2017-04-02 Todellinen siirtolaisryntäys Afrikasta käynnistymässä

[ämpee]

Aikoinaan sinne vietiin jopa sellaista HiTeckiä kuin kaivojen käsipumppuja kun ei ollut paikallista tuotantoa.

Eikä ole pitkää aikaa kun sinne vietiin ulkokäymälöiden vaativaa tekniikkaa kovalla rahalla.
Aina ihmetellään miten sotilaskäyttöön tulevat tavanomaiset tavarat maksavat hunajaa, mutta Africcaan pystytetty kuivakäymälä ei jää hinnoittelussaan yhtään näistä.

[Lahti-Saloranta]

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjs9L-En43dAhUHposKHePRDXkQFjACegQICRAB&url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Faihe%2Fartikkeli%2F2014%2F12%2F12%2Fafrikka-nousee-mutta-taloudellinen-eriarvoisuus-lisaantyy&usg=AOvVaw25PZADOFczS05u5BkgzY_j

Erittäin hyvä selostus Afrikan teollisuudesta Nigerialainen politiikantutkija kertoo korutonta sanomaa Afrikan nytytilasta ja siitä mihin ne Soininkin kaavailemat investoinnit on johtanut.

Said Adejumobi kirjoittaa New African -lehdessä, että Afrikan talouskasvu peittää alleen sen karun tosiasian, että maanosan kotimainen teollisuus on sitten 1990-luvun onnistuttu tuhoamaan lähes kokonaan. Vientitilastojen mukaan vajaa 20 prosenttia Afrikan maiden viennistä koostuu teollisuustuotteista, mutta tästäkin osuudesta suurin osa on uudelleenpakattuja kiinalaisvalmisteisia tuotteita, joista ei jää juurikaan tuloja Afrikan maille.
Adejumobi toteaa, että jotta talouskasvu olisi mielekästä koko kansantaloudelle, sen tulisi tuottaa lisäarvoa, joka voidaan jakaa työntekijöille sekä omistajille, jotka toivottavasti sijoittavat voittonsa tuotannon laajentamiseen. Paras keino tähän olisi tukea kotimaista teollisuutta. Afrikan maiden hallitukset ovat viime aikoina kuitenkin pyrkineet eri keinoin houkuttelemaan investointeja lähinnä ulkomailta, jopa kotimaiden pienteollisuuden kustannuksella. Adejumobi huomauttaa, että toisin kuin ulkomaiset yhtiöt, kotimaiset yrittäjät eivät nauti mistään verovapauksista tai luottotakuista.

Afrikan kurjuus ei ole pelkästään afrikkalaisten ansiota vaan siihen on osasyyllinen kansainvälin valuuttarahasto joka vaati kilpailun avaamista. Selväähän oli että ei afrikan kehittymätön oma tuotanto pärjää vaikkapa kiinalaisille tuotteille. Jostain kumman syystä afrikkalaiset eivät kykene hyödyntämään luonnonvarojaan vaan ne viedään jalostamattomina raaka-aineina

[Tomatoface]

Aikoinaan sinne vietiin jopa sellaista HiTeckiä kuin kaivojen käsipumppuja kun ei ollut paikallista tuotantoa.

Eikä ole pitkää aikaa kun sinne vietiin ulkokäymälöiden vaativaa tekniikkaa kovalla rahalla.
Aina ihmetellään miten sotilaskäyttöön tulevat tavanomaiset tavarat maksavat hunajaa, mutta Africcaan pystytetty kuivakäymälä ei jää hinnoittelussaan yhtään näistä.

Olikos se Huussi ry tms jonka toimintaa tuettiin sadoilla tuhansilla euroilla ja saivat pykättyä pari ulkohuussia Afrikaan? Eihän nyt ihmisarvolle voi määritellä hintaa!

[repsikka]

Jo hyvän aikaa on ollut selvää ettei kehitysapu kehitä, vaan avunsaaja tekee kaikkensa pysyäkseen avunsaajana, sillä ilmainen raha kelpaa vähemmälläkin järjellä.
Vastineeton raha ei ole kannustin minkäänlaiseen järkevään toimintaan, itse tienattu raha sen sijaan on arvokasta ja tekee tienaajansakin arvokkaaksi.

En nyt olisi noin pessimistinen. Kyllä meillä on hyviä esimerkkejä onnistuneestakin kehitysavusta. Tarkoitan nyt Marshall-ohjelmaa, jolla korjattiin toisen maailmansodan tuhoja läntisessä Euroopassa.
Siis Europpassa. En nyt vain millään saa mieleeni, mikä tekijä poikkeaa Afrikan auttamisesta..
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marshall-apu

[ämpee]

Marshal-apu oli jälleenrakentamisapua, Africassa ei olla päästy edes uudisrakentamiseen.
Africassa siis pitäisi ensin opetella rakentamaan ihan itse.

Suomi kieltäytyi tuosta avusta saatuaan siihen ohjeet naapurimaastamme.

[Roope]

Riku Rantala: Koko maailma aktivoituu Afrikassa, mutta Suomen hallitus vätystelee

Suomi on luvannut laittaa kehitykseen 0,7 prosenttia kansantulosta, mutta rikkonut lupauksen pian 50 vuotta, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.

[...]

ULKOMINISTERI Timo Soini julisti tällä viikolla Afrikan Suomen ulkopolitiikan kärkihankkeeksi. "Afrikka on lähinaapurimme", Soini muotoili ja houkutteli meikäläistä elinkeinoelämää Afrikan kasvumarkkinoille. Rasti seinään, olen täysin samaa mieltä.

Keskustelin kesällä suomalaisen cleantech-yrittäjän kanssa, joka vie aurinkovoimaloita Ugandaan. Hän ihmetteli, miten Afrikkaan tuntuu tunkevan yrittäjiä kaikkialta maailmasta, paitsi Suomesta.


AFRIKKA-BUUMI VOISI POIKIA työtä ja verotuloja Suomeen saakka. Esimerkiksi ammattikoulutukselle on kasvutalouksissa kova tarve. Koulutuksen huippuosaajana Suomella voisi ottaa asiassa isompaa roolia, ja siinä valtio, kehitysjärjestöt ja yritykset voisivat tehdä hyvää yhteistyötä.

Mutta samaan aikaan kun maailma aktivoituu Afrikassa, meikäläinen hallitus leikkaa kehitysyhteistyön määrärahoja ja näin käytännössä näivettää Afrikka-suhteitamme ja -osaamistamme.

On häpeällistä, että yksi maailman vauraimmista ja onnellisimmista kansakunnista panostaa kehitykseen reilusti vähemmän kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat. Olemme YK:ssa luvanneet laittaa kehitykseen 0,7 prosenttia kansantulosta, mutta rikkoneet lupauksen pian 50 vuotta.

NYKYISEN REVOHKAN PELI on menetetty, mutta seuraavan hallituksen on pakko panna asia kuntoon. Sillä on myös kansan tuki: 61 prosenttia suomalaisista nostaisi kehitysyhteistyön rahoitusta.

Yhä useampi ymmärtää, että tulevaisuudessa olemme kaikki entistä ahtaammin samassa veneessä, ja tuuli yltyy. Kun autamme Afrikkaa – ja etenkin maanosan naisia – autamme myös itseämme.

Helsingin Sanomat 1.9.2018

Ei varmaan kannata ainakaan samassa kirjoituksessa vedota sekä ahneuteen että syyllisyydentuntoon, kun maanittelee Suomea siirtämään enemmän verovaroja Afrikkaan.

AFRIKKA-BUUMI VOISI POIKIA työtä ja verotuloja Suomeen saakka. Esimerkiksi ammattikoulutukselle on kasvutalouksissa kova tarve. Koulutuksen huippuosaajana Suomella voisi ottaa asiassa isompaa roolia, ja siinä valtio, kehitysjärjestöt ja yritykset voisivat tehdä hyvää yhteistyötä.

Siitä vaan touhuamaan, jos näkyy bisnesmahdollisuuksia. Halpaa rahoitusta on tarjolla enemmän kuin koskaan. Mutta Rantala taitaa oikeasti puhua Suomen suhteen veromenoista, ei tuloista.

Mitenkäs muuten kaarnalaivabisnes voi? Laajeneeko Afrikkaan?

Mutta samaan aikaan kun maailma aktivoituu Afrikassa, meikäläinen hallitus leikkaa kehitysyhteistyön määrärahoja ja näin käytännössä näivettää Afrikka-suhteitamme ja -osaamistamme.

Tuo kuulostaa pahasti siltä, että kehitysyhteistyö on todellisuudessa valtion rahoittamaa korruptiota. Suomalaisen kehitysyhteistyön yhteys laajemmin kaupallisesti hyödynnettävään osaamiseen on jäänyt aika hämäräksi.

Kuulisin ihan mielelläni, millä merkittävällä tavalla kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen lisäisi suomalaisten "Afrikka-osaamista" ja millä tavalla se on tärkeää.

On häpeällistä, että yksi maailman vauraimmista ja onnellisimmista kansakunnista panostaa kehitykseen reilusti vähemmän kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat. Olemme YK:ssa luvanneet laittaa kehitykseen 0,7 prosenttia kansantulosta, mutta rikkoneet lupauksen pian 50 vuotta.

Ai että saa taas hävetä suomalaisena. Muutaman Pohjoismaan lisäksi "lupauksen" on täyttänyt vain Luxemburg ja Iso-Britannia. Hävetään yhdessä kaikki maailman loput YK-maat.

Mitäs jos lopetettaisiin typerät lupaukset?

NYKYISEN REVOHKAN PELI on menetetty, mutta seuraavan hallituksen on pakko panna asia kuntoon. Sillä on myös kansan tuki: 61 prosenttia suomalaisista nostaisi kehitysyhteistyön rahoitusta.

Höpsis. Ulkoministeriön Taloustutkimukselta tilaama propagandapläjäys, johon Rantala viittaa, on joka vuosi rakennettu johdattelevine alustuksineen ja bkt-prosentteineen niin, että siitä saadaan muotoiltua lehdistötiedotteeseen suomalaisten nimellinen tuki kehitysavulle ja -politiikalle.

Samasta kyselystä selviää myös, että vain kolmisenkymmentä prosenttia vastanneista arvioi määrärahat edes muutaman sadan miljoonan euron marginaalilla oikealle tasolle tai sitä korkeammalle. Jo joka neljäs bkt-propagandan ja leikkausuutisoinnin uhriksi joutuneista luuli kehitysapumäärärahojen tasoksi vain 115 miljoonaa euroa, joka oli noin seitsemäsosa todellisesta.

Yhä useampi ymmärtää, että tulevaisuudessa olemme kaikki entistä ahtaammin samassa veneessä, ja tuuli yltyy. Kun autamme Afrikkaa – ja etenkin maanosan naisia – autamme myös itseämme.

Suomeksi sanottuna kun lähetämme verorahamme Afrikkaan vaikka valtiolle budjettitukena – tai suomalaiselle yritykselle tai järjestölle, joka tekee jotain Afrikassa – autamme myös itseämme.

Minkähänlaisten mekanismien kautta tämä konkreettisesti tapahtuu ja millä aikajänteellä? Naisten auttaminen on sinänsä ok, mutta maksumiehillä ja -naisilla on oikeus ja velvollisuuskin vaatia kunnollisia perusteluja rahojen ja resurssien käytöstä. Ei nimittäin pidä paikkaansa esimerkiksi se valtamediassa ruokittu harhaluulo kehitys- ja maahanmuuttopolitiikan syy-seuraussuhteista, että kehitysapua lisäämällä säästäisimme vastaisuudessa turvapaikkamenoista.

[Mr.Reese]

Nelisensataa korkeakoulutettua huippuosaajaa tarjolla afrikasta. Taatusti pian jo euroopassa, että eikun kisa pystyyn, kuka saa. Mykkänen?

Libyassa satoja vangittuja on paennut poliisin mukaan vankilasta mellakoiden jälkeen.
Vartijat eivät onnistuneet estämään pakoa, koska he pelkäsivät oman henkensä puolesta, kertoo paikallinen poliisi tiedotteessaan. Paenneita on kaikkiaan noin 400.

Vankila sijaitsee Libyan pääkaupungin Tripolin eteläosissa, jossa eri miliisiryhmät ovat viime päivinä ottaneet rajusti yhteen. Viranomaisten mukaan taisteluissa on kuollut ainakin 39 ihmistä ja loukkaantuneita on noin sata.

Valtaosa vankilassa olevista on tuomittu tavanomaisista rikoksista tai he ovat maan entisen diktaattorin Muammar Gaddafin tukijoita. Poliisi ei kertonut tarkemmin, mihin rikoksiin paenneet ovat syyllistyneet.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005813532.html

[idiot_narcissist]

AFRIKKA-BUUMI VOISI POIKIA työtä ja verotuloja Suomeen saakka. Esimerkiksi ammattikoulutukselle on kasvutalouksissa kova tarve. Koulutuksen huippuosaajana Suomella voisi ottaa asiassa isompaa roolia, ja siinä valtio, kehitysjärjestöt ja yritykset voisivat tehdä hyvää yhteistyötä.

Me tienataan tällä!

Mutta samaan aikaan kun maailma aktivoituu Afrikassa, meikäläinen hallitus leikkaa kehitysyhteistyön määrärahoja ja näin käytännössä näivettää Afrikka-suhteitamme ja -osaamistamme.

Me... tienataan tällä?

Hassua kuinka Rantalan tapaiset tunteilijat käyvät läpi kaikki argumentit mitkä suinkin keksii, välittämättä niiden sisäisestä johdonmukaisuudesta. Pääasia on kuitenkin, että omat tunteet ja erityisesti hyveys pääsevät esille.

Mutta, joo, siitä vain Afrikkaan. Rantalalla on selvästi harhainen käsitys siitä mitä Afrikassa tapahtuu. Ei Kiina sijoita Afrikkaan, koska siellä on kukoistavat markkinat, vaan koska siellä on raaka-aineita. Sama pätee läntisiin sijoittajiin. Ja Kiinan sotilastukikohta Djiboutissa on todennäköisesti vain ensimmäinen laatuaan, koska Kiina haluaa varmistaa intressinsä alueella. Kiinalaiset eivät pode Rantalan psykoosista ja ymmärtävät alueen olevan räjähdysherkkää.

Edit: Paljon muuten Rantala on sijoittanut omia rahojaan Afrikkaan? Vai onko jälleen kerran niin, että rahoituksen täytyy jostain syystä löytyä julkiselta puolelta. Jos Afrikassa on nyt buumi ja tienauksen paikka, niin Rantalahan voisi sijoittaa kaikki rahansa ja rahoittaa voitoillaan vaikka yritttäjäkursseja pakolaisille.

[hamppari]

61 prosenttia suomalaisista nostaisi kehitysyhteistyön rahoitusta

Kovin on ailahtelevaista tämä Suomen kansa. Kolmessa vuodessa on mielet muuttuneet kovasti. 2015 tehdyssä kyselyssä 11 prosenttia lisäisi kehitysyhteistyön rahoitusta.
https://yle.fi/uutiset/3-8123956

Vai voisiko olla niin, että Taloustutkimuksen 'tutkimukset' eivät ole niitä kaikkein luotettavimpia.

[Pkymppi]

61 prosenttia suomalaisista nostaisi kehitysyhteistyön rahoitusta

Kovin on ailahtelevaista tämä Suomen kansa. Kolmessa vuodessa on mielet muuttuneet kovasti. 2015 tehdyssä kyselyssä 11 prosenttia lisäisi kehitysyhteistyön rahoitusta.
https://yle.fi/uutiset/3-8123956

Vai voisiko olla niin, että Taloustutkimuksen 'tutkimukset' eivät ole niitä kaikkein luotettavimpia.

Tai voisiko olla niin että uutisoinnissa on onnistuttu kääntämään tutkimustulos oman agendan mukaiseksi:


Leipätekstissä näin:

  .... joka neljäs  (25%)olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyön määrärahoja. Viime vuonna varojen leikkaamista halusi 16 prosenttia suomalaisista. ...

  (Eli leikkausta haluavien määrä kasvanut vuodessa 9 prosenttiyksikköä!)


... 61 prosenttia kyselyyn vastanneista pitäisi määrärahat ennallaan ja  (vain) 11 prosenttia  lisäisi niitä.

( Onko vihervasemmiston kannatus nyt ainoastaan 11 prosenttiyksikköä?)
   

[Golimar]

Ehkä joku voi tienata Afrikassa mutta luulen että suomalainen veronmaksaja on se joka maksaa lystin.

Keskustelin kesällä suomalaisen cleantech-yrittäjän kanssa, joka vie aurinkovoimaloita Ugandaan. Hän ihmetteli, miten Afrikkaan tuntuu tunkevan yrittäjiä kaikkialta maailmasta, paitsi Suomesta.

YRITYS on saanut vetoapua veronmaksajilta Tekesin, Finnveran ja Finnfundin kautta. "Kauppa käy lähes itsestään ja tilauskirjat täyttyvät nyt sellaista vauhtia, että asettamamme tavoite saavutetaan", Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen sanoi syksyllä 2016 Team Finlandin julkaisemassa artikkelissa.

Keskusteluissa Nocartin entisten ja nykyisten työntekijöiden kanssa kuitenkin toistuu sama viesti. Yhtiö ei ole sitä, miltä näyttää.

"Kun Sambia tiedotettiin, me suoraan sanottuna naurettiin", sanoo yksi Nocartissa työskennellyt...............

https://hommaforum.org/index.php/topic,96274.msg2930789.html#msg2930789

[Roope]

61 prosenttia suomalaisista nostaisi kehitysyhteistyön rahoitusta

Kovin on ailahtelevaista tämä Suomen kansa. Kolmessa vuodessa on mielet muuttuneet kovasti. 2015 tehdyssä kyselyssä 11 prosenttia lisäisi kehitysyhteistyön rahoitusta.
https://yle.fi/uutiset/3-8123956

Vai voisiko olla niin, että Taloustutkimuksen 'tutkimukset' eivät ole niitä kaikkein luotettavimpia.

Suosittelen tutustumaan, sillä ulkoministeriön agendan noudattaminen niin kysymysten muotoilussa kuin tulosten tulkinnassakin on ollut vuosien varrella selvää. Esimerkiksi tuo väitetty 61 prosentin tuki rahoituksen nostamiselle oli saatu aikaan ottamalla mukaan vastausvaihtoehto, että määrärahoja pitää korottaa ainakin sen verran, ettei bkt-osuus laske.

[Maastamuuttaja]

Huonoin tilanne olisi, jos joutuisimme valitsemaan, tapammeko toisiamme vai niitä muita.

[Peltipaita]

Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että talouskasvu matalan tulotason maissa tapaa ennemminkin lisätä kuin vähentää maastamuuttoa.

Kun tosiasiassa Eurooppa halutaan täyttää näillä tulijoilla, politikkojen puheet Afrikan auttamisen motiivista alkavat kirkastua. Lisää apua, lisää tulijoita.

[Roope]

Eurooppa yrittää padota maaahanmuuttoa kahdella keinolla. Ensinnäkin eräänlaisella Marshall-avulla", joka yrittää pureutua muuttoliikkeiden juurisyihin, toisekseen paremmalla rajakontrollilla muilla teknisissä konsteilla. Tutkijoiden mukaan kumpikaan strategia ei toimi.

Ei pelkkä tekninen rajakontrolli paljon auta, mutta se pitääkin yhdistää laittomasti rajan ylittäneiden tehokkaisiin palautuksiin sekä sopimuksiin, joilla afrikkalaiset maat saadaan sitoutumaan rajojensa valvomiseen.

Euroopan panostukset eivät riitä tähän, mutta ne saattavat luoda olosuhteet liikkuvuuden lisääntymiseen, tutkijat toteavat. Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että talouskasvu matalan tulotason maissa tapaa ennemminkin lisätä kuin vähentää maastamuuttoa.

Tämä on tutkijoiden konsensus, mutta miten sen saisi maahanmuuttokeskusteluun asti?

Aikanaan talouskasvu tulee hidastamaan muuttoliikettä, mutta ne ajat ovat vuosikymmenien päässä, tutkijat kirjoittavat. YK:n keräämien tietojen analyysi osoittaa, että maastamuutto alkaa vähentyä vasta, kun maan bruttokansantuote henkeä kohden on noin 11 000 dollaria vuodessa. Se on aivan eri suuruusluokkaa kuin useimpien Afrikan maiden nykyinen kehitysaste. Vain muutama maa koko Afrikassa on edes lähellä tätä tasoa.

Afrikan keskimääräinen bruttokansantuote Wikipedian mukaan alle 2 000 dollaria vuodessa, eli rahaa Afrikkaan kaatamalla ei lähtevien määrää pystytä vähentämään.

Eli hukka meidät perii, teki niin tai näin?

Ei suinkaan. Rajat voidaan kyllä saada aivan tarpeeksi hyvin kiinni, kun satsataan myös tehokkaisiin palautuksiin. Auttamiselle taas on perusteltujakin kohteita, mutta pitää tunnustaa, että sillä ei voida vähentää lähtöhaluja, kuten suomalaiset ja EU-poliitikot nykyisin kilvan valehtelevat. Liikkumiseen voi puuttua tehokkaasti vain kovilla keinoilla eli estämällä, ei pehmeillä keinoilla kuten elintasoa nostamalla.

[Maastamuuttaja]

Afrikka ei nouse, mahtipontisista julistuksista huolimatta. Niitähän on piisannut vuosikymmenien ajan. Idi Aminin, Haile Mengistun, YK:n kulloisenkin hyväntahtoisuusjohtajan, vielä hyväntahtoisempien kansallisten aktivistijärjestöjen yli-inhimillisen köyhyyteen eläytymiskyvyn kirvoittamat kaunopuheiset avunpyynnöt ovat tyssähtäneet ihmiselämän realiteetteihin.


Maailma etsii Touko Aaltoa.

[BarkAtTheMoon]

Minusta on päivänselvää (kuten aiemmin varmaan usemminkin tähänkin tai muuhun ketjuun olen kirjoittanut) että mikäli eurooppalaiset haluavat elää edes välttävän samanlaisesti kuin ennen pehmeiden tapojen aika on ohi-ollut jo aikoja sitten-rajavartiostojen tueksi armeijat ja merivoimat merelle ja maalle, kaikki tulijat palautusleireille, Euroopassa nyt laittomasti olijoiden ratsiat ja passitus palautusleireille.

No-go-zoneille meno valtavalla sotilaallisella voimalla, kaikki epämääräiset talteen, Ruotsissa sama. Jne jne. Kuten nähty lempeily ei toimi, eikä jo kerran naamansa menettäneelle sovi pehmeily kuten EUlle on erikoisesti käynyt (vaikka ei jännästi omia kansalaisiaan kohtaan tunnu koskaan käyvän) jo monen monta kertaa.

Vaikka kuinka haluaisi ajatella muuta, niin taitaa olla aivan tarkoituksellista tämä islaminuskoisten massamaahanmuutto ja jihadistien kokoaminen Eurooppaan jota EU johtaa

[Uuno83]

Aikanaan talouskasvu tulee hidastamaan muuttoliikettä, mutta ne ajat ovat vuosikymmenien päässä

Asia on oikeasti päinvastoin. Afrikan vaurastuminen lisää muuttoliikennettä tänne, koska silloin heillä on siihen varaa ja voimia. Mamut kun ei koskaan ole olleet niitä köyhimpiä.

Eurooppa tulee aina olemaan vetovoimainen verrattuna Afrikkaan. Varsinkin kun yksikään päättäjä ei tee mitään estääkseen sen väestön nelinkertaistumista. Pelkkä murto-osa Afrikan väestöstä on sitten miljoonia. Sekin tänne on liikaa.

Lisäksi monestakin valtavasta syystä Afrikkaa ei saa päästää missään nimessä länsimaalaistumaan. Kaiken kulutus on jo nyt tapissa ja yli.

Silti tätä meidänkin tuhoa tarkoittavaa kehitystä tuetaan miljardeilla.

Älkää maksako veroja. Se tarkoittaa lopulta ihan samaa, kuin omien lasten kidutus.

[Dangr]

Paljonko maksaisi jos Putinin Wagner-firma saataisiin partioimaan välimerelle? Voisi olla tehokkaampi ryhmä kuin EU:n meripartiointi.

Voisin väittää, että Suomen kehitysavun puolikkaalla saisi laittoman maahanmuuton käytännössä loppumaan.

[Lahti-Saloranta]

Euroopan rajat kiinni ja kortsuja Afrikkaan. Ilmastonmuutos MY ASS.

Ei se ilmastomuutos ainakaan hidastu kun Afrikan liikaväestö änkeää Eurooppaan missä se hiilijalanjälki on monikertainen Afrikkaan nähden.

[Bwana]

Ehkä joku voi tienata Afrikassa mutta luulen että suomalainen veronmaksaja on se joka maksaa lystin.

Keskustelin kesällä suomalaisen cleantech-yrittäjän kanssa, joka vie aurinkovoimaloita Ugandaan. Hän ihmetteli, miten Afrikkaan tuntuu tunkevan yrittäjiä kaikkialta maailmasta, paitsi Suomesta.

Meikäläinen muuten hyvin todennäköisesti tietää tämän yrittäjän. Hänellä hommat lähtivät tosiaan lentoon, oikeasti. Rantalalta jää kuitenkin kertomatta "jokunen" koukero ja kommervenkki joita tuo yrittäjä on tehnyt tuolla. Sanotaan nyt vaikka niin, että yritystä ei saa Ugandassa ulkomaalainen kukkimaan ellei pelaa ugandalaista peliä. Siihen ei kaikkien omatunto välttämättä veny, varsinkin kun tiedetään millaisten ihmisoikeusrikkojien kanssa silloin ollaan tekemisissä. Toki eihän raha haise...

[Dangr]

... kaikki tulijat palautusleireille, Euroopassa nyt laittomasti olijoiden ratsiat ja passitus palautusleireille.

Ja sitten (biologiset)naiset ja miehet eri leireille, muuten saadaan yhä uusiutuva ja lisääntyvä palestiina euroopan sisälle.

[Roope]

Verkkouutisista:
https://www.verkkouutiset.fi/ne-jotka-eivat-menehdy-lahtevat-liikkeelle-varoitus-afrikasta/

Kommenteissa Maahanmuuttoviraston Antero Leitzinger:

Todellinen [liikkeelle lähtemisen] syy voi olla myös siinä, että kaikkialta maailmasta muuttoliike ensin voimistuu kun elintaso nousee (rahaa riitää matkakuluihin) ja Afrikka on menestynyt viime vuodet paljon paremmin kuin aiemmin ennustettiin (muistammehan vielä luettelot "epäonnistuneista valtioista"?) eikä se koskaan ole nälkää kärsivät köyhimmät, jotka jaksavat lähteä liikkeelle (ei Suomestakaan 120 vuotta sitten kun Amerikkaan mentiin "kultaa vuolemaan"). Vastaava "pullonkaula" tunnetaan myös väestönkasvussa: ensin (lapsi)kuolleisuus laskee ja sitten vasta syntyvyys laskee ja väkiluku asettuu tasapainoon tai jopa kääntyy sekin laskuun (kuten Euroopassa muutamia vuosikymmeniä sitten).

[akez]

EU-komission puheenjohtaja Juncker maalailee Unionin tilaa koskevassa jutussa näkymiä EU:n Afrikka aikeista. Niitä aletaan toteuttaa jo seuraavan "5-vuotissuunnitelman" aikana.

UNIONIN TILA 2018

12. syyskuuta 2018 linkki dokumenttiin

EU:n ja Afrikan kumppanuus vahvemmaksi

Uusi Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssi

"Afrikan tapahtumilla on merkitystä Euroopalle ja päinvastoin. Kumppanuutemme on investointi yhteiseen tulevaisuuteen. Olemme tasaarvoisia kumppaneita ja autamme toisiamme menestymään. Yhdessä teemme maailmasta turvallisemman, vakaamman ja kestävämmän paikan elää." Jean-Claude Juncker Afrikan unionin ja Euroopan unionin huippukokouksessa Abidjanissa 27. marraskuuta 2017

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti 12. syyskuuta 2018 pitämässään unionin tilaa käsittelevässä puheessa, että EU:n ja Afrikan talous- ja kauppasuhteita olisi vahvistettava investointeja ja työpaikkoja lisäämällä.

- Strategisten investointien ja työpaikkojen luominen
- Investoiminen koulutukseen ja ammattitaidon ja työpaikkojen yhteensovittaminen
- Liiketoimintaympäristö ja investointi-ilmasto
- Taloudellinen yhdentyminen ja kauppa

Uusi Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssi

Allianssin tarkoituksena on nostaa EU:n ja Afrikan kumppanuus uudelle tasolle. Komissio ehdottaa tätä varten lisää investointeja, yksityisten sijoittajien houkuttelemista, koulutuksen ja ammattitaidon kehittämistä työllistyvyyden tukemiseksi sekä kaupankäynnin ja yritysilmaston parantamista. Ehdotusta tuetaan sekä nykyisessä talousarviossa että seuraavaa talousarviota koskevassa komission ehdotuksessa, jossa Afrikka on määritelty painopistealueeksi.

- Allianssin puitteissa toteutettavien investointien avulla Afrikassa voidaan luoda seuraavien 5 vuoden aikana jopa 10 miljoonaa työpaikkaa.
- 24 miljoonaa ihmistä voi käyttää tieverkkoa ympäri vuoden, kun liikenneinfrastruktuuria kehitetään EU:n tukemilla investoinneilla
- 105 000 opiskelijaa ja tutkijaa saa tukea Erasmus+ -ohjelmasta vuoteen 2027 mennessä
- 750 000 henkilöä voi kehittää osaamistaan osallistumalla ammatilliseen koulutukseen
- 30 miljoonaa ihmistä ja yritystä pääsee sähkönjakelun piiriin, kun EU tukee investointeja uusiutuvaan energiaan ja tuotantokapasiteetin parantamista 5 gigawatilla

(...)

Tällä siis Afrikka nousuun? Ehkä lisäksi tarvitaan vielä työprikaateja, lippuja ja pioneerihenkisiä lauluja?

Samaan aikaan kiinalaiset toisaalla investoivat ja sijoittavat Eurooppaan ostamalla yrityksiä. Asialla ei ole kommunistisen puolueen johtaman maan valtiojohto, vaan kiinalaiset yritykset. Oudosti ovat roolit keikahtaneet ylösalaisin viime vuosien aikana. Kumpikohan strategia osoittautuu pitemmällä juoksulla pannukakuksi?

Kiinalaisista tulee isäntiä

Kiinalaiset yritykset tulevat rytinällä Eurooppaan. Eikä siinä ole mitään outoa. Samoin tekivät japanilaiset muutama vuosikymmentä sitten. Kiinalaisilla on nyt rahaa. "Kiina on kuin kasvuhormoneja napannut Japani", sanoo Kiinassa yli 20 vuotta toiminut konsultti Tero Kosonen.

Kiinalaisyritykset tekevät kansainvälisiä yrityskauppoja 1.500 miljardin dollarin arvosta seuraavan vuosikymmenen aikana, arvioi lakiasiantoimisto Linklaters noin vuosi sitten. Se olisi lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuosina 2007-2017.
(...)

"Kiinalaisista ostajista tulee isäntiä. Mitään ruotsalaistyyppistä keskustelukulttuuria ei ole", sanoo ilmanpuhdistimia valmistavan Lifa Airin perustaja Vesa Mäkipää ja kertoo puhuvansa kokemuksesta. ...
(...)

Talouselämä nro 32 (21.9.2018)

Lihavoinnit mun.

[Supernuiva]

^Kiinalaiset eivät ole tyhmiä. Kulttuurivallankumous oli malliesimerkki siitä, miten henkisesti ja taloudellisesti rikas kansakunta saadaan taloudellisesti polvilleen. Nyt Euroopassa toteutetaan vastaavaa kulttuurivallankumousta, joka tulee viemään "vanhan mantereen" epävakaaksi ja taantuvaksi alueeksi.

Eurooppalainen eliitti on hylännyt oman kansansa, jolle on sen suunnitelmissa varattuna vain orjan asema.

[akez]

Kiinalaiset eivät ole tyhmiä. Kulttuurivallankumous oli malliesimerkki siitä, miten henkisesti ja taloudellisesti rikas kansakunta saadaan taloudellisesti polvilleen. Nyt Euroopassa toteutetaan vastaavaa kulttuurivallankumousta, joka tulee viemään "vanhan mantereen" epävakaaksi ja taantuvaksi alueeksi.

Eurooppalainen eliitti on hylännyt oman kansansa, jolle on sen suunnitelmissa varattuna vain orjan asema.

Siltä tosiaan vaikuttaa, sillä Merkel ja EU investoi muutama vuosi sitten rajusti "voimavaroihin". Juttua investoinnin hinnasta. Tätä Mykkänenkin haluaa lisää.

Die Weltin juttu (25.11.2015) turvapaikkakriisin kustannuksista Saksalle.

"Pakolaiskriisi voi maksaa lähes biljoona euroa"

Maahanmuutto maksaa Saksalle 17 miljardia euroa per vuosi. Näin laskee taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen. Pitemmällä tähtäimellä kustannukset voivat kohota kauhistuttaviin summiin.

Saksan taloustieteilijät varoittavat pakolaiskriisin aiheuttamista korkeista kustannuksista. Münchenin IFO-instituutin Hans-Werner Sinnin ja ZEW:in (Zentrum für Europäische Wirtschaftsforschung) Clemens Fuestin lisäksi myös Bernd Raffelhüschen (Forschungszentrum Generationsverträge) on esittänyt Stiftung Marktwirtschaftin toimeksiannosta tehdyn laskelmansa.

Raffelhüschen laskee veronmaksajiin kohdistuvan pysyvän fiskaalisen kuormituksen olevan 17 miljardia euroa per vuosi, jos pakolaiset integroituvat nopeasti työmarkkinoille. Hänen arvionsa on matalampi, kuin kilpailevien kollegoiden. Nykyarvo-menetelmän mukaan laskien, kattaen kaikki kulut ja sosiaaliturvan pakolaisen elinaikana, päädytään Raffelhüschenin mukaan kauhistuttavaan summaan: Vaikka maahanmuuttajat onnistuttaisiin integroimaan työmarkkinoille 6 vuoden sisällä, niin "pitkän tähtäimen lisäkustannukset ovat 900 miljardia euroa", sanoo hän.

900.000.000.000 - eli lähes biljoona euroa. Noin kolmannes Saksan talouden tuotannosta [bkt]. Näin paljon Saksa joutuu laittamaan sivuun kattaakseen pakolaiskriisin kustannukset. Ja nämä ovat vielä lukuja, jotka perustuvat siihen, että kaikki sujuu suhteellisen hyvin, painottaa Raffelhüschen. Hän pitää tätä "epärealistisen positiivisena skenaariona." Eli, että pakolaismäärät laskisivat taas ensi vuodesta lähtien ja pakolaiset löytäisivät 6 vuoden sisällä työpaikan työmarkkinoilta. Kyse on ahdistavasta määrästä rahaa.
(...)

2015-11-03 Saksa: Merkel ylirasittunut - kansleri syöksee Saksan kaaokseen

... ja sitten haluavat laittaa Le Penin mielentilatutkimuksiin. Taitaa olla joku aivan muu sen tutkimuksen tarpeessa?

[Luka Mokonesi]

https://www.instagram.com/p/Bo1wTPTlPqi/?taken-by=humansofny

"I'm the 29th King of the Akwamu Empire. Three hundred years ago we ruled the entire southern part of Ghana. The English described us as 'bullies.' The Danes described us as 'thieves.' Today I have 120 towns under my jurisdiction. But I didn't always want to be king. I knew from a young age that it was a possibility. I'm from the royal bloodline. But I just hoped they'd choose someone else. I was in college the first time they tried to coronate me. I was studying accounting. I heard a rumor that the king had passed away and that I would be next. So I panicked. I googled 'political asylum.' I took someone else's passport. I didn't even bother to change the picture. I'd never left Ghana before, but I took a one-way flight to New York City. I presented myself at the JFK customs counter, and said: 'You have to help me. They're trying to make me king.'" (Akwamufie, Ghana)

[kivimies]

Olen tiivistänyt asian niin, että meidän on valittava joko ihmiset tai tavarat. Jos Afrikassa ei ole työpaikkoja ja tulevaisuudennäkymiä, niin on selvää, että nuoret lähtevät liikkeelle. Eurooppaan suuntautuvat muuttoliikkeet on saatava hallittuihin uomiin. Siihen ei ole nopeita ratkaisuja. Ongelmiin on puututtava niiden alkulähteillä. Hyvin kohdennettu ja tehokkaasti toimeenpantu kehitysyhteistyö on yksi väline.

Hallitus päätti "pistää toimeksi". Lisätalousarviossa myönnetään 4,5 miljoonaa euroa ilmastotoimiin ja EU:n Afrikka-rahastoon.

[tweet]1055421270299459585[/tweet]

[Infernaalinen_aviomies]

^Kiinalaiset eivät ole tyhmiä. Kulttuurivallankumous oli malliesimerkki siitä, miten henkisesti ja taloudellisesti rikas kansakunta saadaan taloudellisesti polvilleen. Nyt Euroopassa toteutetaan vastaavaa kulttuurivallankumousta, joka tulee viemään "vanhan mantereen" epävakaaksi ja taantuvaksi alueeksi.

Eurooppalainen eliitti on hylännyt oman kansansa, jolle on sen suunnitelmissa varattuna vain orjan asema.

Kulttuurivallankumous oli katastrofaalinen virhe Kiinan kommunistijohdolta. Euroopassa puolestaan on meneillään talouden kasvu, eliniän nousu, elintason nousu, tekninen kehitys, ja Euroopassa myös suunnitellaan uudelle vuosisadalle uusia kansalaisoikeuksia (mm. digitaaliseen yksityisyyteen liittyen), mistä USA:ssa (Kiinasta nyt puhumattakaan) voidaan vain unelmoida.

Tämän kaiken lisäksi aiotaan investoida naapurimantereelle Afrikkaan. Eurooppa ja Afrikka ovat olleet tuhansia vuosia elimellisesti yhteydessä toisiinsa, jo Rooman vallan ajoista ja sitä edeltäen.

[Niobium]

Sama ketju, kuin Intiassa aikoinaan.

Intia oli Iso-Britannian alusmaa, josta kuljetettiin emämaahan raaka-ainetta, puuvillaa, jalostettavaksi alkaen kehruusta kudonnan kautta värjättäväksi kankaaksi ja sitten kuljetettiin takaisin Intiaan myytäväksi.

Lisäarvo jäi matkan varrelle.

Sitten tuli yksi Gandhi, joka lanseerasi yksinkertaisen charkha-rukin, jolla pystyttiin pitämään langan tuotanto omassa maassa ja sitä kautta työllistämään kutojia, ompelijoita, värjäreitä.

Samaa omatoimisuutta ja ajattelua toivoisin muutamaankin muuhun maahan.