Yhä useampi mies syrjäytyy työelämästä - 79 000 ei tee tai aina edes hae töitä.

[Mangustin]

Peruskoulu ja globalisaatio syrjäyttää miehiä:

Professori huolestui pojista, jotka pitävät koulua keskiluokkaisena ja feminiinisenä

Jyväskylän yliopiston perhetutkimuksen professori, sosiologian dosentti Kimmo Jokinen analysoi torstaina yliopiston Pisa-aiheisessa paneelissa nuorten poikien mielenmaisemaa.
Syrjäytymisvaarassa ovat Jokisen mukaan erityisesti huono-osaisten perheiden pojat, joiden "työväenluokkaisen maskuliinisen panssarin" murtaminen on vaikeaa.
...
- Heille ei löydy paikkaa työmarkkinoiltakaan, kun perinteiset miesten työt ovat menneet globalisaation myötä muualle, Jokinen jatkoi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702172200072455_uu.shtml

Tätä en tajua:

He eivät taivu Jokisen mukaan myöskään helposti koti-isiksi eivätkä löydä "kommunikaatiopintaa osittain teoreettisesta ja sivistysorientoituneesta peruskoulusta".

- Näiden poikien osaaminen on niin käytännönläheistä: mopojen korjaamista, metsästystä, kalastusta ja spesifiä mediaosaamista, Jokinen luonnehtii.

Mikäs sen mukavampaa kuin kalastella ja rassata mopoa isin kanssa? Äidit vaan nysvää ja ankeuttaa joten on kaikille parempi että ovat töissä 

Nuoriso on pilalla:

Upseerit avautuvat Seuralle varusmiesten huonosta kunnosta: "Kaikki on hyvin, kunnes reppu pannaan selkään"

- Marssimurtumia tuntuisi olevan nykyisin enemmän kuin ennen, Mäkelä sanoo Seurassa.

Myös kapteeni evp. Jarmo Heikkinen on sitä mieltä, että yhteiskunnan "pehmentyminen" näkyy varusmiehissä.

- Käyttäisin sanaa velttous. Kaiken pitäisi olla niin helppoa, kun siihen on totuttu. Kun tulee vastoinkäymisiä, annetaan periksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702182200073063_uu.shtml

[Saturoitunut]

Luulin että armeijan tarkoituksena oli tehdä pojista miehiä, mutta ilmeisesti nykyiset pullamössöupseeritkin vain pillittävät itkua, kun joku muu ei ole tehnyt sitä heidän puolestaan jo valmiiksi.

[ämpee]

Syrjäytymisvaarassa ovat Jokisen mukaan erityisesti huono-osaisten perheiden pojat, joiden "työväenluokkaisen maskuliinisen panssarin" murtaminen on vaikeaa.

Mitäpä jos ensin tiirikoitaisiin se huono-osaisuus, ja vasta sitten koitettaisiin murtautua eteenpäin.
Tuo "työväenluokkainen maskuliininen panssari" kun saattaa olla huono-osaisuuden aiheuttama suojapanssari, jonka murtaminen saattaa murtaa koko ihmisen.

Nimimerkillä; Ei niin hyvä-osaisesta perheestä kotoisin.

[stefani]

Kommentti mopojen korjaamisesta toi mieleeni erään yksittäisen lapsuudenmuiston, joka ei ehkä melkein liity mihinkään. Kun näin lapsena Titanic-elokuvan, siinä oli hienoon pukuun pukeutunut arvokas henkilö, joka puhui laivan moottorien sisäänajamisesta. Koin sen kohdan silloin yllättäväksi ja maailmankuvaani avartavaksi, koska olin aiemmin olettanut, että vain lippalakkipojat pilottitakkeineen puhuisivat tuollaisista asioista. Vai kertooko tämä lapsuudenmuisto sittenkin jotain kulttuuristamme?

[Hornsmith]

Luulin että armeijan tarkoituksena oli tehdä pojista miehiä, mutta ilmeisesti nykyiset pullamössöupseeritkin vain pillittävät itkua, kun joku muu ei ole tehnyt sitä heidän puolestaan jo valmiiksi.

Jos varusmiehellä on täysin olematon peruskunto, kehonhallinta ja koordinaatio, ei varusmiesaika riitä tarvittavien valmiuksien rakentumiseen. Mikäli tämänkaltaista henkilöä aletaan piiskaamaan ylettömästi ilman perusteiden rakentamista on lopputuloksena krooninen VMTL-tapaus. Nykyiset upseerit ovat pääosaltaan pullamössöä, sitä en toki kiistä. Raikkaita poikkeuksia onneksi löytyy tuostakin porukasta.

[mustikka]

Terve kaikki,

ajattelin avata tätä syrjäytymistä yhdestä näkökulmasta, omastani, vaikka olenkin nainen enkä mitenkään nuori (35v.) tai syrjäytynyt. Olen tehnyt montaa eri pienipalkkaista työtä täällä Oulun seudulla. Olen ollut mm. kokoojana elektroniikkatehtaissa, jotka olivat mielestäni parhaat työpaikkani, mutta niitä tehtaita ei täällä enää ole.

Olen tehnyt työtä ja teen edelleen ns. epäkiitollisilla aloilla, joissa työntekijät ovat enimmäkseen naisia, mutta miehiä tulee koko ajan lisää. En halua tarkemmin kertoa, koska työni ovat liipanneet läheltä myös maahanmuuttoa ja olen joitain havaintojani tänne hommallekin kertonut, en halua siis tulla tunnistetuksi.

Ja pointtini on siis se, että nykyään jos sinulla ei ole koulutusta ja/tai suhteita, sinun pitää "alentua" tekemään työtä naisvaltaisella ja pienipalkkaisella alalla, esim. siivoojana. Ne mainitsemani kokoonpanotyöt esimerkiksi ovat vähentyneet. Töitä on, mutta työ ei välttämättä ole mitenkään edes kohtuullisesti palkattua tai edes siedettevää.

Oma kokemukseni on, ettei missään suorittavassa työssä ehditä perehdyttää tarpeeksi, vaan työntekijä saa valitukset sitten jälkeenpäin, kun ei ole osannut toimia oikein. Moni nuori ei ole tottunut kotonakaan siihen, että mitään vaaditaan, niin mitäs sitten kun olet ekassa duunissa ja saat koko ajan palautetta? Nuorella ei vielä ole kykyä ajatella, ettei kukaan ole seppä syntyessään, vaan joka työhön, olkoot se vaikka tiskausta, oppii vasta kokemuksen myötä niin hyväksi, ettei kellään ole työn jäljestä mitään sanomista. Ja nykyaikana ihmiset ovat ehkä menettäneet tuntuman konkreettiseen työhön, koska asiakkaatkin valittavat ihan pienistä asioista aivan liian isolla metelillä. Tekisi mieli kysyä joskus, että entä jos tuo työntekijä olisi oma poikasi/tyttäresi ekana työpäivänään.. 

Sitten osa-aikaisuus: moni ei halua töihin, koska osa-aikainen työ on suoraan sanottuna p:estä. Joudut miettimään paljonko tienaat ETUKÄTEEN asumistukea varten ja takakäteen soviteltua päivärahaa varten. Lisäksi verohommelit. Ja osa-aikaisena et saa sitä vähääkään perehdystä saati arvostusta työpaikalla. Työkaverit ja asiakkaat saattavat jopa sanoa suoraan et miks tollasia otetaan töihin hidastamaan, jotka ei vielä osaa vaan käyvät silloin tällöin... Nämä eivät toki ole ylitsepääsemättömiä esteitä, mikäli töihin haluaa, mutta jälleen kerran, jos on nuori eikä ole elämänkokemusta, käy mielummin jollain luukulla kuin maksaa tukia takaisin ja kuuntelee haukkuja töissä.

Ja sitten se, ettei meillä ole kunnon duunariesikuvia. Koulussa painotetaan liikaa sitä, että kaikkien pitää saada joku "hyvä ammatti". Vaan kun kaikki eivät voi saada! Ammattikoulutus kunniaan, sanon minä. Toki monen nuoren vanhemmat ovat niitä kunnon duunareita, mutta ne nuoret eivät olekaan syrjäytyneitä.

Tämmöisiä mietteitä. Itse teen duunia ja otan paskaa niskaan niin kauan kuin jalka nousee, koska ajattelen realistisesti, ettei tässä nyt ole kummempaakaan tarjolla, jotenkin pitää elää

EDIT: lisäys, että mamuduunarit joillakin aloilla... ärsytti joutua tulkkaamaan heille englanniksi asioita omien töiden ohella 

[punanuttu]

Ja sitten se, ettei meillä ole kunnon duunariesikuvia. Koulussa painotetaan liikaa sitä, että kaikkien pitää saada joku "hyvä ammatti". Vaan kun kaikki eivät voi saada! Ammattikoulutus kunniaan, sanon minä. Toki monen nuoren vanhemmat ovat niitä kunnon duunareita, mutta ne nuoret eivät olekaan syrjäytyneitä.

Kirjoitit täyttä asiaa, mutta tähän täytyy kommentoida.

Moni duunariammatti täyttää "hyvän ammatin" tunnusmerkit ja niissä saa tehdä töitä täysipäiväisesti, eikä palkkakaan mikään kehno ole.

Ammattia valitessaan pitäisi vaan pystyä poimimaan ne hyvät ammatit ja hakeutua sellaiseen. Ilman koulutusta kun niihin hyviin duunariammatteihin on vaikea päästä. Jotenkin tuntuu, että tämä on monella liikaa hakusessa.

Sen jälkeen pitää olla edes tilapäisesti halua ja valmiutta lähteä työnperässä naapurikaupunkiin tai pitemmällekin. Näin silläkin uhalla, että se maksaa sekä aikaa että rahaa. Kun on kunnolla työkokemusta pääsee sitten jo valitsemaan töitään ehkä omienkin halujensa mukaiselta paikkakunnalta.

Se, että käy jonkun diipadaapa koulutuksen ja jää sinne perähikiälle makoilemaan johtaa juurikin siihen syrjäytymiseen.

[mustikka]

Jep, tuli kirjoitettua hutaisten tuo "hyvä ammatti" -kohta. Monessa ammattiopistokoulutuksen vaativassa ammatissa on töitä ja kiva palkkakin. Mutta kaikista ei ole esim. lvi-asentajiksi tai lähihoitajiksi, on rankat työharjoittelut ja jotkut ihmiset ovat minun mielestäni liian epäkäytännöllisiä näihin. Mutta kuten sanoit, tärkeää olisi osata valita ammatti näiden joukosta ja lisäksi hakea sinnikkäästi duunia!

[orientexpressen]

Luulin että armeijan tarkoituksena oli tehdä pojista miehiä, mutta ilmeisesti nykyiset pullamössöupseeritkin vain pillittävät itkua, kun joku muu ei ole tehnyt sitä heidän puolestaan jo valmiiksi.

Sanoisin näin, että ainakaan jos henkilö ei armeijassa päädy alikersantin tai kokelaan asemaan, niin ei hän siellä opi sitä oma-aloitteisuutta ja itsenäistä vastuunottokykyä mikä on näiden syrjäytyneiden akilleen kantapää. Armeijassa tavallinen sotilas on jatkuvan valvonnan alainen ja hänen tehtävänsä on tehdä se mitä käsketään, ei muuta. Useimmat arkielämän toimet armeijassa hoidetaan pakon voimalla ja ohjatusti, jopa vessakäyntejä myöten (tulee ihan lastentarha mieleen).

Myös tietoisesti asetettava psyykkinen paine armeijassa on myrkkyä sellaiselle, jonka mielen tasapaino on heikoissa kantimissa.

Pikemminkin voi olla, että aloitekyvyttömyyden tielle teini-iässä joutunut kokee tässä suhteessa lopullisen "romahduksen" juuri armeijassa.

[mustikka]

Jep, tuli kirjoitettua hutaisten tuo "hyvä ammatti" -kohta. Monessa ammattiopistokoulutuksen vaativassa ammatissa on töitä ja kiva palkkakin. Mutta kaikista ei ole esim. lvi-asentajiksi tai lähihoitajiksi, on rankat työharjoittelut ja jotkut ihmiset ovat minun mielestäni liian epäkäytännöllisiä näihin. Mutta kuten sanoit, tärkeää olisi osata valita ammatti näiden joukosta ja lisäksi hakea sinnikkäästi duunia!

Lisäys: sitten pitäisi vielä markkinoida fiksuille nuorille näitä ammatteja ainaisen lukio+amk/yliopisto -polun sijasta. Eikä myöskään tunkea amiksia täyteen niitä jo täysin toivottomia tapaksia.

[punanuttu]

Lisäys: sitten pitäisi vielä markkinoida fiksuille nuorille näitä ammatteja ainaisen lukio+amk/yliopisto -polun sijasta. Eikä myöskään tunkea amiksia täyteen niitä jo täysin toivottomia tapaksia.

Mihin ne täysin toivottomat tapaukset sitten laitettaisiin? Pelkän peruskoulun varaan tehtäviä lapiomiehen hommia ei enää ole - eikä tule.

[Haplotaxida]

Työelämästä syrjäytyneet "kadonneet miehet" asuvat usein yksin – "Ei houkutteleva kumppani"

Lähes puolet työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneistä "kadonneista miehistä" asui vuonna 2014 yksin tai laitoksessa tai heillä ei ollut asuntoa lainkaan.

Parisuhteessa asui vajaat 30 prosenttia ja vanhempien luona 12 prosenttia.

Työtön tai toimeton mies ei ole houkutteleva kumppani varsinkaan koulutetummalle naiselle. "Luuserimiesten" vieroksunta voi yleistyä sekä heijastua ilman parisuhdetta ja lapsia olevien miesten ja naisten osuuden kasvuna, Hiilamo kirjoittaa.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tyoelamasta-syrjaytyneet-kadonneet-miehet-asuvat-usein-yksin-ei-houkutteleva-kumppani/6314266

Toisaalta parisuhde ja perhe toimivat syrjäytymistä ennaltaehkäisevinä tekijöinä, kirittäjinä ja elämälle merkityksien antajina. Yksinäisyys voi vaikuttaa siihen, ettei elämässä jakseta yrittää ja sen työnkin merkityksellisyys katoaa. Lannistuessaan ja lannistuneena yksinäinen ihminen voi tyytyä todella vähään. Noidankehämäisesti näillä sitten on vaikutusta menestymiseen niillä parisuhdemarkkinoilla.

[mustikka]

Lisäys: sitten pitäisi vielä markkinoida fiksuille nuorille näitä ammatteja ainaisen lukio+amk/yliopisto -polun sijasta. Eikä myöskään tunkea amiksia täyteen niitä jo täysin toivottomia tapaksia.

Mihin ne täysin toivottomat tapaukset sitten laitettaisiin? Pelkän peruskoulun varaan tehtäviä lapiomiehen hommia ei enää ole - eikä tule.

Jaa-a.. Tuohon en kyllä osaa vastata. Ehkä meillä ei ole heille mitään erityistä paikkaa, mihin heidät laitettaisiin. Pitääkö hyväksyä, että osa ikäluokasta ei vaan kykene nopeaan ja vaativaan (osin ed. viestissä kuvaamaani) työelämään? Pyrittäisiin siihen, että näitä ns. täysin toivottomia olisi vaan mahdollisimman vähän? En minä tiedä.  Pyrittäisiin siihen, että ammattiopistot keskittyisivät tuottamaan osaavia ammattilaisia, ei kai se ole kenenkään etu, että ne ovat säilytyspaikkoja näille toivottomille?

[Pyhä Olavi]

Työelämää esimiehenä 30+ vuotta katsoneena ongelma on varsin yksinkertainen: työpaikkojen , "helppojenkin" ÄÖ vaatimukset ovat kasvaneet yli mediaanityövoiman kykyjen. Jos keskimääräinen AÖ on suomalaisilla 100 ja vähienkin työpaikkojen ÄÖ vaatimus on jo 110, niin yli jää iso joukko työntekijöitä. Joku ei osaa, joku ei jaksa ja osa ei tahdo. Oman työpaikan kuraportaan (positiivisessa mielessä) väeltä edellytettiin 10-15 vuotta sitten vain vahvoja käsiä ja trukinajotaitoa. Nyt edellytetään asiakaspalvelutaitoja, it-osaamista ja monenlaisten laitteiden todistettua käyttökykyä. Kaikki eivät tähän pysty.

[Lalli IsoTalo]

Yksi lisämauste tähän soppaan - olen huomannut - on se, että ennen lapsia oli enemmän ja paapojia oli vähemmän. Siinä oppi väkisinkin käytännön taitoja ja oma-aloitteisuutta.

Nyt kun on 4 isovanhempaa, lapsettomat kummit ja omat vanhemmat paapomassa yhtä tai kahta lasta, niin sitä voi aina luistella siiheen suuntaan, jossa paapotaan. Rakastavat vanhemmat tekevät helposti liikaa lastensa puolesta niitä töitä joita lasten pitäisi tehdä, kuten oman huoneen siivous ja osallistuminen kotitöihin. Rahaa annetaan vastikkeettomasti. Tämä (jonkin verran) kääntyneestä väestöpyramidista johtuva helpompi pumpulielämä johtaa siihen, että työelämä ja armeija tulevat sitten jonkinlaisina järkytyksinä.

Jos lasten annetaan olla vapaamatkustajia koko alkuelämänsä, heidän loppuelämästään tulee vaikeaa. Ratkaisu siihen on sitten vaihtaa lähipiirin paapominen valtion paapomiseen.

[stefani]

Pikemminkin voi olla, että aloitekyvyttömyyden tielle teini-iässä joutunut kokee tässä suhteessa lopullisen "romahduksen" juuri armeijassa.

Armeijan opetustyyli on tasan tarkkaan sellainen, että siellä kannustetaan varusmiehiä passiivisesti piileskelemään sumppuuntuneiden jengien seassa.

[mustikka]

Työelämää esimiehenä 30+ vuotta katsoneena ongelma on varsin yksinkertainen: työpaikkojen , "helppojenkin" ÄÖ vaatimukset ovat kasvaneet yli mediaanityövoiman kykyjen. Jos keskimääräinen AÖ on suomalaisilla 100 ja vähienkin työpaikkojen ÄÖ vaatimus on jo 110, niin yli jää iso joukko työntekijöitä. Joku ei osaa, joku ei jaksa ja osa ei tahdo. Oman työpaikan kuraportaan (positiivisessa mielessä) väeltä edellytettiin 10-15 vuotta sitten vain vahvoja käsiä ja trukinajotaitoa. Nyt edellytetään asiakaspalvelutaitoja, it-osaamista ja monenlaisten laitteiden todistettua käyttökykyä. Kaikki eivät tähän pysty.

Juuri näin minäkin olen kokenut, vaikkei työkokemusta ole kuin murto-osan sinun kokemuksestasi. Lisään vielä, että kyllähän töitä oppii vähän vähemmän fiksukin tekemään, kun perehdytetään kunnolla ja neuvotaan, jos tulee pattitilanne. Mutta kun ei ole aikaa opettaa. Itse kärsin eniten niistä tilanteista, joissa olin yksin ja asiakkaan edustajakin kyseli, että eikö sinulla tyttöparka oikeasti ole ketään keltä kysyä tai pyytää apua.. Olihan mulla älypuhelin taskussa jolla soitella, mutta eipä ne vastaavatkaan aina vapaa-aikanaan vastanneet 

Lisäksi nykyään "valuu" duunarinhommiin motivoituneita korkeakoulututkinnon suorittaneita, jotka eivät ole työllistyneet koulutustaan vastaavaan työhön (kuten minä), joten ÄO vain nousee monissa duunarihommissa ja ymmärrystä sille, ettei kaikki ole niitä terävimpiä kyniä ei enää löydy. Kaikkien pitää sitten oppia NOPEASTI esim. tietojärjestelmät tai puhua englantia.

[Totuus EPT]

Peruskoulu ja globalisaatio syrjäyttää miehiä:

Professori huolestui pojista, jotka pitävät koulua keskiluokkaisena ja feminiinisenä

Jyväskylän yliopiston perhetutkimuksen professori, sosiologian dosentti Kimmo Jokinen analysoi torstaina yliopiston Pisa-aiheisessa paneelissa nuorten poikien mielenmaisemaa.
Syrjäytymisvaarassa ovat Jokisen mukaan erityisesti huono-osaisten perheiden pojat, joiden "työväenluokkaisen maskuliinisen panssarin" murtaminen on vaikeaa.
...
- Heille ei löydy paikkaa työmarkkinoiltakaan, kun perinteiset miesten työt ovat menneet globalisaation myötä muualle, Jokinen jatkoi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702172200072455_uu.shtml

Tätä en tajua:

He eivät taivu Jokisen mukaan myöskään helposti koti-isiksi eivätkä löydä "kommunikaatiopintaa osittain teoreettisesta ja sivistysorientoituneesta peruskoulusta".

- Näiden poikien osaaminen on niin käytännönläheistä: mopojen korjaamista, metsästystä, kalastusta ja spesifiä mediaosaamista, Jokinen luonnehtii.

Mikäs sen mukavampaa kuin kalastella ja rassata mopoa isin kanssa? Äidit vaan nysvää ja ankeuttaa joten on kaikille parempi että ovat töissä 

Nuoriso on pilalla:

Upseerit avautuvat Seuralle varusmiesten huonosta kunnosta: "Kaikki on hyvin, kunnes reppu pannaan selkään"

- Marssimurtumia tuntuisi olevan nykyisin enemmän kuin ennen, Mäkelä sanoo Seurassa.

Myös kapteeni evp. Jarmo Heikkinen on sitä mieltä, että yhteiskunnan "pehmentyminen" näkyy varusmiehissä.

- Käyttäisin sanaa velttous. Kaiken pitäisi olla niin helppoa, kun siihen on totuttu. Kun tulee vastoinkäymisiä, annetaan periksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702182200073063_uu.shtml

Kovin ristiriitaista on feministi proffan ja armeijan kapiaisen höpinät, Juuri nämä mitkä harrastaa ulkoilma harrastuksia on parhain kunto. Jos Feministi proffan höpinöidä uskoo niin veltostuminen on suotavaa.

Tekninen käsillä osaaminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa, jos feministi proffan höpinöitä uskoo niin uusavuttomuus jatkuu entistä pahempana. Proffan mukaan nuorten miesten pitää vähentää maskuliinisia piirteitä ja harrastuksia, koska globalisaatio on vähentänyt miesten töitä. Tämä ei osittain pidä paikkansa, koska monessa metallipuolen töissä kaivataan ammattitaitoista työntekijöitä. Ja miesten ei todellakaan pidä muuttua feminiiniseksi. Epäilisin, että nykymenolla tämä on virhe suunta tulevaisuudessa, taloudellinen suunta tulee huonontumaan länsimaissa.

Se että työntekijän vaatimustaso työssä on lisääntynyt johtuu monesti siitä, että työnantaja haluaa entistä vähemmällä työntekijämäärällä pärjätä.

Eräät tämän maan älymystöstä ovat vieraantuneet oman kansan menosta. Ja haluavat globaalin muotivirtauksen mukaan mennä.

[Saturoitunut]

Luulin että armeijan tarkoituksena oli tehdä pojista miehiä, mutta ilmeisesti nykyiset pullamössöupseeritkin vain pillittävät itkua, kun joku muu ei ole tehnyt sitä heidän puolestaan jo valmiiksi.

Jos varusmiehellä on täysin olematon peruskunto, kehonhallinta ja koordinaatio, ei varusmiesaika riitä tarvittavien valmiuksien rakentumiseen. Mikäli tämänkaltaista henkilöä aletaan piiskaamaan ylettömästi ilman perusteiden rakentamista on lopputuloksena krooninen VMTL-tapaus. Nykyiset upseerit ovat pääosaltaan pullamössöä, sitä en toki kiistä. Raikkaita poikkeuksia onneksi löytyy tuostakin porukasta.

Semmoisia varten taitaa olla esim. se palvelusluokka E.

[Kari Kinnunen]

Tekninen käsillä osaaminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa, jos feministi proffan höpinöitä uskoo niin uusavuttomuus jatkuu entistä pahempana. Proffan mukaan nuorten miesten pitää vähentää maskuliinisia piirteitä ja harrastuksia, koska globalisaatio on vähentänyt miesten töitä. Tämä ei osittain pidä paikkansa, koska monessa metallipuolen töissä kaivataan ammattitaitoista työntekijöitä. Ja miesten ei todellakaan pidä muuttua feminiiniseksi. Epäilisin, että nykymenolla tämä on virhe suunta tulevaisuudessa, taloudellinen suunta tulee huonontumaan länsimaissa.

Se että työntekijän vaatimustaso työssä on lisääntynyt johtuu monesti siitä, että työnantaja haluaa entistä vähemmällä työntekijämäärällä pärjätä.

Eräät tämän maan älymystöstä ovat vieraantuneet oman kansan menosta. Ja haluavat globaalin muotivirtauksen mukaan mennä.

Niin tässä voidaan jälleen pohtia mikä taito on tarpeellista mikä ei. Jos feministiproffa potkaistaan kortistoon kukaan ei huomaa mitään. Korkeintaan jotenkin vitutus vähenee.

Jos taas rautakoura lakkaa duunaamasta loppuu professorilta se työttömyyskorvauskin.

Sinänsä oireellista, että professorit jotka eivät ole tehneet, eivätkä osaa tehdä mitään hyödyllistä ...tuilevat niille jotka osaavat.

"
Perhetutkmuksen prfessori
"

[Jack]

Sanoisin näin, että ainakaan jos henkilö ei armeijassa päädy alikersantin tai kokelaan asemaan, niin ei hän siellä opi sitä oma-aloitteisuutta ja itsenäistä vastuunottokykyä mikä on näiden syrjäytyneiden akilleen kantapää. Armeijassa tavallinen sotilas on jatkuvan valvonnan alainen ja hänen tehtävänsä on tehdä se mitä käsketään, ei muuta. Useimmat arkielämän toimet armeijassa hoidetaan pakon voimalla ja ohjatusti, jopa vessakäyntejä myöten (tulee ihan lastentarha mieleen).

Armeijan perusrakenteet ovat aikakaudelta, jolloin yhteiskunnassa oli pieni oppinut vähemmistö ja suuri vähemmän oppinut enemmistö. Vähemmistöstä tehtiin upseereita, oppimattomien parhaimmistosta aliupseereita ja jäljelle jääneestä suuresta massasta tykinruokaa.

Nyt kaikki alokkaaksi menevät ovat aikaisempaan verrattuna oppineita, joten tykinruuaksi joutuu väistämättä paljon heitäkin.

Pitäisikö armeija uudistaa? Vai voitaisiinko sitä edes uudistaa?

Onko niin, että suuria massoja ei saada "vapaaehtoisesti" antautumaan hengenvaaraan sodassa ellei takana ole ehdotonta pakkoa. Ja pakkoa puolestaan ei voi olla olemassa, jos sitä toteuttamassa ei ole upseerikuntaa, jota ajaa eteenpäin sen oman elittiaseman ja kunnian ylläpitäminen.

Tavallisella sotilaalla ei ole taistelussa juurikaan mitään saavutettavaa, mutta sen sijaan hänellä on paljon menetettävää. Nimittäin henkensä. Niinpä tavallinen sotilas ei halua ottaa kohtuuttomia riskejä. Upseerilla on pelissä enemmän. Hänen kohdallaan on kyse upseerikunniasta ja vallasta ja yhteiskunnallisesta asemasta ja arvostuksesta. Ja näiden asioiden puolesta ollaan valmiit vaikka kuolemaan, kuten esimerkit niin nykyajalta kuin historiastakin osoittavat. 

Edellä mainitusta syystä armeijan rakenteen on ilmeisesti pakko olla sellainen, mikä se on. 

Nykyistä tasa-arvoisempi armeija lienee mahdottomuus, jos armeijan avulla halutaan voittaa sotia eikä pelkästään marssia paraateissa.

"reservin johtajiksi koulutettu ryhmä poikkeaa selkeästi positiiviseen suuntaan muista varusmies- ja reserviläisryhmistä sekä myös muusta samanikäisestä väestöstä"

"johtajiksi koulutettavien valikointi on onnistunutta"

"reserviupseerit menestyvät keskimäärin elämässään paremmin muuhun väestöön verrattuna palkkatasolla mitattuna"

http://journal.fi/ta/article/view/7471/0

"Tehtyjen tutkimusten mukaan reserviupseerit ovat menestyneet hyvin työelämässä"

https://www.reservilaisliitto.fi/files/25203/Parivartio_4_2016.pdf

[sivullinen.]

Jäsen mustikan kirjoitus jälleen korostaa naisten ja miesten erilaista suhtautumista työhön. Hän on nainen ja esittää oman työntekonsa "naisen työetiikan" mukaan. Naiselle töissä olemisen on opetettu olevan osa elämää ja kaikilta vaadittavaa; tosin naiselle perhe nousee lopulta aina työtä tärkeämmäksi. Miehen näkemys töistä eli töiden tekeminen on täysin päinvastainen. Siinä ei näyttävyydellä ole mitään merkitystä; kaikki merkitys on tuloksissa.

Jäsen mustikka käsittelee töissä olemisen näkökulmasta omaa elämäänsä, jossa hän selvästi uhrautuu tekemällä "paskaduunia", ja sen tekemisellä yrittää ansaita täällä arvostusta ja yleisemmin taivaspaikkaa. Hän ei lainkaan mieti työnsä merkitystä yleisen tuottavuuden kannalta tai kyseenalaista sitä saamansa palkan kannalta; hänelle työn tulokset ovat täysin merkityksettömiä, koska niillä ei ole tarkoituskaan elättää perhettä. Hän puhuu siivojista kuin ne olisivat duunareita; duunarit tarkoittavat ainakin minulle työläisiä, jotka tekevät kovaa ja tuottavaa työtä, josta saa kelvollisen palkan, mutta työ ei vaadi korkeaa koulutusta. Siivoaminen, tarjoilu ja kassaneiti eivät ole duunaritöitä. Duunari ei ole sama kuin köyhä uhrautuva valittaja; duunari on kova tekijä, joka tietää tekevänsä hyödyllistä työtä ja vaatii siitä oikean kokoisen palkan.

Amerikassa tämä duunarikysymys nousi erityisesti esille vaalien alla. Amerikassa on tilastojen mukaan hyvä työllisyys. Sielläkin työpaikat ovat muuttuneet entisistä teollisista työpaikoista erittäin rajusti matalapalkkaiseksi palvelutyöksi, joka on olemassa pääosin valtion tukien avulla. Tätä tempputyöllistämistä vastaan amerikkalaiset äänestivät, ja äänestivät järkevästi. Nimittäin yhteiskunnan toimivuuden kannalta tempputyöllistäminen ja siivoojien lisääminen ei tuota mitään. Naisen tarvetta "töissä olemisesta" se saattaa nostaa, ja varsinkin vapautunut nainen, joka on töissä kodin ulkopuolella, saa näin tuntea onnistumista. Miehet eivät siitä iloa saa -- erityisesti tempputyöllistämisen kohteena olevat miehet ovat eivät koe, vaan usein he ovat jopa harmissaan joutuessa näyttelemään työntekoa --, mutta eivät myöskään kotiäidit tunne iloa siitä, että heidän kodinhoitoaan näin väheksytään ja heitä yritetään painostaa tyhjäntoimittajan töihin muualle, vaikka heillä olisi kotona paljon hyödyllistä ja tarpeellista tekemistä. Pienipalkkaisten "uhrautuvien" siivojanaisten ei myöskään pitäisi kokea onnea, koska kukaan ei heitä oikeasti arvosta, ja yleisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta heidän työnsä onkin täsmälleen yhtä hyödytöntä kuin huorien ja huumekauppiaiden; sellaista työtä ei toimivassa yhteiskunnassa tarvita, ja sellaista pitäisi tehdä vain todellisessa rahanahneudessa ja osoittaen rahan moraaliton luonne.

Lopuksi esitän aiheen vierestä olevan huomion varusmiesten marssimurtumista, koska sekin aihe on saatu tähän ketjuun tuotua mukaan nuorten miesten kelvottomuutta osoittavana sosialistien propagandana. Nuorten miesten marssimurtumat eivät johdu niinkään nuorten miesten jalkaluiden heikkoudesta ja ruumiin kunnon huonoudesta verrattuna aiempiin sukupolviin. Se on pelkkää valheellista sosialistipropagandaa. Marssimurtumien syy on hyvin yksinkertainen: huonot kengät. Suomen Puolustusvoimissa on jo pitkään ollut tapana asettaa kunnon sosialistisen järjestelmän tapaan rahan käytössä etusijalle AY-liikkeen toiveet ja poliitikkojen haaveet. Näin ollaan saatu luotua näennäinen rahanpuute -- joka antaa aiheen ruikuttaa lisää rahaa jatkuvasti ja kaikkialla, ja joka raha taas käytetään AY-liikkeet toiveiden ja poliitikkojen haaveiden täyttämiseen --.

Afganistanin rauhaanpakottamisoperaation aikana Puolustusvoimien kenkäpula oli jopa niin suuri, ettei kaikille varusmiehille riittänyt kenkiä lainkaan. Sitä ennen ja sen jälkeen on jaettu täysin kelvottomia kenkiä; sellaisia kenkiä, joita ei edes kirpputorilta kukaan osta. Hyvillä kengillä ei marssimurtumia tule. Keskinkertaisillakaan ei tulisi edes paria vuodessa. Täysin surkeilla kengillä niitä tulee. Valmiusjoukoissa ja muissa tärkeissä tehtävissä -- kuten myös kantahenkilökunnan osalta varusmiespalveluksessa -- kaikki käyttävät omia kenkiään. Siellä ei marssimurtumia tunneta. Useissa yksiköissä on mahdollista saada halvat lenkkarit huonojen marssikenkien sijaan, jos osaa käydä ajoissa valittamassa lääkärillä jalkojensa "huonoa kestävyyttä". Ongelman syy siis tiedetään hyvin. Sosialismissa hyvää propagandaa tarjoavaa ongelmaa ei kuitenkaan missään nimessä kannata korjata. Se olisi lypsävän lehmän tappamista.

[PannuHattu]

Professori löi pöytään synkkiä lukuja koululaisten todellisuudesta
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005091529.html

Lasten todellisuus on järkytys pumpulissa kasvaneille opettajille.
...
Esimerkiksi tieto oppilaan kotitaustan vaikutuksesta luonnontieteiden osaamiseen rikkoo kuvaa tasa-arvoiset mahdollisuudet takaavasta maasta. Vuoden 2006 Pisan mukaan kotitausta vaikutti Suomessa selvästi vähemmän kuin muissa OECD-maissa. Vuoden 2015 tuloksissa Suomi oli jo keskiarvoa heikompi.

Perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen löi paneelipöytään synkkiä lukuja:

– Vuonna 1990 noin 40–50 000 lasta eli lapsiköyhyydessä. Sen jälkeen määrä on kolminkertaistunut, Jokinen kertoi huono-osaisuuden periytymisestä.

Samalla katoavat sekä usko koulutuksen merkitykseen että koko yhteiskunnan kollektiiviseen eteenpäinmenoon.

– Näiden koululaisten sosiaalisuus ei taivu ihannemalliin. Heistä ei ole reippaiksi partiopojiksi tai -tytöiksi.

Ongelma koskee erityisesti kehnoista oloista lähteviä poikia. Jokinen puhuu "työväenluokkaisesta maskuliinisesta panssarista", jonka murtaminen on vaikeaa.

– Tällaiset pojat näkevät koulun keskiluokkaisena ja feminiinisenä. Heille ei löydy paikkaa työmarkkinoiltakaan, kun perinteiset miesten työt ovat menneet globalisaation myötä muualle.

Motivaation puute johtaa helposti syrjäytymiseen. Koulu on luonnollisesti se paikka, jossa asialle pitäisi voida tehdä jotain.

– Panssarin murtaminen ei ole helppoa, eivätkä pojat saa siihen oikein eväitäkään. Kukaan ei oikein enää tunnista, mitä pojat osaavat, Jokinen sanoi.

Opettajankoulutuslaitoksen yliopistonopettaja Johanna Kainulaisen tietämys tulevista opettajista antaa ymmärtää, ettei muutos ole helppo.

– Iso osa opettajaksi opiskelevista on kasvanut varsin pumpulimaisessa yhteiskunnassa. He järkyttyvät, kun näkevät, mitä työelämässä tulee vastaan, Kainulainen sanoi.

– Moni ei osaa kuvitellakaan, millaisissa elämäntilanteissa oppilaat voivat olla. Juuri opettajilla pitäisi kuitenkin olla valmiudet kohdata niitä tilanteita.

Kainulaisen mukaan koulu on jakautunut kahtia opettajien ja oppilaiden kouluiksi. Tästä hyvä esimerkki oli viime syksynä suuren mediakohun aiheuttanut opettajan raivostuminen oppilaalleen Lahdessa.

– Opettajia ei kiinnosta, mitä koululainen on oppinut koulun ulkopuolella. Jos oppilaiden vapaa-aikaa ei arvosteta, ei oppilas osaa arvostaa sitä itsekään. Se heikentää oppilaan uskoa omaan tekemiseensä, Kainulainen arvioi.
...

...
The End of Men
http://www.theatlantic.com/magazine/archive/2010/07/the-end-of-men/308135/

Earlier this year, women became the majority of the workforce for the first time in U.S. history. Most managers are now women too. And for every two men who get a college degree this year, three women will do the same. For years, women's progress has been cast as a struggle for equality. But what if equality isn't the end point? What if modern, postindustrial society is simply better suited to women? A report on the unprecedented role reversal now under way— and its vast cultural consequences
...

Eliminating feminist teacher bias erases boys' falling grades, study finds
https://www.lifesitenews.com/news/eliminating-feminist-teacher-bias-erases-boys-falling-grades-study-finds

...
The problem of boys' underachievement in primary and secondary school follows them into their later lives. Research from 2006 has tracked the decline in male academic performance over the same period as the rise of feminist-dominated ideologies in academia and policymaking.
...

How to Make School Better for Boys
http://www.theatlantic.com/education/archive/2013/09/how-to-make-school-better-for-boys/279635/

...
Women in the United States now earn 62 percent of associate's degrees, 57 percent of bachelor's degrees, 60 percent of master's degrees, and 52 percent of doctorates. College admissions officers were at first baffled, then concerned, and finally panicked over the dearth of male applicants. If male enrollment falls to 40 percent or below, female students begin to flee.
...

...

[Kari Kinnunen]

Pienipalkkaisten "uhrautuvien" siivojanaisten ei myöskään pitäisi kokea onnea, koska kukaan ei heitä oikeasti arvosta, ja yleisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta heidän työnsä onkin täsmälleen yhtä hyödytöntä kuin huorien ja huumekauppiaiden; sellaista työtä ei toimivassa yhteiskunnassa tarvita, ja sellaista pitäisi tehdä vain todellisessa rahanahneudessa ja osoittaen rahan moraaliton luonne.

Tämä varmastikin pöljä provo. Siivoaminen on kyllä hyvinkin tarpeellista työtä. Varmasti tarpellisempaa kuin yhdenkään humanistisen akakoomikon yhteiskuntataiteilu.

[Merja]

Samaa mieltä jäsen Karin kanssa.

"Jäsen mustikka käsittelee töissä olemisen näkökulmasta omaa elämäänsä, jossa hän selvästi uhrautuu tekemällä "paskaduunia", ja sen tekemisellä yrittää ansaita täällä arvostusta ja yleisemmin taivaspaikkaa. Hän ei lainkaan mieti työnsä merkitystä yleisen tuottavuuden kannalta tai kyseenalaista sitä saamansa palkan kannalta; hänelle työn tulokset ovat täysin merkityksettömiä, koska niillä ei ole tarkoituskaan elättää perhettä. Hän puhuu siivojista kuin ne olisivat duunareita; duunarit tarkoittavat ainakin minulle työläisiä, jotka tekevät kovaa ja tuottavaa työtä, josta saa kelvollisen palkan, mutta työ ei vaadi korkeaa koulutusta. Siivoaminen, tarjoilu ja kassaneiti eivät ole duunaritöitä. Duunari ei ole sama kuin köyhä uhrautuva valittaja; duunari on kova tekijä, joka tietää tekevänsä hyödyllistä työtä ja vaatii siitä oikean kokoisen palkan."

Siivoojan homma ei ole "paskaduunia", vaan fyysinen ja raskas ammatti. Vertaus huoriin ja narkkeihin ontuu todella pahasti. On kunnioitettavaa, että jaksaa ponnistautua pois sieltä sohvan pohjalta tekemään huonommallakin palkalla  pätkähommia.

Jäsen sivullinen, joko kirjoituksesi oli surkea provo tai sitten olet ärjyvä, omaa rintaansa takova gorilla.

Peace.

[Saturnalia]

Syrjäytymisvaarassa ovat Jokisen mukaan erityisesti huono-osaisten perheiden pojat, joiden "työväenluokkaisen maskuliinisen panssarin" murtaminen on vaikeaa.

Mitäpä jos ensin tiirikoitaisiin se huono-osaisuus, ja vasta sitten koitettaisiin murtautua eteenpäin.
Tuo "työväenluokkainen maskuliininen panssari" kun saattaa olla huono-osaisuuden aiheuttama suojapanssari, jonka murtaminen saattaa murtaa koko ihmisen.

Sosiologisessa mielessä jutussa on monta hämmentävää lausetta.
Professori tahtoo siis sanoa, että peruskoulussa poikien työväenluokkaisuus on murrettava. Toisin sanoen hän siis sanoo, että peruskoulussa pojat on murrettava. Kun taas hetkenkään funtsaa, mitä "työväenluokkaisuus" näille tyypeille tarkoittaa, niin päädytään nopeasti kulttuurimarxismiin tavoitteena.
Professori näkee peruskoulun paikkana, jossa työväenluokkaisten kotoa saatu identiteetti on murskattava, ikään kuin tällä ei olisi seurauksia. Sitten ihmetellään miksi koti ja koulu ovat välillä riidoissa ja vanhemmat soittelevat.

Professori näkee peruskoulun siis kouluttautumisena keskiluokkaisuuteen.
Heti perään samainen professori ihmettelee ja on huolissaan pojista, jotka pitävät peruskoulua keskiluokkaisena. Professori siis ensin toteaa että perusoulun on murrettava työväenluokkaisten poikien identiteetti, ja heti perään hän on huolissaan jos pojat pitävät peruskoulua keskiluokkaisena..
Tällä ajattelutekniikalla on psykologiassa nimi, sitä kutsutaan kaksoissidokseksi. Sen kohteeksi joutumista pidetään yhtenä suurimmista riskeistä menettää mielenterveys. Se on aivopesua. Tekniikan olennainen osa on toden havainnon kiistäminen.

[Kari Kinnunen]

Paljonko sitten vaikuttaa se, että ns. miesten töiden arvostus on kokolailla nolla tänä päivänä. "Amiksille" nauretaan jne.

Onpa minultakin ystävällisesti tiedusteltu, että eikö sinulla ole oikeaa ammattia. Sellaista se on ennen ammattityönä pidetystä hommasta on tullut hanttihomma jossa kilpaillaan vain ja ainoastaan hinnalla.

Meidän wanhojen pitää vain sopeutua. Nuorten pitää ymmärtää, että perinteisten miesten töiden palkkataso tulee tippumaan kilpailijamaiden tasolle ja miettiä koulunkäyntiä se mukaan.

[Ajattelija2008]

Helsingissä rakennustyömaiden kieli on viro tai slaavilainen kieli. Kyllä näitä oikeiden miesten hommia on tarjolla suomalaiselle, jos tyytyy matalampaan palkkaan. Enkä usko, että miesten töihin pyrkivä missään syrjäytymisvaarassa onkaan.

Kroonisesti työttömiksi jäävillä uskoakseni on muita ongelmia, kuten masennusta tai päämäärättömyyttä. Joukossa ehkä on myös laiskoja, mutta kun ottaa huomioon, että väestöstä 10 % kärsii masennuksesta ja myös 10 % alkoholin liikakäytöstä, niin takana varmaankin on mielenterveysongelma paljon useammin kuin laiskuus.

Suomeen saapuneissa "turvapaikanhakijoissa" voi olla enemmän laiskaan elämään tottuneita kuin kotimaan väestössä. Ainakin Helsingin keskustassa näkee heidän miesporukoita, joissa tunnelma on korkea ja aika sujuu mukavasti laiskotellen.

[Kari Kinnunen]

Helsingissä rakennustyömaiden kieli on viro tai slaavilainen kieli. Kyllä näitä oikeiden miesten hommia on tarjolla suomalaiselle, jos tyytyy matalampaan palkkaan.

Kyllä juuri näin. Suomalaisella duunarilla tuntuu jostain syystä olevan sellainen mystinen käsitys, että hän on jotenkin parempi kuin vaikka violainen ja siksi oikeutettu parempaan palkkaan.
Jos se suomalainen duunari olisi oleellisesti parempi, niin heitähän olisi työmaat täynnä. Ei suomalaisuus nykyajan työmarkkinoilla ole mikään arvo.

Tätä olemme tilanneet.

[Saturnalia]

Paljonko sitten vaikuttaa se, että ns. miesten töiden arvostus on kokolailla nolla tänä päivänä. "Amiksille" nauretaan jne.

Onpa minultakin ystävällisesti tiedusteltu, että eikö sinulla ole oikeaa ammattia. Sellaista se on ennen ammattityönä pidetystä hommasta on tullut hanttihomma jossa kilpaillaan vain ja ainoastaan hinnalla.

Globaaliin liberalismiin kuuluu työväenluokan ammattiylpeyden mitätöinti, joka on hyvin epäprotestanttista. Porvari tulee sanasta bourgeois, porvari on omillaan toimeen tuleva käsityöläinen. Saksan kielessä joka toinen sukunimi on käsityöläisammatin nimi. Työväenluokan ammattiylpeyden mitätöinti on edellytys sillä että heidät voidaan korvata maahanmuuttajilla. Ihmisten ammattiylpeyden mitätöinnillä on mielestäni negatiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia, mutta ne ovat globaaliliberalismille "collateral damagea".

Tuosta proffasta vielä, niin että kun tuollainen proffa käyttää sanaa työväenluokkainen, niin hän tarkoittaa sillä kansallismielisyyttä, konservatismia, antifeminismiä, nuivuutta. Näistä arvoista luopumista pidetään nykyään ehtona keskiluokkaisuudelle, joka identifioi itsensä liberaaliksi.