Uusi maailmanjärjestys paljastettu - ja idea uudelle puolueelle

[Impi Waara]

Pienpuoluiden ongelmia yleensä ovat A) yhden asian ajaminen unhoittaen kaiken muun B) Agressiivinen oman agendan ajaminen ja putkinäkö C) hatara puolueohjelma tai ei mitään selvää kasassa D) Foliohattu- ja hörhöteoriat E) johtohahmojen kaapeissa likaiset luurangot.

Olen ikäni etsinyt ns. poliittista kotia, mutta karvas kokeumus on seurannut toinen toistaan. Valta on jännä juttu. Kun joku pääsee/uskoo päässeensä vallan kahvaan kiinni, unohtuu sen siliä tien se pikkuseikka, että valta on vastuuta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pienpuoluiden ongelmia yleensä ovat A) yhden asian ajaminen unhoittaen kaiken muun B) Agressiivinen oman agendan ajaminen ja putkinäkö C) hatara puolueohjelma tai ei mitään selvää kasassa D) Foliohattu- ja hörhöteoriat E) johtohahmojen kaapeissa likaiset luurangot.

Olen ikäni etsinyt ns. poliittista kotia, mutta karvas kokeumus on seurannut toinen toistaan. Valta on jännä juttu. Kun joku pääsee/uskoo päässeensä vallan kahvaan kiinni, unohtuu sen siliä tien se pikkuseikka, että valta on vastuuta.

Nyt on yhdessä viestissä paljon asiaa. Ja vielä hassumpaa on se että valta nousee hattuun vaikka sitä ei olisi ollenkaan.

[Impi Waara]

Pienpuoluiden ongelmia yleensä ovat A) yhden asian ajaminen unhoittaen kaiken muun B) Agressiivinen oman agendan ajaminen ja putkinäkö C) hatara puolueohjelma tai ei mitään selvää kasassa D) Foliohattu- ja hörhöteoriat E) johtohahmojen kaapeissa likaiset luurangot.

Olen ikäni etsinyt ns. poliittista kotia, mutta karvas kokeumus on seurannut toinen toistaan. Valta on jännä juttu. Kun joku pääsee/uskoo päässeensä vallan kahvaan kiinni, unohtuu sen siliä tien se pikkuseikka, että valta on vastuuta.

Nyt on yhdessä viestissä paljon asiaa. Ja vielä hassumpaa on se että valta nousee hattuun vaikka sitä ei olisi ollenkaan.

Valtaa vai hattua, vai kenties kumpaakaan?

[JKN93]

Financial Times; "We are returning to a world of great-power rivalry"
Sanoo Brittien tiedustelupalvelun ex-päällikkö;
https://www.ft.com/content/2291f260-954e-11e6-a1dc-bdf38d484582

Kansainvälisistä keskusteluista:
"Report: War and Peace in the 21st Century: International Stability and Balance of the New Type"
http://valdaiclub.com/a/reports/international-stability-and-balance-of-the-new-type/

Maailmanjärjestys on taas palaamassa suurvaltojen kilpailuun.
Vanha rakenne hajoaa vanhentuneena,toimimattomana ja uutta tulee tilalle.
Maailma jakautuu alueellisiin suurvaltoihin,blokkeihin ja liittoumiin..joilla on omat järjestelmänsä.
Lännen ja USA:n yksinvalta päättyy.Demokratian ja yksilönoikeuksien levittäminen ei onnistunut kaikkialle.
USA ja EU(EuroAtlanttinen)liittoutuvat nyt enemmän alueellisesti ja vahvemmin keskenään,muut alueet jätetään ilmeisesti enemmän rauhaan.Rajat vedetään ja erot tehdään.
Muut järjestelmät ja hallinnot hyväksytään,yhteistyötä voidaan tehdä siinä missä se on mahdollista tai halua.
Ehkei ulkoisia hyökkäyksiä pyritä tekemään,mutta puolustaudutaan ja sisäisesti voidaan ehkä yrittää vaikuttaa muihin blokkeihin.
Luodaan rinnakkaisjärjestelmä ja voimatasapaino lähivuosikymmeniksi.
Kiina haastaa taloudellisesti ja sotilaallisesti.
Venäjä(Euraasia)haastaa sotilaallisesti ja muulla propagandalla ja vaikuttamisyritityksillä monella osa-alueella Eurooppaan ja Länteen.
Lisäksi esim.Intia,Brasilia,Etelä-Afrikka omilla alueillaan jne.Turkkikin voi nousta...

Luulen että sisäinen kuri kovenee kullakin alueella ja suurvallalla.
Eliitin virallisen linjan,yhtenäisyyden ja järjestyksen haastavat toisinajattelijat "kapinalliset" tullaan helpommin teilaamaan blokin hajotus yrityksistä milloin milläkin verukkeella(kuten on jo meilläkin nähty).Vastarinnat pyritään kukistamaan ja pitämään porukka ruodussa sekä alistumaan järjestelmän ideologiaan.Rajoittavat lait ja "kyttääminen" viranomais taholta varmasti tulevat lisääntymään tulevaisuudessa.

[JKN93]

Liittyen uuten maailmanjärjestykseen ja uuteen "kylmään sotaan" tulevaisuudessa...?
Euraasia aikoo haastaa Amerikan Euroopassa;
http://katehon.com/article/eurasia-can-solve-most-europes-problems
Tekeekö Tsaarikin paluun?
http://russia-insider.com/en/politics/everything-you-know-about-last-russian-tsar-lie-heres-true-story/ri17309
http://katehon.com/article/russia-and-west-dialogue-peoples-search-answers-civilizational-challenges

[JKN93]

Maailmanjärjestyksen muutos?
http://politiikasta.fi/kay-vallitsevan-maailmanjarjestyksen-trumpin-aikakaudella/

Miten käy vallitsevan maailmanjärjestyksen Trumpin aikakaudella?

Yhdysvallat ei Trumpin johdolla ole enää välttämättä halukas kantamaan maailman johtavan valtion taakkaa. Se ei myöskään ole välttämättä kiinnostunut pitämään yllä sitoumuksia, jotka ovat turvanneet toisen maailmansodan jälkeen rakentuneen kansainvälisen järjestelmän jatkuvuuden. Mihin suuntaan maailmanjärjestys kallistuu?

Transatlanttisen länsikeskeisen maailmanjärjestelmän haastajina on 2000-luvulla pidetty nousevia valtoja ja Venäjää, jotka eivät ehkä ole halukkaita toimimaan toisen maailmansodan perintönä syntyneiden pelisääntöjen puitteissa. Kiinan ja Venäjän toiminta 2000-luvulla on osoittanut, että ainakin ne kiistävät jossain määrin vallitsevan järjestelmän ja sen normien legitimiteetin.

Vaalikampanjansa aikana myös Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump asetti kyseenalaiseksi vallitsevan globaalin järjestelmän ja Yhdysvaltain aseman sen takuumiehenä. Trumpin nousua vallitsevan järjestelmän kannalta keskeisen valtion johtoon on tervehditty vastuullisen ja viisaan käyttäytymisen toivotuksin.

Vaalikampanjansa aikana Trump asetti kyseenalaiseksi vallitsevan globaalin järjestelmän.

Yhdysvaltain tulevaa vallanvaihtoa on mahdollista tulkita niin, että nousevien valtojen lisäksi vallitsevaan järjestelmään on tyytymätön myös järjestelmän hallitseva valtio, jonka suuruuden Trump haluaa palauttaa.

Trumpin vaalivoitossa ja Britannian brexit-äänestyksessä on yhteisiä piirteitä. Molemmissa tapauksissa kansakunnat jakautuivat melko tasaisesti kahtia: yhtäältä maailmankaupan vapauden tai länsimaistavan globalisaation kannattajiin ja toisaalta sitä vastustaviin.

Molemmissa tapauksissa globalisaation seuraukset ovat heikentäneet lähes puolen kansakunnan hyvinvointia. Tämä puolikas halusi muutosta omien maidensa sisäpolitiikkaan ja asemaan maailmantaloudessa. Molemmissa tapauksissa uusien vallanpitäjien odotetaan vaativan muutoksia vallitsevaan maailmanjärjestykseen.

Brexit ja Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi istuvat hyvin käsitykseen maailmanjärjestelmän muutoksesta. Kysymys ei ole vain populismin voittokulusta tai poliittisten johtajien vaihtumisesta populismin seurauksena.

Taantumista yhtäällä...

Talouden näkökulmasta puhutaan läntisen markkinatalouden kriisistä, joka alkoi viimeistään 2008, eivätkä taloudellisen kasvun merkit ole edelleenkään kovin vahvoja.

Taloudellinen kriisi on saattanut amerikkalaisen unelman ahtaalle.

Taloudellinen kriisi on saattanut amerikkalaisen unelman ahtaalle. Läntisissä markkinatalouksissa nuoriso ei voi enää odottaa, että heidän aineellinen hyvinvointinsa tulisi olemaan parempaa kuin edellisten sukupolvien. Tämä synnyttää globalisaationvastaisuutta, populismia ja haikailua kadotetun hyvinvoinnin perään.

Näihin tuntoihin Trump vetosi. Siksi on todennäköistä, että Trumpin kaudella tyytymättömyys vallitsevaa maailmanjärjestelmää kohtaan ilmenee Yhdysvaltain maailmanpolitiikassa. Jyrkimmissä kommenteissa on jo povattu Pax Americanan päättymistä.

...kasvua toisaalla

Talouden kriisissä ei kuitenkaan ole kysymys markkinatalouden kriisistä. Idässä markkinatalous voi hyvin. Kiinan talouskasvu on hidastumisestaan huolimatta edelleen 7 prosentin luokkaa ja Intian talous kasvaa lähes 10 prosentin vuosivauhdilla.

Molemmissa maissa odotukset paremmasta huomisesta ovat realisoituneet 10 miljoonien ihmisten kohdalla parissa kymmenessä vuodessa. Slummit ovat saaneet häipyä uusien pilvenpiirtäjien ja kauppakeskusten tieltä.

Intian ja Kiinan nousu perustuu globalisaatiolle, jota populismi lännessä on asettunut vastustamaan.

Kolonialismin ja imperialismin nöyryyttämien Intian ja Kiinan nousu perustuu globalisaatiolle, jota populismi lännessä on asettunut vastustamaan. Siksi ne tuskin kääntyvät globalisaatiota vastaan, vaikka ne vaativatkin länsikeskeisen kansainvälisen järjestelmän muuttamista.

Niiden tavoitteena on nousta kansainvälisessä järjestelmässä keskeiseen asemaan ja muuttaa järjestelmän pelisääntöjä omaksi edukseen.

On varsin perusteltua odottaa, että nousevien maiden tavoitteet tulevat poikkeamaan lännen asettamista ideaaleista. Intialla ja Kiinalla on takanaan Eurooppaa ja Yhdysvaltoja vanhempi sivilisaatio. Niiden historia poikkeaa merkittävästi lännen historiallisesta kokemuksesta.

Talouden kasvu on nostanut niin Intiassa kuin Kiinassakin omanarvon tunnetta. Itsetunnon kasvun myötä molemmissa maissa ilmenee halu palata omien sivilisaatioiden juurille ja perinteiseen maailmankatsomukseen, mikä ilmenee muun muassa maiden kansainvälisten suhteiden teoretisoinnissa.

Ontuva järjestelmä

Jos Intia ja Kiina haastaa vallitsevan kansainvälisen järjestelmän, ei kenties Yhdysvallat Trumpin johdolla ole enää halukas yksin kantamaan johtavan valtion taakkaa. Se ei myöskään ole välttämättä kiinnostunut pitämään yllä sitoumuksia, jotka ovat turvanneet toisen maailmansodan jälkeen rakentuneen kansainvälisen järjestelmän jatkuvuuden.

On mahdollista, että brexitin jälkeen supistunut EU on jäämässä yksin säilyttämään vallitsevan järjestelmän arvoja.

On täysin mahdollista, että brexitin jälkeen supistunut EU on jäämässä yksin säilyttämään vallitsevan järjestelmän arvoja ja kansainvälistä yhteisöä. Tosin EU:n omia arvoja samanaikaisesti haastaa yhteisön sisällä eri puolilla nouseva populismi. EU:n edellytykset taata vallitseva kansainvälinen järjestelmä ovat varsin heiveröiset jopa ilman yhteisön mahdollista hajoamista.

Ainakin lyhyellä aikavälillä näköpiirissä on transatlanttisten suhteiden heikkeneminen. Kysymys ei ole vain Naton tulevasta roolista, vaan lännen yhteisöllisyyttä vahvistamaan tarkoitettu TTIP-sopimus on vaakalaudalla. Yhdysvallat kaatoi jo Tyynenmeren kumppanuussopimuksen, joka myös oli tarkoitettu vahvistamaan lännen johtajuutta mahdollisesti muuttuvassa kansainvälisessä yhteisössä.

Kiinan haaste

Lännen yhtenäisyyden rakoillessa Kiina rakentaa jo omaa tianxia-järjestelmäänsä eli eräällä tavalla muinaista imperiumiaan. Kiinan kansainvälinen järjestys rakentuu yhtäältä kiinalaisten rahoituslaitosten – Aasian investointi- ja infrastruktuuripankki, mahdollinen Shanghain yhteistyöjärjestön pankki – ympärille.

Tyynenmeren kumppanuussopimuksen kaaduttua monille valtioille houkuttelevana vaihtoehtona näyttäytyy Kiinan ajama Tyynenmeren vapaakauppa-alue. Kiinalaista järjestelmää rakentaviin aloitteisiin kuuluvat myös niin uusi silkkitie kuin niin kutsuttu one belt, one road -esitys, jonka rahoittamiseen Kiina on sitoutunut.

Trumpin Yhdysvaltain on otettava vakavasti Kiinan kasvava kansainvälinen vaikutusvalta ja paluu suurvallaksi samalla, kun Yhdysvallat mahdollisesti vetäytyy nykyisestä roolistaan vallitsevan järjestyksen takaajana ja kenties keskittyy jonkin aikaa omiin sisäisiin ongelmiinsa.

Yhdysvallat voi yllättäen tarvita EU:n sijaan yhteistyötä Intian ja Venäjän kanssa.

Tällaisessa tilanteessa Yhdysvallat voi yllättäen tarvita EU:n sijaan yhteistyötä Intian ja Venäjän kanssa. Näistä molemmat voivat olla valmiit jonkinasteiseen kumppanuuteen, jolla Kiinan vaikutusvaltaa rajoitetaan.

Edellä esitetyllä kehityksellä olisi todennäköisesti arvaamattomat vaikutukset BRICSin kehitykseen. Toistaiseksi BRICS on näyttäytynyt yhteisönä, joka rakentaa uutta maailmanjärjestystä nousevien maiden ympärille ja haastaa transatlanttisen maailmanjärjestyksen. Vielä lokakuussa Goan huippukokouksessa BRICS esiintyi varsin yhtenäisenä.

Kokouksen julkilausuman ulkopuolelle jätettiin sellaiset kysymykset kuin Ukrainan kriisi ja Etelä-Kiinan meren tilanne. Niiden kohdalla yhteisö ei kenties olisi löytänyt yhteistä linjaa.

Kenen joukoissa islamilainen maailma?

Kansainvälisen järjestelmän tulevaa epävarmuutta lisää myös yli miljardin ihmisen islamilainen maailma. Toistaiseksi se on ollut keskeinen terrorismin kasvualusta. Se ei myöskään kuulu sen paremmin läntiseen maailmaan kuin BRICSiinkään.

Mihin suuntaan vaaka alkaa kallistua mahdollisen uuden maailmanjärjestyksen rakentumisessa?

Yhdysvalloilla tosin on ollut läheiset suhteet muutamaan islamilaiseen valtioon. Nyt näistä valtioista ainakin Saudi-Arabia ja Pakistan katsovat levottomina, miten Trumpin hallinto tulee suhtautumaan niihin.

Islamilaisena maana Turkki on etääntymässä kesän vallankaappausyrityksen jälkeen Natosta ja lähentymässä Venäjää, vaikka niiden käsitykset Syyrian kriisistä ovatkin etäällä toisistaan. Myös Iran on lähestynyt Venäjää samoin kuin Shanghain yhteistyöjärjestöä.

Islamilaisen maailman suuntautumisella voikin olla iso merkitys sille, mihin suuntaan vaaka alkaa kallistua mahdollisen uuden maailmanjärjestyksen rakentumisessa. Siihen puolestaan tulee vaikuttamaan Trumpin johtaman Yhdysvaltain ulkopolitiikka.

[JKN93]

http://politiikasta.fi/maailman-vapaimman-kansan-presidentinvaalien-viesti-hyvalle-tieteelliselle-kaytannolle/

Maailman vapaimman kansan presidentinvaalien viesti hyvälle tieteelliselle käytännölle

Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkipuinnissa on mainittu monenkirjava joukko vaaleissa välillisesti hävinneitä ihmisryhmiä. Yhden vaaleilla demokraattisesti yliajetun kansanosan muodostavat hyvää tieteellistä käytäntöä seuraavat tieteentekijät.

Donald Trumpin vaalikampanja käytiin valtiossa, joka on koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan mieltänyt itsensä vapaan, demokraattisen maailman johtajaksi.

Tämän kansainvälisen roolin ottaminen on perustunut yhdysvaltalaisten ajatukseen siitä, että valtiolla, jossa on maailman vapaimmat kansalaiset, on myös maailman suurin vastuu muista.

Trumpin presidenttiyden myötä Yhdysvallat on antamassa pois sen vapaan, demokraattisen maailman johtajan manttelin.

Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkipyykissä on jäänyt vähemmälle huomiolle, miten Trumpin presidenttiyden myötä Yhdysvallat on ensi kertaa antamassa pois sen ulkopolitiikkaa vuosikymmeniä johtaneen vapaan, demokraattisen maailman johtajan manttelin.

Yksi tämän globaalin vastuunkantamisen kantavia ajatuksia on ollut kansainvälisen koulutuksen kehittäminen ja vapaan, kokeellisen tieteellisen tiedon tuottamisen tukeminen. Näin ollen uhkaa Trumpin vaalivoitto ajaa demokraattisesti myös hyvää tieteellistä käytäntöä seuraavien tieteentekijöiden ja heidän työnsä mahdollistavan vapaan demokraattisen sivistysvaltioidean yli.

Sivistysvaltio ja ison datan ylivoima

Yksi länsimaisten demokratiaan nojaavien sivistysvaltioiden perusjaloista on kokeelliseen tieteelliseen metodiin perustuvan asiantuntijatiedon käyttö koulutuksen ja poliittisen päätöksenteon pohjana.

Paul-Erik Korvelan ja Ari-Elmeri Hyvösen faktoja ja niiden roolia poliittisessa päätöksenteossa käsittelevässä keskustelussa ei mainita, miten tällaisen asiantuntijatiedon oikeutus luonnontieteissä perustuu siihen, että suuri joukko tieteilijöitä eri puolilla maailmaa testaa samoja hypoteeseja samanlaisilla välineillä. Jos näissä kokeissa saadaan aina samoja tuloksia, kelpuutetaan hypoteesi tieteelliseksi teoriaksi.

Tieteellinen teoria säilyttää luotettavuutensa siihen saakka, kunnes uuden, kattavamman hypoteesin pätevyys on voitu testata tarpeeksi monta kertaa ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen eri paikoissa.

Toisin sanoen kokeellisella metodilla saatu tieteellinen tieto perustuu toistuvilla mittauksilla eri paikoissa saatuihin samoihin tuloksiin. Yksittäinen näin saavutetusta tieteellisestä tiedosta eriävä tutkimustulos on mielenkiintoinen. Se ei kuitenkaan itsessään ole riittävä todistamaan tieteellistä teoriaa vääräksi.

Kärjistäen hyvässä tieteelliseen käytäntöön nojaavassa tieteessä data on voimaa ja iso data ylivoimaa.

Tiede ja tasa-arvo

Toistuvien ja muualla olevien tieteilijöiden toistettavissa oleviin havaintoihin perustuvat tieteelliset vallankumoukset ovat kautta aikain aiheuttaneet päänvaivaa hallinnollisille eliiteille – myös läntisissä demokraattisissa sivistysvaltioissa.

Tieteelliset vallankumoukset ovat kautta aikain aiheuttaneet päänvaivaa hallinnollisille eliiteille.

Tämän päänsäryn syy on yksinkertaistaen siinä, että kyseinen eliitti on useimmiten koostunut yläluokkaisista, hyvätuloisista, valkoisista miehistä, joiden luomien valtarakenteiden mielekkyyden uusi, hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tuotettu tieto on haastanut.

Toisin sanoen demokratiaan perustuvassa kansainvälisessä sivistysvaltiojärjestelmässä mikä tahansa tieto ei ole valtaa. Sitä on, tai oli ainakin tähän saakka, hyvään tieteelliseen käytäntöön ja kokeelliseen metodiin perustuva tieto.
Hyvä tieteellinen käytäntö ja demokraattinen sivistysvaltiojärjestelmä

Suomen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan keskeisimmät vapaan kansainvälisen tiedeyhteisön toimintatavoista ovat rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä sekä tulosten tallentamisessa, esittämisessä ja arvioinnissa.

Lisäksi hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu, että kaikki tutkimuksen rahoituslähteet ja sen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet raportoidaan, kun tutkimustuloksia julkaistaan.

Tieteen kehitys on ollut keskeisessä osassa tasa-arvoihin ja yksilönvapauteen perustuvan läntisen valtioyhteisön synnyssä.

Yllämainitun kaltaista hyvän tieteen tasoa on vaalittu sivistysvaltion ja demokratian ideaan nojaavan modernin kansainvälisen järjestelmän piirissä. Tämä on mahdollistanut niin orjuuden kuin siirtomaavaltiuden oikeutuksen poistamisen järjestelmän oikeudellisesta ajattelusta.

Sen ansiota on myös, että länsimaissa 1960- ja 1970 -luvuilla tapahtuneet traagiset ympäristöonnettomuudet pystyivät nousemaan suuren yleisön tietouteen toisin kuin vastaavat tapaukset Neuvostoliitossa.

Tieteen kehitys ja tieteelliset vallankumoukset ovat olleet keskeisessä osassa tasa-arvoihin ja yksilönvapauteen perustuvan läntisen valtioyhteisön synnyssä.

Asiantuntijuus Donald Trumpin Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen päämieheksi nousee mies, jolla on lupa kansalaisiltaan romuttaa tieteelliseen metodiin perustuvan asiantuntijatiedon käyttö koulutuksen ja päätöksenteon pohjana. Trumpin kampanjansa aikana antamat kommentit Yhdysvaltain ympäristöministeriön tarpeettomuudesta ovat esimakua siitä, millainen rooli "isoon dataan" perustuvalla kansainvälisellä tieteellisellä tiedolla on Yhdysvaltain uudessa hallinnossa.

Yhdysvaltojen päämieheksi nousee mies, jolla on lupa kansalaisiltaan romuttaa tieteelliseen metodiin perustuvan asiantuntijatiedon käyttö.

Kuten monissa diktatuureissa, tieteellistä konsensusta kuunnellaan vain, jos se sopii presidentin ja hallitsevan eliitin omaan maailmankuvaan ja luontosuhteeseen. Toisin sanoen valta, ei länsimaiseen hyvään tieteelliseen käytäntöön perustuva tieto, on tietoa.

Monen maailman johtavan tieteilijän tie on jossain vaiheessa vienyt Yhdysvaltoihin. Nyt nämä tieteentekijät ovat huolissaan siitä, miten hyvästä tieteellisestä käytännöstä täysin piittaamattoman presidentin demokraattinen valinta vaikuttaa sivistysvaltion malliin, joka mahdollistaa heidän työnsä.

Tarttuuko joku toinen valtio tai valtioiden yhteenliittymä vapaan maailman puolustajan avautuneeseen virkaan? Vai jatkaako epämiellyttävät tieteelliset totuudet maton alle lakaiseva populismi voittokulkuaan läpi läntisen demokraattisen valtiojärjestelmän?

[JKN93]

Netistä kaivamieni tietojen perusteella eliitti nimenomaan halusi Brexitin ja Trumpin tapahtuvan,jotta vallitsevaa maailmanjärjestystä saadaan muutettua.Tämän jälkeen Euroopassa meno tulee kiristymään,kun maailmanjärjestystä on tarkoitus muuttaa niin,että koko maailman globalisaatio muuttuu alueelliseksi globalisaatioksi jatkossa;eli yhdestä valtakeskuksesta useampaan alueelliseen valtakeskukseen.Joten varauduttava jatkossa tämän kaltaiseen kehitykseen.

[Gunnar Hymén]

Neljässä vuodessa nollasta suurimmaksi puolueeksi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viiden_t%C3%A4hden_liike
Ja mitenkä se tehtiin? No ei ainakaan höpisemällä erilaisista salaliittoteorioista.

no mitenkä nuo paskapuheet ja valehtelu nyt salaliittoteorioista mitenkään merkittävästi eroaa

[hattiwatti]

Lainataan muuan alt-right-juttuihin englanniksi kirjoittajaa vanhan homma-antinsa osalta:

http://hommaforum.org/index.php/topic,6313.msg104314.html#msg104314

Muutama asia pohdittavaksi uuteen puolueeseen liittyen:

* Ei sellaisia jakavia aiheita, jotka ovat perustavoitteiden kannalta turhia ja/tai haitallisia, esim. nähtävästi puolihumoristisesti ehdotettu ateismi. Kristittyjen, ateistien jne. kannatus ovat kaikki yhtä tärkeitä.

* Jotta maahanmuuttoa voi vastustaa on tavalla tai toisella vaikutettava sen perussyihin, joita ovat globaali kapitalismi, arvoliberalismi ja kansainvälinen vasemmistolaisuus. Ne ovat toisiaan täydentäviä dominointi-ideologioita.

Todettakoon, että kannatan yksityisyritteliäisyyttä, enkä näe sillä itsessään suoraa yhteyttä globaaliin kapitalismiin.

Maahanmuutossa on pohjimmaltaan kyse rahasta ja riippuvuudesta. Lyhyen tähtäimen hyödyn tuottamisesta harvoille "eliitin" jäsenille ja negatiivisten ulkoisvaikutusten sysäämisestä muiden kannettavaksi. Ihmisoikeudet, monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus, kuviteltujen fasistien ja ajatusrikollisten jahtaaminen, jne. ovat savuverho ja ilman rahallista hyötyä suoritettuina hyödyllisten idioottien puuhastelua.

"Hyötyjä" ovat seuraavat (Osin "vastakkaisia" globaali kapitalismi ja kansainvälinen vasemmisto akselilla ja osin päällekkäisiä):

- Halpatyövoima; lisääntynyt palkka- ja työehtokilpailu kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä; kantaväestön lisääntynyt haluttomuus kustantaa maahanmuuttajia veroilla (kannatuksen siirtymä kohti yövartijavaltiota); maahanmuuttajien kannatus maksimaalisia sosiaalitukia, kotouttamispalveluja, erioikeuksia yms. kannattaville vasemmistopuolueille; palkka- ja luokkaerot kasvavat "eliitin" hyödyksi; "eliitti" hyötyy maahanmuuton ulkoisvaikutuksena syntyvistä maahanmuuttajaslummeista, jotka lankeavat pääasiassa pieni- ja keskituloisten niskoille (kun pieni- ja keskituloisten status slummiutumisen myötä laskee, turvallisilla hienostoalueilla asuvan "eliitin" status nousee suhteessa heihin); slummiutuminen rapauttaa pieni- ja keskituloisten kulttuuria ja mahdollisuuksia elämässä, joka tekee luokkaeroista pysyvämpiä (vähentynyt siirtymä alemmista luokista ylempiin); vapaalla keskustelulla ja demokraattisesti saavutettu konsensus muuttuu monikulttuurisessa maassa vaikeammaksi (tästä luonnollisena seurauksena on siirtymä kohti suurempaa manipulointia, propagandaa ja "eliitin" keskitetyn vallan totalitarismia; globaalit kapitalistit ja muu "eliitti" suojaavat itsensä lisääntyviltä maahanmuuttajien aiheuttamilta tuloverokustannuksilta hankkimalla tulonsa lähinnä kevyesti verotetuilla arvopapereilla, kiertämällä niitä lakimiesten luomilla lain porsaanreikiin perustuvilla systeemeillä ja käyttämällä off-shore yrityksiä tms. (globaali kapitalismi pakottaa valtiot taipumaan tähän järjestelyyn); kasvava verotus lankeaa lähinnä tuloveroja maksaville pieni- ja keskituloisille; jne.

- Valtio on riippuvainen globaalin kapitalismin tuottamasta rahasta, mutta kansainvälisesti liikkuva globaali kapitalismi ei ole riippuvainen valtioista tai niiden demokraattisesta päätöksenteosta. Globaali kapitalismi on legitimoinnin yläpuolella. Valtiot noudattavat maahanmuuttopolitiikassaan sen toiveita, josta ne ovat riippuvaisia. Globaali kapitalismi kilpailuttaa valtioita, mutta valtiot ja niiden kansalaiset eivät voi kilpailuttaa globaalia kapitalismia.

- Koska globaali kapitalismi perustuu vain maksimaaliseen lyhyen tähtäimen voittoon, se on pitkäaikaisilta ja laaja-alaisilta vaikutuksiltaan säätelemätön. Siksi sen lisääntyvät negatiiviset ulkoisvaikutukset voivat johtaa valtioiden ja kansalaisten elämän tuhoutumiseen. Globaali kapitalismi on myös pitkälti salattua ja näkymätöntä valtaa, koska se ei ole kansalaisten legitimoinnin kohteena.

- Kansainvälinen vasemmistolaisuus voidaan nähdä tekijänä, joka yrittää hyötyä kapitalismista ja kansalaisista vähintään yhtä häikäilemättömästi kuin kapitalismi muista ja siksi vähintään yhtä tuhoisasti kansalaisille.

Maahanmuuttokriitikoiden on oltava valmis tekemään lyhyen tähtäimen uhrauksia saavuttaakseen pitkän tähtäimen hyötyä tilanteessa, jossa jotkut muut todennäköisesti saavat lyhyen tähtäimen hyödyn.

Näistä seuraten, jos maahanmuuttoa halutaan reaalisesti vastustaa, on kannatettava, tuettava ja/tai kannustettava mm. seuraavia asioita:

- Korkeaa koulutusta ja korkeaa teknologiaa. Halpatyövoima on nykyaikaista manuaalista orjatyövoimaa, joka on vaihtoehto korkean tason automaatiolle, laitteille, teknologialle ja työroboteille, joilla voidaan lisätä kantaväestön työn tuottavuutta ja mahdollisuuksia.

- Kaikkea mikä lisää kansalaisten riippumattomuutta rahasta ja rahan ansaitsemisesta, globaalista kapitalismista ja sen tuotteista. Tämä ei tarkoita täydellistä riippumattomuutta niistä, vaan riippuvuuden vähentämistä. Vaihtoehtoisia talouksia, usein lokaaleja. Energiantuotanto (tuuli-, vesi-, hakejäte-, bioreaktori-, jne. energia); lokaali ja/tai perheiden oma ruuantuotanto; vaihtokauppa/ barter; kierrätys ja tavaroiden korjaus; vapaamatkustajista karsittujen yhteisöjen luominen, jotka voivat luoda edullisia, mutta laadukkaita asuinympäristöjä perheille, tarjota parempia kouluja ja muita palveluita yhteisön sisällä, käyttää mm. economies of scale -etuja hankinnoissaan, jne.; verkottuneita pieniä- ja keskisuuria yrityksiä, jotka tuottavat korkealaatuisia korkean jalostusasteen tuotteita ilman ulkomaisen työvoiman tarvetta; vaihtoehtoisia rahajärjestelmiä; turvaelinkeinoja laman varalle (ruuantuotanto on kaikenkattavin ja turvallisin [itselleen ruuan tuottava on lähes riippumaton muista], mutta näitä on oltava monenlaisia); laajana talkootyönä nopeasti ja edullisesti rakennetut asunnot ja osittain itse tuotetut rakennusmateriaalit (tämä voi liittyä yhteisöihin tai muulla tavalla järjestettyyn yhteistoimintaan); korottomat lainat hyödyllisiin tarkoituksiin luotettaviksi havaituille henkilöille; jne.

- Vallan desentralisointia, lähidemokratiaa, suoraa demokratiaa, jne. Kansalaisille haitallisten dominointirakenteiden ja -menetelmien vastustamista. De facto legitimoinnin luomista niille rakenteille ja menetelmille, joita maahanmuuttokriittiset luovat ja käyttävät. Etäisen ylikansallisen päätöksenteon vastustamista, esim. Eu (Eepädemokraattisuus, etäisen statuksen - lojaliteetin negatiivinen korrelaatio ja kausaliteetti niiden välillä, korruptio, läpinäkyvyyden puuttuminen jne.).

- Oikeuksien ja vapauksien, kuten ihmisoikeuksien ja sananvapauden, uudelleenmäärittämistä. Oikeudet ja vapaudet eivät saa olla valtion tai ylikansallisten organisaatioiden (esim. Eu) antamia (tai poisottamia), rajaamia, toimeenpanemia ja määrittelemiä kansalaisille. Oikeuksien ja vapauksien täytyy olla kansalaisille luonnollisia oikeuksia ja vapauksia. Valtioita ja ylikansallisia organisaatioita estetään puuttumasta niihin määrittämällä ja rajaamalla niiden toimintaoikeuksia tarkalla ja yksityiskohtaisella luetteloinnilla. Kansalliset oikeudet ja vapaudet eivät voi olla kansainvälisiä. Kansallisilla oikeuksilla ja vapauksilla täytyy olla ensisijaisuus suhteessa kansainvälisiin oikeuksiin. Sananvapaus ja vapaa yhdistymisoikeus ovat tärkeimpiä, joihin muut vapaudet ja oikeudet perustuvat

- Oma kulttuurituotanto, joka vähentää rahan (joka on viimessä analyysissa värjättyä paperia) tarvetta ja sen suhteellista merkitystä. Uutiset, sisällöt, viihde ja hyödyllinen tieto.

- Maahanmuutolle vaihtoehtoisten käytäntöjen luomista. Esim. tiukkojen ehtojen läpi vierastyöläisiä, joille ei anneta kansalaisuutta, ja jotka voivat työskennellä maassa enintään kymmenen vuotta. Tämän hyödyllisyys perustuu siihen, että vierastyöläisten määrä minimoidaan ja että vierastyöläiset todella lähtevät maasta jakson loputtua. Jos näitä ei noudateta ja toimeenpanna, systeemi johtaa pysyviin ja kasvaviin ongelmiin, kuten maahanmuuttokin.

Jne.

Lisäksi voidaan laajentaa kannattajakuntaa muihin ryhmiin tutustumalla niiden intresseihin, tärkeinä pitämään asioihin ja luomalla niihin yhteyksiä. Tällä tavalla voidaan löytää ja luoda yhteisiä intressejä erilaisten ryhmien välille.

Puolueen suurta kannatusta tärkeämpää on saada aikaan nykyisessä systeemissä legitimaatiokriisi, joka pakottaa nykyisen systeemin korvautumaan toisenlaisella paremmalla systeemillä puolueesta riippumatta:

http://www.amazon.com/Legitimation-Crisis-Jurgen-Habermas/dp/0745606091

[JKN93]

UPI:kin jo myöntää mitä ulkomaisessa mediassa on jo kirjoitettu että maailmanjärjestys on muuttumassa Trumpin voiton myötä.
USA:n yksinapainen liberaalindemokratian maailman hegemonia on jakautumassa useampaan eri paikalliseen valtakeskukseen ja alueelliseen suurvaltaan jotka muodostavat yhdessä moninapaiseen maailmanjärjestyksen ja voimatasapainon.
Valitettavasti tämä tietää Euroopankin osalta jonkinlaista monietnistä yhteenliittymää,liittovaltiota tai suurvaltaa tämän mantereen alueelle.
Perinteiset kansallisvaltiot sidotaan alueellisesti integroitujen liittoumien osiksi,jotka ovat riippuvaisia alueen yleisestä kehityksestä.Kansallisvaltiot joutuvat käytännössä paikallisten osavaltioiden asemaan ja alueellisen keskushallinon alaisuuteen."Moninaisuudessaan yhtenäinen".Ratkaisevaa on miten paljon eri kansat saavat omaa valtaa ja miten paljon niitä hajotetaan "imperiumissa".Kansallisvaltioon tähtäävästä separatismista tullee kuitenkin laitonta ja liittoumaa hajottavaa.
Muita suurvaltoja ympäröivine vaikutusalueineen ovat perinteiseen tapaan esim.USA Amerikassa,Venäjä Euraasiassa,Kiina Aasiassa...Lisäksi mm.Lähi-idän ja Afrikan omat alueet.
Erilliset alueelliset suurvallat tekevät keskenään sekä yhteistyötä globaaleja haasteita ratkomalla mutta myös esim.ideologista kilpailua ja vastakkainasettelua,jokaisen alueen toteuttaessa omaa politiikkaansa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/211791-tutkijalta-kova-arvio-kalevassa-vuosi-2016-saattoi-olla-kaannekohta

Tutkijalta kova arvio Kalevassa: "Vuosi 2016 saattoi olla käännekohta maailmanjärjestyksessä"

Kun Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa kahden viikon kuluttua, maailman moninapaistuminen saanee tutkija Kristi Raikin arvion mukaan uutta vauhtia.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik arvioi, että maailmanpolitiikan moninapaistuminen lisää turvattomuutta erityisesti Euroopassa. Kun Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa kahden viikon kuluttua, maailman moninapaistuminen saanee Raikin arvion mukaan uutta vauhtia. Hän uskoo, että viime vuosi saattoi olla käännekohta.

–Arviot Kiinan, Venäjän ja muiden vahvistuvien suurvaltojen vaikutuksesta kansainväliseen järjestykseen ovat olleet lännessä usein pessimistisiä tai vähintäänkin huolestuneita. Sekä Moskovan että Pekingin tavoitteena on moninapainen maailma, joka päättäisi kylmän sodan jälkeisen Yhdysvaltojen hegemonian aikakauden. Vuosi 2016 saattoi olla käännekohta, joka asetti maailmanjärjestyksen kiihtyvän moninapaistumisen raiteelle, Raik kirjoittaa Kalevan Vieraskynä-palstalla.

–Miksi tästä pitäisi olla huolissaan, vai pitäisikö? Ainakin siksi, että murrosvaihe on epävarma ja epävakaa. Kun uudet voimat haastavat vanhaa järjestystä, sotien ja konfliktien todennäköisyys kasvaa ja ennakointi vaikeutuu, hän jatkaa.

Raik arvioi, että lännessä koetaan ahdistusta myös siksi, että länsimailla on eniten menetettävää: länsimaat ovat hänen mukaansa yliedustettuja monilla kansainvälisillä foorumeilla alkaen YK:sta ja Kansainvälisestä valuuttarahastosta IMF:stä.

–Eurooppalaisten päällimmäisenä huolena on nyt aivan aiheellisesti oman turvallisuuden vahvistaminen ja suojautuminen ulkoisia uhkia vastaan. Samalla ei pidä kuitenkaan unohtaa laajempaa ja pidemmälle tulevaisuuteen tähtäävää näkemystä kansainvälisestä järjestyksestä. Sitoutuminen kansainvälisiin normeihin ja instituutioihin, myös niiden uudistamiseen, sekä pyrkimys laajaan yhteistyöhön globaaliongelmien hallinnassa on agenda, joka saa yhä tukea myös Euroopan ulkopuolella ja voi hillitä moninapaista kilpailua, Raik kommentoi.

Ajatushautomo Eurasia Group arvioi aikaisemmin tällä viikolla, että vuodesta 2017 on tulossa epävarmin sitten toisen maailmansodan, mitä poliittisiin riskeihin tulee.

–Maailmanjärjestys on muuttumassa, eikä kukaan tiedä, mitä on tulossa. Tästä näkökulmasta vuosi 2017 on erittäin volatiili ja epävarma, mitä poliittisiin riskeihin tulee, maailman johtaviin geopolitiikan asiantuntijoihin lukeutuva, Eurasia Groupin perustaja ja New Yorkin yliopiston professori Ian Bremmer sanoi.

Tässä muutama netistä poimittu kartta missä on hahmoteltu moninapaisen maailman osa-alueita:
http://i.despiteborders.com/clanky/data/upimages/rus2-velka.jpg
http://images.evrazia.org/images/map-1.jpg
(entinen yksinapainen maailma)
http://orientalreview.org/wp-content/uploads/2014/12/map-4-big.jpg
Hämmennystä herättävät nuo moninapaisen maailman kartat joissa pohjoisen vauraammat ja kehittyneemmät maanosat ovat liitetty osaksi myös etelän kehitysmaita,joka voi tietää etelän väen maahanmuuttoa siirtotyöläisinä pohjoiseen jos eliittimme haluaa murtaa valkoista alkuperäisväkeä pohjoisessa monietnisyydellä.
-Pohjois ja Etelä Amerikka
-Eurooppa ja Afrikka
-Venäjä ja Länsi-Aasia
-Kiina ja Itä-Aasia
https://twitter.com/nontolerantman/status/817368267673190400
Olisiko tässä tarkoituksena kehittyneemmän alueen kehittää näitä kehittymättömiä maita.
Ikäänkuin pohjoisen alueet tekevät etelän kanssa kumppanuutta ja yhteistyötä ikäänkuin "siirtomaa" hengessä.
Näin suurvallat saavat riippuvaista hallintaa ja vaikutusvaltaa näillä alueilla.
Toisaalta suurvallat vaativat siirtotyöläisten maahanmuuttoa alueilleen talous ja väestönkasvun takaamiseksi ja saaden näin lisää voimapotentiaalia kansainvälisessä kilpailussa ja markkinoilla,jota sotilasvoimillaan turvaavat.
Tarkoituksena myös kehitysmaaväen ideologinen kouluttaminen.

[JKN93]

Ovatko Lännen ja Venäjän eliitit jo sopineet uudesta maailmanjärjestyksestä 21.vuosisadalle.
Tässä ainakin kerrottu jotain mitä poliittiset johtajat olisivat suunnitelleet.
Kaaoksesta syntyisi uusi rakenne lähi vuosikymmeniksi.Vanha järjestys siis hajoaa ja uusi syntyy.
Tulee 2 pääryhmää valtioita:Länsi;USA ja EU(Huom:EU nimitetty tässä valtioksi) sekä Euraasia;Venäjä,Kiina,Intia...
Merkittävää tosiaan on,tuleeko Euroopan kansallisvaltiot muotoutumaan EU:n liittovaltioksi...
http://valdaiclub.com/a/reports/international-stability-and-balance-of-the-new-type/
http://valdaiclub.com/events/posts/articles/war-and-peace-in-the-21st-century-presentation-of-the-valdai-club-report-in-london/

[JKN93]

Ennusteet tietänevät lisää kehitysmaamuuttoa rikkaisiinmaihin...

http://yle.fi/uutiset/3-9406466

Yhdysvaltain tiedustelun synkkä näkemys tulevaisuudesta: Terrorismin uhka kasvaa, uusia sotia voi syttyä, Venäjä jatkaa aggressioita

Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtajan virasto on tunnistanut seitsemän trendiä, jotka muokkaavat maailmaan tulevien viiden vuoden aikana.

Seitsemän trendiä muokkaa maailmaa lähitulevaisuudessa, arvioi Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtajan virasto. Ne lisäävät jännitteitä valtioiden sisällä ja välillä, riippumatta maasta tai hallintomuodosta.

Valtioiden sisällä jännitteitä aiheuttavat kansalaisten odotukset. Kansalaiset haluavat hyvinvointia ja rauhaa, mutta hallitusten on yhä vaikeampaa tarjota niitä muuttuvassa maailmassa.

EU:n kriisi, epävarmuus Yhdysvaltojen roolista maailmassa sekä Kiinan ja Venäjän lisääntyvä konfliktihakuisuus ja heikko ihmisoikeustilanne voivat aiheuttaa myös valtioiden välisiä konflikteja.

Seitsemän trendiä

1. Rikkaat ikääntyvät, köyhät eivät

Maailman väkiluku kasvaa, väestö vanhenee, ja ihmiset asuvat yhä useammin kaupungeissa. Maailman väkiluvun ennustetaan nousevan 7,3 miljardista 8,8 miljardiin vuoteen 2035 mennessä.

Työikäisen väestön määrä vähenee rikkaissa maissa, Venäjällä ja Kiinassa. Köyhissä Afrikan ja Etelä-Aasian maissa työikäisten väestön määrä puolestaan kasvaa voimakkaasti.

Se lisää paineita taloudelliseen kehitykseen, työllisyyteen, kaupungistumiseen ja hyvinvointiin köyhissä maissa. Lisäksi se merkitsee maastamuuton jatkumista.

2. Talouden kasvualueet muuttuvat

Rikkaat maat yrittävät pysäyttää talouskasvun heikkenemisen ja säilyttää elämäntyylinsä. Työvoiman saatavuus ja tuottavuus kuitenkin vähenevät. Samaan aikaan valtioiden taloutta painavat velkataakka, heikko kysyntä ja epäilykset globalisaation hyötyjä kohtaan.

Kehittyvät maat pyrkivät säilyttämään talouskehityksensä ja vähentämään köyhyyttä.

Sekä kehittyneet että kehittyvät maat joutuvat kehittämään uusia palveluja, aloja ja ammatteja, jotka korvaavat tuotannon katoavia työpaikkoja.

3. Teknologian kehitys kasvattaa kuilua

Teknologian kehitys vauhdittaa talouden muutosta ja luo uusia mahdollisuuksia. Samalla se kuitenkin syventää voittajien ja häviäjien välistä kuilua.

Automaatio, tekoäly ja muut teknologiset keksinnöt muuttavat teollisuustuotantoa ja palvelusektoria nopeasti, eivätkä yhteiskunnat välttämättä ehdi sopeutua muutokseen riittävän nopeasti. Se lisää työttömyyden riskiä.

Teknologian korvatessa työntekijät, valtioiden verotulojen määrä vähenee. Verotuloista riippuvaiset valtiot joutuvat paineen alle. Verotuksen painopiste saattaa siirtyä tuloverotuksesta arvonlisäveroihin.

Köyhät maat eivät voi luottaa teollistumiseen talouskasvun takaajana.

4. Jännitteet yhteiskuntien sisällä ja välillä kasvavat

Yksilöiden mahdollisuus vaihtaa ideoita ja rakentaa identiteetiään internetissä lisää jännitteitä yhteiskuntien sisällä ja välillä.

Sekä oikeisto- että vasemmistopopulismi voimistuu, mikäli nykyiset väestönkehityksen, talouden ja hallinnon trendit jatkuvat. Ne ovat jo murtaneet suvaitsevaisuuden ja monimuotoisuuden perinteitä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Muut ulkopuolelle sulkeva nationalismi ja uskonnolliset identiteet vahvistuvat. Identiteettiryhmistä tulee vaikutusvaltaisempia, kun järjestäytyminen internetissä on helppoa.

Osa poliitikoista turvautuu populismiin säilyttääkseen tilanteen hallinnan. Esimerkkejä löytyy jo Ranskasta, Kreikasta ja Hollannista.

Osa turvautuu nationalismiin. Esimerkkejä ovat Kiina, Venäjä ja Turkki, joiden johtajat vahvistavat poliittista kontrollia tukahduttamalla kotimaisen opposition.

Osa nojautuu uskonnolliseen identiteettiin, joka ei salli muita uskontoja. Näitä ovat muun muassa Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja jotkin Saharan eteläpuoliset maat.

5. Hallitseminen on yhä vaikeampaa

Kansalaiset vaativat hallituksiaan takaamaan hyvinvointinsa ja turvallisuutensa. Talouden heikko kasvu, epäluottamus, polarisaatio ja hätätilanteiden lilsääntyminen vaikeuttavat kuitenkin hallitsemista.

Johtajia ja instituutioita koskevan julkisen tiedon lisääntyminen on nakertanut kansalaisten luottamusta päättäjiin. Epäluottamuksen seurauksena poliittisten puolueiden ja ammattiliittojen valta vähenee. Se voi johtaa edustuksellisen demokratian kriisiin.

Esimerkiksi Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa väestön enemmistö on sitä mieltä, että hallituksen edustajat eivät välitä tavallisista ihmisistä.

Maailmanlaajuisten kysymysten ratkominen vaikeutuu, kun kansalaisjärjestöt, yritykset ja vahvat yksilöt voivat teknologian avulla osallistua keskusteluun ja vallankäyttöön.

6. Konfliktien luonne muuttuu

Konfliktien todennäköisyys kasvaa. Syynä ovat suurvaltojen eriävät intressit, terroriuhkan voimistuminen, heikkojen valtioiden epävakaisuus ja tehokkaamman aseteknologian leviäminen.

Terroristit, kapinallisryhmittymät, aktivistit ja rikosjengit saavat aiempaa helpommin käsiinsä tehokkaita aseita. Hizbollahin ja Isisin käytössä on jo kannettavia panssarivaunuohjuksia, ilmatorjuntaohjuksia, lennokkeja ja muita täsmäaseita. Ne yleistyvät entisestään.

Aktivistiryhmät, kuten Anonymous, tekevät entistä vahingollisempia kyberhyökkäyksiä. Edellämainitun kaltaisilla ryhmittymillä ei myöskään ole mitään syytä hillitä toimiaan.

Kyberhyökkäysten, täsmäaseiden ja miehittömättömien aseiden käyttö madaltaa kynnystä hyökätä, sillä hyökkääjien oma henki ei ole vaarassa. Suorien yhteenottojen sijaan sotaa käydään etäältä, ainakin konfliktin alkuvaiheessa.

7. Ilmastonmuutos muokkaa elinympäristöä

Kasvihuonekaasupäästöt ovat nostaneet maailman keskilämpötilaa 20 viime vuoden aikana. Ilmastonmuutos muuttaa ihmisten asuinpaikkoja ja -tapoja. Meriveden pinta nousee, valtameret happamoituvat, jäätiköt ja ikirouta sulavat, ilmanlaatu heikkenee.

Vuoteen 2035 mennessä ilmansaasteista tulee suurin ympäristöön liittyvien kuolemien syy kaikkialla maailmassa, ja puolet maailman väestöstä kärsii vesipulasta. Jo nyt kolmasosan maailman maaperästä tuottaa satoa aiempaa heikommin. Maaperä heikentyy entisestään.

Lisääntynyt matkailu vaikeuttaa tarttuvien tautien hallintaa.

Näin trendit vaikuttavat maailmalla

Eurooppa

Eurooppa kohtaa taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä haasteita, joihin sen on vaikea vastata. Pankkien pääomat ja sääntely jakautuvat epätasaisesti. Maahanmuutto EU-maihin jatkuu.

EU:n ja Britannian suhteet pitää järjestää uudelleen Britannian EU-eron vuoksi. Brexit horjuttaa EU:n kansainvälistä painoarvoa ja voi heikentää Atlantin ylittävää yhteistyötä. Brexit antaa Euroopan alueellisille ja separatistisille liikkeille uutta puhtia.

Euroopan väestön ikääntyminen heikentää talouskasvua ja ohjaa kulutusta tavaroista palveluihin, kuten terveydenhoitoon. Nuorten työntekijöiden väheneminen laskee verotuloja, ja keskustelu maahanmuuttajista työvoimana kiihtyy.

EU:n tulevaisuus riippuu sen kyvystä uudistaa instituutionsa, luoda työpaikkoja ja talouskasvua, palauttaa usko poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin ja vastata kansalaisten kasvavaan huoleen maahanmuutosta.

Kansalaisten turhautuminen maahanmuuttoon, heikkoon talouskasvuun ja työttömyyteen ruokkivat uskonnollisia ja sosiaalisia liikkeitä, jotka vastustavat vieraiden kullttuurien vaikutusta.

Yhdysvallat

Vaikka Yhdysvaltain talous osoittaa toipumisen merkkejä, kansalaisten luottamus johtajiin ja insituutioihin on heikentynyt, kansalaiset ovat jakautuneet kahteen leiriin ja valtion tulojen kasvu on vaatimatonta.

Teknologian kehitys muuttaa työmarkkinoita entisestään, ja keskiluokka saattaa heikentyä.

Lisäksi Yhdysvaltain roolista globaalina johtajana on kysymysmerkkejä. Rooli määrittyy sen mukaan, mihin Yhdysvalloilla on varaa, ja hyväksyykö kansa liittolaisten tukemisen.

On mahdollista, että Yhdysvallat kääntyy sisään päin. Se vaikuttaisi maailmanjärjestykseen ja maiden väliseen vaikutusvaltaan.

Kiina ja Venäjä

Kiinan talouden perusta on muuttumassa vientivetoisesta kotimaisen kulutuksen vetämäksi. Hallituksen legitimiteetti riippuu siitä, miten se pystyy vastaamaan uuden keskiluokan vaatimuksiin puhtaasta ilmasta, edullisesta asumisesta ja paremmista palveluista.

Venäjä pyrkii palauttamaan suurvalta-asemansa nationalismilla, asevoimien uudistamisella, ydinvoima-asepelotteella ja osallistumalla konflikteihin ulkomailla. Venäjä toimii entistä aktiivisemmin Lähi-idässä ja muualla maailmassa, missä se voi mittailla vaikutustaan Yhdysvaltoja vastaan.

Mikäli taktiikka ei onnistu, Venäjän sisäinen vakaus voi horjua.

Muu maailma

Jännitteet Korean niemimaalla kasvavat, ja vakava yhteenotto on mahdollinen lähivuosina. Kim Jong-un on päättänyt tehdä Pohjois-Koreasta ydinasevaltion. Sillä on vaikutusta Etelä-Korean, Kiinan ja Japanin asemaan ja vaikutusvaltaan alueella.

Islamistien vaikutusvalta kasvaa Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, ja vähemmistöt joutuvat entistä ahtaammalle. Maastamuutto jatkuu.

Egyptin ja Saudi-Arabian sisäinen epävakaus voi johtaa kansannousuihin, jotka hallitukset ehkä yrittävät kukistaa. Iran, Israel ja Turkki pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa alueella.

Etelä-Aasiassa, Intian talous kasvaa nopeimmin kaikista maailman maista ja vetää muita Etelä-Aasian maita mukaansa. Afganistanin ja Pakistanin sisäistä turvallisuutta horjuttavat ääriryhmät ja terrorismi.

Keski- ja Etelä-Amerikassa hallitukset vaihtuvat todennäköisesti entistä tiuhempaan. Syynä on huono taloudenhoito ja korruptio.

Terrorismin uhka kasvaa

Terrorismin uhka kasvaa, sillä valtioiden, ryhmien ja yksikölöiden keinot ja motiivit terrorismiin monipuolistuvat. Pitkittyvät konfliktit ja internet mahdollistavat terroristien rekrytoinnin ja toiminnan laajassa mittakaavassa.

Terroristit oikeuttavat väkivallan uskonnollisilla motiiveilla, mutta muutkin tekijät lisäävät terrorismin uhkaa. Näihin kuuluvat valtiorakenteiden murentuminen suuressa osassa Lähi-itää ja käsitykset lännen ylivoimaisuudesta.

Väkivaltainen uskonnollinen nationalismi voimistuu lähivuosina. Lähi-idässä siitä vastaavat Isis ja al-Qaida, Keski-Afrikassa militantit kristityt ja islamistit, Burmassa militantit buddhalaiset ja Intiassa hindunationalistit.

Kansainvälinen järjestys muuttumassa

Toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys on muuttumassa, kun valta hajaantuu. Nousevat vallat pyrkivät sopeuttamaan maailman pelisääntöjä omiin intresseihinsä sopiviksi.

Se hankaloittaa kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n turvallisuusneuvoston, uudistamista. Liberaalit arvot kyseenalaistetaan. Etenkin Venäjä, Kiina ja Isisin tapaiset toimijat pyrkivät muokkaamaan normeja tarkoituksiinsa sopiviksi.

[VilleJ]

Osa turvautuu nationalismiin. Esimerkkejä ovat Kiina, Venäjä ja Turkki, joiden johtajat vahvistavat poliittista kontrollia tukahduttamalla kotimaisen opposition.

Joko ylellä, tai sitten cia:lla ei tiedetä mitä nationalismi tarkoittaa.

[akez]

Ennusteet tietänevät lisää kehitysmaamuuttoa rikkaisiinmaihin...

http://yle.fi/uutiset/3-9406466

Yhdysvaltain tiedustelun synkkä näkemys tulevaisuudesta: Terrorismin uhka kasvaa, uusia sotia voi syttyä, Venäjä jatkaa aggressioita

Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtajan virasto on tunnistanut seitsemän trendiä, jotka muokkaavat maailmaan tulevien viiden vuoden aikana.

Seitsemän trendiä muokkaa maailmaa lähitulevaisuudessa, arvioi Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtajan virasto. Ne lisäävät jännitteitä valtioiden sisällä ja välillä, riippumatta maasta tai hallintomuodosta.
(...)

Kursorisesti "analyysiä" silmäilemällä näytti siltä, että siitä puski läpi tähän asti harjoitettu punavihreä ja liberaali-globalistinen agenda. Tsekkasin, mistä sylttytehtaasta tässä nyt on kyse. Väistyviä obaman ukkoja siellä näkyy olevan propagoimassa vielä viime hetkillä ennen lähtöään ...

USA:n tiedustelupalvelun johtaja eroaa

James Clapper, 75, ilmoitti torstaina, ettei ole enää käytettävissä Donald Trumpin presidenttikaudella.

HS 17.11.2016

Yhdysvaltain kansallisen tiedustelupalvelun johtaja James Clapper ilmoitti torstaina jättäneensä erohakemuksensa, kertoo uutistoimisto AFP. Hän astuu pois tehtävistään presidentiksi valitun Donald Trumpin kootessa hallintoaan.

Clapper, 75, sanoi eroamisen tuntuvan "melko hyvältä" kuuden vuoden virkakauden jälkeen. Hän teki kongressin kuulemistilaisuudessa selväksi, ettei ole enää käytettävissä Trumpin aloittaessa presidenttinä tammikuun 20. päivänä.

"Lähetin erokirjeeni eilisiltana", Clapper kertoi. "Minulla on jäljellä 64 päivää, ja joutuisin luultavasti vaikeuksiin vaimoni kanssa, jos jatkaisin yhtään pitempään."

Clapperin vastuulla on ollut koordinoida seitsemäntoista erillisen viraston toimintaa. Niiden joukossa ovat muun muassa keskustiedustelupalvelu CIA ja kansallinen turvallisuusviranomainen NSA.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004875459.html

... liekö tässä nyt kyse siitä Eskon (viimeisestä) puumerkistä aatteen puolesta?

[JKN93]

https://www.amazon.com/Multipolarity-21st-Century-Contemporary-Security/dp/0415475473
https://www.cejpp.eu/index.php/ojs/article/view/72

Kv-eliitin globalisaation ja maailmanjärjestyksen suunnitelma 21.vuosisadalle on muuttaa USA:n yksinapainen maailmanvalta moninapaiseksi,
eli valta jaetaan useammille alueellisille voima ja valta keskuksille.
Suurvaltoja ovat mm.USA,Kiina ja Venäjä.
Valitettavasti tämä tietää myös EU:n kansallisvaltioiden yhteenliittämistä liittovaltioksi jotta Euroopastakin saadaan suurvalta ja yksi näistä maailmanvalloista.USA ja Venäjä ovat jo valmiiksi tällaisia liittovaltioita ja suurvaltoja.
EU:lle tulee yhteinen ulko,turvallisuus ja puolustuspolitiikka,jotta se voi hallita ja tehdä sodan ja rauhan päätöksiä sekä toimia suurvaltana.Jäsenvaltioiden vedot näihin asioihin tulee poistumaan.Osavaltioiden sisä-asiat ovat sitten myös tämän liittovaltion päätettävissä,miten paljon tulee keskushallinnon valtaa ja miten paljon alueellista itsehallintoa,miten demokratia tulee toimimaan...luultavasti päävalta menee yhteiselle EU hallitukselle ja parlamentille,joissa on edustajia useista maista.Imperiumi ja Suurvalta asema tietää taloudellista,sotilaallista ja kulttuurillista vaikutusvaltaa ja valitettavasti myös jatkuvaa kehitysmaiden nuorten maahanmuuttoa rikkaammalle alueelle väestönkasvun ja elintason takia.
Suurvalta levittää myös vetovoimaista ideologiaa...

[JKN93]

http://izvestia.ru/news/664475

Joku Gilbert Doctorow niminen asiantuntija kertoo kääntäjällä luettuna Venäjän mediassa olleessa artikkelissa(aiheesta ollut jotain juttua myös The Washington Timesissa) että taloudellisesti,sotilaallisesti,väestöllisesti ja resursseiltaan vahvojen suurvaltojen pitäisi sopia yhteisistä pelisäännöistä uudessa maailmanjärjestyksessä.Maiden välisestä yhteistyöstä,omista ja muiden eduista sekä jaosta niiden omiin vyöhykkeisiin ja vaikutusalueisiin.Ilmeisesti kyseessä olisi Jalta(-45) tapainen huippukokous ja maailmanhallinnan sopimus jota mm.Henry Kissinger on ollut ajamassa.Kylmän sodan jälkeinen USA:n ylivalta kuulemma nyt menetetään maailmanlaajuisen vallan jakamiseen alueittain,voimatasapainoon.
EU saattaa vielä tulevaisuudessa liittyä tähän suurvaltojen joukkoon,mutta se vaatisi liittovaltiota.