Perussuomalaisten sääntömuutosprojekti

[Tuomas Tähti]

Tässä viestiketjussa voidaan keskustella Perussuomalaiset-puolueen sääntömuutosprojektista.

Sääntömuutoksen suunnittelemisesta on kerrottu Perussuomalainen-paperilehden 26.10.2020 ilmestyneen numeron 10/2020 järjestöosiossa. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos kirjoitti lehteen seuraavaa:

Asiat tärkeysjärjestykseen

kolumni, Simo Grönroos

[...]

Ensi kesänä järjestetään puoluekokous Seinäjoella. Tuolloin on tarkoitus myös päivittää puolueen sääntöjä, jotka ovat nykyisessä muodossa palvelleet jo toistakymmentä vuotta. Mikäli sinulla on ajatuksia sääntöjen korjaamisen suhteen, niin nyt on oikea aika ottaa kantaa. Keräämme jäseniltä aiheesta ajatuksia, joita voit toimittaa vuodenvaihteeseen asti vapaamuotoisesti sähköpostilla [email protected] tai kirjepostilla puoluetoimistolle. Nyt siis kynät suhisemaan ehdokassitoumuksia, paikallisia kuntavaaliohjelmia ja sääntötuumailuja kirjoittaessa.

Julkaisu löytyy PDF-tiedostona tästä osoitteesta (Grönroosin kirjoitus on sivulla 5):

https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2020/11/PS_jarjestoliite_10_2020_web.pdf

Perussuomalaiset rp:n sääntöjä on muutettu viimeksi vuonna 2009. Säännöt löytyvät täältä:

https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/perussuomalaiset-rpn-saannot/

[Seurailija]

Poistakaa säännöistä sana kristillissosiaalinen ja korvatkaa se sanoilla kansallismielinen ja arvokonservatiivinen. Mahdollistakaa myös jäseneksi liittyminen sähköisen lomakkeen kautta. Puolue ei myöskään tarvitse erillistä nais- tai työntekijäjärjestöä. Pelkkä nuorisojärjestö riittää.

Lisäksi ehdotan puolueen ruotsinkielisen nimen "Sannfinländarna" poistamista ja puolueen nimeämistä virallisesti vain Perussuomalaiset rp:ksi.

[IDA]

Poistakaa säännöistä sana kristillissosiaalinen ja korvatkaa se sanoilla kansallismielinen ja arvokonservatiivinen. Mahdollistakaa myös jäseneksi liittyminen sähköisen lomakkeen kautta. Puolue ei myöskään tarvitse erillistä nais- tai työntekijäjärjestöä. Pelkkä nuorisojärjestö riittää.

Lisäksi ehdotan puolueen ruotsinkielisen nimen "Sannfinländarna" poistamista ja puolueen nimeämistä virallisesti vain Perussuomalaiset rp:ksi.

Nuo eivät oikeastaan ole nykyisten sääntöjen ongelmia. Puolueen linjan luonnehdinta ja siihen kytköksissä olevat järjestöt ovat asioita joita säännöissä ei välttämättä tarvitse olla lainkaan. Luonnehdinta voidaan toistaa puolueen ohjelmissa. Kytköksissä olevista järjestöistä voi olla vain maininta, että sellaisia voi olla.

Jäsenhakemuksistakin pitäisi vain mainita kuka ne käsittelee. Se otetaanko sähköiset tai muut mahdolliset tavat hakea jäsenyyttä käyttöön pitäisi voida päättää sääntöjen ulkopuolella.

Keskeiset ongelmat ovat paikallisjärjestöjen, piirien ja valtakunnallisen tason väliset suhteet ja puoluehallituksen sisällä puoluekokokouksen suoraan valitseman puheenjohtajiston ja järjestökentän kautta tulleiden hallituksen jäsenten välinen valtasuhde.

Itse ehdottaisin sellaisia, että paikallisyhdistykset valitsevat jäsenet ja puoluehallituksella puoluekokouksen valitsemalla puheenjohtajalla olisi veto-oikeus kaikkiin päätöksiin.

Sikäli mikäli maakuntauudistus tulee, niin puolue kannattaisi melkein hajottaa itsenäisiksi maakuntapuolueiksi, jotka osallistuisivat eduskunta- ja eurovaaleihin samalta listalta. Tällöin puoluevaltuusto ja puoluehallitus muuttuisivat valtakunnallisesti käytännössä turhiksi. Joka toinen vuosi kokoonnuttaisiin valitsemaan valtakunnallinen puheenjohtajisto ja puoluesihteeri, joilla olisi valta koota valtakunnallinen puoluetoimisto, jonka tehtävä olisi lähinnä tukea maakunnallisia puolueita, joilla olisi omat puheenjohtajistonsa ja hallituksensa. Puoluetuki jaettaisiin maakuntien puolueille sen mukaan mikä niiden prosentuaalinen kannatus on ollut eduskuntavaaleissa, huomioiden se mistä vaalipiireistä on mahdollista saada lisää kansanedustajia eduskuntaan ja kuinka paljon.

Ehdottomasti tärkeintä olisi, että joku mun ja naapurin penan riita ei koskaan menisi edes puoluehallituksen tietoon, korkein sellaisia ratkaiseva elin olisi maakunnallinen puolue, joka puuttuisi asiaan, ellei paikallisjärjestö sitä kykenisi ratkaisemaan.

Tällaista räjäytystä ei tietenkään saada aikaiseksi, mutta peruslinjan pitäisi olla se kristillissosiaalisuuden perusperiaatteisiin kuuluva asia, että korkeampi järjestöelin ei koskaan puutu sellaisiin asioihin, mitkä alempi pystyy ratkaisemaan itsenäisesti.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Persujen susiruman logon vaihto toiseen, vaikka sääntömuutos ei olekkaan.

[duc]

Poistakaa säännöistä sana kristillissosiaalinen ja korvatkaa se sanoilla kansallismielinen ja arvokonservatiivinen. - -

Blanco-sanoja ei pidä sääntöihin laittaa. Vastaavalla tavalla voisin todeta, että rasismina etnonationalismina tunnettu aatesuunta olisi kiellettävä persujen säänöissä. Sääntöjen olisi oltava mahdollisimman selkeät ja lyhyet, koska oleettista on, miten sääntöjä kukin tulkitsee. Mitä enemmän on määrittelyongelmia, sitä enemmän on myös käytännön ongelmia. Jos kirjoitetaan arvoista, on myös selkeästi määriteltävä ne.

[Mäyräkoira]

Puheenjohtajan toimikausien rajaaminen vaikka kolmeen kauteen. Sekä postiäänestys, kun kaikki 13 000 jäsentä ei pääse puolukokoukseen.

[Luotsi]

Puheenjohtajan toimikausien rajaaminen vaikka kolmeen kauteen. Sekä postiäänestys, kun kaikki 13 000 jäsentä ei pääse puolukokoukseen.

Nykyisin on kuulema jotain modernimpiakin metodeja äänestämiseen olemassa...

[P]

Puheenjohtajan toimikausien rajaaminen vaikka kolmeen kauteen. Sekä postiäänestys, kun kaikki 13 000 jäsentä ei pääse puolukokoukseen.

Nykyisin on kuulema jotain modernimpiakin metodeja äänestämiseen olemassa...

Ja kausien rajaaminenkin voi olla jossain tilanteessa ei hyvä. Esim. vihreillä on kolmen kauden raja, joka toi esim. Aallon johtoon tunnetuin seurauksin. Se, että on pakko vaihtaa johtajaa säännön vuoksi, kun tarjokkaat eivät ole hääpöisiä sillä hetkellä, voi olla puolueen kannalta...

Toki mitään Kim Il Soini- ikuista johtoa, ei kannata päästää syntymään, mutta tajusihan hänkin vetäytyä.

Tilanne, jossa johto vaihdetaan säännöillä tietyn kausimäärän jälkeen voi tehdä puolueesta ailehtelevan... Tavoitteet voivat muuttuva kolmen kauden välein, vaikka jäsenten kannatus tavoitteilla ei muuttuisi.
Ja joku ei niin hyvä sattumajohtaja saattaa tulla valituksi, kun on sääntöpakko vaihtaa, vaikka ...

Kaksiteräinen miekka moinen sääntö.

[P]

Poistakaa säännöistä sana kristillissosiaalinen ja korvatkaa se sanoilla kansallismielinen ja arvokonservatiivinen. Mahdollistakaa myös jäseneksi liittyminen sähköisen lomakkeen kautta. Puolue ei myöskään tarvitse erillistä nais- tai työntekijäjärjestöä. Pelkkä nuorisojärjestö riittää.

Lisäksi ehdotan puolueen ruotsinkielisen nimen "Sannfinländarna" poistamista ja puolueen nimeämistä virallisesti vain Perussuomalaiset rp:ksi.

Muuten ok. Mutta nuo puolueiden nais-, työntekijä- , bipoc- yms. alajärjestöt liittynevät valtiomme järjestelmän aiheuttamaan tilanteeseen, jossa valtio maksaa avustuksia. Muilla puolueilla on vaikka mitä kepulaista kani kasvattaja ry:tä, joilla imuroivat piiriinsä julkista rahaa.

Toki Persut voivat tästä kieltäytyä, mutta se on kuin sotimista ampumalla itseään polveen ja sitomalla kätensä selän taakse. Toki kunniallista, mutta hyödyllisyyttä pitää punnita?

Kuten ylempänä on ehdotettu. Niitä järjestöjä ei tarvitse nimetä. Riittää, maininta, että sellaisia voi olla.

[Mäyräkoira]

Halla-aho on itsekin sanonut, että pitäisi hyvänä toimikausien rajaamista. Ja mitä vihreiden aaltoon tulee, niin heidän kannatuksensahan nousi hetkellisesti korkealle ķesällä 2017. Kun touko valittiin.

Puoluekokous on parin vuoden välein ja on tärkeää että koko kenttä pääsisi äänestämään, vaikka ei pelipaikalle tulisikaan. Ajatelkaa esim. Kepussa ei pääse koko kenttä, vaan valitut puoluekokousedustajat vain, joita on n. 2000.
No jos ei postiäänestys käy, niin sitten otetaan niitä modernimpia metodeja. Jonkin puolueen on oltava ensimmäinen tässäkin asiassa.

[justustr]

Ja kausien rajaaminenkin voi olla jossain tilanteessa ei hyvä. Esim. vihreillä on kolmen kauden raja, joka toi esim. Aallon johtoon tunnetuin seurauksin. Se, että on pakko vaihtaa johtajaa säännön vuoksi, kun tarjokkaat eivät ole hääpöisiä sillä hetkellä, voi olla puolueen kannalta...

Niinno, oliko se Touko Aalto nyt sitten huono vihreäksi puheenjohtajaksi kun verrataan Maria Ohisaloon? En itseasiassa muista Aallon edes ehdottaneen niin kaistapäisiä uudistuksia kuin mitä Ohisalo paraikaa ajaa. Kaikki on suhteellista.

Minusta kolmen kauden sääntö on hyvä. Puolueessa on jotakin pahasti vialla ellei siinä ajassa löydy puheenjohtajalle haastajia. Haastajilta voi myös loppua motivaatio liian pitkässä odotuksessa. Kuinka kauan esimerkiksi Riikka Purra jaksaa kärkkyä tilaisuuttaan jos Halla-aho päättäisikin jäädä pj:ksi vielä useammaksi kaudeksi? Johtoa pitää tuulettaa tasain väliajoin, se pitää kentänkin virkeänä.

[Supernuiva]

Puheenjohtajan kausimäärien rajoittaminen ei ole helppo kysymys. Jossain vaiheessa vaihdon on aina tapahduttava, mutta parhaan tarjolla olevan pitäisi tulla aina valituksi.

Kaksi kautta ja vaihtoon, tuntuisi joissain tilanteissa aivan liian lyhyeltä ajalta.

On myös suuri ongelma, jos seuraajia nykyiselle puheenjohtajalle ei ole. Liian pitkä kausimäärä on myös ongelma, mutta mikä on kulloisessakin tilanteessa kenellekin liian pitkä määrä?

[Veikko]

--
Lisäksi ehdotan puolueen ruotsinkielisen nimen "Sannfinländarna" poistamista ja puolueen nimeämistä virallisesti vain Perussuomalaiset rp:ksi.

Suomi on kaksikielinen maa niin periaatteessa kuin käytännössäkin, ja toisen kieliryhmän syrjiminen ei mitenkään edistä perussuomalaisten poliittisia tavoitteita. Ainoastaan kaventaisi kannattajakuntaa.

Sen sijaan ehdotan vakavasti suoraan demokratiaan siirtymiseen kannattamisen otetavaksi puolueen sääntöihin. Mielestäni mikään vakavasti otettavasti kansallismielinen ja demokraattisten periaatteiden mukaan toimiva puolue ei voi olla sääntömääräisesti kannattamatta tätä äärimmäisen tärkeää muutosta.

[Seurailija]

Jäsenhakemuksistakin pitäisi vain mainita kuka ne käsittelee. Se otetaanko sähköiset tai muut mahdolliset tavat hakea jäsenyyttä käyttöön pitäisi voida päättää sääntöjen ulkopuolella.

Puolueen jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hakijan omakätisesti allekirjoittamalla puoluehallitukselle osoitetulla hakemuksella. Puoluehallitus päättää jäsenhakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vapaan harkintansa mukaan.

Tuossahan se tulikin.

Puheenjohtajan toimikausien rajaaminen vaikka kolmeen kauteen. Sekä postiäänestys, kun kaikki 13 000 jäsentä ei pääse puolukokoukseen.

Vain, jos toimikausi pidennetään samalla 4-vuotiseksi. Ja sähköinen äänestys.

[Totti]

Poistakaa säännöistä sana kristillissosiaalinen ja korvatkaa se sanoilla kansallismielinen ja arvokonservatiivinen.

Tästä voisin olla suunnilleen samaa mieltä.

"Kristillissosiaalinen" lienee soinilainen ilmaisu. Olihan Soini katolilainen ja esitti uskomuksiaan aika avoimesti. Ei voi siis välttyä ajatukselta, että tämä on nimenomaan Soinin näkemys puolueen arvomaailmasta. "Kristillissosiaalinen" tekee mielestäni kuitenkin liian pitkälle meneviä arvovalintoja asioissa, joita yleensä pidetään henkilökohtaisina kuten uskonto / uskomukset. Tällä lausumalla mennään tavallaan aika selvästi kristillisdemokraattien tontille samalla rajaten, ainakin periaatteellisella tasolla, puolueen kannatuksen kristittyihin.

"Kansallismielinen" ilman muuta, mutta "arvokonservatiivinen" lienee kuitenkin liian vanhoillinen näkökanta. Se voidaan ymmärtää kovin tunkkaisena näkemyksenä satojen vuosien takaa. "Maltillinen" lienee parempi ilmaisu. Politiikassa maltillinen tarkoittaa ei-progressiivista puoluetta, joka ei pyri yhteiskunnallisiin mullistuksiin esim. vihreiden tavoin.

Mahdollistakaa myös jäseneksi liittyminen sähköisen lomakkeen kautta.

Tämä on merkitykseltään pieni asia, mutta periaatteessa voisi sallia liittymisen esim. sähköisesti pankkitunnareita tms. käyttäen. Tähän kannattaa kuitenkin laatia vielä varmenne niin, että jäsenyys astuu voimaan vasta kun jäsenmaksu on maksettu ja lasku tulee paperisena postissa. Tämä sen takia, että vältetään tilanne, jossa mummot ja papat liitetään puolueeseen lasten puolesta, jotka hoitavat heidän pankkiasioitaan.

Puolue ei myöskään tarvitse erillistä nais- tai työntekijäjärjestöä. Pelkkä nuorisojärjestö riittää.

Samaa mieltä, mutta epäilen, että näitä lukuisia eri tyhjänpäiväisiä järjestöjä ylläpidetään koska ne takaavat suuremmat kokonaistuet puoluetoiminnalle. Minusta persujen pitäisi ajaa näitten sivujärjestöjen valtiontuen alas ajamista niin ettei niillä keplotella puolueille lisää rahaa.

Lisäksi ehdotan puolueen ruotsinkielisen nimen "Sannfinländarna" poistamista ja puolueen nimeämistä virallisesti vain Perussuomalaiset rp:ksi.

Suomessa on kielilain mukaan kaksi kansalliskieltä (suomi, ruotsi). Niin kauan kun tämä on tilanne, puolueella sietää olla nimi molemmilla kansalliskielillä.

Itse puuttuisin kuitenkin ensisijaisesti ohjelman 2 pykälään - "Tarkoitus ja toiminnan laatu". Tässä pykälässä on lueteltu ne "eturyhmät", joiden asiaa puolue sanoo ajavansa:

1) lapsiperheet, jotka kasvattavat tulevan hyvinvointimme rakentajia ja tärkeintä kansallisomaisuuttamme lapsia;

2) eläkeläiset, jotka ovat pitkällä päivätyöllään ja uhrauksillaan luoneet maamme nykyisen hyvinvoinnin ja turvanneet vapautemme, sekä maksaneet itse työllään etukäteen oikeutetut eläkkeensä;

3) työttömät, jotka elinkeinoelämämme arvokkaana työvoimareservinä ilman omaa syytään joutuvat tinkimään omasta elintasostaan;

4) pien- ja perheyrittäjät sekä itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka elinkeinoelämämme merkittävimpinä tukipilareina pitävät pystyssä kansantalouttamme niin ulkomaankaupassa kuin ennen kaikkea kotimarkkinoilla, sekä rahoittavat samalla korkeilla välillisillä maksuilla nykyistä sosiaaliturvaamme;

5) pienipalkkaiset toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät, jotka ahkeralla työllään mm. yhteiskunnan palveluelinkeinon, hoitoalan ja tuotantotoiminnan piirissä työskennellen pyörittävät yhteiskuntaamme;

6) opiskelijat, jotka itseään kouluttamalla turvaavat yhteiskuntamme toimintakyvyn ja kansainvälisen kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa pienten opintososiaalisten tukien turvin;

7) maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat, jotka toiminnallaan turvaavat puhtaiden kotimaisten elintarvikkeiden saannin myös kriisiaikana ja pääosaltaan huolehtivat puunjalostusteollisuutemme raaka-aineen riittävyydestä.

Sen lisäksi, että pykälä sisältää läjän faktisia virheitä (eläkeläiset maksavat eläkkeensä, pienpalkkaiset toimihenkilöt jne.) se haiskahtaa myös vennamolais-soinilaiselta yltiöpopulismilta, jonka puitteissa halutaan korostaa olevansa "köyhien" asialla ja "rötösherroja" vastaan, kuten Vennamo asian aikoinaan ilmaisi.

Koko vasemmisto on kuitenkin täynnä näitä "köyhien" puolueita eikä niitä tarvita yhtään lisää Suomeen. Itse asiassa koko valtiontalous on kuralla juuri sen takia, että meillä on liikaa puolueita, jotka ostavat ääniä laajentamalla julkista sektoria "köyhien auttamiseksi". Oikeastaan koko idea "köyhien puolueesta" sotii persujen ajaman fiskaalisen vastuullisuuden kanssa, jossa pitäisi mielummin mennä töihin kun elää almuilla.

Jos pykälää 2 noudatettaisiin, persujen pitäisi ajaa palkankorotuksia julkiselle sektorille, lisää tukia lapsiperheille, lisää vastuuttomuutta opiskelijoille jne. jne. Periaatteessa tämä pykälä on siis suora tie valtiolliseen konkurssiin jos sitä noudatettaisiin. Tällaisena se on myös epärehellinen äänestäjiä kohtaan koska persutkaan eivät voi ajaa kaikkien näiden ryhmien etuja saattamatta valtio vararikkoon.

Minusta pitäisi irtautua tällaisesta etujärjestöpolitikoinnista ja kirjata puolueen tavoitteeksi olla koko suomalaisen kansan etujen ajajana, jossa "pyritään pitkäjänteiseen taloudelliseen, ekologiseen, sosiaalisen ja yhteiskunnalliseen kestävyyteen sekä taata Suomen kansalle itsenäinen maa ja asuinalue ikuisesti". Arvojako ei siis tehtäisi kansakunnan sisälle "köyhien" ja "rikkaiden" välille vaan maan rajoille eli suomalaisten / Suomen ja ulkomaalaisten / ulkomaiden välille. Persujen pitäisi siis olla suomalaisten etujärjestö, ei "köyhien" etujärjestö.

Asian voi varmaan ilmasta edellä esitettyä paremmin, mutta aihepiirinä tämä kattaisi niin maahanmuuttokriittisyyden, EU-kriittisyyden, taloudellisen ja ympäristöllisen vastuullisuuden sekä itsenäisyyden ja puolustuksen samalla. Mitään syytä eritellä sisäisiä eturyhmiä ei oikeastaan ole koska jokaisessa kansanosassa on nuivia, jotka voivat kannatta peruja oli he sitten köyhiä tai rikkaita, koulutettuja tai oppimattomia.

[Tragedian synty]

Minusta pitäisi irtautua tällaisesta etujärjestöpolitikoinnista ja kirjata puolueen tavoitteeksi olla koko suomalaisen kansan etujen ajajana, jossa "pyritään pitkäjänteiseen taloudelliseen, ekologiseen, sosiaalisen ja yhteiskunnalliseen kestävyyteen sekä taata Suomen kansalle itsenäinen maa ja asuinalue ikuisesti". Arvojako ei siis tehtäisi kansakunnan sisälle "köyhien" ja "rikkaiden" välille vaan maan rajoille eli suomalaisten / Suomen ja ulkomaalaisten / ulkomaiden välille. Persujen pitäisi siis olla suomalaisten etujärjestö, ei "köyhien" etujärjestö.

Asian voi varmaan ilmasta edellä esitettyä paremmin, mutta aihepiirinä tämä kattaisi niin maahanmuuttokriittisyyden, EU-kriittisyyden, taloudellisen ja ympäristöllisen vastuullisuuden sekä itsenäisyyden ja puolustuksen samalla. Mitään syytä eritellä sisäisiä eturyhmiä ei oikeastaan ole koska jokaisessa kansanosassa on nuivia, jotka voivat kannatta peruja oli he sitten köyhiä tai rikkaita, koulutettuja tai oppimattomia.

Tästä en voisi olla enempää samaa mieltä. Sellaisia sanoja kuin "kansallismielinen" on syytä välttää niin kauan kuin ilmapiiri on sellainen, jossa vasemmisto ja valtion rahoilla pyörivä "kansalaisyhteiskunta" alkaa kirkua natsismia heti taikasanan kuullessaan. Harmillisen suuri osa suomalaisista on indoktrinoitu suhtautumaan torjuvasti kansallismielisyyteen. Mutta Perussuomalaisten kannalta on hyvä, että valtaosa suomalaisista kuitenkin yhä kannattaa sitä, mitä kansallismielisyys pitää sisällään.

Perussuomalaisten poliittis-ideologisen arvomaailman voisi mielestäni tiivistää näin: "Maailmassa mikään muu kuin Suomi ei pidä suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia tärkeimpänä asiana. Jos Suomi ei toimi suomalaisten hyväksi, mikään muu taho ei niin tee. Siksi Suomen on tehtävä niin." Kukaan vasemmistolainen ei lähde hyökkäykseen noin rautalangasta väännettyä ohjelmaa vastaan, koska silloin he voivat vain hävitä. Jos Perussuomalaiset haluavat saada ilmatilan haltuunsa ja vastustajat pysyvästi puolustuskannalle, jokin tuollainen selväsanainen ohjelma on otettava keihäänkärjeksi. Vasta sitten kannatus voi nousta yli 30 prosentin.

[Puskistahuutelija]

Minusta pitäisi irtautua tällaisesta etujärjestöpolitikoinnista ja kirjata puolueen tavoitteeksi olla koko suomalaisen kansan etujen ajajana, jossa "pyritään pitkäjänteiseen taloudelliseen, ekologiseen, sosiaalisen ja yhteiskunnalliseen kestävyyteen sekä taata Suomen kansalle itsenäinen maa ja asuinalue ikuisesti". Arvojako ei siis tehtäisi kansakunnan sisälle "köyhien" ja "rikkaiden" välille vaan maan rajoille eli suomalaisten / Suomen ja ulkomaalaisten / ulkomaiden välille. Persujen pitäisi siis olla suomalaisten etujärjestö, ei "köyhien" etujärjestö.

Asian voi varmaan ilmasta edellä esitettyä paremmin, mutta aihepiirinä tämä kattaisi niin maahanmuuttokriittisyyden, EU-kriittisyyden, taloudellisen ja ympäristöllisen vastuullisuuden sekä itsenäisyyden ja puolustuksen samalla. Mitään syytä eritellä sisäisiä eturyhmiä ei oikeastaan ole koska jokaisessa kansanosassa on nuivia, jotka voivat kannatta peruja oli he sitten köyhiä tai rikkaita, koulutettuja tai oppimattomia.

Tämä on jo tapahtunut puolueen käytännön politiikan teossa. Sen huomaa hyvin siinä, miten puolue houkuttelee kannattajia niin laajasti eri yhteiskuntaryhmistä. Tämä aiheuttaa muiden puolueiden kannattajille hankaluuksia tulkita tilannetta oikein ja reagoida siihen, koska Suomessa on harjoitettu tällaista eturyhmäpolitiikkaa niin kauan. Rkp on ajanut koko historiansa ruotsinkielisten, kristillisdemokraatit kristittyjen, demarit työväen, kokoomus elinkeinoelämän jne. etua. Perussuomalaiset ei pelaa peliä niillä säännöillä, joilla muut ovat pelanneet jo pitkään. Tämän takia heidät myös nähdään häirikköinä ja potentiaalisena status quon hajottajana.

Varsinkin työmarkkina-asioissa tämä linjanmuutos on vaikea pala muulle puoluekentälle juuri siksi, koska kukaan ei ole ennen perussuomalaisten nousua edes harkinnut astumista ikuisuuden vanhan ja väsyneen kolmikanta-ajattelun ulkopuolelle. Se jos mikä on yhteiskunnan sisälle juopaa lyövä viritelmä. Se on ollut täysin pyhä ajatus, että hallituksen on istuttava elinkeinoelämän ja työntekijöiden edustajien kanssa alas puolueiden toimiessa niiden miekankantajina ja tukijoukkoina, sekä hierottava joku puolivillainen sopu, joka ei ratkaise edes keskipitkällä aikavälillä mitään. Kyse ei olekaan ongelmien ratkaisemisesta vaan vallitsevan järjestyksen ylläpidosta, jossa puolueet pitävät yllä niitä kaikkia hyödyttävää asiantilaa.

Ennen perussuomalaisten nousua kaikki oli hyvin. Demarit, kokoomus ja keskusta käytännössä vuorottelivat hallituksessa aina 1987 vaalien jälkeen ilman, että niiden tarvitsi pelätä neljännen suuren tulevan mistään pilaamaan heidän tuolileikkiään. Samalla vihreät, kristilliset, rkp ja vasemmistoliitto pääsivät vuorotellen kaapimaan jämiä itselleen. Perussuomalaisten nousun jälkeen heidän vaikutusvaltansa on yritetty padota ja sen seurauksena Suomessa on ollut viisi hallitusta, joista neljä ei ole saanut käytännössä mitään Suomea ja suomalaisia hyödyttävää aikaan. Se yksikin hyvin vähän. Paljon haitallista on kylläkin tullut putkesta ulos.

Kuten Halla-aho on monesti tiivistänyt: suomalainen Suomi, eurooppalaisessa Euroopassa. On aika viedä tämä linjanmuutos myös kirjoihin ja kansiin, jolloin se kertoo puolueen muuttuneesta luonteesta kohti juuri mainittua kansanpuoluetta, jonka visiossa jako ei kulje eri yhteiskuntaluokissa vaan jakajana toimii maan rajat. Ja jos mandaattia tulee sekä saadaan järkevä ohjelma kasaan, sen pohjalta pannaan toimeksi.

[Luotsi]

Sen sijaan ehdotan vakavasti suoraan demokratiaan siirtymiseen kannattamisen otetavaksi puolueen sääntöihin. Mielestäni mikään vakavasti otettavasti kansallismielinen ja demokraattisten periaatteiden mukaan toimiva puolue ei voi olla sääntömääräisesti kannattamatta tätä äärimmäisen tärkeää muutosta.

Juuri näin, tämä on kysymyksenä huomattavasti tärkeämpi kuin jostain pj-kausista kinaaminen. Ja aloitettavahan on tietysti omasta puolueesta jo uskottavuudenkin vuoksi - eli verkkoäänestykset käytäntöön. Plussana tietysti asiasta syntyvä goodwill, kun muut puolueet alkavat väistämättä näyttäytyä pönäköinä viime vuosisadalle jymähtäneinä organisaatioina.

[Tuomas Tähti]

Kerronpa nyt, millaisia sääntömuutoksia minä olen ehdottanut PS:n puoluekokousta silmällä pitäen. Lähetin sähköpostiosoitteeseen [email protected] 4.11.2020 viestin, jossa ehdotin seuraavaa:

Ehdotin, että Perussuomalaiset rp:n sääntöjen 2 §:ä ("tarkoitus ja toiminnan laatu") muokataan. Pykälä alkaa nykyään näillä sanoilla: "Puolueen päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät..."
Ehdotin, että pykälän aloitus muokataan tällaiseen muotoon: "Puolueen päämääränä on kansallismieliseltä ja kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät..."
Pidän outona, että nykyisiin sääntöihin on kirjattu harvoin käytetty termi "kristillissosiaalinen", mutta keskeisempi ja useammin lausuttu termi "kansallismielinen" puuttuu puolueen sääntöjen tarkoituspykälästä.
Lisäksi ehdotin, että saman pykälän viimeistä tekstikappaletta muokataan. Kyseinen kappale kuuluu näin:
"Lisäksi puolueen päämääränä on edistää maamme talouden rakentamista vahvaksi ja kilpailukykyiseksi siten, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan, kansallista itsemääräämisoikeutta sekä suomalaisia arvoja kulttuuria puolustetaan, sekä kansalaisille taataan taloudellinen perusturva ja oikeus työhön."
Ehdotin, että edellä mainitusta poistetaan kolme viimeistä sanaa eli "ja oikeus työhön". Koneet ja ohjelmistot pystyvät korvaamaan ihmisiä yhä useammissa työtehtävissä eikä ole varmaa, että ihmisille löytyy korvaavia palkkatyötehtäviä.
Lisäksi sääntötekstissä on kielellinen virhe. Kohta "suomalaisia arvoja kulttuuria puolustetaan" pitäisi korjata muotoon "suomalaisia arvoja ja kulttuuria puolustetaan".

Sääntöjen 3 §:ssä ("toiminnan muodot") on lista siitä, mihin vaaleihin puolue osallistuu. Listaan pitäisi lisätä maakuntavaalit. Maakuntavaalit pitää huomioida säännöissä toki muissakin kohdissa kuin tässä pykälässä.

Sääntöjen 4 §:ssä ("henkilöjäsenet") lukee nykyään seuraavaa:
"Puolueen henkilöjäsenen on oltava vähintään 18 vuotta täyttänyt hyvämaineinen Suomen kansalainen, joka ei ole toisen Suomessa toimivan puolueen jäsen."
Ehdotin, että edellä mainitusta poistetaan sana "hyvämaineinen". Puolue saa joka tapauksessa käyttää omaa vapaata harkintaansa siinä, kenen jäsenhakemus hyväksytään ja kenen hylätään. Erillinen vaatimus hyvämaineisuudesta on turha ja joskus jopa vahingollinen. Esimerkki: Jos suurin osa Suomen kansasta suhtautuu hyvin myönteisesti rajat auki -politiikkaan, voi maahanmuuttokriitikko joutua enemmistön silmissä huonomaineiseksi poliittisen mielipiteensä takia. Silti hän voi olla oiva lisäys perussuomalaisten jäsenistöön.
Lisäksi ehdotin, että pykälään lisätään maininta siitä, että jäsenhakemuksen voi tehdä myös Internetissä vahvan tunnistautumisen kautta.
Lisäksi ehdotin, että pykälään lisätään tällainen selventävä virke: "Henkilön jäsenyys alkaa, kun hänen jäsenhakemuksensa hyväksytään." Tuo olisi tervetullut selvennys, sillä olen huomannut, että jotkut ihmiset luulevat jäsenyyden alkavan sillä hetkellä, kun ensimmäinen jäsenmaksu maksetaan puolueen tilille. Se ei ole totta, vaan jäsenyys alkaa jäsenhakemuksen hyväksytyksi tulemisesta. (Äänioikeus puolueessa on eri asia kuin puolueen jäsenyys.)

Sääntöjen 5 §:ssä ("yhteisöjäsenet") lukee nykyään seuraavaa:
"Puolueen piirissä voi olla naisten, nuorten ja eläkeläisten toimintaa sekä muuta erityistoimintaa varten rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä yhdistyksiä, jotka eivät ole puolueen jäseniä."
Ehdotin, että edellä mainittu virke muutetaan tähän muotoon:
"Puolueen piirissä voi olla nuorten, yrittäjien, työntekijöiden ja eläkeläisten toimintaa sekä muuta erityistoimintaa varten rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä yhdistyksiä, jotka eivät ole puolueen jäseniä."
Toivon, että Perussuomalaiset rp lopettaa yhteistoiminnan Perussuomalaiset Naiset ry:n ja PerusÄijät ry:n kanssa. Ehdottamani sääntömuutos tukisi tätä tavoitetta. Sukupuolisidonnaiset yhdistykset eivät nähdäkseni edistä tasa-arvoa parhaalla mahdollisella tavalla.

Sääntöjen 8 §:ssä ("puoluekokous") lukee nykyään, että puoluekokouksessa valitaan "kolme (3) puolueen varapuheenjohtajaa, joista vähintään yhden on oltava nainen ja vähintään yhden on oltava mies".
Ehdotin, että kyseinen sääntökohta lyhennetään muotoon "kolme (3) puolueen varapuheenjohtajaa". Kannatan sukupuolikiintiöiden poistamista politiikan rakenteista ja toivon, että sukupuolikiintiöt poistetaan myös Perussuomalaiset rp:n sisältä.

Sääntöjen 10 §:ssä ("puoluehallitus") lukee nykyään seuraavaa:
"Puolueen Euroopan parlamenttiryhmän edustajilla, Perussuomalaiset Naiset ry:n puheenjohtajalla ja Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtajalla on puoluehallituksen kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus."
Edellä mainitussa kohdassa pitää Perussuomalaiset Nuoret ry korvata puolueen nykyisellä nuorisojärjestöllä eli Perussuomalaisella Nuorisolla.
Lisäksi ehdotin, että Perussuomalaiset Naiset ry:n puheenjohtajan läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus puoluehallituksen kokouksissa poistetaan. Kuten jo edellä mainitsin, toivon, että Perussuomalaiset rp lopettaa tulevaisuudessa yhteistoiminnan Perussuomalaiset Naiset ry:n ja PerusÄijät ry:n kanssa. Ehdottamani sääntömuutos tukisi tätä tavoitetta.

[Tuomas Tähti]

Perussuomalaiset rp:n verkkosivustolle on lisätty sääntömuutosesitys, joten jäsenillä ja muillakin on mahdollisuus tutustua siihen hyvissä ajoin ennen puoluekokousta. Puolueen sääntöihin ei esitetä kovin merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Laitan tähän näkyviin esitykset muutettaviksi kohdiksi:

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Kirjoitusvirhe korjattu.

3 § Toiminnan muodot

Listaan vaaleista, joihin puolue osallistuu lisätty kohta:

"sekä muut vaalit", mahdollisten maakuntavaalien ja vastaavien uusien vaalien varalta.

7 § Jäsenen erottaminen

Erottamissyihin lisätty kohta:

Jäsen on eronnut Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.

8 § Puoluekokous

Sukupuolikiintiö poistettu varapuheenjohtajien valintaa käsittelevästä kohdasta.

Mikäli tehtävään on ehdolla useampi henkilö ja kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välille toinen vaali, jossa valituksi tulee eniten ääniä saanut ehdokas. Tasatilanteessa vaalin ratkaisee arpa.

9 § Puoluevaltuusto

Puoluevaltuuston jäsenet valitaan puoluekokouksessa puoluehallituksen esityksen pohjalta, joka on tehty piirien käymien neuvottelujen tuloksena. Mikäli kilpailevia esityksiä tehdään, niin puoluevaltuuston jäsenet valitaan listavaalilla, jossa eniten ääniä saaneen listan ehdokkaat valitaan puoluevaltuustoon.

Puoluehallituksella on läsnäolo-oikeus puoluevaltuuston kokoukseen.

Puoluekokous valitsee puoluevaltuuston jäsenet – valitsijoina eivät siis toimi ainoastaan puolueen henkilöjäsenet, sillä myös piireillä on äänestysoikeus puoluekokouksessa.

10 § Puoluehallitus

Europarlamenttiryhmän edustajan osallistumisoikeus vaihdettu monikosta yksikköön ja nais- ja nuorisojärjestön osalta ei sidota osallistumisoikeutta nimettyyn järjestöön vaan yleisesti puolueen nuoriso- ja naisjärjestöön.

Puoluehallitus nimeää yhdessä puolueen eduskuntaryhmän kanssa puolueen ministerit.

11 § Puolueneuvosto

Puolueneuvoston todetaan ohjelmista päättämisen sijaan valmistelevan niitä.

12 § Kokouksen koolle kutsuminen

Puoluehallituksen kokouksen koollekutsumisaika poistettu

13 § Puolueen hallintoelinten päätösvaltaisuus

Puoluehallitus on päätösvaltainen, mikäli paikalla puheenjohtaja tai hänen estyessään varapuheenjohtaja ja puolet hallituksen jäsenistä, sen sijaan että 1/3 riittäisi.

14 § Puolueen tilit

Puolueen tilit tulee toimittaa kolmen viikon sijaan kuukautta ennen puoluevaltuuston kokousta tilintarkastajalle.

16 § Vaaleihin osallistuminen

Eurovaalien osalta ehdokkaita ei valita jäsenäänestyksellä vaan puoluehallitus päättää ehdokkaista.

Presidenttiehdokas voidaan valita puoluekokouksen tai puolueneuvoston lisäksi myös puoluevaltuustossa.

Todetaan, että kuntavaalien ehdokasasettelun hoitaa puoluetta kunnassa edustava yhdistys. Tämä voi siis tietyissä tilanteissa olla myös piiriyhdistys.

Lähde: https://www.perussuomalaiset.fi/tutustu-saantomuutosesitykseen/ (luettu 18.7.2021)