2018-04-12 TR: Jordanialainen pakolaisleiri toimii lohkoketjun avulla

[ike60]

Suomessa jotkut haluavat lisätä kiintiöpakolaisten määrää siten, että heitä otettaisiin suoraan pakolaisleireiltä. Katsotaanpa millainen on pakolaisleiri Jordaniassa.

Jordanialainen pakolaisleiri toimii lohkoketjun avulla

Muutaman kerran kuussa Bassam työntää ostoskärryä ruokakaupassa, jossa on riisisäkkejä, pieni valikoima tuoreita vihanneksia sekä muita peruselintarvikkeita. Tänään hänellä on yllään farkkuihin työnnetty pusero, ja farkut puolestaan on työnnetty pohkeenkorkuisiin mutapaakkuisiin saappaisiin. Tazweedin supermarket jossa hän on ostoksilla on 75 000 ihmisen pakolaisleirin reunamilla puolikuivalla jordanialaisella arolla, 10,5 kilometrin päässä Syyrian rajasta.

Kassalla kassamyyjä laskee kokonaissumman, mutta Bassam ei maksa käteisellä tai luottokortilla. Sen sijaan hän nostaa päänsä kohti mustaa laatikkoa ja katsoo sen keskellä olevaa peiliä ja kameraa. Hetken kuluttua Bassamin silmän kuva välähtää kassamyyjän näytöllä. Bassam ottaa kuitin - jossa lukee "EyePay" ("silmämaksu") ja "World Food Programme (WFP) Building Blocks" ("maailman ruokaohjelman rakennuspalikat") ja kävelee Zaatarin pakolaisleirin keskipäivän kaaokseen.

[..]

Vuoden 2017 alkupuolella käynnistetty Building Blocks auttaa WFP:tä jakamaan käteistä-ruokaa-varten -apua yli 100 000 syyrialaiselle pakolaiselle Jordaniassa. Tämän vuoden loppuun mennessä ohjelma kattaa kaikki maan 500 000 pakolaista. [..]

Building Blocks syntyi rahansäästötarpeesta. WFP auttaa ruokkimaan 80 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa, mutta vuodesta 2009 lähtien järjestö on siirtynyt ruoanjakelusta siirtämään rahaa ihmisille jotka tarvitsevat ruokaa. Täten toimien vuodaan ruokkia enemmän ihmisiä, parantaa paikallista talouselämää ja parantaa läpinäkyvyyttä. [..] Lohkoketjuohjelman alustava tulos on, että sillä säästetään 98 prosenttia [paikallisille pankeille menevistä lähinnä transaktio-] kustannuksista.

[..]

[WFp:n johtaja Houman] Haddad kuvittelee Bassamin jonain päivänä lähtevän Zaatarista mukanaan nk. digitaalinen lompakko täynnä leiriaikaista transaktiohistoriaa, henkilötunnuksensa ja pääsy pankkitileille, kaikki linkitettynä lohkoketjupohjaisen henkilöllisyysjärjestelmän kautta. Tällaisen lompakon avulla Bassam voi leirin jätettyään paljon helpommin mennä mukaan maailmantalouteen. Hänellä olisi paikka johon työnantaja voisi maksaa palkan, tavallinen pankki voisi tarkastella hänen luottohistoriaansa, ja rajavalvonta- tai maahanmuuttoviranomainen voisi tarkistaa hänen henkilöllisyytensä jonka todistaisivat oikeaksi YK. Jordanian hallitus ja mahdollisesti jopa hänen naapurinsa.

Tällainen tietue, ehkä matkapuhelimeen tallennettuna, mahdollistaisi Bassamin kaltaisen ihmisen ottaa tietonsa mukaan Syyriasta Jordaniaan ja muualle, varmuuskopioituna verkossa salatussa muodossa. Tällaista järjestelmää käyttävät Syyrian pakolaiset - ja useimmilla Zaatarissa on älypuhelimet - voisivat saada takaisin henkilötietonsa jotka he menettivät dokumenttiensa ja omaisuutensa mukana kun pakenivat kodeistaan. Tässä skenaariossa Bassam voisi muuttaa Saksaan tai takaisin Syyriaan, ja helposti todentaa tutkintotodistuksensa, osoittaa suhteensa lapsiinsa, ja saada lainan yrityksen perustamiseen. (Useimmissa maissa ilman henkilöllisyystodistusta ei voi saada pankkitiliä, ja ilman pankkitiliä ei saa asuntoa eikä laillista työtä.)

Jos tällainen järjestelmä olisi ollut olemassa ennen kuin Bassam jätti kotikaupunkinsa Daraan, hän olisi voinut välttyä Zaatarissa asumiselta ja tulla Jordanian yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi suoraan. Vaikka Syyria olisi kumonnut hänen passinsa tai hänen tutkintotodistuksensa antanut koulu olisi pommitettu, pysyvä rekisteri hänen menneisyydestään olisi loiventaa hänen saapumistaan uuteen maahan.

Joukko organisaatioita toimii jo tämän ajatuksen eri aspektien parissa. Suomessa MONI-niminen lohkoketju-startupyritys on tehnyt vuodesta 2015 alkaen yhteistyötä Migrin kanssa antaen jokaiselle maassa olevalle pakolaiselle MasterCardin - joka perustuu lohkoketjuun tallennetulle digitaaliselle identiteettinumerolle. Jopa ilman passia joka tarvittaisiin pankkitilin avaamiseen, MONI-tili mahdollistaa sen, että pakolaiset saavat avustuksia suoraan valtiolta. Järjestelmä mahdollistaa myös sen, että pakolaiset saavat lainoja ihmisiltä jotka tuntevat ja luottavat heihin, näin auttaen heitä rakentamaan alkeellisen luottohistorian joka ehkä tekee myöhemmin mahdolliseksi lainat rahalaitoksilta.

[..]

[Tulevaisuudessa] identiteetti ja sen osoittaminen voi olla siirrettävissä eikä riippuvainen valtiosta tai viranomaisista. On kasvava yhteisymmärrys siitä että lohkoketjun pitäisi olla sen keskiössä.

[..]

Kun kävelee Zaatarissa, kuhisevassa kaupungissa joka syuntyi kun ihmisten hyökyaalto tulvi Syyrian rajan yli 2012, osoittaa miten ankara testi tuo kaupunki tulee olemaan Building Blockille. Kaupungissa on kaksi virallista ruokakauppaa jotka hyväksyvät Building Blockeilla tehtyjä maksuja, mutta niiden lisäksi on suuri määrä perheyrityksiä jotka pyörittävät mustan pörssin kauppoja myyyden kaikkea ruoasta pesukoneisiin ja käytettyihin polkupyöriin. Jos Building Blocksia ei voida ottaan käyttöön niissä, siitä - paitsi että tekevät WFP:n toiminnasta tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää - ei kehity juuri sen enempää kuin keskusjohtoinen tietokanta hajautetun luottamuksen kaavussa.

https://www.technologyreview.com/s/610806/inside-the-jordan-refugee-camp-that-runs-on-blockchain/

Ilman muuta identiteetit lohkoketjuun! Sitten voisi turvapaikanhakijalle tehdä iiristunnistuksen jo rajalla ja katsoa kuka hän on ja mistä hän on tulossa - ainakin periaatteessa, asiassa on vielä olemassa teknisiä, taloudellisia ja juridisia mutkia joista osa selviää artikkelista.

Mutta tuon toivoa antavan sisällön lisäksi artikkelilla on piilosisältö jota toimittaja Juskalian ei ehkä tullut ajatelleeksi. Pakolaisleirissä on kukoistava elinkeinoelämä, kuvissa on hyvinvoivan näköisiä, siististi pukeutuneita naisia kaupassa, ja kauppa on täynnä terveellisen näköistä syötävää. Kaikki tämä osoittaa että YK pystyy tarjoamaan pakolaisille pakolaisleireillä hyvinkin ihmisarvoisen  elämän kunhan sillä on riittävästi resursseja. On tietenkin vaikea sanoa kuinka paljon pystyy yleistämään, mutta muun tiedon perusteella rohkenen väittää että Zaatarin hyvinvointi ei ole ainakaan Jordaniassa mikään poikkeus vaan pakolaiset elävät tuossa maassa hyvinkin ihmisarvoista elämää.

Kiintiöpakolaisten ottamiselle on olemassa humaani ja taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Kun turvapaikanhakijat ja pakolaiset asutetaan heidän lähtömaidensa lähellä oleville pakolaisleireille, he saavat elää oman kulttuurinsa mukaista elämää tutussa ympäristössä ja ilmastossa. Heidän ihmisoikeutensa ja hyvinvointinsa voidaan turvata noilla leireillä murto-osalla siitä summasta jonka heidän elättämisensä Suomessa maksaisi. Nykyaikainen tekniikka vielä pienentää noita kustannuksia. Myös heidän kotiinpaluunsa on helpompaa, esimerkkinä vaikka matka Jordaniasta Syyriaan verrattuna matkaan Suomesta Syyriaan.

Entäpä jos Suomi suuntaisi kiintiöpakolaisten ottamiseen varatut rahat noiden pakolaisleirien tukemiseen YK:n kautta tai ehkä osittain suoraankin? Voittajia olisivat suomalaiset veronmaksajat sekä (aidot) pakolaiset itse, mutta kuka häviäisi?