2017-06-08 Suomen Perusta: Maahanmuutto– talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu

[qwerty]

PDF, 85 sivua

Esipuhe

Laajamittaista maahanmuuttoa perustellaan usein väittämillä kuten "meidän tulee auttaa", "Suomi tarvitsee maahanmuuttoa" ja "eihän tulijavirtoihin voi vaikuttaa". Tässä puheenvuorossa Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren tarttuu väitteeseen siitä, tarvitseeko Suomi maahanmuuttoa.

Suomen Perusta -ajatuspaja on tutkinut paljon maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia ja professori Viren jatkaa nyt keskustelua maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Parantaako vai heikentääkö maahanmuutto taloudellista huoltosuhdetta? Mistä edes puhumme, kun keskustelemme huoltosuhteesta? Paranevatko tiettyjen maahanmuuttajaryhmien heikot työllisyysasteet ajan myötä? Mikä vaikutus maahanmuuton myötä tapahtuvalla työvoiman tarjonnan kasvulla on taas palkkoihin ja työmarkkinoihin – entä talouden pääomavaltaisuuteen ja investointeihin?

Talouteen liittyvien kysymyksien lisäksi Viren analysoi maahanmuutosta käytyä keskustelua sekä maahanmuuttopolitiikkaan, tai selkeän sellaisen puuttumiseen, liittyviä ongelmia. Onko nykyinen maahanmuuttopolitiikka kestävällä pohjalla jos potentiaalisten tulijoiden määrä näyttäisi olevan käytännössä rajaton? Entä suuntaavatko turvapaikanhakijat ensimmäiseen turvalliseen maahan vai etsivätkö he maata, jossa on korkein elintaso?

Jos maahanmuutosta ei ole ratkaisua väestöltään ikääntyvän suomalaisen hyvinvointivaltion rahoituksen ongelmiin, vaan pikemminkin päinvastoin, niin mitä sitten on tehtävä? Aktiivisena yhteiskunnallisena kannanottajana ja toisinajattelijana tunnettu professori Viren nostaa puheenvuoron lopussa esiin joitain ehdotuksia siitä, miten Suomen julkinen sektori saataisiin tulevaisuudessa rahoitettua.

Suomen Perusta -ajatuspaja toivoo, että tämä puheenvuoro antaa lukijalle uutta tietoa maahanmuuttoon ja talouteen liittyvistä kysymyksistä sekä herättää pohtimaan maahanmuuttoon ja hyvinvointivaltion rahoitukseen liittyviä kysymyksiä uudesta näkökulmasta.

Helsingissä 25.5.2017

Simo Grönroos
toiminnanjohtaja
Suomen Perusta -ajatuspaja

[qwerty]

On vielä syytä palata yhteen olennaiseen sanaan. Se on "tarvitaan". "Tarvitsemme maahanmuuttoa". Sana ei kuulosta miltään markkinatalouden termiltä, vaan enemmänkin vanhakantaiselta suunnitelmatalouden (Gosplan) fraseologialta.

Suomessa on ihmeellinen lapsenusko siihen, että valtiovallan toimenpiteillä voidaan tällaiset ongelmat ratkaista. Satsaamalla paljon rahaa kotouttamiseen, kaikki on hyvin. Ja syvällisetkin kulttuuriset erot voidaan kuroa umpeen Power Point -kalvoilla. Jotenkin ajattelutapa on sama kuin Trofim Lysenkon (ks. Joravsky 1970) neuvostoaikaisessa pseudotieteessä, jossa kuviteltiin voitavan muuttaa viljalajien kasvuominaisuuksia pelkästään ulkoisilla tekijöillä (käsittelyllä). Viljalajikkeista kuviteltiin voitavan kehittää (kouluttaa) talvilajikkeita, eli karrikoiden sanoen "kasvattaa vehnää lumihangessa". Lysenkolaisuus oli kuin taivaan lahja stalinistiselle järjestelmälle, sehän kertoi, että ihmisiäkin voi muuttaa; kommunismi voi luoda aivan "uuden ihmisen" kasvatuksen ja kurin toimin. Kukaan ei nykyään kehtaa tunnustautua lysenkolaiseksi, mutta ajattelu tuntuu edelleen elävän sitkeästi kommunismin aatteen palon aikanaan kokeneiden ja/tai perineiden keskuudessa.

Tutkimuksen päätelmä on lyhyesti

Maahanmuutto merkitsee olennaista elintason laskua

[Lalli IsoTalo]

PDF, 85 sivua

TOP 3 työttömät kansalaisuudet, joita siis ei pitäisi roudata tänne ollenkaan, jos halutaan parempi huoltosuhde.
Somalia 72,84%
Irak 73,98%
Syyria 83,11%

Vain seuraavilla mailla on parempi työttömyysaste kuin suomalaisilla vuonna 2015: Nepal 8,65% ja
Saksa 12,18%. Lisää sakemanneja tänne!

Liitteessä työttömyysasteet suomalaisille ja ulkomaalaisille.

[Lalli IsoTalo]

Kuvio 18. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN SIJOITTUMINEN ERI MAIHIN Turvapaikanhakijat/väestö,   2015

Tuo otsikko on lievästi harhaanjohtava. Vaikka Unkari on ottanut vastaan suhteessa eniten tp-hakijoita, se myös hylännyt niitä paljon, eli tp-hakijat eivät ole "sijoittuneet" maahan.

Suosittelen kuitenkin tuon PDF:n lukemista, tai ainakin sen hyvien kuvien ja taulukoiden selaamista.

[Lalli IsoTalo]

Laitetaan tähän vielä osa loppupäätelmästä.

MAAHANMUUTTOPOLITIIKAN AJOPUU

Pelkästään Somalian väkiluku lähes kolminkertaistuu seuraavan 35 vuoden aikana. Miten voi olla mahdollista, että pakolaiskriisi päättyy lähitulevaisuudessa? Ei mitenkään. Pahin on selvästi vielä edessä: nälänhätiä, sisällissotia ja terrorismia. Valtavat elintasoerot Euroopan ja kehitysmaiden välillä johtavat nykyisessä täydellisen tiedonkulun maailmassa entistä suurempiin kansainvaelluksiin. Se, että Suomi on ilmeinen kohdemaa, ei ole yllätys. Korkea elintaso, maailman ehkä paras sosiaaliturva (ainakin maailman suurin julkinen sektori), uutiset kaikki maailman kansalaisille jaettavasta perustulosta, vetävät tietenkin ihmisiä puoleensa, vaikka he eivät tietäisi edellisen (Vanhasen) hallituksen ohjelmaan sisällytetystä viestistä "Suomi kuuluu kaikille".

On vaikea nähdä, että tässä tilanteessa kyettäisiin enää luokittelemaan maahantulijoita pakolaisiksi tai siirtolaisiksi, tai millä nimellä heitä haluaa kutsua. Se on yhtä vaikeaa kuin luokitella kriisejä poliittisiksi, sotilaallisiksi tai humanitäärisiksi. Jotta edes periaatteessa tällainen luokittelu kyettäisiin tekemään "oikein", tarvittaisiin valtava seurantajärjestelmä maailmanlaajuisesti. Pakolaiset itse kertovat kuuluvansa siihen kategoriaan, joka oikeuttaa turvapaikkastatukseen tai oleskelulupaan. Onko meidän uskominen heitä; joidenkin mielestä on – silläkin uhalla, että sitoutuisimme myöntämään kansalaisuuden jokaiselle, joka on päässyt Suomeen asti. Hieman vaikea on kuitenkin mieltää järkeväksi ratkaisua, jossa maahanmuuttajien valikointi perustuu, ei koulutukseen, ammattiin ja työhaluihin, vaan kykyyn kertoa "oikea" tarina viranomaisille.

[Totti]

Mamukeskustelussa on aika erikoista se, että terveellä järjellä ja omalla ajattelulla ei enää pysty vakuuttamaan ketään, vaan itsestäänselvätkin asiat pitää tutkia.

Eli vaikka terve järki sanoo, että maahanmuutto on ongelmallista, niin silti väitetään jotain ihan muuta kunnes asia on tutkittu. Usein väitetään jotain muuta myös tutkimisen jälkeen. Elämme siis jonkinlaista uustotuuden aikaa, missä totuus on se mitä halutaan sen olevan, ei se mitä faktat näyttävät.

Esimerkkinä tämä maahanmuuton kannattavuus, jonka kannattamattomuutta voi päätellä puhtaasti järkeilemällä, ilman tutkimuksia.

Ihan loogisesti voi nimittäin päätellä, että humanitääriset mamut eivät ole korkeasti koulutettuja tullessaan Suomeen. Heidän maat ovat olleet sodassa pitkään ja korkeakoulut ovat olleet kiinni jopa kymmeniä vuosia. Toisaalta korkeasti koulutettu ei hakeudu korkean veron maahan. Fakta on myös se, että Suomi on koulutuksen osalta tasoltaan maailman parhaimpia maita, jonka kanssa Lähi-idän muslimimaat eivät edes pysty kilpailemaan.

Näillä premisseillä väite humanitäärisestä maahanmuutosta, joka toisi osaamisen lisäarvoa Suomelle on puhdas valhe. Tästä seuraa automaattisesti, että heidän työttömyys on kantaväestöä korkeampi ja siten maahanmuutto kannattamatonta.

Tilanne on olennaisesti sama EU:n sisältä tulevalla työperäisellä maahanmuutolla. Ei sekään ole kannattavaa koska työvoima tulee matalapalkka-aloille, jotka maksavat vähän veroa samalla kun he nauttivat kaikista sosiaalietuuksista Suomessa, mukaan lukien työttömyyskorvaukset ja eläkkeet.

Toisaalta jokainen ulkomaalainen ottaa myös suomalaiselta työpaikan niin kauan kun meillä on korkea oma työttömyys. Työperäinen maahanmuutto siis sementoi suomalaisen työttömyyden lisäten kustannuksia veronmaksajille.

Samankaltaisella järkeilyllä voi arvioida kaikki maahanmuuttoon liittyvien tekijöiden haitat ja hyödyt kuten rikos, eläke, yhteiskunta jne.
Ei niitä edes tarvitsisi tutkia todetakseen, että suurehko maahanmuutto on keskimäärin haitallista. Järkeily osoittaa helposti näiden kaikkien muuttuvan huonommaksi maahanmuuton myötä.

Ainoa maahanmuutto, joka objektiivisesti on kannattavaa on käsin poimittujen huippuosaajien kohdentaminen valmiisiin erikoistehtäviin. Näitä ihmisiä on ehkä muutamia kymmeniä vuodessa. Ei tuhansia tai kymmeniä tuhansia.

En vastusta asioiden tutkimista, mutta mielestäni on erikoista, että ajetaan politiikkaa, jonka terve järkikin sanoo olevan haitallista. Tutkimuksethan lähinnä vain vahvistavat järkeilyn oikeellisuuden.

[Roope]

Kuvio 18. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN SIJOITTUMINEN ERI MAIHIN Turvapaikanhakijat/väestö,   2015

Tuo otsikko on lievästi harhaanjohtava. Vaikka Unkari on ottanut vastaan suhteessa eniten tp-hakijoita, se myös hylännyt niitä paljon, eli tp-hakijat eivät ole "sijoittuneet" maahan.

Todella paljon harhaanjohtava. Laittomia siirtolaisia tuli Unkariin tuolloin yli 700 000, joista 170 000 haki (joutui hakemaan) turvapaikkaa. Vain harva jäi odottamaan hakemuksensa käsittelyä, koska mieli teki Saksaan. Unkarista sai turvapaikan viitisensataa turvapaikanhakijaa, ja suurin osa heistäkään tuskin on enää Unkarissa.

[Lalli IsoTalo]

... väite humanitäärisestä maahanmuutosta, joka toisi osaamisen lisäarvoa Suomelle on puhdas valhe.

Yleisen petoksen aikoina kaikki muu kuin valehtelu on rasismia. Vapaus olisi vapautta sanoa, että kaksi ynnä kaksi on neljä, mutta sitähän meillä ei ole.

Eiköhän tästäkin tutkimuksesta jonkinlainen kausti saada keitettyä.

[Simo Grönroos]

Tuossa pari Suomen Uutisten juttua aiheesta:

Suomen Uutiset: Talousprofessori Matti Virén ihmettelee työnantajien valituksia: Jos Suomesta ei saa riittävästi työvoimaa, olisiko vika palkkatasossa?
https://www.suomenuutiset.fi/talousprofessori-matti-viren-ihmettelee-tyonantajien-valituksia-suomesta-riittavasti-tyovoimaa-olisiko-vika-palkkatasossa/

Suomen Uutiset: Taloustieteen emeritusprofessori: Maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhdeongelmiin
https://www.suomenuutiset.fi/taloustieteen-emeritusprofessori-maahanmuutto-ratkaisu-huoltosuhdeongelmiin/

[Simo Grönroos]

Matti Virenin esitelmä raportin pääpointeista:

https://www.suomenuutiset.fi/taloustieteen-emeritusprofessori-maahanmuutto-ratkaisu-huoltosuhdeongelmiin/

[Punski]

PDF, 85 sivua

TOP 3 työttömät kansalaisuudet, joita siis ei pitäisi roudata tänne ollenkaan, jos halutaan parempi huoltosuhde.
Somalia 72,84%
Irak 73,98%
Syyria 83,11%

Vain seuraavilla mailla on parempi työttömyysaste kuin suomalaisilla vuonna 2015: Nepal 8,65% ja
Saksa 12,18%. Lisää sakemanneja tänne!

Liitteessä työttömyysasteet suomalaisille ja ulkomaalaisille.

Sinä tai joku muu. Mistä löytyy nykyään tilastot kansallisuuksien perusteella työllisyysasteista ja työttömyysasteista? Yritin etsiä uusimpia tilastoja (esim. vuosi 2016) Tilastokeskuksen sivuilta, mutta koko tilastokeskuksen sivut ovat niin sekaisin, ettei niistä ota selvää sitten kukaan.

Ja toinen kysymys. Miten kaksoiskansalaisuus vaikuttaa noihin tilastoihin?