Kuinka olla "hyvä ihminen" - samalla kun maahanmuuttokriittinen?

[ollio]

On ollut tosi vaikeata olla "hyvä ihminen", jolla on sydän paikallaan ja samalla kritisoida avointen ovien politiikkaa.

Sitä parempi on hän, mitä sairaampia kulttuureja osaa suvaita ja hyväksyä. Mitä hullumpi ja suvaitsemattomampi partasuuimaami tulee vastaan, sitä ihanampi mahdollisuus! Ruotsissakin rekkakeilailuun vastattiin rakkaudella.

Kristinusko ei varmaankaan ole mokutuksen syy. Natsikorttipeli saa parhaiten tavallisen ihmisen mielen katolleen. Loputon syyllisyydessä piehtarointi vähemmistöjen kaasuttamisesta taitaa olla länsimainen erikoisuus. Ei Japanin yle tai media jatkuvasti paukuta Kwai-joen siltaa tai Nankingin teurastusta.

Mitä perusteluja persunatsi voisi käyttää että näyttäisi hyvältä ihmiseltä?
Mokutuksen vastustaminen on humaania jo pelkästään tulijoiden oman edun vuoksi. Vain murto-osa muslimeista tai afrikkalaisista menestyy tultuaan länsimaihin. Suurin osa syrjäytyy ja katkeroituu, kun huomaavat jääneensä yhteiskunnan pohjasakaksi. Myös heidän lapsensa joutuvat valitettavasti kokemaan saman. Onko humaani unelma houkutella tänne syrjäytymään? Tai edes "ylimääräisiksi käsipareiksi" mummoja pesemään, kun ei vaan vittu huvita? Suhteellinen köyhyys rikkaassa maassa on pahempaa kokea, kuin niukempi toimeentuleminen oman viiteryhmän kaltaisessa valtiossa jne. Näillä mennään.