2017-10-17 Prof Kanniainen: Hyvinvointi­yhteiskunta ja vapaa maahanmuutto kestämätön yhdistelmä

[Roope]

https://www.mustread.fi/artikkelit/essee-professori-kanniaisen-maahanmuuttokritiikki-heittaa-hyvastit-biljoonalle-dollarille/

Kanniainen ei tee kirjoituksessaan selväksi, onko hänen tarkoituksensa arvioida ihmisten liikkuvuutta ihmiskunnan vai nykyisten eurooppalaisten ja suomalaisten näkökulmasta.
...
On siis vaikea arvioida Kanniaisen politiikkasuosituksia jo sen vuoksi, ettei tiedä mitä niillä on tarkoitus edistää.

Jos nyt kuitenkin oletettaisiin suomalaisessa keskustelussa, että maahanmuuttoa arvioidaan ennen kaikkea suomalaisten näkökulmasta, kuten suomalaisessa politiikassa normaalisti tehdään tai ainakin teeskennellään. Jopa maailmoja syleilevät vihreät ja vasemmistoliittolaiset lähtevät perusteluissaan yleensä siitä, että heidän vaatimansa nykyistäkin vapaampi maahanmuutto olisi hyödyllistä Suomelle ja Euroopalle, vaikka se ei ole.

Politiikkavaihtoehdot ovat huonosti määriteltyjä
Toinen asia, jossa Kanniainen ei noudata taloustieteilijälle soveliasta kurinalaisuutta, on politiikkavaihtoehtojen määrittely. Kanniainen ei kerro, mitä politiikkavaihtoehtoja hän tarkkaan ottaen arvioi. Hän ei kerro mitä tarkoittaa "vapaalla maahanmuutolla", joka hänen mielestään ei sovi yhteen hyvinvointivaltion kanssa. Toisinaan tuntuu, että hän kritisoi nykytilannetta, toisinaan taas jotakin epätodennäköistä täysin vapaata maahanmuuttoa.

Epäolennaista, koska nuo ovat sama asia siinä mielessä, että kasvava osa nykyisestä maahanmuutosta on Suomelle haitallista ja vielä vapaampi saati täysin vapaa maahanmuutto lisäisi ennen kaikkea samaa haitallista maahanmuuttoa.

Toinen keskeinen tulos on, että maahanmuuton vaikutukset kohdemaan palkkatasoon ovat pienet. Kanniainen mainitsee tämän ohimennen. Linkkejä aihetta koskevaan tutkimukseen ja siihen liittyvään kiihkeään tieteelliseen keskusteluun on esimerkiksi tässä lehtiartikkelissa. Myös talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2016 raportin taustapaperissa on aihetta koskeva laaja katsaus.
...
On selvää, että ihmiskunnan rikastuttamisen tällaista liikkuvuutta lisäämällä pitäisi olla kansainvälisen prioriteettilistan kärjessä. Yksi alan johtavista tutkijoista kuvaileekin vapaamman liikkuvuuden hyötyjä jalkakäytävälle lojumaan jätetyiksi biljoonan dollarin seteleiksi.

Ensin Pursiainen moittii Kanniaista politiikkavaihtoehtojen määrittelemättä jättämisestä ja vetoaa sitten Michael "Trillion-Dollar Bills" Clemens -hörhöön, joka on pokkana ehdottanut, että talouskasvun aikaansaamiseksi puolet kehitysmaiden asukkaista otettaisiin kehittyneisiin maihin. Ikään kuin tällainen ei romahduttaisi Eurooppaa ja länsimaita niin taloudellisesti kuin kaikin muinkin tavoin.

Kanniaisen historiallinen katsaus ei siis tee oikeutta sille, että ihmisten liikkuvuuden hyödyt tulevat monesti ilmeisiksi vasta jälkikäteen. Kotoutumisongelmat, hankaus ja kilpailu olemassaolevan väestön kanssa ovat sen sijaan heti nähtävissä. Kanniaisen kirjoituksesta syntyy helposti virheellinen käsitys, että aiempien vuosikymmenten maahanmuutto oli heti sen tapahtuessa kaikkien mielestä ilmeisen hyödyllistä. Todellisuudessa siihen on aina liittynyt samanlaisia ongelmia kuin nykyiseen maahanmuuttoon. Silti se on osoittautunut lopulta ihmiskuntaa suuresti rikastuttavaksi.

Pursiainen ei osoittanut mitään syytä, miksi olisi luultavaa, että nyt haitalliseksi koettu maahanmuutto muuttuisi tulevaisuudessa samoin perustein (esim. elinkaarianalyysi) hyödylliseksi. Jos vapaan maahanmuuton myötä Suomea ja suomalaisia (ainakaan meitä) ei enää sadan vuoden päästä ole, ei ole kovin relevanttia, miten ei-suomalaiset kokevat nykyisen maahanmuuton sadan vuoden päästä.

Jos siis ennestään maassa asuvien tulotaso ei muutu, on tällöin matemaattinen välttämättömyys, että uuden kotimaan tulotaso henkeä kohden laskee maahanmuuttajan vuoksi. Mutta tämä ei tietenkään ole huono asia. Kenenkään elintaso ei ole laskenut, mutta maahanmuuttajan elintaso on noussut valtavasti. Uuden kotimaan henkeä kohti laskettu tulotaso on laskenut, koska siellä on uusi, rikastumisestaan huolimatta muita köyhempi asukas.

Yleisemmin, on selvää että kaikkia hyödyttäväkin maahanmuutto köyhistä rikkaisiin maihin todennäköisesti alentaa väliaikaisesti keskimääräistä tulotasoa rikkaissa maissa. Mutta tämä ei tarkoita että kukaan köyhtyy.

Miten on mahdollista, että palkkatason laskiessa ja sosiaalimenojen kasvaessa kukaan ei köyhdy?

Maahanmuuton vaikutukset hyvinvointivaltiossa ovat aitoja huolia. Mutta Kanniaisella ei näytä olevan kiinnostusta pohtia, voitaisiinko sosiaaliturvajärjestelmää ja työmarkkinoita uudistaa niin, että matalan tuottavuuden maahanmuuttajat voisivat työllistyä koko ihmiskuntaa hyödyttävästi. Kanniainen ei esitä mitään näkemyksiä siitä, voitaisiinko eroa humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton välillä työllisyysnäkökulmasta merkittävästi kuroa umpeen.

Enter Juhana Vartiainen, jonka mukaan kaikki maahanmuutto on lähtökohtaisesti taloudellisesti hyödyllistä ja väitteen vääräksi todistava haittamaahanmuuton aiheuttama kustannusten lisääntyminen on vain osoitus sitä, että sosiaaliturvajärjestelmä ja työmarkkinat on uudistettava perusteellisesti.

Sen sijaan, että haittamaahanmuuton puolustajat selittäisivät itse, millainen sosiaaliturvapolitiikka muuttaisi nykyiset velat saataviksi, tehtävä sälytetään haittamaahanmuuton vastustajille.

Kansainvälisen liikkuvuuden suurimmat hyödyt voidaan toki saavuttaa vain, jos maahanmuuttajat työllistyvät. Mutta liikkuvuus on aito mahdollisuus nostaa miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Siksi on vaikea kuvitella taloustieteilijän pystyvän ajattelevan tässä yhteydessä juuri muuta kuin sellaisia keinoja ja uudistuksia, joilla tuo upea mahdollisuus saataisiin toteutumaan.

Kanniainen ei tunnu olevan kiinnostunut näistä olennaisista kysymyksistä. Hän vain toteaa hyvinvointivaltion olevan este maahanmuutolle, aivan kuin asialle ei voisi tehdä mitään.

Tuskin yksikään kansanedustaja lähtisi avoimesti ajamaan hyvinvointivaltion purkamista, eikä suurin osa suomalaisista äänestäjistä ikinä suostuisi siihen. Siitähän tässä on kyse. Miksi Kanniaisenkaan pitäisi käsitellä tällaista mahdollisuutta todellisena vaihtoehtona?

Paikoitellen Kanniaisen näkemykset lipsahtavat lähelle epämiellyttävää. Hän esimerkiksi ottaa erityismaininnan kohteeksi maahanmuuttajat, "joilla ei ole lukutaitoa, joiden kulttuuriin kuuluu naisten pysyminen pois työmarkkinoilta, joilla on tavoitteena suuri lapsiluku ja joilla ei ole valmiiksi koulutusta", aivan kuin nämä kaikki olisivat joidenkin ihmisten muuttumattomia ominaisuuksia.

Kanniainen ei siis oikeastaan edes käsittele johtopäätöksensä kannalta olennaisinta kysymystä siitä, millainen sosiaaliturvajärjestelmä olisi yhteensopiva laajamittaisen liikkuvuuden kannalta. Hän käytännössä toteaa, että maahanmuutto ilman mitään sosiaaliturvaa on hyödyllistä, mutta vapaata liikkuvuutta on mahdotonta yhdistää nykyisen sosiaaliturvan kanssa. Vaikka tämä olisi tottakin, mitä voidaan epäillä, pohdinta jää täysin vaillinaiseksi.

Ei ole Kanniaisen tehtävä hahmotella sellaista sosiaaliturvaa, joka oikeuttaisi kouluttamattomien massamaahanmuuton. Mikä se sitten onkin (Yhdysvallat, Venäjä, Somalia), suomalaiset eivät halua sellaista yhteiskuntaa.

Nyt juuri tarvittaisiin myös tarkempaa politiikkavaihtoehtojen määrittelyä. On vaikea sanoa, missä määrin vapaa liikkuvuus on ristiriidassa hyvinvointivaltion kanssa, kun ei tiedetä mitä Kanniainen sillä tarkoittaa. Onko kysymyksessä nykyisen laajuinen maahanmuutto, vai jokin huomattavasti avoimempi politiikkavaihtoehto?

Kuten sanottu, molemmat.

6. Turvapaikkaturismi ja elintasopakolaisuus
Kanniainen käyttää huolettomasti sellaisia sanoja kuin turvapaikkaturismi. Hän myös toteaa, että monet turvapaikanhakijat "eivät ole suojelun tarpeessa, vaan ovat pyrkineet Eurooppaan elintasosyistä".

Johdonmukainen taloudellinen ajattelu tekee kuitenkin aika vaikeaksi moraalisen erottelun "elintasopakolaisten" ja niin sanottujen "aitojen avuntarvitsijoiden" välillä. Ero on kenties mahdollista tehdä juridisesti kansainvälisten sopimusten ja lakien näkökulmasta, mutta hyvinvointinäkökulmasta tilanne on toinen. Köyhyys ja sairaus ovat aivan yhtä suuria uhkia hyvinvoinnille kuin poliittinen vaino.

On aika yhdentekevää uhkaako sinun ja lastesi tulevaisuutta salainen poliisi, sota vai toivoton köyhyys. Siksi hyvinvointianalyysin eettisestä näkökulmasta elintasopakolaisuuden ja turvapaikan etsinnän välillä ei ole mitään selkeäpiirteistä eroa.

Suomeen tulevat turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjät eivät oikeasti pakene "köyhyyttä ja sairautta", vaan ovat "elintasopakolaisia" vain lainausmerkeissä.

Se on kuitenkin totta, että tulijoissa ei ole selväpiirteistä jakoa oikeisiin ja vääriin pakolaisiin. Suomen turvapaikkajärjestelmää perustellaan ihmisten elämien pelastamisella, mutta tämä toteutuu vain ani harvoin. Lähes kaikki Suomeen turvapaikanhakijoina pyrkivät ovat tavalla tai toisella hyväosaisia, joilla on ollut runsaasti erilaisia vaihtoehtoja elämänsä järjestämisessä jo ennen Eurooppaan ja Suomeen tuloa.

7. Perussuomalaisten paikallisyhdistykseen sopiva kielenkäyttö
Mainitsin jo, että Kanniainen käyttää jatkuvasti ilmaisua "turvapaikkaturismi". Samoin hän puhuu kansainvälisten pakolaissopimusten soveltumattomuudesta "kansainvaellusten" maailmaan. Kanniaisen mielestä pakolaisten oikeuksia ajavat järjestöt ovat "lobbausjärjestöjä".

Kanniainen kertoo, miten "juristit ovat hyötyneet" pakolaisuudesta uusien asiakkaiden muodossa. Hän puhuu lainausmerkeissä "'hyvistä ihmisistä'", jotka ajavat "'suvaitsevaisuutta'" myös lainausmerkeissä.

Kanniaisen mukaan "Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet ylikansoittavat Euroopan maat muutamassa vuosikymmenessä", ellei "massamuuttoa hallita". Kokonaisuutena Kanniaisen kielenkäyttö sopisi paremmin perussuomalaisten paikallisyhdistyksen kokoukseen kuin emeritusprofessorin Kanava-lehdessä julkaisemaan artikkeliin.

Kylläpä tekee kipeää. Turvapaikkaturismi on todellinen ilmiö, jolle tuskin löytyy parempaa termiä. Satojen tuhansien, jopa miljoonien, ihmisten siirtymiset ovat määritelmällisesti kansainvaelluksia. Pakolaisten oikeuksia ajavat järjestöt ovat toiminnassaan yksiselitteisesti lobbausjärjestöjä lobbauskampanjoineen. Jne.

8. Konservatiiviset yhteisöt liberaalissa yhteiskunnassa
Kanniainen nostaa esille sinänsä aiheellisen kysymyksen konservatiivisista yhteisöistä liberaalissa yhteiskunnassa. On selvää, että esimerkiksi konservatiivisista muslimimaista tulevilla ihmisillä on sopeutumista vaikkapa suomalaiseen yhteiskuntaan. Meillä on oikeus vaatia, että uudet tulijat noudattavat liberaalin ja moniarvoisen yhteiskunnan sääntöjä. Erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksista on pidettävä huolta.

Mitään perustavanlaatuista ristiriitaa konservatiivisten yhteisöjen ja liberaalin yhteiskunnan välillä ei kuitenkaan tarvitse olla. Liberaalissa yhteiskunnassa voi olla rauhassa konservatiivi, vain päinvastainen ei ole mahdollista. Suomessa, New Yorkista puhumattakaan, on nyt jo lukuisia valtavirtaa huomattavasti konservatiivisempia yhteisöjä, joiden jäsenet ovat silti samalla ihan tavallisia kansalaisia.
...
Kanniaisen maalaamat uhkakuvat eurooppalaisen identiteetin ja elämäntavan puolesta ovat aika huonosti perusteltuja. Kun ihmiset muuttavat markkinatalouden ja sosiaalisen vapauden luonnehtimaan länsimaiseen yhteiskuntaan, paine kohdistuu heidän elämäntapaansa, ei alkuperäisasukkaiden. Ja tietenkin kulttuurit ja elämäntavat muuttuvat sekoittuessaan, ei siinä ole mitään ihmeellistä.

Ikään kuin massamaahanmuutto ei loisi kohdemaiden sisään omia yhteisöjään, omia alueitaan ja omia sääntöjään, eikä tästä olisi seurauksia myös alkuperäisasukkaille.

En muista viimeisimpiä tilastoja, mutta heitän lonkalta, että esimerkiksi nuorten syrjäytymisten kasvusta jo yli puolet on maahanmuuttajia. Ja jos ei ole vielä, niin on vain ajan kysymys, milloin on. Ei siis ole kyse pikku vähemmistöstä, joka sulautuu ajan kanssa valtaväestöön, vaan hännästä, joka jo paikoin heiluttaa Suomea.

Liberaalin yhteiskuntajärjestyksen perusteista kiinni pitäminen on tärkeää, mutta maailman muuttumista ei voi estää.

Maailmaa emme voi täysin hallita, mutta maahanmuuttopolitiikka määrittelee hyvin pitkälle, miten maamme ja maanosamme muuttuu. Nykyisenlainen maahanmuuttopolitiikka muuttaa elinympäristöämme monin tavoin huonommaksi. Se on poliittinen valinta, ei sen kummempaa.

9. Lopuksi
Taloustieteilijöillä ja taloustieteellä on paljon annettavaa maahanmuuttokeskusteluun. Valitettavasti Kanniaisen essee ei ole taloustieteeseen perustuva puheenvuoro. Se ei perustu järjestelmälliseen analyysiin, läpinäkyviin arvolähtökohtiin, eikä anna edustavaa kuvaa taloustieteellisistä tuloksista. Vaikka Kanniainen pyrkii hyödyntämään tiedettä ja sen arvovaltaa, essee ei silti nouse vähän tavanomaista kirkkaampaa maahanmuuttokritiikkiä korkeammalle tasolle.

Pursiaisen kritiikki ei raivokkaana käsienheilutteluna kunnolla edes raapaissut Kanniaisen kirjoitusta. Mutta kaikin mokomin, miten olisi vaikka julkinen dialogi maahanmuuton kustannuksista ja seurauksista suomalaisten kannalta?

[Eisernes Kreuz]

Kuka on valmis sellaiseen yhteiskunnalliseen kokeiluun, että siirretään valtavat määrät väkeä kehitysmaista Eurooppaan ja sitten odotellaan, missä vaiheessa vapaan liikkuvuuden hyödyt alkavat näkyä toden teolla?

No, kas kummaa, sellainen kokeilu on parhaillaan käynnissä Euroopassa. Toistaiseksi ei tosin ole havaittavissa mitään merkkejä Lipilaari-Pursiaisen haaveilemasta biljoonan dollarin hyödystä, mutta ehkäpä se vielä joskus toteutuu. 

Tulee ainakin selväksi tässä, mitä varten tuo Mustread.fi on perustettu.

[Mikko pa]

Heitin twitterissä huomautuksen kuvalehdelle niin lisäsivät vielä tämän jutun loppuun:

"Tekstin mukaan Irakiin on vapaaehtoisesti palannut satoja turvapaikanhakijoita. Vuonna 2016 vapaaehtoisia palaajia Irakiin oli 1530, alkuvuonna 2017 taas 873."

[kivimies]

Kuka on valmis sellaiseen yhteiskunnalliseen kokeiluun, että siirretään valtavat määrät väkeä kehitysmaista Eurooppaan ja sitten odotellaan, missä vaiheessa vapaan liikkuvuuden hyödyt alkavat näkyä toden teolla?

No, kas kummaa, sellainen kokeilu on parhaillaan käynnissä Euroopassa. Toistaiseksi ei tosin ole havaittavissa mitään merkkejä Lipilaari-Pursiaisen haaveilemasta biljoonan dollarin hyödystä, mutta ehkäpä se vielä joskus toteutuu. 

Tulee ainakin selväksi tässä, mitä varten tuo Mustread.fi on perustettu.

Ideana on laittaa tulijat yrityksiin orjatyövoimaksi Arabian niemimaan tyyliin. Kyllä siinä tulee kilpailukykyloikkaa ja bkt:n kasvua oikein kunnolla. Ja sitähän liberaalit (Pursiainen ym.) haluavat.:

Maahanmuuton vaikutukset hyvinvointivaltiossa ovat aitoja huolia. Mutta Kanniaisella ei näytä olevan kiinnostusta pohtia, voitaisiinko sosiaaliturvajärjestelmää ja työmarkkinoita uudistaa niin, että matalan tuottavuuden maahanmuuttajat voisivat työllistyä koko ihmiskuntaa hyödyttävästi.

"Työmarkkinoiden uudistaminen" viittaa nimenomaan siihen.

"Sosiaaliturvan uudistaminen" tarkoittaa sen madaltamista kunnes "kannustinloukut" mennä orjatyöhön poistuvat. Tämä tarkoittaa käytännössä sosiaaliturvan alasajoa.

Nämä kaksi edellistä toimenpidettä myös johtavat siihen, että hyvinvointivaltio lakkaa olemasta, juuri niin kuin Kanniainen totesi.

[Roope]

https://www.mustread.fi/artikkelit/essee-professori-kanniaisen-maahanmuuttokritiikki-heittaa-hyvastit-biljoonalle-dollarille/

Heikki Pursiaisen biljoonan dollarin horinoista kahdeksan sivun versio EVA:n tuoreessa pamfletissa Vaikea vapaus.

EPÄILYTTÄVÄ, EPÄILYTTÄVÄMPI, MAAHANMUUTTAJA

Maahanmuuton vastustajat väittävät usein, että vapaa
maahanmuutto ei ole yhteensopiva hyvinvointivaltion
kanssa. Ketään ei varmaan yllätä, että perussuomalaisten
puheenjohtaja Jussi Halla-aho on blogissaan esittänyt täl-
laisia näkemyksiä.

Liberaalipiireissäkin ajatus hyvinvointivaltion ja maa-
hanmuuton ristiriidasta on yleinen, vaikka maahanmuut-
toon ei suhtaudutakaan yhtä intensiivisesti. Esimerkiksi
taloustieteen professori Vesa Kanniainen on esittänyt
samansuuntaisia ajatuksia Kanava-lehteen kirjoittamas-
saan esseessä.

[...]

Vaikka maahanmuuttajan tuottavuus olisi alhainen Suo-
men yleiseen tasoon nähden, hänen tuottavuutensa voi
Suomessa nousta moninkertaiseksi verrattuna lähtömaa-
han.

Maahanmuuttajalle työllistyminen paikallisesti alhai-
sella palkalla voi siis olla todella merkittävä elintason
nousu. Juuri tästä vapaan liikkuvuuden ihmiskuntaa rikas-
tuttava voima syntyy.

Tutkimuksen mukaan erittäin suuri osa ihmisten väli-
sistä tuottavuuseroista selittyy asuinpaikkojen eroilla, ei
ihmisten henkilökohtaisten ominaisuuksien eroilla. Sama
ihminen rikkaassa maassa on valtavan paljon tuottavampi
ja siten rikkaampi kuin köyhässä. Alan johtavien tutkijoi-
den Michael Clemensin ja Lant Pritchettin mukaan sama
henkilön tuottavuus kehittyneissä maissa voi olla monin-
kertainen verrattuna hänen tuottavuuteensa kehitys-
maissa.

Tavaroiden, pääomien ja ajatusten vapaa liikkuvuus
rikastuttaa ihmiskuntaa koko ajan. Ihmisten liikkuvuus
on voima, jonka hyödyt odottavat poimijaa.

Clemens kirjoittaakin biljoonista dollareista, jotka on
jätetty kadulle lojumaan estämällä ihmisten vapaa liik-
kuvuus paremman elämän perässä.

[...]

Liisa ja Leena panevat rajat kiinni. Päätös huonontaa
kaikkien hyvinvointia. Erityisen valitettava päätös on Lay-
lalle, jonka suunnitelmat paremmasta elämästä kariutuvat.
Surullisen tarinan opetus on se, että hyvinvointivaltion
olemassaolo panee epäilemään parempaa elämää etsimään
muualta saapuvien motiiveja. Epäilys on sama, joka koh-
distuu alkuperäisen väestön työttömiin.

Maahanmuuton vastustajat tekevät tästä sen johtopää-
töksen, että hyvinvointivaltiota ja liikkumisen vapautta ei
voida sovittaa yhteen. Minä teen tästä tarinasta kuiten-
kin täysin erilaisen johtopäätöksen. Minun mielestäni
ongelma on hyvinvointivaltiossa, jota pitää muokata maa-
hanmuuttomyönteisemmäksi, ei maahanmuutossa.

[...]

Varmasti voidaan keksiä myös muita tapoja yrittää rat-
kaista maahanmuuttajien ja hyvinvointivaltion ongelma.
Kaikki ratkaisut ovat tasapainoilua hyvinvointivaltion kan-
nustinongelmien, vapaan liikkuvuuden hyötyjen ja erilais-
ten eettisten kysymysten välillä.

Pääasia on, että ratkaisua yritetään. Vaihtoehtona on se,
että maailman köyhien vapaus etsiä parempaa elämää vie-
dään heiltä hyvinvointivaltion puolustamisen nimissä. Se
olisi kammottava lopputulos.

[n.n.]

...selittyy asuinpaikkojen eroilla, ei
ihmisten henkilökohtaisten ominaisuuksien eroilla. Sama
ihminen rikkaassa maassa on valtavan paljon tuottavampi
ja siten rikkaampi kuin köyhässä.

Aika vaikuttava ajatuskuperkeikka: sohvaperuna liikkuu huomattavasti hitaammin kuin pikajuoksija, mutta jos molemmat laitetaan lentokoneen kyytiin, niin suhteellinen nopeusero muuttuu olemattomaksi; sohvaperunaa ei voi siis sanoa hitaaksi.
Ja joka tapauksessa sohvaperunan saama henkilökohtainen nopeudenkasvu lisää globaalia bruttonopeutta.

[l'uomo normale]

Toimisiko se vielä päinvastoinkin? Jos hyvinvointivaltion laiskistuttamia tyyppejä viedään johonkin kehittymättömälle alueelle, jossa he joutuvat raatamaan ankarasti elantonsa eteen, yksi sadasta näistä tulokkaista kohoaa olojen esiin pakottamalla ahkeruudellaan vaurauteen ja menestykseen.

Kyydityksiä odotellessa...

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Paljonkohan korkeampi on päätoimisesti rautatieasemien ja ostoskeskusten seiniin nojailevien matu-laumojen tuottavuus Suomessa vs. kotimaassa Heikki Pursiaisen mielestä?

[Pentecost]

Vaikka maahanmuuttajan tuottavuus olisi alhainen Suo-
men yleiseen tasoon nähden, hänen tuottavuutensa voi
Suomessa nousta moninkertaiseksi verrattuna lähtömaa-
han.

Niin se voi, mutta voi olla nousemattakin. Suorastaan todennäköisempää, että alhaisen tuottavuuden kaveri tuottaa alhaista tuottavuutta.

Minustakin VOI tulla miljonääri jollain idealla, mutta paljon TODENNÄKÖISEMPÄÄ on, ettei tule. Kirjoittaja kertoo Halla-ahon epäilevän alhaisen tuottavuuden maista tulevan massamuuton hyödyllisyyttä, mutta ei tarjoa vastineeksi kuin tuota samaa jotta voihan tätikin olla setä, jos sillä olis munat.

Voi voi...

[Antti Väisänen]

...selittyy asuinpaikkojen eroilla, ei
ihmisten henkilökohtaisten ominaisuuksien eroilla. Sama
ihminen rikkaassa maassa on valtavan paljon tuottavampi
ja siten rikkaampi kuin köyhässä.

Aika vaikuttava ajatuskuperkeikka: sohvaperuna liikkuu huomattavasti hitaammin kuin pikajuoksija, mutta jos molemmat laitetaan lentokoneen kyytiin, niin suhteellinen nopeusero muuttuu olemattomaksi; sohvaperunaa ei voi siis sanoa hitaaksi.
Ja joka tapauksessa sohvaperunan saama henkilökohtainen nopeudenkasvu lisää globaalia bruttonopeutta.

Voisi kuvitella kyllä asian olevan toisinpäin. Köyhyydestä ponnistetaan tuotteliaisuudella, kun taas asumisperusteisen sosiaaliturvan varassa voi löysäillä(niin kuin surullisen moni kantaväestöön kuuluva tekeekin) ja elää siitä huolimatta paremmalla elintasolla, kuin monissa köyhissä maissa.

[kivimies]

Monessa Afrikan maassa BKT per henkilö on 1000-2000 dollarin luokkaa vuodessa.

Otetaan esimerkki: Jos joku kyseisissä maissa asuva muuttaa Suomeen ja ryhtyy tekemään työtä Oy Pursiainen Ab:ssä kilpailykykyisellä 600€:lla kuussa, niin pelkästään palkkoina* kertyy 7200€ vuodessa (+sosiaaliturvamaksut).
Maailman BKT per henkilö kasvoi tämän järjestelyn seurauksena, mutta Suomen laski.


*BKT kasvaa myös yrityksen ylijäämällä, pääoman kulumisella ja tuoteverojen- ja tukipalkkioiden erotuksen määrällä.