Monikulttuurisuuspelko pilaa Homman?

[Petrus Pennanen]

Olen hieman lueskellut näitä juttuja ja vaikuttaa siltä että osalla jengistä täällä on melko pahasti puurot ja vellit sekaisin.

Kovin ongelmallisena näen "monikulttuurisuuden vastustamisen". Siis sen vastustamisen, että on enemmän kuin yksi homogeeninen yhtenäiskulttuuri? Tämä on täysin käsittämätöntä. Kuka haluaa elää paikassa, jossa kaikki pukeutuvat samalla lailla, kaikki ravintolat tarjoavat samaa perinneruokaa, kaikki puhuvat vain yhtä kieltä jne?? Ei juuri kukaan - siksi ihmiset muuttavat isoihin kaupunkeihin, joissa on valinnanvaraa niin sosiaalisen elämän, kulttuurin kuin ravinnon suhteen.

Olen ymmärtänyt että pääpointti on turvapaikanhakijoiden ym. tuominen tänne elämään sosiaalituilla ilman työssäkäyntiä, ja että siitä seuraa ongelmia kuten väkivaltarikollisuutta ja syrjäytymistä. Tämä on järkevää, tälläisen maahanmuuttopolitiikan seuraukset eivät ole hyviä ja asia pitää tuoda esiin.

Mutta jos vaikka ihan samoista maista saavat ihmiset muuttaa tänne ansaitsemaan rahaa työllä ja tulemaan mukaan yhteiskuntaan ovat tulokset yleensä hyviä. Esim. Yhdysvalloissa on kiva nähdä kuinka paikkaan tulee jatkuvasti lisää ahkeraa väkeä, jotka pystyvät rakentamaan itselleen hyvän elämän monimuotoisessa yhteiskunnassa.
Tälläinen yhteiskunta on vahvempi, innovatiivisempi, menestyvämpi ja mukavampi paikka elää kuin monokulttuurinen ja jämähtänyt takapajula. Sen huomaa vaikka siitä että USA on ollut ja on edelleen johtava supervalta lähes millä tahansa alalla.

Ongelma ei siis ole ole tulijoiden kansallisuus tai rotu, vaan se tulevatko he tänne elämään muiden varoilla erillään yhteiskunnasta vai osallistuvatko he yhteiskuntaan elättämällä itsensä työllä. 

Homman perusidea, ongelmia aiheuttavan yhteiskunnan rahoittaman maahanmuuttopolitiikan vastustaminen on siis hyvä asia. Mutta siihen on yliyksinkertaistaen sotkettu monikulttuurisuuden vastustus yleensä. Ja sehän taas alkaa olla ihan suoraa rasismia - luin esim. Lontoo-ketjusta, kuinka ihmiset pelkäsivät kadulla käveleviä eri värisiä ihmisiä, jotka sitten tulivat ystävällisesti kysymään voivatko jotenkin auttaa.

Jos Hommasta halutaan yhteiskunnallisesti vahva liike, on teidän paras lopettaa rasismin ja maahanmuuttopolitiikan kritisoinnin sotkeminen. Normaalit ihmiset joilla on ystäviä monesta eri kulttuurista pitävät tietysti monikulttuurisuutta lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Heille pitää kertoa mikä maahanmuuttopolitiikassa on pielessä ja mitä ongelmia siitä seuraa, eikä toitottaa jotain älytöntä monikulttuurisuuden vastustusta. Jälkimmäinen saa vain hommalaiset vaikuttamaan peräkylän rasisteilta, jotka eivät tunne yhtään ulkomaalaista ja pelkäävät kaikkea erilaista kauheasti.

[SuperSaatana]

Suosittelen, että luet ajatuksella Jussi Halla-ahon loistavan kirjoituksen "Yhteiskunta X" ja tulet sen jälkeen uudelleen keskustelemaan aiheesta. Kirjoitus löytyy näppärästi täältä:

http://www.halla-aho.com/scripta/yhteiskunta_x.html

[Atte Saarela]

Tuo on kyllä hyvä pointti, meidän pitäisi lopettaa puhuminen monikulttuurisuudesta. Perimmäinen ongelma on varmaankin se, että käytännössä termi monikulttuurisuus tarkoittaa yleensä holtitonta maahanmuuttoa.

Jos tästä tulee jatkossa puhetta, niin tulisi tuoda esiin esim. uuden puolueen puolueohjelmaan tulossa (JM-K!) oleva kohta, jonka mukaan osaavan työvoiman maahanmuuton politiikka pyritään rakentamaan samansuuntaiseksi kuin Tanskassa ja Iso-Britanniassa, eli osaavan työvoiman maahanmuuton tulisi olla erittäin helppoa.

[Jepulister]

Ähh...

Monikulttuurisuus siinä merkityksessä kuin sitä ajavat tarkoittavat ei ole verrattavissa siihen, mitä esimerkiksi Yhdysvalloissa (tai Britanniassa ennen kuin lakattiin edellyttämästä integroitumista) on ollut. Yhdysvaltoihin 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella muuttaneet eurooppalaiset muuttivat työn ja mahdollisuuksien perässä. Heitä ei mitenkään erityisesti yritetty kotouttaa tai pumpuloida sosiaalihuollon asiakkaiksi vaan päästettiin tekemään töitä ja yrittämään.

Yhteiskunnan kulttuurinen yhtenäisyys (yleisellä järjellä ymmärretysti, ilman postmodernistista dekonstruktivistista saivartelua) ei sitä paitsi ole mitenkään automaattisesti kurjuuteen ja epädynaamisuuteen tuomitseva tekijä. Japani ja (Etelä-)Korea ovat esimerkkejä varsin mainiosti pärjänneistä ja kulttuurisesti rikkaista yhteiskunnista, jotka ovat luoneet menestyksensä ilman mitään erityisempää sopeutumishaasteisten vieraselementtien systemaattista maahantuontia. Vastaavasti löytyy monia esimerkkejä yhteiskunnista, joissa lukuisien kulttuurien samanaikainen läsnäolon voidaan osoittaa huonontavan olosuhteita. Intian ja Japanin kehityksen vertailu 1800-luvun puolestavälistä nykypäivään on yksi, ja muitakin löytyy. Etenkin, jos monikulttuurisuus merkitsee myös keskenään kilpailevien uskontojen läsnäoloa, merkittävä osa yhteiskunnan voimavaroista kuluu erilaisissa konflikteissa, niiden seurausten korjaamisessa ja sellaisten ennaltaehkäisyssä ja hallitsemisessa.

Nykyeurooppalaisen monikulttuuri-ismin virhe on siinä, että se tekee mahdollisimman monenväristen naamojen näkymisen katukuvassa jotenkin itsessään tavoittelemisen arvoiseksi asiaksi. Foorumilla näitä kysymyksiä on kyllä käsitelty kohtalaisen kattavasti.

[LW]

Kovin ongelmallisena näen "monikulttuurisuuden vastustamisen". Siis sen vastustamisen, että on enemmän kuin yksi homogeeninen yhtenäiskulttuuri? Tämä on täysin käsittämätöntä. Kuka haluaa elää paikassa, jossa kaikki pukeutuvat samalla lailla, kaikki ravintolat tarjoavat samaa perinneruokaa, kaikki puhuvat vain yhtä kieltä jne?? Ei juuri kukaan - siksi ihmiset muuttavat isoihin kaupunkeihin, joissa on valinnanvaraa niin sosiaalisen elämän, kulttuurin kuin ravinnon suhteen.

Tästä ei suinkaan ole kyse. Suomessa ei koskaan ole ollut tällaista kaikenkattavaa yhtenäiskulttuuria, ja itse asiassa koko ajatuskin on täysin absurdi ja yhtä mahdoton toteuttaa käytännössä kuin monikultturistinen utopia. Täällä tarkoitetaan monikulttuurisuudella kahta asiaa:

1) Demografista tilannetta, jossa yhteiskunta koostuu useista väestönryhmistä, jotka eivät tunne kuuluvansa osaksi suurempaa kokonaisuutta, joilla ei ole yhteisiä perusarvoja, ja jotka eivät jaa yhtenäistä käyttäytymiskoodia.
2) Politiikkaa, joka joko nimenomaan pyrkii edistämään tällaista hajanaista yhteiskuntaa "monimuotoisuuden edistämisen" nimissä, tai ainakin käytännössä ylläpitämään sitä tukemalla vähemmistöjen kulttuureita eri tavoin ja vaientamalla niitä kohtaan esitetyn kritiikin. Tyypillisesti assimilaatiota pidetään pahana asiana, ja kaikkien vähemmistöihin liittyvien ongelmien katsotaan juontavan juurensa kantaväestön rasismista, jota nähdään joka paikassa.

Yhtenäiskulttuurilla viitataan tilanteeseen, jossa kohta 1 ei pidä paikkaansa - väestö jakaa joukon keskeisiä ominaisuuksia, jotka luovat yhteenkuuluvuuden tunteen ja mahdollistavat melko kitkattoman kanssakäymisen. Se saattaa olla varsin löyhä, kuten perinteisesti USA:ssa, tai sitten kattavampi, kuten Suomessa. Molemmissa tapauksissa se on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin kaikenkattava. Alueellinen vaihtelu on ollut Suomessakin huomattavaa ja alakulttuureita on riittänyt.

Mutta jos vaikka ihan samoista maista saavat ihmiset muuttaa tänne ansaitsemaan rahaa työllä ja tulemaan mukaan yhteiskuntaan ovat tulokset yleensä hyviä. Esim. Yhdysvalloissa on kiva nähdä kuinka paikkaan tulee jatkuvasti lisää ahkeraa väkeä, jotka pystyvät rakentamaan itselleen hyvän elämän monimuotoisessa yhteiskunnassa.

Tälläinen yhteiskunta on vahvempi, innovatiivisempi, menestyvämpi ja mukavampi paikka elää kuin monokulttuurinen ja jämähtänyt takapajula. Sen huomaa vaikka siitä että USA on ollut ja on edelleen johtava supervalta lähes millä tahansa alalla.

Nokitan Japanilla, joka on häpeämättömän monokulttuurillinen valtio, jonka maahanmuuttopolitiikka on äärimmäisen tiukkaa, mutta joka on kuitenkin rikas ja erittäin innovatiivinen. Lisäksi, kuten jo aiemmin vihjasinkin, USA ei ole perinteisesti ollut monikulttuurillinen valtio sen nykyeurooppalaisessa merkityksessä. Valtaosa maahanmuuttajista on tullut länsimaisista valtioista, ja päämääränä on ollut tulijoiden sulauttaminen osaksi yhteisamerikkalaista identiteettiä. USA:lla on ollut myös monia muita etuja, kuten laaja maa-ala, huomattavat luonnonresurssit ja valtameret suojaamassa aggressiivisilta naapureilta.

USA:n maahanmuutto- ja vähemmistöpolitiikka on toki ollut, ja jossain määrin on vieläkin, paljon fiksumpaa kuin eurooppalainen. Jos täällä olisi noudatettu samoja käytäntöjä, tulokset olisivat uskoakseni olleet paljon parempia kuin tämä nykyinen fiasko.

Ongelma ei siis ole ole tulijoiden kansallisuus tai rotu, vaan se tulevatko he tänne elämään muiden varoilla erillään yhteiskunnasta vai osallistuvatko he yhteiskuntaan elättämällä itsensä työllä.

Rotupuheet jätän muille, mutta periaatteessa näin. Huomautan kuitenkin, että vaikka kansallisuus itsessään on yhdentekevä asia, se usein korreloi voimakkaasti näiden merkityksellisten asioiden kanssa.

Jos Hommasta halutaan yhteiskunnallisesti vahva liike, on teidän paras lopettaa rasismin ja maahanmuuttopolitiikan kritisoinnin sotkeminen. Normaalit ihmiset joilla on ystäviä monesta eri kulttuurista pitävät tietysti monikulttuurisuutta lähtökohtaisesti hyvänä asiana.

Minä tuskin olen ainoa tänne kirjoittava normaali ihminen, jolla on ystäviä monista eri kulttuureista, ja joka ei silti pidä nykyisenkaltaista monikulttuurisuutta hyvänä asiana.

Heille pitää kertoa mikä maahanmuuttopolitiikassa on pielessä ja mitä ongelmia siitä seuraa, eikä toitottaa jotain älytöntä monikulttuurisuuden vastustusta. Jälkimmäinen saa vain hommalaiset vaikuttamaan peräkylän rasisteilta, jotka eivät tunne yhtään ulkomaalaista ja pelkäävät kaikkea erilaista kauheasti.

Tämän toki allekirjoitan. Jäitä kannattaa pitää aina siellä foliohatun alla.

[SSampsa]

Monien toisistaan paljon poikkeavin kulttuurien rauhanomainen rinnakkaiselo on utopiaa. Kyllä minä ainakin haluan, että lähelläni olevat ihmiset tunnustavat suurinpiirtein samanlaista kulttuuria kuin minä.

"pelko, rasismi, jämähtänyt takapajula, peräkylän rasisti..."

Anteeksi, mutta minä en pysty enää ottamaan tosissaan mitään tekstiä, joka käsittää tuollasia nokkeilia ja innovatiivisia ilmaisuja.

[Marjapussi]

Arvoisan Petruksen mielipiteet ovat hyvin samankaltaisia kuin omanikin ja tottakai Jussinkin ovat erittäin hyvin perusteluja "monikulttuuriudesta". Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että on erittäin epätodennäköistä vaikkapa Somaliasta tai Afganistanista saapuvan jonkun erityisosaajan, jonka paikkaa nykyinen saatavilla oleva suomalainen työvoima ei pystyisi korvaamaan.

[Roope]

Monilla sekoittuu monikulttuurisuus, monikultturismi ja kulttuurirelativismi. Eiköhän täällä yleensä vastusteta lähinnä kahta jälkimäistä, mutta yleisessä kielenkäytössä niistä käytetään hämäävästi termiä monikulttuurisuus (vrt. iskulause "monikulttuurisuus on rikkautta", kun halutaan perustella sosiaalimaahanmuuton lisäämistä).

Minulle monikulttuurisuus (monialakulttuurisuus?) ei yleensä sinänsä ole hyvä tai paha asia, se vain on. Kuitenkin monikulttuurisuuden itsetarkoituksellinen tavoitteleminen ja etenkin suomalaisuuden halveksuminen ja mitätöinti aikaansaa mielestäni lähinnä huonoja seurauksia, joten sellaista vastustan.

Homman perusidea, ongelmia aiheuttavan yhteiskunnan rahoittaman maahanmuuttopolitiikan vastustaminen on siis hyvä asia. Mutta siihen on yliyksinkertaistaen sotkettu monikulttuurisuuden vastustus yleensä. Ja sehän taas alkaa olla ihan suoraa rasismia - luin esim. Lontoo-ketjusta, kuinka ihmiset pelkäsivät kadulla käveleviä eri värisiä ihmisiä, jotka sitten tulivat ystävällisesti kysymään voivatko jotenkin auttaa.

Mistä päästäänkin monikulttuurisuuden ja rasismin määritelmiin. Tuo kuvaamasi esimerkki ei ainakaan ole rasismia, vaan ennakkoluuloisuutta, mahdollisesti liioiteltua sellaista, mutta vieraassa ympäristössä ymmärrettävää.

En tiedä miksi kutsutaan sellaista asennetta, että ihmisen pitäisi olla täysin vapaa ennakkoluuloista ja -käsityksistä. Ennakkoluuloja voi purkaa tai tarkentaa tiedon ja kokemuksen kautta, mutta vaatimus ennakkokäsitysten mitätöinnistä jo ennen tietoa tai kokemusta on jonkinlaista ylimielisyyttä tai jeesustelua.

[M.]

Wikipedian artikkeli käsittee varsin hyvin monikulttuurisuuden kritiikkiä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Criticism_of_multiculturalism

[Mika.H]

Olen hieman lueskellut näitä juttuja ja vaikuttaa siltä että osalla jengistä täällä on melko pahasti puurot ja vellit sekaisin.

oletko muuten huomannut, että täällä arvostellaan myös valtion toimintaa, epäpäteviä virkamiehiä, valehtelua, asioiden tahallista vääristämistä ymym?

mutta kuten kaikissa muissakin paikoissa, joissa keskusteluun osallistuu yli yksi ihminen, keskustelun taso ei (aina) ole täydellistä.

ole hyvä ja nosta keskustelun tasoa!

[metsämies]

Minun mielestä tämä oli paras keskustelunaloitus pitkään aikaan. Vaikka itse vähän pelkäänkin monikulttuuria ála Ranska tai Ruotsi, niin näen sen asiana jota ei tulisi kovin painokkaasti estää mutta ei myöskään järjestää. Ja tämä toteutetaan parhaiten turhan turvapaikkaturismin karsimisena.

[Petrus Pennanen]

http://www.halla-aho.com/scripta/yhteiskunta_x.html

Juu luin tämän, pointtina lähinnä se että ei-valkoiset tekevät esim. Yhdysvalloissa ja Kanadassa suurimman osan rikoksista. Tätä sitten käytetiin perusteena sille että "monikulttuurisuus" ei voi toimia.

Tämä on juuri sitä puurojen ja vellien sotkemista mistä puhuin.

Nykyajan ihmisille monikulttuurisuus on lähtökohtaisesti positiivinen asia. Kuten mainitsin, se tarkoittaa että on valinnanvaraa sosiaalisen elämän, kulttuurin ja ravinnon suhteen. Ei tarvitse joka ilta istua samanlaisessa baarissa juomassa koffia ja puhua lätkästä, vaan voi välillä mennä vaikka iranilaisen pyörittämään baariin polttamaan shishaa ja puhumaan Bangaloren high-tech alueen kuulumisista intialaisen kaverin kanssa.

Halla-aho taas käyttää monikulttuurisuutta terminä, joka kertoo että maassa asuu rikoksia tekeviä mustia ja muslimeja. Tällä perusteella sitten ollaan "mokukriittisiä", mikä kuulostaa siltä että halutaan estää monikulttuuristuminen yleensä.

Toisin kuin Halla-aho implikoi "monikulttuurisuus" ei tarkoita mustia ja muslimeja. Se tarkoittaa että on olemassa useampia kulttuureja, jotka voivat koostua ihan mistä tahansa väestöryhmistä. Esim. Sveitsi on monikulttuurinen maa jossa on neljä virallista kieltä. Siellä käsitttääkseni rikostilastot ovat maltillisia. Halla-aho kertoi rikostilastoja Amerikasta, mutta unohti mainita sen perusasian että maailman menestyneimmät maat kuten USA ovat menestyneet nimenomaan sen vuoksi, että he ottavat maahan lahjakasta porukkaa töihin riippumatta ihonväristä tai synnyinmaasta.

Monikulttuurisuus on siis välttämättömyys ja lähtökohta menestyvän yhteiskunnan luomiselle, ja sen vastustaminen sinänsä on absurdia. Maahanmuuton ongelmien välttämiseksi on tärkeää että maahan päästetään YKSILÖITÄ, jotka tuottavat positiivisen kontribuution yhteiskuntaan (eli pääsevät sinne omilla ansioillaan tekemään arvokasta työtä), eikä sellaisia yksilöitä jotka tulevat muiden elätettäväksi tekemään rikoksia. Ihmiset ovat kun ovat yksilöitä, ja joka rodusta ja maasta löytyy porukkaa joka lähtöön.

Jos Hommalaiset keskittyvät nykyisten maahanmuuttokäytäntöjen korjaamiseen on tulos huomattavasti parempi kuin rasismipohjaisela monikulttuurisuuden vastustamisella.

[Terhon puolesta]

Hyvä keskustelunavaus.

Monilla sekoittuu monikulttuurisuus, monikultturismi ja kulttuurirelativismi. Eiköhän täällä yleensä vastusteta lähinnä kahta jälkimäistä

Minä en vastusta kulttuurirelativismia, koska samalla kieltäisin mahdollisuuden, että jossain muussa kulttuurissa voi olla jotain, joka Suomessa tulkitaan vääräksi, mutta josta objektiivisesti tarkastellen voisi olla Suomelle ja suomalaisille hyötyä.

Onhan Suomeen aikojen saatossa tullut ties millaisia vaikutteita, jotka nykyään arvotetaan positiivisesti, mutta joita muinoin on pidetty kielteisinä.

[M.]

Nykyajan ihmisille monikulttuurisuus on lähtökohtaisesti positiivinen asia. Kuten mainitsin, se tarkoittaa että on valinnanvaraa sosiaalisen elämän, kulttuurin ja ravinnon suhteen. Ei tarvitse joka ilta istua samanlaisessa baarissa juomassa koffia ja puhua lätkästä, vaan voi välillä mennä vaikka iranilaisen pyörittämään baariin polttamaan shishaa ja puhumaan Bangaloren high-tech alueen kuulumisista intialaisen kaverin kanssa.

Jos tutustuisit tarkemmin siihen mitä ja miksi monikulttuurisuus on kritiikin kohteena, ymmärtäisit, että kyse ei ole tästä. Monikulttuurisuuden kritiikissä on pikemminkin kyse tästä:

the feminist and political theorist Susan Okin argues that a concern for the preservation of cultural diversity should not overshadow the discriminatory nature of gender roles in many traditional minority cultures, that, at the very least, "culture" should not be used as an excuse for rolling back the women's rights movement.

http://en.wikipedia.org/wiki/Criticism_of_multiculturalism

[Ernst]

Toisin kuin Halla-aho implikoi "monikulttuurisuus" ei tarkoita mustia ja muslimeja. Se tarkoittaa että on olemassa useampia kulttuureja, jotka voivat koostua ihan mistä tahansa väestöryhmistä.

Monikulttuurisuus-nimikkeellä suomalaisille yritetään tarjota mukamas vääjäämätöntä mustien ja muslimien laajamittaista maahanmuuttoa. En ole huomannut, että monikulttuurisuustapahtumissa olisi esitelty esimerkiksi saksalaista tai mainitsemaasi sveitsiläistä kulttuuria.

[Petrus Pennanen]

Monikulttuurisuus siinä merkityksessä kuin sitä ajavat tarkoittavat ei ole verrattavissa siihen, mitä esimerkiksi Yhdysvalloissa (tai Britanniassa ennen kuin lakattiin edellyttämästä integroitumista) on ollut. Yhdysvaltoihin 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella muuttaneet eurooppalaiset muuttivat työn ja mahdollisuuksien perässä.

Niin tässä onkin menty ehkä ei-työperäistä maahanmuuttoja propagoivien lankaan; he käyttävät monikulttuurisuus-termiä, ja Hommalaiset alkavat vastustaa sitä. Mutta monikulttuurisuus on yleinen termi ja sen vastustaminen sinänsä on järjetöntä. Pitäisi puhua ongelmia tuottavista maahanmuuttokäytännöistä.

Eurooppalaisista, Yhdysvaltain työperäinen maahanmuutto ei mitenkään rajoitu heihin vaan työn perässä muuttaa jatkuvasti väkeä käytännössä kaikista maailman valtioista.

Yhteiskunnan kulttuurinen yhtenäisyys (yleisellä järjellä ymmärretysti, ilman postmodernistista dekonstruktivistista saivartelua) ei sitä paitsi ole mitenkään automaattisesti kurjuuteen ja epädynaamisuuteen tuomitseva tekijä. Japani ja (Etelä-)Korea ovat esimerkkejä varsin mainiosti pärjänneistä ja kulttuurisesti rikkaista yhteiskunnista, jotka ovat luoneet menestyksensä ilman mitään erityisempää sopeutumishaasteisten vieraselementtien systemaattista maahantuontia.

Menneisyydessä yhteinäiskulttuurit ovat menestyneet. Nyt sellaisia on kuitenkin hankala löytää. Japani on yksi monikulttuurisimmista paikoista mitä tiedän. Sieltä löytyy mitä himmeimpiä alakulttuureja. Japani on pitkään vastustanut maahanmuuttoa osin rasistisista syistä, mutta nyt he ovat tilanteessa jossa se ei enää ole mahdollista maan kilpailukyvyn säilyttämiseksi, vaan ulkomaisia työntekijöitä on pakko päästää maahan runsaasti.

Monikulttuurisuus on nykymaailmassa yhteiskunnan menestymisen edellytys.

Nykyeurooppalaisen monikulttuuri-ismin virhe on siinä, että se tekee mahdollisimman monenväristen naamojen näkymisen katukuvassa jotenkin itsessään tavoittelemisen arvoiseksi asiaksi. Foorumilla näitä kysymyksiä on kyllä käsitelty kohtalaisen kattavasti.

Kyllä se on itsessään tavoiteltavaa, koska erilaiset lahjakkaat ihmiset mahdollistavat yhteiskunnan nopeamman kehityksen ja menestyksen. Kysymys on siitä, että kaikki ko. monenväriset naamat ovat tulleet maahan tekemään töitä osana yhteiskuntaa. Monenväristen hankkiminen kantaväestön elätettäväksi ei ole tavoiteltavaa.

[requiem]

Yllä on sanottu jo oikeastaan kaikki tarpeellinen. Kannattaa myös muistaa pahimpien idioottiöyhöttäjien saaneen aivan ansionsa mukaan, toisin sanoen lennon banaanisaarille.

Mielestäni tämän hetken globaalissa länsimaassa ihminen elää sellaisen monikulttuurin keskellä jota ei ole koskaan aikaisemmin maailmassa nähty ja koettu, vaikka maan väestö koostuisikin utopistisesti 100% vain yhdestä kansalaisuudesta ja alkuperästä. Vaatteesi on suunniteltu ja tuotettu kansainvälisen muodin mukaan. Ruokakauppa on täynnä ties mistä tulevaa elintarviketta, hedelmää ja pöperöä. Lempimusiikkisi on mahdollisesti monien erilaisten sekoitusten summa. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälti.

Mutta sitten kun oikein pysähtyy miettimään, niin globaalin monikulttuurin maailma on oikeastaan vain vähentänyt selviä kulttuurieroja maailmasta. Eroaako suomalaisen globaalissa maailmassa kasvaneen nuoren pukeutumis-, ruoka- tai viihdekulttuuri paljoakaan keskiverron eurooppalaisen tai amerikkalaisen nuoren vastaavasta. Henkilökohtaisestikkin olen kasvanut kyseiseen muottiin. Kuitenkin minua harmittaa juuri globaalin sekoituskulttuurin häivyttävän maailmasta erilaisuutta, oikeastaan raja erilaisuudelle pitää hakea aina vain kauempaa ja kauempaa. Ennen riitti mennä naapuripitäjään ja ihmetellä pitäjän omia pyhäpukuja.

Alueellisten perinnekulttuurien ja erilaisuuden katoaminen tulee olemaan suuri menetys, jos näin pääsee tapahtumaan. Kulttuurien jotka ovat kehittyneet satoja, jopa tuhansia vuosia. Siksi suhtaudun kriittisesti monikulttuurin tai sekoituskulttuuriin, kumpaa sanaa sitten haluaa käyttää. Sen sijaan erilaisten kulttuurien luonnollinen ja rauhaisa rinnakkainelo, jota Suomessakin on tapahtunut jo pitkään melkoisen onnistuneesti, on mukava asia.

Toisaalta erilaisten kulttuurien ongelmallinen ja riitaisa rinnakkainelo, jota Suomeenkin ajetaan kovalla vauhdilla, ei itseisarvon tavoin muutu positiiviseksi asiaksi sormia napsauttamalla ja kauniilla korulauseilla. Sosiaalimaahanmuutto nykyisellä volyymillä on yksinkertaisesti huonoa yhteiskuntapolitiikkaa. Huonon politiikan arvostelu on kritiikkiä päättäviä tahoja kohtaan, ei kritiikkiä järjestelmää hyväksikäyttäviä kohtaan. Järjestelmän hyväksikäyttäjät eivät ole luoneet hyväksikäytettävää järjestelmää, sen ovat luoneet aivan eri henkilöt.

Ja vaikka arvostelen oikeutetusti myös järjestelmää hyväksikäyttäviä maahanmuuttajia, ei se ole rasismia. Aivan samaan tapaan arvostelen järjestelmäämme hyväksikäyttäviä suomalaisia, jotka tekevät töitä pimeästi ja nostavat ohessa työmarkkinatukea.

[SSampsa]

Kyllä se on itsessään tavoiteltavaa, koska erilaiset lahjakkaat ihmiset mahdollistavat yhteiskunnan nopeamman kehityksen ja menestyksen. Kysymys on siitä, että kaikki ko. monenväriset naamat ovat tulleet maahan tekemään töitä osana yhteiskuntaa. Monenväristen hankkiminen kantaväestön elätettäväksi ei ole tavoiteltavaa.

Miksi kuvittelet, että lahjakkaat ihmiset eivät voisi olla vain tietyn värisiä? Esim. 100 lahjakasta saksalaista on huonompi kuin 100 eriväristä yhtä lahjakasta ihmistä eri kulttureista?

[Ernst]

Monikulttuurisuus on nykymaailmassa yhteiskunnan menestymisen edellytys.

Perustele.

[Marjapussi]

Jos Hommalaiset keskittyvät nykyisten maahanmuuttokäytäntöjen korjaamiseen on tulos huomattavasti parempi kuin rasismipohjaisela monikulttuurisuuden vastustamisella.

Sinänsä mielenkiintoinen päätelmä. Kannattenee kuitenkin huomioida, että pääosa Hommankaan kirjoittajista ei vastusta kontakteja ulkomaalaisiin tai heidän perusteltua maahanmuuttamistaan. Tunnen ihmisiä useistakin kansallisuuksista, mutta omalla kokemuksellani esimerkiksi papua uusi-guinealainen sopisi paremmin nykyiseen suomalaiseen yhteiskuntaan kuin eräät rauhaarakastavat oikeauskoiset viljelijät ja kalastajat.

[Petrus Pennanen]

Täällä tarkoitetaan monikulttuurisuudella kahta asiaa:

1) Demografista tilannetta, jossa yhteiskunta koostuu useista väestönryhmistä, jotka eivät tunne kuuluvansa osaksi suurempaa kokonaisuutta, joilla ei ole yhteisiä perusarvoja, ja jotka eivät jaa yhtenäistä käyttäytymiskoodia.
2) Politiikkaa, joka joko nimenomaan pyrkii edistämään tällaista hajanaista yhteiskuntaa "monimuotoisuuden edistämisen" nimissä, tai ainakin käytännössä ylläpitämään sitä tukemalla vähemmistöjen kulttuureita eri tavoin ja vaientamalla niitä kohtaan esitetyn kritiikin. Tyypillisesti assimilaatiota pidetään pahana asiana, ja kaikkien vähemmistöihin liittyvien ongelmien katsotaan juontavan juurensa kantaväestön rasismista, jota nähdään joka paikassa.

Tämä onkin se ongelma mistä mainitsin - monikulttuurisuus-termi ei sisänsä tarkoita, etteivät väestöryhmät esim. jakaisi samoja perusarvoja. Monikulttuurisuus voi olla positiivista yhteiseloa, ja sitä vastustava tekee itsestään pellen. Älkää menkö vastapuolen lankaan!

Nokitan Japanilla, joka on häpeämättömän monokulttuurillinen valtio, jonka maahanmuuttopolitiikka on äärimmäisen tiukkaa, mutta joka on kuitenkin rikas ja erittäin innovatiivinen.

Kuten toisessa viestissä mainitsin tämä ei pidä ollenkaan paikaansa. Olen ollut Japanissa 8 kertaa ja se on monIkulttuurisimpia paikkoja joita tiedän. Kyllä, heillä on MENNEISYYDESSÄ ollut erittäin monokulttuurinen yhteiskunta, mutta se on tullut tiensä päähän jo vuosikymmeniä sitten. Japanin maahanmuuttopolitiikkaa joudutaan nyt avaaamaan hädissään, muuten koko saari menee konkurssiin.

Nykymaailmassa yhteiskunta ei voi olla kilpailukykyinen ellei se ole monikulttuurinen.

USA:n maahanmuutto- ja vähemmistöpolitiikka on toki ollut, ja jossain määrin on vieläkin, paljon fiksumpaa kuin eurooppalainen. Jos täällä olisi noudatettu samoja käytäntöjä, tulokset olisivat uskoakseni olleet paljon parempia kuin tämä nykyinen fiasko.

Olen samaa mieltä, orjakauppaa lukuunottamatta

Huomautan kuitenkin, että vaikka kansallisuus itsessään on yhdentekevä asia, se usein korreloi voimakkaasti näiden merkityksellisten asioiden kanssa.

Näin on, mutta tästä korrelaatiosta ei ole apua maahanmuuttotilanteessa kun yksilö voi olla einstein tai sarjamurhaaja rodusta riippumatta. 

[Pöllämystynyt]

Minä ainakin tarkoitan monikulttuurisuudella lähinnä monikultturismia ("multiculturalism") ja sen seurauksia länsimaissa. Kulttuurien määrää en toki ole vähentämässä, vaikka monikultturismia kritisoinkin. Itse asiassa monikultturismi uhkaa vähentää kulttuurien määrää sulauttamalla kulttuureita toisiinsa. Monikultturismi uhkaa myös välittömämmin kulttuurien monimuotoisuutta vähentämällä kulttuurien omaleimaisia piirteitä ja korvaamalla ne ylikansallisilla piirteillä. Monikultturismin kriitikot puolustavat siis kulttuurillisesti rikasta ja monimuotoista maailmaa ja monien kulttuurien säilymistä.

Väite, että joku täällä kannattaisi ääliömäisen homogeenistä yhtenäiskulttuuria, on naurettava. Suomalainen kulttuuri on hyvin monivivahteista, moniarvoista ja vaihtelevaa. Sellaista kulttuuri on ollut "aina", ja sellaisena se myös halutaan säilyttää. Paikalliset omaleimaiset piirteet ja alkuperäinen monimuotoisuus säilyvät vain, jos alkuperäiskulttuuri säilyy.

[Petrus Pennanen]

Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että on erittäin epätodennäköistä vaikkapa Somaliasta tai Afganistanista saapuvan jonkun erityisosaajan, jonka paikkaa nykyinen saatavilla oleva suomalainen työvoima ei pystyisi korvaamaan.

Hmm miten niin? Ko. maissa on varmasti huippuosaajia monella alalla. Esim. Suomen armeija voisi saada sieltä todella ammattitaitoista täydennystä, ravintola- tai kulttuurialasta puhumattakaan.

[Phantasticum]

Olen hieman lueskellut näitä juttuja ja vaikuttaa siltä että osalla jengistä täällä on melko pahasti puurot ja vellit sekaisin...

Kerro lyhyesti, miten itse henkilökohtaisesti määrittelet käsitteen monikulttuurinen ja/tai monikulttuurisuus.

[LW]

Menneisyydessä yhteinäiskulttuurit ovat menestyneet. Nyt sellaisia on kuitenkin hankala löytää. Japani on yksi monikulttuurisimmista paikoista mitä tiedän. Sieltä löytyy mitä himmeimpiä alakulttuureja.

Alakulttuurien olemassaolo ei implikoi eurooppalaistyylistä monikulttuuria, eikä edellytä maahanmuuttoa. Japani on nimenomaan todiste siitä.

Japani on pitkään vastustanut maahanmuuttoa osin rasistisista syistä, mutta nyt he ovat tilanteessa jossa se ei enää ole mahdollista maan kilpailukyvyn säilyttämiseksi, vaan ulkomaisia työntekijöitä on pakko päästää maahan runsaasti.

Monikulttuurisuus on nykymaailmassa yhteiskunnan menestymisen edellytys.

Eli siis Japani on yksi monikulttuurillisimmista paikoista mitä tiedät, mutta jotta se voisi säilyttää kilpailukykynsä, sen täytyy lisätä monikulttuurillisuutta maahanmuuton avulla?

Puurot ja vellit. Japanin täytyy hyvin mahdollisesti avata rajojaan demografisten tekijöiden vuoksi, sillä pitkäaikaisen alhaisen syntyvyyden aikaansaama kehitys todellakin uhkaa sen kilpailukykyä. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä monikulttuurillisuuden kanssa sinänsä. Jos japanilaiset tekisivät jonkin radikaalin läpimurron robotiikan alueella, johon he ovat panostaneet raskaasti jo pitkään, se kelpaisi aivan yhtä hyvin.

Toisekseen, monimuotoisuus itsessään ei takaa ylimääräistä innovatiivisuutta. Ilman yhteistä arvopohjaa ja käyttäytymiskoodia, se helposti johtaa vain tilanteeseen, jossa yhteisöt eristäytyvät toisistaan. Jopa tilanteissa, joissa niiden jäsenet pakotetaan toimimaan yhdessä, ilman yhteistä käyttäytymiskoodia seuraa vääjäämättä väärinkäsityksiä ja ilman yhteistä arvopohjaa molemminpuolista antipatiaa. Tämä ei todellakaan edesauta ideoiden hedelmällistä vaihtoa. Päinvastoin.

Kyllä se on itsessään tavoiteltavaa, koska erilaiset lahjakkaat ihmiset mahdollistavat yhteiskunnan nopeamman kehityksen ja menestyksen. Kysymys on siitä, että kaikki ko. monenväriset naamat ovat tulleet maahan tekemään töitä osana yhteiskuntaa. Monenväristen hankkiminen kantaväestön elätettäväksi ei ole tavoiteltavaa.

Tämä on tiettyyn asteeseen asti hyvä argumentti. Maahanmuutolle avoin yhteiskunta todellakin pystyy imuroimaan muualta maailmasta niitä ihan oikeita huippuosaajia, jos se tarjoaa näille ympäristön, josta nämä pitävät. Valitettavasti Eurooppa, jossa on korkea verotus (puree kovaa suurituloisiin) ja avokätinen sosiaaliturva (jota oikeat ammattilaiset eivät juuri tarvitse), ei ole ollut perinteisesti läheskään yhtä houkutteleva kuin USA, jossa verot ovat matalia ja sosiaaliturva kitsas. Toisekseen, lahjakkaat ihmiset tyypillisesti pystyvät omaksumaan varsin helposti heille vieraan kulttuurin käyttäytymiskoodin ja noudattamaan sen lakeja. Nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on heille lähinnä riippakivi jalassa, sillä se kohtelee heitä etnisen ryhmänsä jäseninä eikä yksilöinä, ja hellimällä sen veltompia ja rikollisempia yksilöitä se saa heidätkin helposti näyttämään pahalta.

[stadilainen]

Petrus on trolli. Nämä asiat on käsitelty jo 100 kertaa, eikä se muutu siitä miksikään että joku petrus tulee haastamaan typeriin väittelyihin mokuttamisesta.

[reino]

Petrus Pennanen on nyt vähän rakentanut olkiukkoa itselleen Homman oletusta monikulttuuripelosta.

Ymmärrät ehkä paremmin, jos asia esitetään niin, että useimmille hommafoorumilaisille

monikulttuuri = ylhäältä päin pakotettu, totalitaristinen monikultturismi-ideologia, jonka mukaan Suomi on keinotekoisesti muutettava "monikulttuuriseksi" (vaikka se on aina ollut monikulttuurinen) tuomalla tänne mahdollisimman paljon ylijäämäväestöä kehitysmaista.

Ai niin: tervetuloa foorumille.

Relaa.

[TH]

Petrus, olen jossain määrin samaa mieltä kanssasi, mutta kirjoituksesi sisältää valtavasti olkinukkeja. Yhteiskunnan kulttuurinen homogeenisyys ei estä kielten, ruokakulttuurin, pukeutumisen jne. monimuotoisuutta. Tuollainen monimuotoisuus on suurten kaupunkien normaali ominaisuus. On myös huomattava, että monikulttuurisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea tyypillisestä länsimaalaisesta kulttuurisesti ja/tai rodullisesti poikkeavien ihmisten määrän lisäämistä yhteiskunnassa. Esimerkiksi saksalaisten muutto Suomeen ei edusta monikulttuurisuutta.

Monella tapaa koko monikulttuurin käsite ja "monikulttuurisuus on rikkautta" -tyyppiset fraasit on luotu torjumaan sitä kiistatonta havaintoa, että tiettyjen maahanmuuttaja- ja vähemmistöryhmien vaikutus koetaan valtaväestön keskuudessa kaikkea muuta kuin rikkautena. Toisaalta monet tuntuvat uskovan, ilman mitään todistusaineistoa, että nämä takapajuiset maahanmuuttajakulttuurit omaksuvat nopeasti länsimaisen moraalin ja tapakulttuurin ja saavuttavat normaalin koulutus- ja tulotason. Francis Fukuyama sanoo tästä hyvin, että "cultural diversity was seen as a kind of ornament to liberal pluralism that would provide ethnic food, colourful dress and traces of distinctive historical traditions to societies often seen as numbingly conformist and homogeneous". Mutta entä jos nuo vähemmistökulttuurit eivät haluakaan omaksua liberaaleja länsimaisia arvoja? Entä jos monikulttuurisuus ei ilmenekään vain etnisinä ravintoloina? Entä jos nämä ihmisryhmät länsimaihin muutettuaan monistavat täällä epädemokraattisten, uskonnollisesti konservatiivisten ja taloudellisesti jälkeenjääneiden alkuperämaidensa normit ja tapakulttuurin? Mitä tapahtuu, kun kokonaiset kaupungit ja alueet Euroopassa päätyvät länsimaiden lakeihin, tapoihin ja historiaan välinpitämättömästi tai vihamielisesti suhtautuvien maahanmuuttajakulttuurien käsiin? Voiko liberaali demokraattinen projekti jatkua silloin?

Se, että väität monokulttuurisia maita jämähtäneiksi takapajuloiksi samalla, kun kuvaat monikulttuurisia yhteiskuntia vahvemmiksi, innovatiivisemmiksi, menestyvämmiksi ja mukavammiksi, ilmentää melkoista todistusaineiston "cherry pickingiä". Entä jos käytetään monokulttuurisesta maasta esimerkkinä Japania ja monikultturisesta jotakin kolmannen maailman persläpeä, jossa sata heimoa kurkuttaa toisiaan? Kumpi on parempi? Yhdysvaltojen monikulttuurisuuden kuvauksessakin olet kovin valikoiva. Miksi et puhu white flightista, eräiden ryhmien suuresta köyhyydestä, kouluttamattomuudesta ja rikollisuudesta tai koko kulttuurin hysteerisyydestä rotuasioiden suhteen? Rodullisen heterogeenisyyden vaikutuksesta amerikkalaiseen yhteiskuntaan suosittelen lukemaan Robert D. Putnamin artikkelin E Pluribus Unum: Diversity and Community in the Twenty-first Century. Putnam havaitsi tutkimuksissaan, että yhteisön rodullisen heterogeenisyyden lisääntyessä seurauksena on muun muassa seuraavaa:

• Lower confidence in local government, local leaders and the local news media.


• Lower political efficacy – that is, confidence in their own influence.


• Lower frequency of registering to vote, but more interest and knowledge about politics and more participation in protest marches and social reform groups.


• Less expectation that others will cooperate to solve dilemmas of collective action (e.g., voluntary conservation to ease a water or energy shortage).


• Less likelihood of working on a community project.


• Lower likelihood of giving to charity or volunteering.


• Fewer close friends and confidants.


• Less happiness and lower perceived quality of life.


• More time spent watching television and more agreement that 'television is my most important form of entertainment'

Ei siis ole ihme, että USA:ssa asuma-alueilla on taipumuksena segregoitua rodullisesti. Ihmiset haluavat olla itsensä kaltaisten seurassa kaikesta monikulttuuripropagandasta huolimatta.

[Petrus Pennanen]

Jos tutustuisit tarkemmin siihen mitä ja miksi monikulttuurisuus on kritiikin kohteena, ymmärtäisit, että kyse ei ole tästä. Monikulttuurisuuden kritiikissä on pikemminkin kyse tästä:

the feminist and political theorist Susan Okin argues that a concern for the preservation of cultural diversity should not overshadow the discriminatory nature of gender roles in many traditional minority cultures, that, at the very least, "culture" should not be used as an excuse for rolling back the women's rights movement.

Juu ei tässä mitään epäselvää. Pointtini oli että kannattaa käyttää viestinnässä selkeitä termejä, muuten menee metsään. Esim. lainauksesi suhteen vastustan ihmisoikeuksien loukkaamista väestöryhmästä riippumatta ja kannatan ihmisoikeusloukkauksia tekevien kansalaisten tasavertaista kohtelua. En vastusta monikulttuuria, koska se on yleinen termi joka tarkoittaa paljon muuta kuin "ihmisoikeuksien polkemisen salliminen kulttuuritoleranssin nimissä".

[Marjapussi]

Esim. Suomen armeija voisi saada sieltä todella ammattitaitoista täydennystä.

Jostain syystä en kykene uskomaan näiden lisäarvontuojien "isänmaallisten turvapaikanhakijoiden" kykenevän täysipainoisesti puolustamaan uutta sosiaaliturvamaataan. Olisi väärin nykyisiä suomalaisia kohtaan joutumaan varmistamaan linjan itään sekä selkänsä taakse.