Jouni Tirkkosen vaaliketju / Uusimaa (yhdistetty)

[Taikakaulin]

Korostan että minua ei ole pakko äänestää ja minulle on sama istunko valtuustossa vai en.

Asenne ainakin on kohdallaan, tsemppiä vaalityöhön. 

Aika monella on varmasti samanlainen asenne, mutta ne eivät vain myönnä sitä. Itsekin kun olin ehdokkaana muinoin kaksissa eri kuntavaaleissa, niin eipä minua kiinnostanut valtuustoon pääsy. Pääasiallinen syy oli kerätä tärkeitä ääniä puolueen yhteiseen pottiin.

Tärkeintä kuitenkin lienee se, että jos tulee valituksi valtuustoon, niin osaa toimia siellä sitten asiaankuuluvalla tavalla, vaikka erityistä hinkua sinne ei olisi ollutkaan.

[Jouni Tirkkonen]

Tein seuraavan valtuustoaloitteen Keravan kaupunginvaltuustoon 30.11.2020:


Mielenterveyskuntoutujien säännölliset terveystarkistukset Keravalla.

Mielenterveyskuntoutujien laskennallinen elinikä on n. 15 vuotta vähemmän kuin muilla kansalaisilla. Tämä johtuu passivoivasta sairaudesta, tupakoinnista, ylipainosta sekä lisääntyneestä itsemurhariskistä. Mielenterveyskuntoutujan riski sairastua diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin on kaksin- tai kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna.

Mielenterveyskuntoutujat eivät yleensä ole työterveyshuollon piirissä ja harvalla on varaa käyttää yksityisiä lääkäripalveluita. Säännölliset terveystarkistukset ovat inhimilliseltä kannalta tärkeitä kuntoutujille ja heidän omaisilleen. Kunta puolestaan hyötyy taloudellisesti siitä että terveysongelmiin puututaan ajoissa. Terveystarkastuksia voitaisiin tehdä esimerkiksi kerran vuodessa vaikkapa matalan kynnyksen pisteellä eli ns. MIEPÄ -pisteellä.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan kaupunki selvittäisi voidaanko Keravalla aloittaa mielenterveyskuntoutujien säännölliset terveystarkistukset.

Keravalla 30.11.2020.

[Jouni Tirkkonen]

Tein seuraavan valtuustoaloitteen Keravan kaupungin ja ELY -keskuksen välisen pakolaissopimuksen purkamiseksi Keravan kaupunginvaltuustossa 1.2.2021:

Keravan kaupunki teki joulukuussa 2015 ELY-keskuksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan kaupunki vastaanottaa 25 pakolaista kolmen vuoden välein. Keravalle muuttaa tämän lisäksi vuosittain myös oma-aloitteisesti turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Keravalla maahanmuuttajien määrä asukkaista oli vuonna 2019 11,6 %. Uudellamaalla ainoastaan Vantaalla on enemmän prosentuaalisesti maahanmuuttajia. Järvenpäässä vastaava luku oli 5,9 % ja Tuusulassa 5,8 %.

Kotouttamispalvelut sekä muut heille kuuluvat palvelut rasittavat kunnan taloutta, riippumatta siitä muuttavatko he oma-aloitteisesti vai sopimuksen perusteella. Kerava on juuri tehnyt historiallisen huonon taloudellisen tuloksen ja huonot ajat tulevat jatkumaan myös tulevaisuudessa. Tilastojen valossa Keravan tulisi irtaantua kaupungin ja ELY-keskuksen välisestä pakolaisten vastaanottosopimuksesta. Se että valtio korvaa osan kustannuksista tietyn ajan (3-4 vuotta), on kokonaisuuteen nähden merkityksetöntä.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kaupunki irtisanoo Keravan kaupungin ja ELY-keskuksen välisen pakolaisten vastaanottosopimuksen.