SISÄASIAINMINISTERIÖ: Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan

[kohmelo]

SISÄASIAINMINISTERIÖ:
Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan
Kehitysehdotuksia ja pohjoismaista vertailua

Hallitus päätti hallituskauden puolivälitarkastelussaan 24.2.2009, että kevään 2009 aikana laaditaan Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskeva selvitys, jonka pohjalta hyväksytään tarvittavat toimenpiteet vuoden 2009 aikana. Sisäasiainministeriö asetti 31.3.2009 turvapaikkaa koskevan selvityshankkeen, jonka tarkoituksena on arvioida Suomen turvapaikkapolitiikkaa hallituksen puolivälitarkasteluasiakirjan toimeksiannon mukaisesti ja laatia turvapaikkapolitiikkaa koskeva selvitys toimenpide-ehdotuksineen.

Selvitys Sisäasiainministeriön sivuilla:
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2fcbeaf321fa9534c22575c90025d031/$file/nakokulmia_turvapaikkapolitiikkaan_020609.pdf

Amnestyn kannanotto turvapaikkapoliittiseen selvitykseen   

Amnesty katsoo, että osa sisäasiainministeriön turvapaikkapoliittisen selvitysraportin ehdotuksista voi heikentää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

http://www.amnesty.fi/mita-teemme/teemat/pakolaiset-ja-siirtolaiset/kannanotto-turvapaikkapoliittisesta-selvityksesta/files/kannari%20tp-poliittisesta%20selvityksesta%205.6.09.pdf/attachment_download/attachedFile

Ev.Lut Mamu tiedote:

Sisäministeriön teettämä selvitys sisältää ehdotuksia, jotka toteutuessaan voivat johtaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikkenemiseen, toteaa Amnestyn Suomen osasto. Selvityksen tarkoitukseksi oli määritelty niiden tekijöiden karsiminen lainsäädännöstä ja käytännöistä, jotka "houkuttelevat perusteettoman turvapaikkahakemuksen jättäjiä Suomeen". Amnestyn mielestä esim. Dublin-menettelyjen nopeuttaminen entisestään ja palautusten tehostaminen Irakiin, Afganistaniin ja Somalimaahan ovat hyvin kyseenalaisia ehdotuksia, joissa
ihmisten oikeusturva sekä suojelun saanti vaarantuu.

http://www.evl.fi/kkh/to/m_muutt/Tiedote_kesakuu_2009.pdf

[kohmelo]

Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan, Tilastoja

Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa 2006–2008, 1.1–30.4.2009
vuosi 2006 /2007 2008 1.1.–30.4.2009
Suomi 2324 / 1505 / 4035 / 1822
Ruotsi 24322/ 36207 / 24353 / 6605
Norja 5320 / 6528 / 14431 / 5027
Tanska 1960 / 2246 / 2380 / 591*
*1.1.-28.2.2009

Suurimmat hakijaryhmät Pohjoismaissa 2008

Suomi
1. Irak (1 255)
2. Somalia (1 182)
3. Afganistan (254)
4. Venäjä (209)
5. Serbia (172)
Ruotsi
1. Irak (6 083)
2. Somalia (3 361)
3. Serbia (1 989)
4. Kansalaisuudettomat (1051)
5. Venäjä (933)
Norja
1. Irak (1 085)
2. Eritrea (1 806)
3. Afganistan (1 371)
4. Somalia (1 293)
5. Venäjä (1 085)
3. Afganistan (1 371)
4. Somalia (1 293)
5. Venäjä (1 085)
Tanska
1. Irak (563)
2. Afganistan (418)
3. Iran (196)
4. Venäjä (183)
5. Kansalaisuudettomat palestiinalaiset (91)


Ilman huoltajaa olevat alaikäiset turvapaikanhakijat 2006–2008
Maa/vuosi 2006 2007 2008
Suomi 108 98 706
Ruotsi 820 1264 1510
Norja 349 403 1374
Tanska 107 93 297

Myönteiset turvapaikkapäätökset ja kiintiöpakolaiset Pohjoismaissa 2006–2008
Suomi
Päätös/vuosi 2006 2007 2008
Pakolaisasema 38 68 89
Suojelun tarve 85 496 484
Ole inhimillinen syy 163 228 149
Ole perheenjäsen 33 38 25
Ole tilapäinen 299 30 38
Kiintiöpakolaiset 676 723 737
Myönteiset yhteensä 1294 1583 1522

Ruotsi
Päätös/vuosi 2006 2007 2008
Pakolaisasema 963 1 113 1 934
Suojelun tarve 3 728 10 208 5 278
Erityisetmyksilölliset olosuhteet 3657 3938 1571
Muu oleskelulupa 15122 1310 245
Kiintiöpakolaiset 1626 1845 2209
Myönteiset yhteensä 25096 18414 11237

Norja
Päätös/vuosi 2006 2007 2008
Pakolaisasema 521 1 051 1 102
Oleskelulupa muun kansainvälisen suojelun
tai humanitaaristen syiden takia 1685 3445 2605
Kiintiöpakolaiset 992 1350 910
Myönteiset yhteensä* 3198 5846 4617

Tanska
Päätös/vuosi 2006 2007 2008
Pakolaisasema 201 98 313
Suojelun tarve 107 443 366
Humanitaariset syyt 216 223 *
Muu oleskelulupa 41 42 *
Kiintiöpakolaiset 530 472 *
Myönteiset yhteensä 1095 1278 1441
* Vuosi 2008 ilmoitettu humanitääriset+muu+kiintiöp. yht 762

Afganistanilaiset turvapaikanhakijat vuosina 2006–2008
Vastaanottajamaa/vuosi 2006 2007 2008
Suomi 97 96 254
Ruotsi 594 609 784
Norja 224 234 1371
Tanska 127 144 418

Irakilaiset turvapaikanhakijat vuosina 2006–2008
Vastaanottajamaa/vuosi 2006 2007 2008
Suomi 225 327 1255
Ruotsi 8951 18559 6083
Norja 1002 1227 3138
Tanska 519 1071 563

Somalialaiset turvapaikanhakijat vuosina 2006–2008
Vastaanottajamaa/vuosi 2006 2007 2008
Suomi 92 82 1181
Ruotsi 1066 3349 3361
Norja 632 187 1293
Tanska 58 37 58

Pohjoismaista vapaaehtoisesti palanneet ja palautetut vuosina 2006-2008

Afganistan
Vapaaehtoinen paluu 2006 2007 2008 | Palauttaminen 2006 2007 2008
Suomi 2 7 0 | 0 3 3
Ruotsi 59 71 73 | 1 5 28
Norja 45 32 13 | 73 133 47
Tanska 20 31 192 | 17 12 9
Yhteensä 126 141 278 | 91 153 87

Irak Vapaaehtoinen paluu 2006 2007 2008 |  Palauttaminen 2006 2007 2008

Suomi 2 3 2 |  0 0 0
Ruotsi 255 1165 2204 | 25 19 81
Norja 44 44 86 | 9 7 15
Tanska 30 286 631 | 2 7 12
Yhteensä 331 1498 2923 | 36 33 108

Somalia Vapaaehtoinen paluu 2006 2007 2008 | Palauttaminen 2006 2007 2008
Suomi 1 0 0 | 2 0 0
Ruotsi 38 97 188 | 1 4 3
Norja 9 0 1 | 21 7 2
Tanska 88 49 64 | 2 1 1
Yhteensä 136 146 153 | 26 12 6

EDIT: Typoja

[conlib]

Tässä huomataan että tanskalla on järkevin politiikka asiassa. Sääli että muut Pohjoismaat ovat niin sinisilmäisiä. Oikeastaan hävettää niiden puolesta!

[kohmelo]

Lisää dokumentin ruotimista. Keräsin turvapaikkapolitiikan linjauksesta irrallisia kohtia tänne:

2.1 Linjataan turvapaikkapolitiikkaa

2.1.1 Seurataan toisten EU-valtioiden ja etenkin Pohjoismaiden turvapaikkapolitiikan ja päätöksenteon kehittymistä ja
arvioidaan säännöllisesti Suomen politiikan ja
päätöslinjausten muutostarvetta

Koko EU:n turvapaikkalainsäädäntö sitoo vain Suomea ja Ruotsia, Tanskaa
osittain, Norjaa ei lainkaan.

2.1.2 Sidotaan turvapaikanhakijan työnteko-oikeus henkilöllisyyden selvittämiseen

Valtaosa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista ei esitä kirjallista todistusta
henkilöllisyydestään. Ongelma on sama myös muualla Euroopassa. Asiakirjojen puute
voi johtua kotimaan epäselvistä olosuhteista, mutta usein asiakirjat hävitetään ennen maahantuloa matkoja järjestävien salakuljettajien ohjeiden mukaan.

Työnteko-oikeuden perusedellytyksenä tulisi olla, että hakija pystyy todistamaan
henkilöllisyytensä. Jos henkilöllisyyden todistaminen asiakirjoin on kuitenkin
mahdotonta, riittäisi, että hakija tekisi yhteistyötä ja edesauttaisi henkilöllisyytensä selvittämisessä. Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto valmistelee asiaa koskevan ulkomaalaislain muutoksen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syyskaudella 2009.

2.1.3 Valmistellaan ulkomaalaislain muutokset iän
selvittämisestä lääketieteellisesti ja yhtenäistetään
tutkimustuloksista johtuvat käytänteet

Ikätutkimusten avulla pyritään lääketieteellisesti osoittamaan selvästi täysi-ikäiset henkilöt. Ulkomaalaislaissa tai muussa kansallisessa lainsäädännössä ei ole säännöksiä ikätutkimuksista, niihin liittyvistä toimivaltuuksista, tutkimusten suorittamisesta eikä niiden oikeusvaikutuksista ja oikeusturvanäkökohdista. Myös käytänteet niiden tekemisessä ovat vaihdelleet. Toukokuussa 2009 antamassaan lausunnossa eduskunnan apulaisoikeusasiamies on katsonut, että asiasta olisi tarpeen säätää lailla.

Ikä on osa henkilöllisyyttä. Kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupaa hakevan henkilöllisyyden selvittää poliisi tai rajavartiolaitos. Maahanmuuttovirasto voi pitää tarpeellisena ikätutkimuksen tekemistä turvapaikka-asian käsittelyn myöhemmässä vaiheessa.

Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa tehdään turvapaikanhakijoiden lääketieteellistä
ikätutkimusta. Ainoastaan Norjalla on asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Ruotsissa
lääketieteellisten ikätutkimusten määrä on laskenut huomattavasti, koska niiden
tieteellistä todistusvoimaa ei pidetä riittävänä ja niiden tekeminen pidentää
turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja.

2.1.4 Lisätään kielianalyysien käyttöä

Suomessa on tarpeen tehdä entistä enemmän kielianalyysejä turvapaikanhakijoiden
kotimaan ja -paikan selvittämiseksi. Esimerkiksi Irakin eri osien erilaisen
turvallisuustilanteen vuoksi kielianalyysillä voi olla suuri merkitys irakilaisten
turvapaikkahakemuksia ratkaistaessa.

Muissa Pohjoismaissa kielianalyysejä on käytetty Suomea enemmän, vaikka tehtyjen
testien määrät vaihtelevatkin suuresti.

2.1.5 Arvioidaan turvapaikanhakijoille annettavan
toimeentulotuen mahdollista vetovaikutusta ja selvitetään
tuen antamista hyödykkeinä

Turvapaikanhakijoille annettavat etuudet vaihtelevat eri Euroopan maissa, mikä
vaikuttaa hakijoiden haluun liikkua maasta toiseen. Arvellaan, että
valuuttakurssimuutosten vuoksi Suomesta on viime aikoina tullut entistä
houkuttelevampi kohdevaltio myös suhteessa Ruotsiin.

[kohmelo]

Ehdotuksia turvapaikkaprosessin tehostamiseen

2.2 Tehostetaan turvapaikkaprosessia

2.2.1 Keskitetään hallintoa

Maahanmuuttoasioiden asiantuntemus on tarpeen keskittää tietyille maantieteellisille alueille, joita olisivat ainakin pääkaupunkiseutu, Saimaan seutu, Oulun seutu ja Turunseutu...

...Turvapaikkaa voi Suomessa hakea rajanylityspaikkojen lisäksi kaikissa poliisin
toimipisteissä. Nykyisin valtaosa hakemuksista tehdään sisämaassa. Sisämaassa tavatut turvapaikanhakijat tulisi jatkossa ohjata pienistä poliisin toimipisteistä jättämään hakemuksensa poliisilaitoksille, joilla on turvapaikkatutkinnan erityisasiantuntemusta...

2.2.2 Nopeutetaan Dublin-menettelyä

Dublin-päätöksentekoa nopeutetaan kuulemalla hakijaa turvapaikkatutkinnassa vain
Dublin-päätöksenteossa tarvittavilta osin, kun Eurodac-sormenjälkiosuman perusteella on todennäköistä, että vastuu turvapaikka-asian käsittelystä kuuluu toisellejäsenvaltiolle...

Poliisin resursseja on lisättävä, koska kasvaneet turvapaikanhakijamäärät ovat
ruuhkauttaneet turvapaikkatutkinnan. Nopea turvapaikkatutkinta on edellytys nopealle päätöksenteolle.

2.2.3 Lisätään hallinto-oikeuksien resursseja kansainvälistä
suojelua koskevien valitusten käsittelemisessä

Viime kuukausien turvapaikanhakijamäärien kasvu näkyy valitustapausten
lisääntymisenä vasta myöhemmin. Nykyresursseilla Helsingin hallinto-oikeuden
käsittelyaikojen arvioidaan venyvän huomattavasti nykyisestä vajaasta vuodesta.

2.2.4 Lisätään tulkkaus-, oikeusapu- ja edustajaresursseja

Hakijamäärien kasvun myötä tehokkaasta turvapaikkapuhuttelujen järjestämisestä on
tullut yksi tärkeä käsittelyn nopeuteen vaikuttava tekijä, koska puhuttelutilanteisiin on saatava yhtä aikaa paikalle useita henkilöitä.

2.2.5 Vahvistetaan teknisiä valmiuksia

Maahanmuuttovirastoon, rajavartiolaitokselle, poliisille, vastaanottokeskuksiin ja
tulkkikeskuksiin on saatava lisää etäpuhutteluvalmiuksia ja -tiloja.

2.2.6 Esitetään turvapaikkatutkintaan ja -päätöksentekoon
arviomäärärahaa

Turvapaikkatutkinnan ja -päätöksenteon määrärahojen on perustuttava hakijamääriin.
Vastaavalla tavalla kuin turvapaikanhakijoiden vastaanotossa, arviomääräraha turvaisi joustavan prosessin, kun hakijamäärät muuttuvat. Näin vältettäisiin päätöksenteon ruuhkautuminen määrien yhtäkkiä kasvaessa.

2.2.7 Korotetaan kunnille maksettavia korvauksia

Vastaanottokeskusta ei ole tarkoitettu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden majoituspaikaksi. Majoittumisesta vastaanottokeskukseen aiheutuu enemmän kustannuksia kuin kuntaan sijoittumisesta.

2.2.8 Otetaan huomioon Accenturen ehdottamat
turvapaikkaprosessin ruuhkanpurun tehostamiskeinot

Maahanmuuttovirasto on teettänyt liikkeenjohdon konsultoinnin palveluyritys
Accenturella turvapaikkaprosessin ruuhkanpurun keinoja koskevan selvityksen3.
Loppukevään 2009 aikana Accenture on selvittänyt turvapaikkaprosessin pullonkauloja
hakemuksen jättämisestä aina valitusviranomaisen päätökseen ja mahdolliseen maasta
poistamiseen saakka.

[conlib]

Eikö Suomessakin siirrytä kohta testaamaan oikeata ikää ja sukulaisuussuhteita? Näin ainakin oli uutisissa yhtenä päivänä. Toivottavasti tämä tapahtuu pian.

[Mika.H]

noniin..

jos nyt toimitaan nyt tuon paperin mukaan niin ongelmamme onkin kohta hieman pienempi.

tuossa raportissa kun on ne keinot millä tilanne saadaan taas normalisoitua.

nyt sitten vaan vaatimusta peliin, että toimitaan juuri noin!!!

[kohmelo]

ikämäärityksestä:

3.7.4 Pohjoismaista vertailua

Norjan nykyinen ulkomaalaislaki sisältää säännöksen (37 § g), jonka mukaan
epävarmoissa tapauksissa alaikäistä hakijaa voidaan pyytää osallistumaan
lääketieteelliseen tutkimukseen.

Vuonna 2008 Norjaan tuli 1374 alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista valtaosa ilmoitti iäkseen 15-17 -vuotta. Arviolta viidesosan kohdalla nähtiin tarpeelliseksi selvittää annettu ikä uudelleen. Valitustuomioistuimet ovat kumonneet joitakin lääketieteellisen ikätutkimuksen tuloksia.

Ruotsissa lääketieteellisistä ikätutkimuksista ei ole säädöksiä laissa.
Migrationsverketilla on käytössä sisäinen ohjeistus iän selvittämiseen. Ohjeistus
mainitsee laajennetun iän selvittämisprosessin, jonka metodit sisältävät muun muassa ranteesta tehtävän luustoikätutkimuksen ja hampaistotutkimuksen.

Käytännössä Migrationsverket ei kuitenkaan enää nykyisin tee ilman huoltajaa oleville alaikäisille turvapaikanhakijoille lääketieteellisiä ikätutkimuksia, koska niiden tieteellistä todistusvoimaa ei pidetä riittävänä ja niiden tekeminen pidentää turvapaikkahakemuksen käsittelyaikoja.

Tanskassa lääketieteellisestä iän selvityksestä ei säädellä lailla. Mikäli henkilön ulkoinen olemus ei vastaa annettua ikää, iän selvittäminen tapahtuu
oikeuslääketieteellisen instituutin (Retsmedicinsk Institut) tekemän iänmäärityksen ja oikeuslääkärineuvoston (Retslægerådet) päätelmän perusteella. Iän selvittäminen tarkoittaa kyseisen henkilön fyysistä arvioimista, minkä lisäksi otetaan röntgenkuvat hänen ranneluistaan ja hampaistaan.

Vuonna 2008 alaikäisiä ilman huoltajaa olevia turvapaikanhakijoita tuli kaikkiaan 297. Samana aikana tehtiin 52 lääketieteellistä ikätutkimusta. Noin 70 prosentissa
tapauksissa tutkitun arvioidaan olevan 18 vuotta tai sitä vanhempi.

[Aslakki56]

http://www.ment.se/node/9278
Tätä emme halua!