2016-02-25 USA: Poliisin suojaaminen viharikoslaeilla - Blue Lives Matter

[akez]

USA:ssa on syntynyt uusi mielenkiintoinen trendi, jossa poliisia kaavaillaan suojeltavaksi viharikoslaeilla. Asiaa koskevista jutuista selviää viharikos-liikkeen taustaa ja historiaa, sekä viharikoslainsäädännön ongelmia. Viime vuodelta olevassa artikkelissa kerrottu lakialoite hyväksyttiin Louisianassa saman vuoden elokuussa. Myös muualla USA on meneillään samanlaisia hankkeita.

Ovatko poliisiin kohdistuneet hyökkäykset viharikoksia?
 
Louisianasta voi tulla ensimmäinen poliiseja viharikoslaeilla suojeleva osavaltio
 
Pacific Standard 25.2.2016 juttu englanniksi
 
Uusi lakiesitys, joka sisällyttäisi Louisianan osavaltion viharikoslakeihin myös poliisit suojeltavana ryhmänä, on mennyt läpi parlamentissa ja senaatissa vain vähäistä vastustusta kohdaten. Louisianan kuvernööri John Bel Edwards, joka on julkisesti tukenut lakiesitystä - sitä kutsutaan myös nimellä Blue Lives Matter - tulee todennäköisesti allekirjoittamaan lain tämän kuun loppupuolella.
 
Koska lakiesitys on menestynyt Louisianassa, niin myös muut osavaltiot voivat pian seurata esimerkkiä. Esitys poliisin sisällyttämisestä liittovaltion viharikoslakeihin on jo USA:n kongressin käsittelyssä. Tämä on ensimmäinen kerta viharikoslakien 1900-luvun loppupuolella tapahtuneen luonnostelun jälkeen, että jokin ammattiryhmä on harkittu otettavaksi mukaan. Poliisi on varmastikin tällä hetkellä epäsuosittu ryhmä USA:ssa - mielipidetutkimusten mukaan poliisiin vähän tai ei ollenkaan luottavien amerikkalaisten määrä on noussut kaikkien aikojen huippulukemiin -, mutta tarvitsevatko he viharikoslakien antamaa suojaa?
 
Viharikoslakien juuret ovat vuoden 1964 Civil Rights Act'issä, joka suojeli henkilöitä rotuun, uskontoon tai kansallisuuteen perustuvalta syrjinnältä, ja samalla se valvoi julkisia tiloja, yleistä koulunkäyntiä, äänestämistä ja osallistumista liittovaltion suojelemiin toimintoihin. Civil Rights Act'in jälkimainingeissa syntyneiden identiteettiperusteisten yhteiskunnallisten liikkeiden nousu loi pohjaa virallisille viharikoslaeille, kun sorrettuja ryhmiä ja vähemmistöjä edustaneet väittivät, että ennakkoasenteisiin perustuvista (bias-motivated) rikoksista on syytä rangaista ankarammin. Kovassa rikollisuuden vastaisessa 1980-luvun ilmapiirissä pitkä rangaistukset nousivat suosioon, mikä edisti osavaltiotason viharikoslakien nopeaa leviämistä. Kun amerikkalaisista tuli yhä herkempiä ennakkoluulojen suhteen, niin tunnistettujen syrjäytyneiden ryhmien määrä moninkertaistui, kuten myös suojelua hakevien ryhmien määrä.
 
Tässä piilee viharikoslakien ongelma, kertoo James Jacobs, New Yorkin yliopiston Center for Research in Crime and Justice -osasto johtaja ja "Hate Crime: Criminal Law and Identity Politics" -kirjan kirjoittaja. "Poliittisesti on hyvin vaikeaa vastustaa jonkin ryhmän pyrkimyksiä saada suojaa", sanoo Jacobs. "Siksi meillä potentiaaliset rikoksen uhrit käyvät keskenään taistelua siitä, kenen uhriutuminen on pahinta." Jacobsin mukaan viharikoslait pakottavat lakeja säätävät instanssit tekemään päätöksen, että mitkä ennakkoasenteet ansaitsevat kovemman rangaistuksen kuin muut - kyse on pohjimmiltaan ennakkoasenteita koskevasta arvioinnista.
 
"Ennustin aikoinaan, että ryhmä toisensa jälkeen pyrkisi pääsemään lakien suojaan ja näin on tosiaan käynyt", sanoo Jacobs. Tämä pitää paikkansa, sillä vuoden 2015 raportti kertoo USA:n vihalakien tilanteesta näin:
 
Vain 45 osavaltiolla ja Columbian piirikunnalla on lainsäädäntöä, joka koskee viharikoksia (valtiot, joilla tätä lainsäädäntöä ei ole ovat Arkansas, Georgia, Indiana, South Carolina, ja Wyoming). Näistä 32 osavaltion lait kattavat vammaiset, 31 kohdalla seksuaalisen suuntautumisen, 28 sukupuolen, 16 transsukupuolen/sukupuoli-identiteetin, 13 iän, 5 poliittisen vakaumuksen ja 3 kattaa kodittomuuden (Anti-Defamation League, 2006). Vertailemalla ilman viharikoslainsäädäntöä olevia osavaltioita ja niitä joissa on säädöksiä on selvää, että nykyisin ei ole olemassa säädösstandardia tai määritelmää sille, mikä on viharikos.
 
Blue Lives Matter -liikkeen edustajat syyttävät kiihottavia ja yllyttäviä media-kertomuksia poliisin vastaisen sodan lietsomisesta. "Jäsenemme ovat yhä enemmän sellaisten henkilöiden kohteena, joiden motiivina on halu tappaa poliisi tai pahoinpidellä häntä", sanoi Fraternal Order of Police -yhdistyksen puheenjohtaja Chuck Canterbury. Vuodesta 1970-luvusta lähtien poliisitappojen keskimäärä on ollut kuitenkin laskussa ja poliisien lisääminen suojeltujen ryhmien joukkoon ei tosiasiassa suojele sen jäseniä, vaan se johtaa lähinnä joidenkin rikollisten rankaisemiseen pitemmillä tuomioilla, sanoo Jacobs. Viharikokset luovat pohjimmiltaan uuden rangaistusten lisäkerroksen jo olemassa olevan yleisen rikoslain päälle.
 
"Ironia piilee siinä, että maan suurin huolenaihe ovat nyt joukkovangitsemiset ja se, että vankiloissa istuvien liian isolle määrälle pitäisi tehdä jotakin", sanoo Jacobs. Viharikoksiksi luokiteltavien rikkomusten määrän lisääminen tekee vain turhaksi suuren osan tuosta työstä.
 
Blue Lives Matter -liikkeen vastustajat väittävät, että nykyisestä Amerikan poliiseihin kohdistuvasta vihasta huolimatta, poliisien vaino tuskin on yhtä intensiivistä kuin se vaino, jota muut ryhmät ovat joutuneet kohtaamaan. Viharikoslait eivät kuitenkaan suojaa vain historiallisesti sorrettuja ryhmiä; jopa yksi neljäsosa viharikoksista syytetyistä henkilöistä on mustia. Lisäksi suurin osa osavaltioista kannattaa jo nyt, että poliisiin kohdistuneista rikoksista tulee antaa kovempia tuomioita. Monilla osavaltioilla on jo lakeja, jotka tekevät poliiseihin kohdistuneista rikoksista raskauttavia. "Vaikka asiaa ei mainita laissa, niin poliisin kimppuun hyökkäämiseen suhtaudutaan aina hyvin vakavasti", totesi Jacobs. "Jos hyökkäät poliisin kimppuun, niin sinua tullaan syyttämään voimakkaasti."
 
Ryhmien lisääminen viharikoslakeihin on enemmänkin symbolista, kuin käytännöllistä, väittää Jacobs. Sen on tapa ilmaista rikoslaissa syrjinnän vastustusta. "Yritetään tehdä selväksi, että poliisin kimppuun hyökkääminen on hyvin paha juttu, aivan samoin kuin poliisin hyökkääminen vähemmistöjen kimppuun on hyvin paha juttu", sanoo Jacobs. "Tähän totean, 'Kyllä, se pitää paikkansa ja siksi meillä on rikoslaki.' Kaikki nämä ihmisiin kohdistuneet hyökkäykset ovat pahasta ja laki antaa jo turvaa niitä vastaan."

Lihavoinnit mun.

[akez]

Edellisessä jutussa asiantuntijana haastatellun Jacobsin kirjoitus Time-lehdessä.

Viharikoslait ovat syrjinnän muoto
 
James B. Jacobs
 
Time 4.8.2016 juttu englanniksi
 
Louisiana sääti äskettäin lain, joka määrittelee poliiseihin kohdistuneet hyökkäykset viharikoksiksi. Texasin kuvernööri Greg Abbot esittää samanlaista lisäystä Texasin viharikoslainsäädäntöön. Jotkut kriitikot vastustavat näitä lakeja, koska ne vesittävät viharikosten merkityksen. Niiden tulisi heidän mielestään koskea vain erityisen voimattomia tai haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, jotka joutuvat uhreiksi vähemmistöryhmiin kuulumisen johdosta. Vaikka olen sinnikäs viharikoslaki-liikkeen kriitikko, niin jos viharikoslakeja ylipäätänsä sovelletaan, niin poliisin vastaiset ennakkoasenteet on ehdottomasti otettava mukaan.
 
Samalla kun viharikoslait ovat osavaltiosta tai liittovaltion versiosta riippuen hyvinkin erilaisia laajuudeltaan ja muodoltaan, niin ne yleensä koventavat rangaistuksia rikoksista, joiden motiivina ovat yleisesti tuomittavat ennakkoasenteet - sama tavoite on laeilla, jotka pyrkivät korjaamaan asumiseen, koulutukseen ja työntekoon liittyvää syrjintää. Toisin kuin noissa muissa konteksteissa, niin tämän rikollisen syrjinnän suorittajat eivät kuitenkaan ole valtarakenteen jäseniä. Pääosin he ovat nuoria miehiä, joiden ajatusmaailma on epäselvä. Lisäksi viharikoslait tarjoavat toisenlaista lääkettä. Uhrit eivät saa etuja, jotka heiltä on muuten riistetty väärin perustein; vaan lähinnä heidän uhriuttajansa saavat erityiskovia rangaistuksia, jotka suoritetaan yleensä vankiloissa, jotka ovat eri ryhmien - erityisesti eri rotujen - välisten konfliktien ja suvaitsemattomuuden noidankattiloita.
 
Viharikoslaki-liike kriminalisoi uudelleen toiminnan, joka on jo rikollista. Se rakentaa uhrihierarkioita - jotka perustuvat tekijöiden ja uhrien ryhmäidentiteetteihin, jos vain syyttäjä kykenee näyttämään toteen ennakkoasenteisiin perustuneen motiivin. Siten alusta alkaen viharikoslait ovat synnyttäneet meille vain uuden väittelynaiheen: Kenen uhriutumisesta pitäisi rangaista ankarammin. Tämä lisää edelleen lakien soveltamisen ja oikeusprosessien politisoitumista, vaikka ne sujuvat parhaiten silloin, kun ne mielletään epäpoliittisiksi ja tasapuolisiksi - eikä identiteettipolitiikan välineenä.
 
Argumentit siitä, mitkä rikoksen uhriksi päätymiset tulisi määritellä viharikoksiksi juontavat juurensa 1980-luvun keskivaiheille, jolloin viharikos-konsepti keksittiin. Varhaisimmat viharikoslait keskittyivät rikollisiin, joiden motiivi oli anti-musta tai juutalaisvastainen. Ne eivät kuitenkaan kattaneet miesten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Viharikoslakeja laatineet ja niiden puolesta lobanneet väittivät, että suurin osa miesten naisiin kohdistuvasta väkivallasta perustui henkilöiden väliseen konfliktiin, ei misogyniaan, ja näiden rikosten ottaminen mukaan viharikoksiin tulisi vesittämään (jopa rämettämään) viharikoskategorian. Lopulta poliitikot aivan syystä hylkäsivät tämän näkemyksen ja lisäsivät sukupuoleen perustuvat ennakkoasenteet mukaan siihen listaan, joka muuttaa tavallisen rikoksen viharikokseksi.
 
Viharikoslakien kannattajat vastustivat myös valkoisiin kohdistuvien rasististen hyökkäysten hyväksymistä viharikoksiksi. He väittivät esimerkiksi, että mustat hyökkäävät valkoisten kimppuun vain taloudellisista, ei ennakkoasenteista johtuvista syistä. Tällä argumentilla he ovat hävinneet juttunsa oikeusistuimissa. Nykyisin viharikoslakeja sovelletaan usein afrikkalais-amerikkalaisia rikollisia vastaan, joka ehkä hieman lisää rodullisia eroja.
 
Sitten rintamalinja taistelussa viharikoskäsitteen laajentamista vastaan siirtyi seksuaalista suuntautumista koskevaan ennakkoasenteeseen. Homo-bashauksen ikävästä historiasta huolimatta homo- ja lesbovastaisen ennakkoasenteen hyväksymistä viharikokseksi vastustettiin paljon, koska vastustajien mukaan se johtaisi siihen, että homojen ja lesbojen syrjintä pitäisi yleisesti ottaa silloin mukaan syrjinnän vastaisiin lakeihin - asuminen, koulutus ja vastaavat. Lopulta myös tämä kieroutunut näkemys hylättiin. Samaan aikaan hyväksyttiin useita muita ennakkoasenteita mukaan osavaltiotason viharikoslakeihin: Ne perustuivat ikään, vammaan, veteraanin statukseen, poliittiseen puolueeseen ja perhestatukseen.
 
Tahot, jotka vastustavat viharikossuojan laajentamista koskemaan myös poliisivastaisia väkivaltarikoksia, eivät tule menestymään sen paremmin kuin aiemmat rintamalinjaa säilyttämään pyrkineet argumentoijat. Poliitikot eivät näe muutoksen vastustamisesta olevan mitään etua, etenkin viime aikaisten kylmäveristen poliisimurhien johdosta. Muutoksen vastustajia pidettäisiin "poliisivastaisena".
 
(Louisianan viharikoslainsäädäntö määrittelee jo nyt viharikokseksi hyökkäyksen "joka johtuu [uhrin] todellisesta tai luullusta jäsenyydestä, palvelusta tai työnteosta jossakin organisaatiossa." Organisaatio-termi kattaa poliisivastaisen ennakkoasenteen. Uusi muutos tulee vain tekemään tämän seikan vielä selkeämmäksi.)
 
Viharikoslait tulisi ymmärtää pikemminkin symbolisina ilmauksina, kuin välttämättöminä rikoslain korjauksina. Ensinnäkin ne "lähettävät viestin" tuesta uhreille ja heidän tukiryhmilleen siitä, että "me olemme tukenanne ja pahoittelemme uhriutumistanne." Toiseksi, ne kertovat suurelle yleisölle: "Teidän valitut edustajanne paheksuvat rikollisia, erityisesti ennakkoasennerikollisia." Kolmanneksi, ne viestittävät mahdollisille rikollisille: "Yhteiskunta pitää uhrien valitsemista joidenkin ennakkoasenteiden perusteella enemmän tuomittavan, kuin uhrien valitsemista sattumalta tai yksilöllisistä syistä." Kuten kuvernööri Abbott totesi viime viikolla, "Aikana, jolloin poliisit joutuvat yhä enemmän hyökkäysten kohteiksi vain siksi, että he tekevät työtään, on Texasin annettava päättäväinen viesti, että osavaltio on niiden miesten ja naisten puolella, jotka palvelevat ja suojelevat yhteisöjämme."
 
Viharikoslaeissa on kyse ekspressiivisestä politiikasta, eikä niitä tarvita ollenkaan tehokkaan ja tasavertaisen lakien soveltamisen kannalta. Todisteita on usein vaikea löytää, koska rikoksen tekijöiden motiivit ovat usein limittyneitä ja sekavia, ja jos rikos on suoritettu ilman puheita tai tunnustus puuttuu, niin motivaatiota on vaikea selvittää riittävällä varmuudella. (Tosin viharikoksen lisääminen pahoinpitelysyytteeseen tai muun rikoksen yhteyteen kasvattaa syyttäjän neuvotteluvoimaa (plea bargaining)). Muutenkaan ongelmana eivät ole USA:ssa liian lepsut lait, ei liittovaltio-, eikä osavaltiotasolla. Tämä pitää erityisesti paikkansa vakavien väkivaltarikosten osalta, joissa pitkät - jopa elinkautiset - tuomiot ovat rutiininomaisesti käytettävissä. Harkitusta murhasta voidaan Louisianassa ja Texasissa langettaa jo kuolemanrangaistus. Jopa pienemmistä rikoksista annetaan melkein aina ankarampi tuomio, kuin mitä olisi tarpeellista tai kohtuullista. Tästä syystä "joukkovangitsemista" pidetään nykyään kansallisena patologiana.
 
Kaikissa tuomioistuimissa on suhtauduttu aina vakavasti poliisin kimppuun hyökkäämiseen, tappamisesta puhumattakaan. Osavaltioissa, joissa on voimassa kuolemanrangaistu - kuten Louisianassa ja Texasissa - poliisin tappaminen voi johtaa jo nyt kovimpaan mahdolliseen rangaistukseen. Poliisiin kohdistuvien hyökkäysten konseptoiminen viharikoksiksi on retorinen temppu. Sama koskee koko viharikoslaki-liikettä. Pian, ellei jo nyt, hyvin monien rikosten voidaan katsoa olevan viharikoksia. Kohta ne rikosten uhrit, joita viharikoslait eivät suojele voivat kokea - ehkäpä hyvinkin perustellusti - joutuvansa syrjityiksi.

Lihavoinnit mun.

Me suomalaiset olemme globaali vähemmistö, mutta siitä huolimatta vielä ei ole syntynyt liikettä, joka ajaisi meidän asiaamme. Poliitikot näyttävät ajavan mieluummin kaikkien muiden etuja, erityisesti viime vuosikymmenien aikana maahan haalittujen import-enemmistöjen. Olisikohan aika aktivoitua myös tällä rintamalla? Muuten jäämme uhrihierarkian pohjalle. Prognoosi jutussa on muuten hyvä: Poliitikot eivät kykenisi vastustamaan suomalaisten etua ajavaa liikettä kovin kauaa.

[akez]

Eräitä Louisianan viharikoslakeja koskevia detaljeja ...

Pidätyksen vastustaminen on viharikos - Demokraattikuvernööri allekirjoitti lain

Red State 25.1.2017 juttu englanniksi

Louisiana sääti äskettäin "Blue Lives Matter" -lain reaktiona poliisimurhien aaltoon, joka on syntynyt Black Lives Matter -liikkeen aloitettua toimintansa. Osa vasemmistosta on ärsyyntynyttä, koska he eivät voi syyttää tästä Donald Trumpia, sillä lain allekirjoittanut kuvernööri John Bel Edwards on demokraatti.

St. Martinvillen poliisipäällikkö Calder Hebert toivoo, että laki ei pelkästään säästä ihmishenkiä, vaan saa rikolliset miettimään asiaa kahteen kertaan, ennen kuin he alkavat vastustaa pidätystä.

"Me emme halua, että ihmisiä murhataan ilman mitään syitä ja me emme halua, että poliiseja murhataan ilman mitään syitä. Meidän kaikkien on tehtävä työtä yhdessä", sanoi Hebert.

Hebert tuntee hyvin uuden viharikoslain, sillä hän on soveltanut sitä jo sen tultua voimaan elokuussa.

"Syyte oli aiemmin poliisin vastustaminen tai poliisiin kohdistunut väkivalta. Nyt kuvernööri Edwards on tehnyt siitä lainsäädännössä viharikoksen", sanoi Hebert.

Hebert toteaa, että uuden lain mukaan jokainen vastarintaa tekevä, tai jokainen poliisiin käsiksi käyvä lakia rikkonut voi joutua syytteeseen törkeästä viharikoksesta.
(...)

Lihavointi mun.

[akez]

Seuraavaksi sitten Kentucky lisäsi poliisit mukaan viharikoslakien suojaamiin ryhmiin.

Hyviä uutisia: Kentucky sääti Blue Lives Matter -lain - Hyökkäys poliisia vastaan on viharikos
 
Townhall 25.3.2017 juttu englanniksi
 
Kentuckyn osavaltio sääti lain, jonka mukaan poliisin kohteeksi ottaminen on viharikos. Tämä oli reaktio ampumatapauksille, joissa kohteena on ollut poliisi. Republikaanikuvernööri Matt Bevin allekirjoitti lain. Louisiana on myös hyväksynyt lain, joka antaa viharikossuojaa poliiseille. Lakiesitys sai tukea kummaltakin puolueelta ja se tulee voimaan kesällä (via Courier-Journal):
 
Bevin antoi House Bill 14 esitykselle - epäviralliselta nimeltä "Blue Lives Matter" -lakiesitys - lopullisen hyväksynnän tällä viikolla. Laki tulee voimaan ensi kesänä. Uusi laki lisää poliisia ja muita ensimmäisiä pelastustyöntekijöitä koskevia säännöksiä osavaltion nykyiseen viharikoslakiin, joka sisältää suojattuina ryhminä jo rodun, uskonnon, värin, seksuaalisen suuntautumisen ja kansallisen alkuperän.
 
Lakiesitystä tukeneet viittasivat esimerkkeinä Louisianan ja Texasin poliiseihin, jotka joutuivat viime vuonna kohtalokkaiden salaväijytysten kohteiksi, sekä Kentuckyssa aiempina vuosina murhattuihin poliiseihin perustellessaan sitä miksi laki on välttämätön. Jotkut katsovat, että lakiesitys on suora reaktio Black Lives Matter -liikkeeseen, joka tuo jatkuvasti esille kuinka poliisit käyttävät kuolettavaa voimaa mustia kansalaisia vastaan.

[akez]

Kentuckyn "ihmisoikeustaistelijat" ovat käyneet taistoon Blue Lives Matter -lain hyväksymistä vastaan. Alla asiaa koskeva agitaatioviesti.

Toimikaa: Vastustakaa "Blue Lives Matter" -liikettä

American Civil Liberties Union of Kentucky 7.2.2017 juttu englanniksi

Lakiesitys, joka flirttailee yleisen turvallisuuden kanssa, etenee Kentuckyn lainsäädäntökoneistossa ja me tarvitsemme apuasi sen pysäyttämiseksi.

Ota yhteyttä lainsäätäjääsi ja pyydä häntä sanomaan "ei" Blue Lives Matter -lakiesitykselle, HB 14.

Lakiesitys HB 14 pyrkii laajentamaan viharikoslakia lisäämällä mukaan ensimmäiset pelastustyöntekijät (first responders) suojelluiksi ryhmiksi, siitä huolimatta, että ensimmäisiin pelastustyöntekijöihin kohdistuvat hyökkäykset johtavat jo nyt kovennettuihin rangaistuksiin ja niistä syytetään lain salliman koko ankaruuden nojalla. Blue Lives Matter lakiesityksen mukaan Kentuckyn poliiseista tulisi suojeltu ryhmä muiden haavoittuvassa asemassa olevien vähemmistöryhmien kanssa, jotka kohtaavat syrjintää rodun, sukupuolen, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen johdosta. Ei ole mitään todisteita siitä, että Blue Lives Matter lakiesitys olisi välttämätön tai toisi turvaa ensimmäisille pelastustyöntekijöille yhteisössä.

Me kaikki tuomitsemme kaiken väkivallan, myös ensimmäisiin pelastustyöntekijöihin kohdistuvan. Jos haluamme tukea sekä yhteisöjä, että ensimmäisiä pelastustyöntekijöitä, niin meidän on koulutettava poliiseja siitä, kuinka voi välttää tarpeettomat vaaralliset kohtaamiset, liennyttää potentiaalisesti väkivaltaiset tilanteet, tunnistaa poliisin ja heidän perheidensä kohtaaman stressin ja tarjota mielenterveyspalveluja apua tarvitseville. Tämä lakiesitys ei edistä mitään näistä arvokkaista tavoitteista.

Lihavointi mun.

Vaikuttaa, että nämä haluaisivat Ruotsin mallisen dialogipoliisin, joka käytännössä merkitsee vallan luovuttamista vastapuolelle. Tuolla ovat taitaneet keksiä kaikki nämä Eurooppaakin nykyään riivaavat himmelit.

Sitten lakiesitys hyväksyttiin. Viimeisenä keinona yrittivät saada kuvernöörin vielä käyttämään veto-oikeuttaan (7.3.2017):

Ask Governor Bevin to Veto "Blue Lives Matter"

(...)
Call Governor Bevin and ask him to veto this misguided measure.  You can reach the Governor's Constituent Services line by calling 502-564-2611.  You can also mail him a letter to Governor's Office, State Capitol, 700 Capital Ave., Frankfort, KY 40601.

Join us in thanking Senators Clark, Harper-Angel, McGarvey, Neal, and Thomas for voting no on this wrongheaded measure.  Leave them a message on the legislative message line at 1-800-372-7181.

http://www.aclu-ky.org/articles/blue-lives-matter-receives-final-passage-heads-to-governor/

[akez]

Sattumus Floridasta.

Floridalaisnainen pakotettiin ottamaan pois Blue Lives Matter -lippu asukasyhdistyksen tyrmistyttävän vaatimuksen johdosta
 
The Blaze 25.3.2017 juttu englanniksi
 
Floridalaisnainen määrättiin ottamaan pois Blue Lives Matter -lippu sen jälkeen kun asunnonomistajien yhdistys (HOA) oli tuominnut lipun "loukkaavaksi" ja "rasistiseksi".
 
WJAX-TV:n mukaan Jeff Gaddie sanoo tyttärensä saaneen äskettäin kirjeen HOA:lta, jossa häntä kehotettiin ottamaan lippu pois, koska se ei ole HOA:n naapurustosääntöjen mukainen.
 
"Hän soitti ja kysyi miksi", kertoi Gaddie. "He sanoivat, että he olivat saaneet valituksen, jossa lippua pidettiin rasistisena, loukkaavana ja Black Lives Matter -liikkeen vastaisena.
 
Gaddie kertoo, että HOA antoi hänen tyttärelleen luvan jättää hakemuksen lipun käytöstä, jonka hän myös teki. Silti HOA epäsi lipun käytön. WJAX:in mukaan ainoat naapurustossa hyväksytyt liput ovat Amerikan lippu ja sotilasaiheiset liput.
 
Gaddie sanoo, että hänen tyttärensä aikoo valittaa päätöksestä seuraavassa HOA:n kokouksessa.
 
Silti, riippumatta siitä mitä HOA sanoo, niin Gaddie totesi WJAX:ille, että Blue Lives Matter -lippu ei ole vihan symboli.
 
"Meillä on mustia poliiseja, meillä on aasialaisia, meillä on kaikkia rotuja olevia poliiseja", totesi Gaddie. "Että sanovat sen olevan rasistinen, mutta sininen ei ole rotu, kaukana siitä."
 
Gaddie kertoi tyttärensä liputtavan perheensä pitkä lainvalvontahistorian kunniaksi.
 
"Kun ajaa siitä ohi ja näkee lipun, niin tuntee olonsa hieman paremmaksi, koska siellä asuu perhe, joka tukee työtäni", hän sanoi.

Lihavoinnit mun.

... jotta sellaista. Ketä kummaa siellä mahtaa asua naapurustossa? Liitteenä kuva lipusta.

[Rauno Murju]

Luulisi poliisin olevan suojattu jokaisessa järjestäytyneessä yhteiskunnassa jo ilman mitään viharikoslakeja mutta kyseessähän onkin kansalaisten hämääminen viharikoslainsäädännön, eli kommunismin sementoimiseen maailman vapaimmankin maan lainsäädännössä.

[Eisernes Kreuz]

Jacobs kirjoittaa asiaa viharikoslaeista. Tämähän on nyt meilläkin hyvin ajankohtainen juttu, koska monet poliitikot, poliisijohto ja suvaitsevaiset öyhöttävät jatkuvasti vihapuheesta ja viharikoksista sekä tarpeesta puuttua niihin ankarasti myös lainsäädännön keinoin.

Olisi todella suotavaa, että tuo amerikkalaisten harrastama ns. Oppression Olympics -touhu ei koskaan leviäisi täydellä voimallaan myös Suomeen. Se on loputon suo, jos aletaan kirjoittaa rikoslakia uusiksi esim. rotunäkökulma etusijalla, kuten USA:ssa on jo vuosien ajan tehty.

[akez]

Jacobs kirjoittaa asiaa viharikoslaeista. Tämähän on nyt meilläkin hyvin ajankohtainen juttu, koska monet poliitikot, poliisijohto ja suvaitsevaiset öyhöttävät jatkuvasti vihapuheesta ja viharikoksista sekä tarpeesta puuttua niihin ankarasti myös lainsäädännön keinoin.

Jenkeissä tuon vielä jotenkin ymmärtää, koska mustien orjuus, mutta kun täällä ei edes sitäkään. Pelkkä veronmaksajien vero-orjuus kohta, jos väkeä lappaa edelleen samaan malliin sisään. Sitä paitsi mistään Afrikasta tai Aasiasta tänne paeta, ellei ...

[akez]

Myös Oklahomassa on tehty äskettäin Blue Lives Matter -lakiesitys.

"Blue Lives Matter" -lakiesitys käynnisti kiivaan keskustelun
 
News9 9.3.2017 juttu englanniksi
 
Oklahoma City - Lakiesitys poliisimurhaajien kurinpalautuksesta muuttui nopeasti rotukeskusteluksi osavaltion edustajainhuoneessa.
 
Blue Lives Matter 2017 nimellä tunnettu lakiesitys tarkoittaisi pakollista elinkautista tai kuolemantuomiota poliisin tappajalle.
 
"Kun sala-ampuja ampui hengiltä poliiseja Dallasissa, niin minä totesin, "tätä ei Oklahomassa", sanoi edustaja Casey Murdock.
 
Murdock sanoi lakiesitystä tehdessään, että hän odotti jotakin vastarintaa, ja hän myös sai sitä.
 
"Olin utelias kun teit "blue lives matter" esitystä.' Mitä ajattelet 'black lives matter'istä', mitä ajattelet 'black lives matter'in" tarkoittavan?", kysyi edustaja Regina Goodwin.
 
"Jokainen joka pukee virkapuvun päälle asettautuu pohjimmiltaan maalitauluksi. En tee eroa värien välillä", sanoi Murdock.
 
"Me annamme tämän lainsäädännön myötä viestin, että poliisin henki, poliisin henki merkitsee enemmän kuin muiden henki", sanoi edustaja Emily Virgin.
 
Goodwin kysyi Murdockilta miksi hän ei aja samoja rangaistuksia poliiseille, jotka tappavat väärin perustein kansalaisia.
 
"Poliisi on kolme kertaa osoittanut minua eri tilanteissa aseella päin naamaa, enkä minä ollut tehnyt mitään väärää", sanoi Goodwin. "Ei ollut kyse siitä, että en olisi totellut. Ei ollut kyse siitä, että joku rikollinen oli vapaalla jalalla. Kyse oli siitä, että olin musta nainen Amerikassa, joka vain yritti ajaa autolla kotiin."

"Henkilökohtaisesti en usko, että kukaan täällä puolustelisi poliisin tappajia", totesi edustaja Sean Roberts kollegoilleen.

"Meidät luotiin tasa-arvoisiksi. Minun mielestäni te kerrotte tämän lakiesityksen myötä, että jotkut ihmiset ovat enemmän tasa-arvoisia", Goodwin sanoi lopettaessaan lakiesityksen vastaista argumentointiaan.

Lakiesitys hyväksyttiin 73 äänellä 21 vastaan ja se on nyt etenemässä osavaltion senaattiin.

Lihavointi mun.

Parhailla uhrikertomuksilla koitetaan kammeta pottia kotiin, kuten täällä Suomessa.

[akez]

Blue Lives Matter -liikkeellä on jenkeissä oma sivusto. Alla yksi sieltä poimittu juttu. Viharikolliset in action ...

VIDEO: Anarkistit hyökkävät poliisiketjun läpi, poliisia kovistellaan polkupyörän "heittämisestä" anarkistia päin
 
Philadelphian poliisi ei pidättänyt anarkisteja. Kritiikkiä tuli.
 
Blue Lives Matter 26.3.2017 juttu englanniksi
 
Philadelphia, PA - Philadelphialainen poliisi sai kovaa kritiikkiä polkupyörän "heittämisestä" anarkisteja päin näiden hyökätessä poliisiketjun läpi. Tapauksesta laitettiin videoita nettiin (alla).
 
Ei ole selvää, mitä sattui juuri ennen tapausta, koska videota on editoitu raskaalla kädellä ennen sen julkaisemista. Se tiedetään, että joukko täysmustaan pukeutuneita naamioituneita anarkisteja saapui Make America Great Again kokoontumisen lähistölle yrittäen keskeyttää sen.
 
Vaikka MAGA-tilaisuuden järjestäjillä oli lupa, jota anarkisteilla ei ollut, niin kaupungin viranomaiset kehottivat MAGA-järjestäjiä peruuttamaan tilaisuuden väkivaltaan liittyvien pelkojen johdosta. Tilaisuus peruttiin hetkeksi ja MAGA-väki alkoi jo poistua koteihinsa, kun järjestäjät päättivät kuitenkin lähteä suunnitellulle marssille.
 
Anarkistit alkoivat heitellä savupommeja ja ärsyttää poliisia. Yleisiä olivat huudot "f-k the police" ja "rasisti"poliiseille osoitetut kehotukset häipyä.
 
#disruptmaga-anarkistit lähtivät sitten marssimaan pitkin Philadelphian katuja karjuen vetävänsä natseja turpaan. "Natseilla" tarkoitettiin ilmeisesti Trumpin kannattajia.

Sitten ryhmä huomasi MAGA-väen olevan lähdössä marssimaan, mikä innoitti anarkisteja etsimään Trumpin kannattajia "vaientaakseen heidät".
 
Philadelphian poliisit yrittivät estää anarkisteja pääsemästä MGA-marssijoiden lähelle, mutta anarkistit kiersivät poliisit jatkaakseen laitonta häirintäänsä.
(...)

Tuolta se taitaa kaikki tämä Euroopassakin nähtävä "suvaitsevaisuus" kummuta.