Hakkarainen vuohipaimenten työmarkkinoista Suomessa

[Impivaaran tiikeri]

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ihmettelee Aamulehden verkkosivulla (3.4.) julkaistua artikkelia: Äänestäjä, kiinnitä näihin 7 asiaan huomiota, kun ehdokas alkaa puhua maahanmuutosta.

Jutun alussa kerrotaan, että "Osa kuntavaaliehdokkaista ratsastaa näkyvästi maahanmuuton vastustamisella kampanjassaan, vaikka tulijoiden määrät ovat toistaiseksi romahtaneet."

– Omalta osaltani voin sanoa, että kyse ei ole mistään kampanjaratsastuksesta, vaan aiheesta, josta olen puhunut pitkään ja johdonmukaisesti.

– Tulijoiden määrät ovat laskeneet, mutta eivät romahtaneet. Mikään ei myöskään takaa, etteikö meille voisi tulla uutta, massiivista haittamaahanmuuttoryntäystä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus toimeenpanee viimeistä kirjainta myöden turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa, Hakkarainen painottaa.

Palautukset osa turvapaikkaprosessia

Hakkaraisen mielestä jutussa tunnutaan vähättelevän kuntapäättäjien mahdollisuutta vaikuttaa kotikuntansa maahanmuuttoasioihin.

– Miksi artikkeli sitten tehtiin näin kuntavaalien alla? Agendansa mukaisesti Aamulehti julistaa, että "Euroopan ihmisoikeussopimukset kieltävät joukkopalautukset. Silti jotkut kuntavaaliehdokkaat puhuvat mielellään myös joukkopalautuksista ikään kuin todellisena mahdollisuutena."

Kuitenkin viimeksi eilen Suomi palautti kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita Afganistaniin.

– Kyseessä oli täysin normaali palautuslento. Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä. Ulkomaalaisella ei ole automaattisesti oikeutta oleskella Suomessa. Palautukset ovat osa turvapaikkaprosessia. Suomesta palautettavat ihmiset ovat käyneet koko valitusprosessin loppuun. Myös muut Euroopan maat palauttavat kielteisen päätöksen saaneet, Hakkarainen muistuttaa.

Turvapaikkaturisteista vaietaan

Aamulehden jutussa mainitaan tulijat Venäjältä, Kiinasta, Intiasta ja Ukrainasta sekä Syyrian kiintiöpakolaiset.

– Noin kymmenen turvallisen EU-maan läpi kulkeneista turvapaikkaturisteista ei kerrota, Hakkarainen huomauttaa.

– Sekin jätetään sopivasti mainitsematta, että osa Suomeen tulijoista työllistyy hyvin, kun taas tietyistä maista tulevat eivät vielä vuosikymmenenkään maassaolon jälkeen osaa edes kieltämme kunnolla. Näissä heikoimmin sopeutuvissa ja työllistyvissä tulijaryhmissä työllisyysaste on kaukana kantaväestön ja myös monien muiden ulkomaalaisten vastaavista luvuista.

Suomi ei tarvitse luku- ja kirjoitustaidottomia

Jutun loppupuolella kerrotaan, että "Osa kuntavaalien ehdokkaista puhuu siirtolaisuudesta haitallisena. Sen uskotellaan vaikuttavan köyhien ja sairaiden elämään Suomessa kielteisesti. Vaikutus on tosin päinvastainen, sillä jos enemmistö meistä on työelämän ulkopuolella iän, sairauden tai muun syyn vuoksi sekä osa meistä muuttaa ulkomaille töihin, tarvitsemme veronmaksajiksi valmista väkeä muualta".

Tähänkin Hakkaraiselta löytyy selkeä vasta-argumentti.

– Me perussuomalaiset emme puhu siirtolaisuudesta haitallisena. Me puhumme haittamaahanmuutosta, ja sillä on meille pelkästään negatiivisia vaikutuksia.

– Lehti pyörittelee monenlaisia numeroita, mutta jättää kokonaan kertomatta ne tärkeimmät luvut. Mitä tämä kansainvaellus maksaa ja millä se maksetaan? Voi olla, että tarvitsemme veronmaksajiksi valmista väkeä muualta, mutta luku-, kirjoitus-, ammatti- ja kielitaidottomat, jotka usein ovat myös työ- ja sopeutumishaluttomia, eivät ole sellaista väkeä. Suomessa on aika suppeat työmarkkinat vuohipaimenille, Hakkarainen kuittaa.


https://www.suomenuutiset.fi/hakkarainen-suomessa-on-aika-suppeat-tyomarkkinat-vuohipaimenille/

[Roope]

Jaana Kerolan juttu:

Aamulehti: Äänestäjä, kiinnitä näihin 7 asiaan huomiota, kun ehdokas alkaa puhua maahanmuutosta 3.4.2017

Osa kuntavaaliehdokkaista ratsastaa näkyvästi maahanmuuton vastustamisella kampanjassaan, vaikka tulijoiden määrät ovat toistaiseksi romahtaneet. Jos turvaa hakevia alkaa tulla yhtä paljon kuin pari vuotta sitten, kuntaehdokkaan ja -päättäjän sormen heristäminen ei hevin auta. Tämä koettiin käytännössä syksyllä 2015.

Aamulehti keräsi äänestäjälle seitsemän kohdan sanaston, jonka avulla voi päästä ehdokkaan puheen ytimeen maahanmuuttoasioissa.

1. Lukumäärä
Suomesta tuli hakemaan turvapaikkaa vuonna 2015 peräti 32 000 ihmistä. Tuo luku ei kerro enää tämän päivän tilanteesta, vaikka sitä viljellään paljon kokoluokan vuoksi. Käytännössä turvapaikanhaku on tyrehtynyt esimerkiksi Suomen hallituksen päätöksillä ja EU:n toimilla. Tammikuun luvut muistuttavat määrissä aikaa ennen kesää ja syksyä 2015, jolloin rajoillemme tuli ennen kokematon määrä väkeä.

Ennen toissa vuotta 32 000 turvapaikanhakijaa pidettiin mahdottomana, koska Suomen turvapaikkapolitiikka oli muka niin tiukkaa. Nyt vuoden 2015 jälkeenkään hallitus ei ole tehnyt mitään, millä estetään vastaava tulijatulva.

EU ei ole sulkenut rajoja laittomilta siirtolaisilta, vaan aikoo päinvastoin vastaisuudessa siirtää tulijat väkisin ulkorajoilta suoraan jäsenmaihin. On vain ajan kysymys, milloin seuraava vyöry alkaa, kun on jo tehty periaatepäätös, että sitä ei aiota estää.

2. Demokratia
Kuntapäättäjä voi toki vaikuttaa tänne jäävien maahanmuuttajien arkeen samaan tapaan kuin muidenkin. Kunta tarjoaa vakituisesti kunnassa asuville maahanmuuttajille kunnan peruspalvelut. Kunnat myös päättävät kiintiöpakolaisten ja jo oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kuntaansa. Yksittäisen ehdokkaan uho ei riitä estämään kiintiöpakolaisten tai oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottoa kuntaan, sillä päätöksen läpimenoon tarvitaan muitakin. Lisäksi laillisesti Suomessa asuvilla täysi-ikäisillä on oikeus muuttaa haluamaansa paikkaan. Sitä oikeutta ei kuntapäättäjä voi viedä.

Kunta voi tehdä sinne muuttamisen vähemmän houkuttelevaksi ilmaisemalla kielteisen kannan turvapaikanhakijoiden hyysäykseen. Joskus tähän riittää vähemmistö tai jopa yksi valtuutettu.

3. Joukkopalautus
Euroopan ihmisoikeussopimukset kieltävät joukkopalautukset. Silti jotkut kuntavaaliehdokkaat puhuvat mielellään myös joukkopalautuksista ikään kuin todellisena mahdollisuutena.

En ole kuullut kuntavaaliehdokkaiden puhuvan joukkopalautuksista, joten jää hämäräksi, mitä toimittaja tarkoittaa niillä. Palautukset voidaan toteuttaa yksilöllisillä perusteilla, tai voidaan esimerkiksi todeta Ruotsi turvalliseksi maaksi, johon kaikki voidaan palauttaa.

7. Siirtolaisuus
Osa kuntavaalien ehdokkaista puhuu siirtolaisuudesta haitallisena. Sen uskotellaan vaikuttavan köyhien ja sairaiden elämään Suomessa kielteisesti.

Vaikutus on tosin päinvastainen, sillä jos enemmistö meistä on työelämän ulkopuolella iän, sairauden tai muun syyn vuoksi sekä osa meistä muuttaa ulkomaille töihin, tarvitsemme veronmaksajiksi valmista väkeä muualta.

Kukkua. Suomeen suuntautuva maahanmuutto on keskimäärin haitallista. Tulijat ovat keskimäärin nettosaajia, eivät nettomaksajia. Aivan erityisen haitallista on ollut ja tulee olemaan humanitaarinen maahanmuutto.

[Lalli IsoTalo]

Aamulehti: Äänestäjä, kiinnitä näihin 7 asiaan huomiota, kun ehdokas alkaa puhua maahanmuutosta 3.4.2017

Aamulehti se vaan jaksaa levittää propagandaschaissea lukijoilleen, vaikka suurin osa heistä jo tietää, että vuohipaimenet aihauttavat pelkkää rahanmenoa, haittaa, riesaa, rikollisuutta ja hyvinvointivaltion niukkojen resurssien tuhlausta.

Tai noh, plussapuolelle voidaan ehkä laskea punavihreän kuplan puhkeaminen ja kaarnalaiva.

[guest12632]

Aamulehden juttu on malliesimerkki suomalaisen lehdistön alennustilasta. Entisten journalistin ohjeiden mukaan kansalla oli oikeus vastaanottaa paikkansapitävää tietoa maailmasta. Nykyisten uusittujen ohjeiden mukaan kansalla on oikeus vastaanottaa toimittajien mielipiteitä. Sitähän tämä taas oli - toimittajan henkilökohtainen bloggaus. Tämän takia en enää lue lehtiä.

[Kim Evil-666]

Rivikansanedustajien "viimeinen suomalainen" ei petä. Hakkarainen on ainakin johdonmukainen puheissaan, eikä kaikenmaailman yritykset saada miestä ruotuun ole saaneet häntä taipumaan ja muuttamaan mieltään suhteessa haittamaahanmuuttoon.

Olisivatpa muutkin Persut asiassaan edes puoliksi yhtä väkeviä kuin Hakkarainen, niin asiatkin voisivat hieman edetä jatkuvien anteeksipyytelyjen ja muiden nöyristelyjen sijaan.

Toivottavasti tulevalla uudella Persujohdolla on yhtä päättäväinen ote sanomisiinsa, sekä tekemisiinsä kuin Hakkaraisella. Voisi uskottavuus parantua ja vipuvoima kasvaa.

[anatall]

Hakkaraisesta ei vaan yksinkertaisesti voi olla pitämättä. Ulosanti on välillä aika tökeröä mutta sitähän se on ollut edustajapestin alusta saakka. Itse asiasisältö on pysynyt linjassaan.

Kunpa kansanedustajista olisi edes kolmasosa tuollaisia suorapuheisia mörököllejä, juntteja jotka vitut veisaavat turhasta sievistelystä ja "etiketeistä", ja jotka luottaustoimessaan ajavat sitä asiaa jota ovat vaaleissa luvanneet äänestäjilleen ajaa, niin maan asiat olisi varmasti paljon paremmalla tolalla.