2017-01-27 Turvapaikanhakijoiden kirjastonkäyttö ja palvelutarpeet selvitetty

[Alaric]

Livestream-tallenne "Monikulttuurisuus ja kirjastopalvelut maahanmuuttajille" -koulutuspäivästä. Videossa arabiankielen tutkija ja kääntäjä Maria Pakkalan esitys "Lukutottumukset arabiankelisissä maissa: kotimaiset ja käännetyt kirjat".  18.4.2016

https://vimeo.com/163651855

Knoppitietoa: kyseinen Maria Pakkala on lähtöisin Marokosta.

Jos ei jaksa videota katsoa, niin tässä on arabimaiden kirjallisuustouhuista hieman tietoa.

Säälittävää.

https://www.altalang.com/beyond-words/2009/08/10/a-note-on-arabic-literacy-and-translation/

A Note on Arabic Literacy and Translation

Greece annually translates five times more books from English than the entire Arab world, and currently, 65 million Arab adults are illiterate. These sobering statistics are thanks to the U.N.'s first Arab Human Development Report published back in 2002 which I found in Thomas Friedman's recent Op-Ed in the New York Times.

The reports were published consecutively from 2002-2005, but until this year a new report hasn't been generated. The goal of the reports is both to "build consensus around regional and national development priorities" and to "identify disadvantaged groups of population and regions and suggest policies, strategies and opportunities for investment to benefit them," according to the U.N.'s AHDR website.

While the synopses of the report read like a long list of grievances—unemployment, misgovernance, environmental degradation, limited rights for women—the statistics that stood out the most to me centered around the issue of literacy. 65 million illiterate people is quite a few for a region composed of 22 countries. The statistic that Greece publishes five times more translated English-home language books than the Arab region does boils down to the fact that no more than 330 books are translated from English to Arabic annually. Even more sobering:

    the total number of books translated into Arabic during the 1,000 years since the age of Caliph Al-Ma'moun [a ninth-century Arab ruler who was a patron of cultural interaction between Arab, Persian, and Greek scholars] to this day is less than those translated in Spain in one year" World Press.

Spain translates more books from English to its language than the entire Arab world has in 1000 years—one thousand years. If this is the case with English to Arabic translations, imagine how few Spanish, French, Russian, Portuguese, Chinese, Japanese, etc. are translated into Arabic. Not only is roughly 20% (1/5) of the Arab world illiterate, but for those who can read, the opportunity to read global literature is extremely limited.

The question lingering in my mind, however, is what is the Arabic publishing industry like, minus translations? Apparently reliable statistics are hard to come by for the industry because ISBNs commonly are not assigned properly and no central organization records industry figures. According to Bachar Chebaro, general manager of Arab Scientific Publishers and Secretary General of the Arab Publishers Association,

    in terms of production by country, Lebanon and Egypt were the two leaders, with Lebanon producing 3,121, 4,165, and 3,330 books over the years of 2006, 2007, and 2008, and Egyptian publishers bringing out 3,016, 2,960, and 2,310 titles over that same period. (In contract, Syria brought out 889, 886, and 1,170 books during that same three-year time period.).

The number of books written originally in Arabic, as opposed to translated, is more heartening: "7,230, 7,080, and 5,910 books written originally in Arabic and published across the Arab world in 2006, 2007, and 2008 respectively," in comparison to the "1,480, 1,880, and 1,650 works translated into Arabic...over that same time period." That means that in 2008, 72% of the books published in the Arab world were written originally in Arabic. The other 28%, of course, were translated into Arabic from another language. Compared to the 172,000 books published in the United States in 2005, however, the 8710 published in the Arab world in 2006 is disheartening.

In short, through the reports, the U.N. has found that development in the Arab world will prove difficult given the various social, economic, political, and environmental insecurities facing the region. With the Arab world publishing 1/5 the number of translations as Greece and with 1/5 of the region's population being illiterate, I can't help but wonder how many of these development issues could be/will be resolved with increased access to education and literature. Of course, how that will be accomplished remains to be seen.

[Eisernes Kreuz]

^ Sama pätee myös tieteellisiin julkaisuihin. Taisi olla niin, että pelkästään Harvardin yliopistossa julkaistaan enemmän tieteellisiä papereita vuodessa kuin koko islamilaisessa maailmassa yhteensä. Nobelisteja ei myöskään muslimimaista hirveän monta ole tullut; luonnontieteissä muistaakseni vain kaksi, ja hekin työskentelivät lännessä.

Islamin sivistyksellinen taantumus on kestänyt jo vuosisatoja, eikä loppua ole näköpiirissä.

Toki jos kysyy tätä joltain Hämeen-Anttilalta, niin saa vastaukseksi esitelmän siitä, kuinka hienoja runoja siellä kirjoitetaankaan...

[Shemeikka]

Nobelisteja ei myöskään muslimimaista hirveän monta ole tullut

Rauhanuskonnon edustajat ovat Wikipedian mukaan saaneet yllättävän paljon Nobelin rauhanpalkintoja; seitsemän kappaletta. Yhden on saanut Jasser Arafat, entinen terroristijohtaja. Rauhanuskonnon rauhattomuus luonnollisestikin avaa pelikentän rauhannobelin saamiseksi; kahinoita kun on siellä täällä.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Muslim_Nobel_laureates

[Eisernes Kreuz]

Oli siellä näköjään vielä kolmaskin luonnontieteiden nobelisti. Muistin väärin.

Nobelin rauhanpalkinnot ovatkin sitten mitä ovat. Muistamme kaikki varmaan, kuinka esim. Barack Obama sai palkintonsa pelkistä hyvistä aikomuksista.

[Impi Waara]

Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla, sanoi joskus joku itseäni viisaampi. OT päättyy tähän.

[Kim Evil-666]

Mihin "mölyapinat" ja iphonejaan räpläävät joutomiehet tarvitsevat kirjaston kaltaista paikkaa, jonka tarkoitus on omalta osaltaan levittää lukemisen sivistyttävää ja avartavaa vaikutusta ihmisen kykyyn ajatella asioita.

Miksi jokainen suomalaisille ja suomalaisten verorahoilla kustantamat paikat pitää pilata tällä haittaväen sirkuksella, joka ei saa aikaan muuta kuin häiriötä, missä ikinä onkaan läsnä.

Nämä monikulttuurisuushankkeen takana olevat puuhapetet ja Leenat  tulisi laittaa pakkopaitaan ja lukita suljettuun tilaan pilaamasta suomalaista Suomea. Ei ole ihme, että raivo kasvaa itse kullakin, kun suomalaisen hiljaisuuden tyyssija kirjastokin pitää valjastaa mölyävän hulluuden ikeen alle.

[Eino P. Keravalta]

En nyt jaksa kaivaa linkkejä, mutta olen antanut itseni ymmärtää vallan tutkitun, että ympäristön häly ja meteli vaikeuttavat ihmisen ajatteluprosesseja ja keskittymistä - toki tämän voi jokainen todentaa itsekin omilla kokemuksillaan.

Vaikka kirjastoissa edelleen voi olla lukusaleja, joissa hiljaisuutta vaalitaan, tehdään kuitenkin kasvaville nuorille ja miksei vanhemmillekin ihmisille suuri karhunpalvelus kun mölyn kulttuurille tasoitetaan tietä kirjastoissakin.

Yhteiskunta ja arkipäiväinen elämä täyttyvät jo nyt niin suuressa määrin melusta, että ei olisi ihme, että ihmisen mentaaliset proessit häiriintyvät ja stressiä koetaan aiempaa enemmän. Kaupoissakin soi taustalla musiikki, mopot päristävät kaduilla, työpaikoilla radiot huutavat, lenkilläkin pidetään kuulokkeita päässä, televisiot ovat joka tuvassa auki vaikkei niitä katsotakaan, meluisat ja levottomat avokonttorit lisääntyvät, kaikkialla pitää olla mökää eli 'viihdykettä'.

Olisi erinomaista, jos aivan tietoisesti loisimme sellaisia paikkoja, joissa voi nauttia hiljaisuudesta ja kirjasto olisi oiva alusta tällaiselle mahdollisuudelle kokea levollista, eheyttävää ja rakentavaa hiljaisuutta, joka antaa mahdollisuuden sisäiselle kokemiselle, elämyksille ja pohtimiselle.

Tietysti meillä on luonto ja kirkot, mutta luontokaan ei ole vaivatta kaikkien ulottuvilla eivätkä kaikki tahdo sinnekään mennä säähän katsomatta. Eivätkä kaikki koe kirkkoakaan omakseen varsinkaan kun niitäkin nykyisin vaivaa monikultturismihulluus musulmaaninpalvomisineen.

Kirjastot voisivat olla tällaisia rauhan tyyssijoja, joissa voisi mukavalla sohvalla lueskella kaikessa rauhassa kirjaa vaikka kahvimuki kädessä. Pelihallit ja tivolit ovat sitten erikseen eikä kaikkeen pidä suostua, vaikka kehitysmaalaiset vaatisivatkin: viidakon poppamiesmenoissa metelöidään, mutta pohjoismainen ihminen on kontemplatiivisempi.

[Ant.v2]

Mihin "mölyapinat" ja iphonejaan räpläävät joutomiehet tarvitsevat kirjaston kaltaista paikkaa, jonka tarkoitus on omalta osaltaan levittää lukemisen sivistyttävää ja avartavaa vaikutusta ihmisen kykyyn ajatella asioita.

Näinpä. Olen tästä kirjoittanut sata kertaa ennenkin, mutta perinteinen kirjasto ja "monikulttuurinen olohuone" eivät sovi ollenkaan samaan tilaan. Ensimmäisessä luetaan kirjoja hiljaa, toisessa pidetään kovaa meteliä, juostaan, hypitään ja rummutetaan.

Yhtä viisasta olisi yhdistää esimerkiksi sairaalan leikkaussali ja kaatopaikka. Molemmilla on varmasti tarvetta, mutta ainakin toisen toiminta kärsii jos ne sijoitetaan samaan tilaan.

Kirjaston ja "monikulttuurisen olohuoneen" yhdistämisestä ei synnyt mitään hyötyjä, sillä molemmilla on aivan erilaiset käyttäjäkunnat ja kummallakaan ei ole toiselle mitään tarjottavaa - kirjathan kun eivät tiettyä väkeä kiinnosta.

Hyvä idea olisi pitää kirjastot kirjastoina ja luoda notkupaikkoja jonnekin ihan muualle. Tosin on kyseenalaista, kannattaako yhteiskunnan rakentaa tiloja toiminnalle, josta on sille vain haittaa.

[porrasaa]

Kuulostaa ihan Sunniva Draken aikaansaannokselta.

Mihin "mölyapinat" ja iphonejaan räpläävät joutomiehet tarvitsevat kirjaston kaltaista paikkaa, jonka tarkoitus on omalta osaltaan levittää lukemisen sivistyttävää ja avartavaa vaikutusta ihmisen kykyyn ajatella asioita.

Nämä monikulttuurisuushankkeen takana olevat puuhapetet ja Leenat

Nehän ne luultavasti sinne niitä vie, oisivatko itse löytäneet perille jos siellä kirjastotädit olisi olleet perinteisiä hyssssstätejä monikulttuuritätien sijaan?  (Erehdyin haulla katsomaan esillä olleen nimen, ei olisi kannattanut.)

Mitenköhän tämä nykyinen ooppera-, teatteri- ja klassisen musiikin tarjonta tyydyttää vieraitamme ? Sitäkin puolta pitäisi tutkia, jotta vältettäisiin kotouttamisvirheet tälläkin saralla.

Nämä ne olisivat olleet luontevia näyttäytymispaikkoja myös rikkaampien kulttuurien edustajille. Ehkä vähän erilaista musiikkia olisi voinut välillä esittää ja väliaikasampan sijaan tarjota khattia.
Kiusanteolle, kansanvaihdolle, kansan tyhmentämiselle vaikuttaa kirjastoihin vieminen.

[Impi Waara]

Kirjastojen kirjahankinnatkin ovat jatkossa darinkielisiä kuvakirjoja partalapsille 

[Veikko]

^ Sama pätee myös tieteellisiin julkaisuihin. Taisi olla niin, että pelkästään Harvardin yliopistossa julkaistaan enemmän tieteellisiä papereita vuodessa kuin koko islamilaisessa maailmassa yhteensä. Nobelisteja ei myöskään muslimimaista hirveän monta ole tullut; luonnontieteissä muistaakseni vain kaksi, ja hekin työskentelivät lännessä.

Islamin sivistyksellinen taantumus on kestänyt jo vuosisatoja, eikä loppua ole näköpiirissä.

Toki jos kysyy tätä joltain Hämeen-Anttilalta, niin saa vastaukseksi esitelmän siitä, kuinka hienoja runoja siellä kirjoitetaankaan...

Yhdistyneiden kansakuntien raportin mukaan koko arabimaailma on kääntänyt kalifi Mamounin kuolemaa seuranneiden tuhannen vuoden aikana yhtä monta vieraskielistä kirjaa kuin Espanjassa käännetään vuodessa.

Kari Enqvist - Uskomaton matka uskovien maailmaan (WSOY 2012)

[Alaric]

Mitäs sitä turhaan kääntelemään, kun kuraanista löytyy lähes kaikki oleellinen tieto, jota ihminen elämässään kaipaa?

Arabimaiden bestseller-listoilla keikkuvalla Mein Kampfilla voi sitten tarvittaessa täydentää näkemyksiään.

[Eisernes Kreuz]

Kuitenkin tuosta kulttuuripiiristä tulevilla ihmisillä on kuulemma niin valtavasti annettavaa ei vain meille suomalaisille, vaan koko Euroopalle.

No, ainakin ongelmia saamme. Onhan sekin jotain.

[Jääpää]

Kirjastojen kirjahankinnatkin ovat jatkossa darinkielisiä kuvakirjoja partalapsille 

Pannaan nyt pelkkiä kuvia vaan..
(Anteeks,oli pakko😁)

Hienot on esittelyt helmet.fi sivustoilla (loppupään kuva(t) jotenkin...kuvaavia?)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Mika_Helmet_on

Pitkään mietin ja sitten kvg, mikä helmet ja oon nyt sitten kuitenkin päätyny erilaisten esitettyjen kertomusten perusteella, että on se; h e l vetillinen m e t eli.

Ja pistän tän uusiksi, koska sivuaa rä..islamistien suhtautumista vieraisiin kirjoihin
http://www.tieteessatapahtuu.fi/015/ohrnberg.htm
"""
Ibn Khaldun (k. 1406), arabiankielisen maailman tunnetuin ja arvostetuin historiankirjoittaja, luettelee koko joukon maailmanhistorian valloituksiin liittyviä kirjatuhoja, alkaen varhaisesta juutalaisesta ja persialaisesta historiasta ja päätyen tarinamme jälkeiseen aikaan, jolloin mongolit tuhosivat Bagdadin ja heittivät kaupungin rikkaat ja runsaslukuiset kirjastot Tigrisiin. Aleksandrian kirjaston tuhoa Ibn Khaldun ei edes mainitse, mutta toisen vastaavan 600-luvulta kylläkin, tällä kertaa Persian valloituksen yhteyteen sijoitettuna. Persian valloittaja Sa>d ibn abi Waqqas kirjoitti kalifi >Umarille tiedustellen mitä tehdä niille lukuisille kirjoille, jotka olivat joutuneet arabien haltuun. >Umar vastasi: "Heitä ne veteen. Mikäli niiden sisältö on oikeata johdatusta niin Jumala on antanut meille sitäkin parempaa. Jos taas niiden sisältö on harhaoppia niin silloin Jumala on suojellut meitä siltä." 

Ibn Khaldun vietti elämänsä viimeiset vuosikymmenet Egyptissä ja tunsi aivan varmasti myytin Aleksandrian kirjaston tuhosta. Se, että hän Persiassa tapahtuneesta hävityksestä kirjoittaessaan ei viittaakaan Aleksandriaan sijoitettuun tarinaan, johtuu ymmärtääkseni siitä, että hän näin halusi selittää miksi nimenomaan kreikkalainen viisauskirjallisuus säilyi ja periytyi muslimeille mutta persialainen ei. Ibn Khaldun kirjoittaa: "On lukuisia tieteitä. Ihmiskunnan piirissä on ollut lukematon määrä oppineita. Meille saakka tulemattoman tiedon määrä on suurempi kuin meille saakka päätyneen tiedon määrä. Missä ovet persialaisten tieteet, jotka >Umarin käskystä tuhottiin valloituksen aikoihin? Missä kaldealaisten, syyrialaisten ja babylonialaisten! Missä koptien ja heitä edeltäneiden! Vain yhden kansakunnan, kreikkalaisten, tieteet ovat tulleet meille; tämä sen johdosta, että al-Ma'mun huolehti niiden käännättämisestä." 

[Maastamuuttaja]

Toivottavasti kirjastoista löytyy sieltä lukupuolelta riittävästi koraaneja ja rukousmattoja (huom. jatkuvasti kasvava tarve). Ekumeenisesta näkökulmasta saattaisi olla tarpeen perustaa rauhallinen nurkkaus, jossa salskeat islamin lähetit tapailisivat sieviä ateistipullukoita.

[Vaniljaihminen]

Kirjastot voisikin suoraan muuttaa moskeijoiksi. Siis ketä muka enää nykyään lukee jotai kirjoi? Varmaan joku landella ei ole vielä niinku ihan just 2017..