[Roope]

Suomeen syksyllä 2015 turvapaikanhakijana saapunut Omar kertoo MTV:lle joutuneensa huijauksen uhriksi työmarkkinoilla.
...
– Minulle luvattiin yhdeksän euron tuntipalkkaa, mutta emme tehneet kuitenkaan työsopimusta. Todellisuus ei ollut tätä. Työskentelin 11 tunnin päiviä 10 päivän ajan. Tästä kaikesta minulle maksettiin palkkaa yhteensä 160 euroa, Omar kertoo.
...
– Sain selville, ettei työnantaja halua tehdä todellista ja laillista työsopimusta kanssani. Hän sanoi, että teemme työsopimuksen, mutta palkkani ei ole sama kuin mitä paperilla luvataan.

Työsopimukseen Omarin palkaksi oli merkitty 1400 euroa kuukaudessa, mutta todellisuudessa palkka oli huomattavasti pienempi.

Omar ei suostunut allekirjoittamaan epäreilua työsopimusta. Työnantajan mukaan käytäntö olisi ollut normaali.

– Hän sanoi, ettei se ole hänen ongelmansa: jos haluat työskennellä Suomessa, tämä on sitä työtä.

Omar kertoo MTV:lle, että useat turvapaikanhakijat työskentelevät Suomessa pienemmillä palkoilla kuin työsopimukseen on kirjattu.

Työlupien tarveharkinnan poistaminen johti Ruotsissa näiden "normaalin käytännön" feikkityösopimusten laajamittaiseen väärinkäyttöön, kun kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ja sitä odottaville lisättiin houkuttimeksi kymmenien tuhansien eurojen arvoinen työperusteinen oleskelulupa.

[kivimies]

Tuo on sitä Vartiaisen peräänkuuluttamaa työvoiman tarjonnan lisäämistä.
Se johtaa tietysti keskimääräisen palkkatason laskuun ja työehtojen huonontumiseen, vaikka Vartiainen kiistääkin tämän. 

[Golimar]

Härski kirjoitus yli 10 vuoden takaa.

16.8.2007

Ehkä kaikki selvät suomalaiset ovat jo töissä. Ehkä tässä on selitys pulaan ammattitaitoisesta työvoimasta ja yhä yli 200 000 hengen työttömyydestä.
Ei mene päivää ilman, että yritykset eivät valittaisi ammattitaitoisen työvoiman puutetta. Juuri ammattitaitoista työvoimaa yritys tarvitsee, mutta jos sitä ei ole saatavilla, yhteiskunta kurssittaa keitä tahansa halukkaita tarjolla oleviin tehtäviin.
Suomi-Soffa Kajaanissa valitti, ettei työllisyyskursseille tule väkeä. Ei, vaikka Kainuun työttömyys on maan korkeimpia.
Missä vika? Epävirallisesti työnantajat tuskailevat, että saa olla iloinen, jos työnhakija tulee edes työhaastatteluun selvin päin muusta puhumattakaan. Eikä ongelma todellakaan ole kainuulaisten ongelma, vaan yhteiskunnan ja kansantaloudenkin.

Uusin Päihdetilastollinen vuosikirja ilmaisee asian näin: "Runsaasti alkoholia käyttäviä on arvioitu olevan 250 000–500 000 henkeä eli noin 6-12 prosenttia aikuisväestöstä. Tämä on osapuilleen saman verran kuin työttömyysprosentti, josta on hyvin vaihtelevia lukuja esitetty."
Onko niin, että Suomessa ovat töissä jo kaikki selvin päin olevat, Stakesin erikoistutkija Christoffer Tigerstedt ?
"Esität oikean kysymyksen. Jos tätä kysymystä ei esitä, jää ymmärtämättä, mikseivät päättäjät kiinnitä huomiota kansakunnan alkoholiongelmaan", Tigerstedt vastaa. Yhteiskunta katsoo juopottelua läpi sormien.
Tigerstedtin mielestä "alkoholiongelma ei laman alkamisesta alkaen ole päässyt agendalle siinä mitassa kuin olisi pitänyt." Vaikka työttömyysprosentti on painunut seitsemän prosentin pintaan, meillä vallitsee edelleen massatyöttömyys, jollaista ei 1970-luvulla olisi missään tapauksessa hyväksytty.
Asenneilmasto on löysä ja yhteiskunta katsoo läpi sormien juopottelua. Yhteiskunta on jättänyt juopottelijat oman onnensa nojaan.
On vaikea osoittaa, mikä osa massatyöttömyydestä johtuu siitä, että suomalaiset ryyppäävät, mutta Tigerstedt uskoo, että osaselitys se ainakin on. Hän pitäisi suotavana, että yhteiskunta kiinnittäisi ongelmaan huomiota.
Mutta mitä se on? Miten konkreettisesti tilanteeseen voi tarttua?
Alkoholitutkijat suosittelevat hinnankorotuksia ja ne voivat ainakin jarruttaa kulutuksen kasvua. Hinnanalennukset ainakin ovat aina lisänneet kulutusta. Mutta kysymys ei ole vain hinnasta eikä saatavuuden rajoittamisesta. Sen jälkeen kun kaupat lakkasivat myymästä keskiolutta aamuseitsemästä, venäläisen tuontikaljan pimeät markkinat syntyivät uudestaan ainakin Helsingissä.
Tarvitaan siis konkreettisia toimia, mutta temppuluettelon lisäksi olisi suoritettava kansan henkistä valmentamista.
"Viina olisi saatava kansalliseen keskusteluun vähän samaan tapaan kuin lapsiasiamies Maria Kaisa Aula on ottanut esille lasten huostaanotot", sanoo Tigerstedt. Usein ongelmien korjaaminen lähtee ongelman tunnustamisesta, mikä luo erilaisia paineita ongelman ratkaisemiseksi.
Hyvä on myös muu asennevalistus. Eva julkaisi raportin keväällä suomalaisten miesten huonosta kunnosta, johon Jorma Ollila oli jo kiinnittänyt huomiota.
Julkisuuden kautta vaikuttaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun tarkoittaa sitä, että niiden joiden puheita muutenkin siteerataan, pitäisi lausua jotain pontevaa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/kaikki-selvat-ovat-jo-toissa/416322de-0cbf-3c04-b15e-1bf94c3fb5ab

[kivimies]

[tweet]955887381223223296[/tweet]

[Nikolas]

Pistänpä lainatun lähteen tähän alkuun:

• Luukka, Teemu: Töille ei löydy tekijöitä, väittää Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen: "Osaavien työntekijöiden pula vaivaa ympäri Suomea" Helsingin Sanomat, 2018-01-16.

EDUSKUNNAN säätämän työttömyysturvan aktiivimallin innoittamana Suomessa käydään parhaillaan intohimoista keskustelua siitä, miten työttömyyttä voisi vähentää.

Juuri tähän kysymykseen on myös vanhoja toimivia vastauksia: Vajaa viikko

Sitten niihin kysymyksiin, joihin pitäisi keksiä uusia vastauksia:

Vanhala-Harmanen pitää vaarallisena, että etenkin viimeaikaisessa keskustelussa tuppaa unohtumaan se, kuinka paljon työpaikkoja jää täyttämättä.

"Hirveästi puhutaan työttömyydestä, mutta pitäisi olla huolissaan myös avoimista työpaikoista, jotka eivät täyty. Jos emme saa näitä paikkoja täytettyä, se tarkoittaa, että talouskasvu hidastuu ja pysähtyy. Ja jos kasvu pysähtyy, se vaikuttaa kaikkiin muun muassa verotulojen vähenemisenä."

Mitkä ovat Vanhala-Harmasen neuvot, jotta edes tarjolla oleviin työpaikkoihin löytyisi työntekijöitä?

Hänen mukaansa keskeisin ongelma eivät ole suinkaan jäykästi kotiseuduiltaan lähtevät suomalaiset vaan se, että ihmiset eivät yksinkertaisesti osaa taitoja, joita yritykset hakevat.

"Meillä on 30 toimistoa eri puolilla Suomea, ja olemme huomanneet, että osaavien työntekijöiden pula vaivaa ihan ympäri Suomea. Jos Joensuussa on pula metallialan osaajista, niin Kajaanissa töitä olisi tarjolla ateriapalveluiden ammattilaisille, mutta näitä osaajia ei ole vapaana missään."

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen tietää kyllä mistä puhuu.

Tuo ilmiö konkretisoituu seuraavasti: Yritys julkaisee työpaikkailmoituksen. Alan ammattilainen lukee ilmoituksen ja havaitsee että ilmoituksessa esitetyt vaatimukset sopivat varsin hyvin häneen itseensä. Niinpä hän lähettää hakemuksen ja pyytää kohtuullista palkkaa, sillä ylimitoitettu palkkapyyntö olisi kohtalokas kilpailussa työpaikasta. Hän uskoo, että samaa paikkaa hakee useita, mahdollisesti kymmeniä paljolti hänen itsensä kaltaisia ammattilaisia. Kuluu päiviä tai viikkoja, ja sitten hänet kutsutaan työhaastatteluun. Kaikki asianosaiset, myös hakija itse, ovat yhtä mieltä siitä, että haastattelu sujui hyvin. Viikkoja kuluu, kunnes lopulta yritys ilmoittaa että hakija ei ollut riittävän ammattitaitoinen tai muuten sopiva tehtävään. Hän tuumii itsekseen, että paikan sai sitten joku vielä osaavampi ammattilainen. Totuus valkenee siinä vaiheessa, kun yritys julkaisee saman työpaikkailmoituksen uudelleen.

Hox: Useat ammattilaiset hakivat samaa työpaikkaa, mutta ketään ei palkattu.

Hox ₂: Työnhakijat eivät olleet passiivisia.

Tämän takia hänen mukaansa kaikkein olennaisinta on oikeanlainen koulutus ja uudelleenkoulutus ihan miten tahansa hankittuna.

"Meidän pitää tässä herätä siihen, että on mietittävä koulutuspolitiikka ihan uusiksi työelämän nopean muuttumisen takia. Niin, että ihmisiä koulutetaan työuran aikana useita kertoja. Täsmäkoulutus on tässä ihan avainasemassa."

Hänen mukaansa työnantajatkin ovat heränneet siihen, että nykyisiä työntekijöitä pitää todellakin kouluttaa, koska osaavaa työvoimaa ei ole helposti saatavilla työmarkkinoilta.

Riippumatta siitä, onko tämä edellä kuvailtu ilmiö sitten kiinni työnantajista vai valtion koulutuspolitiikasta vaiko molemmista, voiko tästä ilmiöstä syyllistää työttömiä?

Meillä on hallitus keksinyt käyttää keppiä työttömien aktivoimiseksi, vaikka samaan aikaan tehokkaasti tukitaan työttömiltä mahdollisuus sellaiseen aktiivisuuteen, josta voisi olla todellista hyötyä työllistymisen kannalta. Hyödyllistä voisi olla esimerkiksi jo hankitun yliopistotutkinnon vahvistaminen, muun ammattitaitoa vahvistavan koulutuksen saaminen tai mahdollisesti työllistyminen oppisopimusperiaatteella. Näissä on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Työttömien ryhtyminen yrittäjiksi olisi myös periaatteessa mahdollista, mutta käytännössä yhteiskunta on tahallaan kasvattanut siihen liittyvää taloudellista riskiä niin että suurin osa työttömistä ei halua ottaa liian suureksi kasvatettua riskiä.

[kivimies]

^Valitettavasti tämänlainen maahanmuutto muodostaa pienen osuuden EU- ja ETA-alueen ulkopuolisesta maahanmuutosta tai jopa erityisasiantuntijoiden maahanmuutosta (jonka avulla Suomeen on tuotu jopa orjatyövoimaa).

[hamppari]

Peliala, tuo uusi Nokia, työllistää muutaman tuhatta ihmistä Suomessa. Eli promillen verran työvoimasta. Pelialan huutava työvoimapula voi olla tottakin, sillä siellä ei pärjää pelkästään arabiaa puhuva kahden viikon html-koodauskurssin käynyt luku- ja kirjoitustaidoton. Eikä edes vastavalmistunut tietotekniikka-insinöörikään.

Pointti katosi - se taisi olla se, että peliala ei oikeastaan vaikuta tuohon työvoimapulaan hyttysen pierua enempää. Pari sataa uutta työpaikka vuodessa kunnes porukka huomaa, että Angry Birdsin pelaamiseenkin kyllästyy. Toisin kuin pornosivuilla surffaukseen.

[Saturoitunut]

Pelialalla on perinteisesti ollut huono palkka ja pitkät päivät verrattuna johonkin tyypilliseen businessapplikaatioiden väkertämiseen. Alalle ovat siis hakeutuneet etupäässä sellaiset, joille pelit ovat intohimo siviilissäkin. En tiedä, onko tilanne muuttunut Clash of the Clansin kaltaisten venture-rahoitettujen mobiilipelien myötä.

[Dangr]

https://www.piksu.net/artikkeli/suomi-maahanmuuttokohteena-huippuosaajien-suosiossa

"Suomi sijoittui kuudenneksi tutkimuksessa, jossa selvitettiin eri maiden kykyä kasvattaa huippuosaajia, houkutella heitä ulkomailta ja pitää heistä kiinni. Kaupunkitasolla Helsinki oli viides. Global Talent Competitiveness Index -tutkimus toteutettiin jo viidettä kertaa ja se julkaistiin tänään Davosissa Maailman talousfoorumin yhteydessä. Suomen pohjoinen sijainti taikka ilmasto eivät haitanneet kun muut asiat, joustavuus, avoimuus ja koulutusjärjestelmä olivat kunnossa."

"Omassa vertaisryhmässään eli eurooppalaisten korkean tulotason maiden joukossa Suomi pärjäsi keskimääräistä paremmin kaikissa tutkimusosioissa ja kaikkien eurooppalaisten maiden vertaisryhmässä vielä paremmin. Yhtenä merkittävänä vahvuutena Suomelle oli sisäinen avoimuus.

"Suomi toimii suuren keskinäisen perusluottamuksen varassa", analysoi Annala. "Meillä lähtökohtana asioiden hoitamisessa on, että jos jotain sanotaan, se pitää paikkansa ja siihen voi luottaa. Ei tämä ole itsestäänselvyys kaikkialla."

[Golimar]

AKATEEMINEN kirjakauppa on aloittanut yt-neuvottelut, jotka koskevat miltei koko kirjakauppaketjun henkilöstöä. Neuvottelujen ulkopuolella ovat vain Jyväskylän myymälän työntekijät.

Neuvottelutiedotteen on saanut 122 kirjakaupan työntekijää. Yhtiö ei kerro henkilöstön vähennystarvetta, mutta irtisanomisia on luvassa.

"Haemme sitä, että saadaan yritys kannattavaksi. Liiketoiminta on tällä hetkellä tappiollista", sanoo toimitusjohtaja Anne Kariniemi.

STOCKMANN MYI Akateemisen kirjakaupan ruotsalaiselle Bonnier-kustantamolle vuonna 2015.

"Neuvotteluissa lähdetään katsomaan koko yrityksen organisoitumista ja toimintamalleja. Niiden jälkeen on päätösten aika", Kariniemi sanoo.

Tiedotteen mukaan tavoitteena on etsiä ratkaisut, joilla perinteikäs kirjakauppa voi olla edelleen läsnä sekä kivijalassa että verkossa.

"Samalla etsimme tavat sopeuttaa toimintamme sekä kulurakennettamme vastaamaan tämän päivän liiketoimintaamme ja yrityksemme kokoluokkaa", tiedotteessa kerrotaan.

Akateeminen kirjakauppa täyttää tänä vuonna 125 vuotta.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005545541.html?ref=rss

[hamppari]

Suomessa on peloiteltu ihmisiä tuolla yhteiskuntia tuhoavalla perkeleellä jo ainakin 70-luvulta asti. Koskaan en ole sitä vaan Suomessa nähnyt. Sen sijaan näin sen ihka elävänä reilut 30 vuotta sitten.

Menin silloin toukokuun alussa Tukholmaan ja hain samana päivä Platsjournaalin paikallisesta työkkäristä. Etsin osaston "kattotyöt" ja aloin rengastaa mahdollisia työpaikkoja. Kun olin merkannut n. 10 paikkaa, aloin soitella. Ja menin ensimmäisen soiton jälkeen seuraavana aamuna töihin.

No, pari kuukautta meni hyvin, mutta pikkufirmasta alkoivat urakat loppua. Menin sitten taas paikalliseen työkkäriin  eräänä maanantaiaamuna hakemaan lehden. Nyt en jaksanut merkkailla paikkoja, vaan soitin ensimmäiseen ja olinkin jo ennen puoltapäivää uudessa työpaikassa.

Sellainen oli kertomus oikeasta työvoimapulasta. Loppu.

[Uuno Nuivanen]

Minäpä olen asunut hotellissa Kungens Kurvassa Tukholmassa käydäkseni Scanialla Södertäljessä sorvailemassa akseleita - huonolla palkalla, mutta kai se oli työvoimapula sitten. Enkä ollut sorvari edes, sellaista apinan hommaa, ei sitä kauan viitsinyt, mutta olipa kokemus. Ruotsinsuomalaisia oli paljon Scanialla, ja norskeja samanlaisina hanttapuleina, kultaisella kasarilla toki. Härmässäkin oli silloin töitä, ja kun näytti siltä, että hienon auton hommaaminen ei niillä spekseillä onnistu, niin eikun takaisin. Södertäljen pääkatu oli silloin jo täynnä kaiken maailman matuja vetelehtimässä pitkin ja poikin, töissä näkyi pelkästään valkonaamoja.

[Ari-Lee]

Näihin töihin on huutava pula tekijöistä Joensuussa - ja näissäkin ammateissa on avoimia työpaikkoja
Tiistai 30.1.2018

Joensuussa on vaikeuksia löytää tarpeeksi työntekijöitä noin kolmeenkymmeneen ammattiin.

Näin kertoo viimeisin ammattibarometri.

Huutava pula on esimerkiksi hitsaajista, puhelinmyyjistä, myyntiedustajista sekä yleislääkäreistä ja ylilääkäreistä.

Näiden alojen ammattilaisille olisi paljon työpaikkoja tarjolla monilla muillakin paikkakunnilla ja alueilla Suomessa.

Yleislääkäreistä on pulaa erityisesti Joensuun reuna-alueilla.

Työtä olisi tarjolla myös lastentarhanopettajille ja tilintarkastajille.

Sosiaalityön erityisasiantuntijoistakin on pulaa Kaupungin reuna-alueilla.

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201801302200668810_tb.shtml

Huutava työvoimapula! Valemedia ei yllätä. Siinä on toinen puoli totuutta ja toinen puolikas täyttä paskaa. Pulaa on julkisella sektorilla. Syynä taitaa olla Sote. Toisaalta sitten tämä sama valemedia kertoo aika ajoin päinvastaista kun työttömälle ei ole työpaikkoja. Skitsofreninen valemedia. Toimittelijat eivät edes haistele omia päästöjään.

[guest14935]

Huutava työvoimapula! Valemedia ei yllätä.

Noita ollut jo useasta kaupungista, ilmeisesti kyykytysmallin myötä käsketty tuollaisia kirjoittelemaan.

[kivimies]

^^Kyse ei ole mistään "työvoimapulasta". Puhelinmyyjiä ja myyntiedustajia halutaan aina palkata lisää, koska edelliset saivat potkut/lopettivat myytyään liian vähän.

[Ari-Lee]

Tiina teki työtä 4 euron tuntipalkalla - Liian pieni palkka ei kelvannut aktiivimalliin
Keskiviikko 17.1.2018

Näin kävi Tiinalle, joka työskenteli puhelinmyyjänä Helsingissä. Tiina joutui irtisanoutumaan työstään ja etsimään uutta työtä aktiivimallin voimaantulon vuoksi.

Aktiivimallissa työttömän työnhakijan on tehtävä seurantajakson aikana vähintään 18 tuntia työtä, tienattava yritystoiminnalla vähintään noin 240 euroa tai oltava viisi päivää aktivointitoimenpiteissä. Seurantajakso on kolme kuukautta. Jos aktiivisuutta ei tällä tavalla osoita, työttömyysetuutta alennetaan 4,65 prosenttia seuraavan 65 maksupäivän ajan.

Tiina arveli osoittavansa aktiivisuutensa ja täyttävänsä aktiivimallin ehdot osa-aikaisena lehtien puhelinmyyjänä. Vaaditut 18 työtuntia tulisivat kyllä täyteen. Tiinalle paljastui kuitenkin, että hänen tekemänsä osa-aikainen myyntityö oli liian pienipalkkaista eikä siksi täyttänyt aktiivimallin ehtoja.

Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) tiedottaa työttömyyskassansa jäsenille verkkosivuillaan, että aktiivimalli edellyttää 18-tuntisen työjakson palkan olevan vähintään 6,91 euroa tunnilta. Joillekin vaatimus minimipalkasta on kuitenkin ollut yllätys.

vaatimuksen taustalla on palkansaajan työssäoloehto, joka työttömän työnhakijan pitää täyttää saadakseen Kelan peruspäivärahaa. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, jos on ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana ja työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Jos työehtosopimusta ei ole, palkan on pitänyt olla vähintään 1 189 euroa kuukaudessa. Päivän minimipalkan on pitänyt olla 55,30 euroa ja tunnin minimipalkan 6,91 euroa.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801172200674224_u0.shtml

Luuriini soittelee puhelinmyyjä kerran päivässä, kaksi parhaassa. En vastaa niihin soittoihin koskaan. Olisi paras jos puhelinmarkkinointi kiellettäisiin lailla aivan samoin kuin on kielletty sähköpostispämmääminen (UBE). Kieltoja muuten vastustan, mutta tämä olisi edistyksellistä kieltoa.

[Ari-Lee]

Moni työtön kokee työnhaun turhaksi: "Ei auta, että on tuplamaisteri, kun vieressä istuu tohtori"
Perjantai 29.9.2017

Enemmistö (63 %) YTK:n työttömistä jäsenistä kokee työn hakemisen hankalaksi.

Tämä ilmenee YTK:n työttömille jäsenilleen elo-syyskuussa teettämästä kyselystä.

Puolet (52 %) vastaajista kokee suurimmaksi hankaluudeksi, ettei oman alan työpaikkoja ole tarpeeksi.
[...]
Lähes puolet vastaajista (47 %) on sitä mieltä, että työhakemusten kriteerit ovat liian kovia.

Kolmasosa (33 %) koki nettihakemusten tekemisen hankalaksi. Vajaalle kolmasosalle (29 %) työpaikat olivat liian pitkän matkan päässä, mutta vain 1 prosentti työttömistä ilmoitti, ettei heillä ole aikaa työnhakuun.

- Moni kokee, että työnantajat odottavat ihan mahdottomia. Surullista oli myös se, että neljännes työttömistä (26 %) oli jo lannistunut ja koki työnhaun turhaksi, Hänninen sanoo.

"Ei auta, että on tuplamaisteri, kun vieressä istuu tohtori. Joku on käynyt kuussakin", yksi vastaaja kommentoi.

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201709282200423934_tb.shtml

B oma

Siinä tutkimusta työvoimapulasta. Huutavasta.