2016-12-06 The Local: EU painostaa EU:n ulkopuolista Sveitsiä maahanmuutossa

[Heikki Luoto]

The Localin juttu suomennettuna Kansalainen.fi:ssä.

Sveitsi on EU:n ulkopuolella, mutta se ei täysin vapauta sitä EU:n painostukselta.
Vuonna 2014 sveitsiläiset vaativat kansanäänestyksellä tiukat maahanmuuttokiintiöt. Mutta EU:lle ne eivät kelvanneet.

EU painostaa EU:n ulkopuolista Sveitsiä maahanmuutossa

Sveitsiä on yli kaksi vuotta askarruttanut kuinka toteuttaa maahanmuuttokiintiöt vahingoittamatta suhteita EU:hun. EU:n ulkopuolella oleminen ei kokonaan vapauta EU:n painostukselta. The Local tarkastelee hieman EU:ta myötäillen sitä, miten ristiriita syntyi ja mitä voisi tapahtua seuraavaksi.



Miksi Sveitsi haluaa hillitä maahanmuuttoa EU-maista?

9. helmikuuta 2014 Sveitsissä järjestettiin ratkaiseva kansanäänestys. Maahanmuuttovastaisen Sveitsin kansanpuolueen (SVP) puolustama niin sanottu "Massamaahanmuuttoa vastaan" -aloite vaati jonkinlaisia kiintiöitä EU:sta tulevalle maahanmuutolle (EU:n ulkopuolelta tulevalle maahanmuutolle on jo rajat).

Monien yllätykseksi ja hallituksen neuvojen vastaisesti sveitsiläiset äänestivät niukalla enemmistöllä kansanaloitteen puolesta. Koska kansanäänestys oli laillisesti sitova, aloite oli pantava täytäntöön ja Sveitsin hallituksella oli kolme vuotta aikaa selvittää miten se toteutettaisiin.


Mikä on ongelma?

Yritys hillitä EU-maahanmuuttoa on kuin Pandoran lippaan avaaminen.

Vaikka Sveitsi ei kuulu EU:hun, sillä on satoja kahdenvälisiä sopimuksia EU:hun, joka on tärkein kauppakumppani, ja joka tavoittelee kaupan ja yhteistyön helpottamista. Yksi näistä kahdenvälisistä sopimuksista on vapaa liikkuvuus, joka on yksi EU:n perusperiaatteista.

Jokainen este EU-maahanmuutolle olisi ristiriidassa Sveitsin ja EU:n välisen vapaan liikkuvuuden sopimuksen kanssa.

Sveitsin kansan äänestettyä "kyllä" kansanaloitteelle, Sveitsin liittohallitus totesi ettei se voi laillisesti allekirjoittaa jo valmisteilla olevaa vapaan liikkuvuuden EU-pöytäkirjaa, joka koski uutta EU-jäsentä eli Kroatiaa.

Tämä ensimmäinen rikkomus EU:n vapaan liikkuvuuden periaatetta vastaan sai Euroopan komission reagoimaan vihaisesti. Jos Sveitsi estäisi vapaan liikkuvuuden, niin EU katsoisi voivansa repiä muut kahdenväliset sopimukset.

Välittömänä seurauksena sveitsiläisopiskelijoita estettiin osallistumasta Euroopan Erasmus-vaihto-ohjelmaan ja sveitsiläistutkijoiden osallistuminen tärkeisiin euroopanlaajuisiin tutkimusohjelmiin, kuten Horisontti 2020:en, jäi epävarmaksi.

Kaikki nämä olivat erittäin selviä ilmauksia EU:lta, ettei Sveitsi voi poimia rusinoita kahdenvälisistä sopimuksista. Ehkä Sveitsi saattaa saada jonkin verran liikkumavaraa, mutta Britannian Brexit-kansanäänestys heitti kuitenkin lisää kapuloita rattaisiin. Sittemmin EU on tullut entistä vastahakoisemmaksi antamaan Sveitsille myönnytyksiä, koska se voisi joutua antamaan myös Britannialle.


Joten mikä on vastaus?

Sveitsin hallitus on käyttänyt yli kaksi vuotta tilanteen selvittämiseen ja on lähellä lopullista johtopäätöstä.

Syyskuussa kansallisneuvosto eli parlamentin alahuone melko kiistanalaisesti päätti ettei se yksipuolisesti määrää tiukkoja kiintiöitä EU-maahanmuutolle.

Sen sijaan se kannatti vuoden 2014 aloitteen "kevyttä" toteuttamista, jossa Sveitsin kansalaisilla olisi etuoikeus työpaikkoihin, jos maahanmuutto ylittäisi tietyn rajan tietyllä alalla. Voimakkaampiin toimenpiteisiin mentäisiin vain Brysselin suostumuksella.

Tämä muka "EU-yhteensopiva" etenemistapa saatiin läpi vasta kiivaan keskustelun jälkeen ja jotkut hyökkäsivät sitä vastaan, mukaan lukien "Massamaahanmuuttoa vastaan" -aloitetta tukenut SVP. Heidän mukaansa "kevyt" ratkaisu etääntyi liian kauas aloitteen tekstistä. Erään SVP:n kansanedustajan mukaan kansan tahdon sivuuttaminen olisi merkki "suoran demokratian kuolemasta".

Kuitenkin suurin osa kansanedustajista katsoi tärkeämmäksi säilyttää suhteet EU:hun, kuin soveltaa vuoden 2014 aloittetta kirjaimellisesti.

Sittemmin parlamentin kaksi huonetta ovat pallotelleet "kevyttä" ratkaisu edestakaisin, niiden yrittäessä määritellä molemmille sopivaa yksityiskohtaista suunnitelmaa.


Paholainen on yksityiskohdissa...

Viime viikolla parlamentin ylähuone katsoi, että keskimääräistä korkeammasta työttömyysasteesta kärsivillä aloilla ja alueilla yritysten pitäisi ilmoittaa avoimista työpaikoista työvoimatoimistoihin ja olla velvollisia kutsumaan sveitsiläisiä työnhakijoita haastatteluun. Jos sveitsiläiset työnhakijat myöhemmin hylätään ulkomaisia hakijoita suosimalla, yhtiöiden on perusteltava ratkaisunsa.

Muun muassa työntekijäliitto SGV:n johtaja Jean-François Rimen "byrokratiahirviöksi" haukkuma ajatus hylättiin osittain alahuoneessa maanantaina 5.12.2016. Päätökseen ei sisällytetty yrityksen velvollisuutta perustella sveitsiläisen työnhakijan hylkäämistä.

Ja näin asia palaa takaisin ylähuoneeseen keskusteltavaksi...


Mitä sveitsiläiset ajattelevat kaikesta tästä?

Mielipiteet vaihtelevat. Vaikka vuoden 2014 lopulla tehdyn erään kyselyn mukaan useimmat ihmiset olivat valmiita uhraamaan Sveitsin ja EU:n kahdenväliset sopimukset tiukkojen maahanmuuttokiintiöiden toteuttamiseksi, muut mielipidetutkimukset toivat eri tuloksen.

Tämän vuoden toukokuussa melko ristiriitainen tutkimus antoi ymmärtää, että sveitsiläiset haluavat sekä syödä että säästää kakun: vaikka 53 prosenttia haluaisi ottaa käyttöön vapaan liikkuvuuden rajoitukset. Pakkovalintatilanteessa 54 prosenttia valitsisi kahdenväliset sopimukset EU:n kanssa, vaikka se tarkoittaisi 2014 kansanäänestyksen huomiotta jättämistä.

Toisin sanoen he ovat yhtä hämmentyneitä kuin hallituskin.

On kuitenkin myös hyvin kannatettu toinenkin kansanaloite nimeltään "Ulos umpikujasta" (RASA), joka tosiasiassa vaatii toista kansanäänestystä asiasta.

Kokien vuoden 2014 kansanäänestyksellä olleen "arvaamattomia ja kestämättömiä seurauksia," RASA ehdottaa, että kansalla on oikeus harkita uudelleen, nyt kun seuraukset ovat kirkastuneet.

Sen päätavoitteena on säilyttää kahdenväliset sopimukset EU:n kanssa, vapaa liikkuvuus mukaan lukien.

"Emme sano, että kansa oli väärässä, vaan että äänestyksen seuraukset ovat huonoja ja kysymystä kannattaa harkita uudelleen ", totesi RASA:n kannattaja Andreas Auer aiemmin tänä vuonna.

Sveitsin hallitus vastustaa RASA:a, mutta on samaa mieltä EU:n kahdenvälisten sopimusten "välttämättömyydestä". Hallitus vastustaa ajatusta kansanäänestyksen tuloksen peruuttamista näin lyhyen aikajakson jälkeen.


Mitä seuraavaksi?

Parlamentin on 16. joulukuuta mennessä esitettävä ehdotus, jonka kumpikin kamari voi hyväksyä.

Mutta vaikka ne pitäisivät ratkaisuaan EU-yhteensopivana, jää nähtäväksi ollaanko Brysselissä samaa mieltä.

Virallisesti EU ei tee mitään myönnytyksiä vapaan liikkuvuuden suhteen, mutta epävirallisesti komissio voi hyväksyä Sveitsin "epätäydellisen" ratkaisun, kertoi lähde Le Tempsille marraskuussa.

Kuitenkin sunnuntain 4.12 lehdessä kerrottiin Brysselissä olevan edelleen huoli, että Sveitsin "kevyt" ratkaisu voisi johtaa EU-kansalaisten syrjintään Sveitsin työmarkkinoilla.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin tiedottaja kieltäytyi kommentoimasta Le Tempsille Sveitsin parlamentin nykyistä ajattelumallia sanomalla vain, että "sveitsiläisten ja eurooppalaisten välillä ei voi olla syrjintää ".

Jotkut pelkäävät Sveitsi naapureiden, Ranskan, Saksan ja Italian painostavan komissiota hylkäämään Sveitsin työvoimapainotteisen ratkaisun. Näissä kolmessa maassa on huomattava määrä rajan yli Sveitsissä töissä käyviä. Ne vastustaisivat kaikkia yrityksiä estää pääsyä Sveitsin työmarkkinoille.

Jos EU katsoo "kevyen" ratkaisun yhteensopivaksi vapaan liikkuvuuden kanssa, Juncker ja Sveitsin presidentti Johann Schneider-Ammann ilmoittavat Brysselissä kahdenvälisestä sopimuksesta toivottavasti joulukuun lopussa.

Sveitsi voi sitten allekirjoittaa sopimuksen vapaasta liikkumisesta koskemaan kroaatteja, sveitsiläistiedemiehiä ei enää uhkaisi syrjäyttäminen Horisontti 2020 EU-ohjelmasta ja monet ihmiset, ehkä SVP:tä lukuunottamatta, varmasti huokaisivat helpotuksesta.


Jos ei sopimusta EU:n kanssa?

Silloin Sveitsin olisi pakko tehdä ratkaisunsa yksipuolisesti, koska sillä on lakisääteinen velvollisuus toteuttaa vuoden 2014 aloite helmikuuhun 2017 mennessä. Tämä voisi merkitä vakavia seurauksia Eurooppa-suhteelle ja asia tulisi hiertämään ja hiertämään...


Caroline Bishop/The Local

[possu]

Sveitsiläisten pitäisi ottaa rennommin. EU on tässä se hajoava osapuoli.

[JKN93]

Monet näistä maahanmuuttoa ja pakolaisia lobbaavista ovat myös kansainvälisiä eri toimijoita jotka painostavat hallituksia,
joten EU on vain yksi toimija niistä...

[Finis Finlandiae]

Ja EU-mielistelijät vielä kehtaavat väittää, ettei EU vie itsenäisyyttä!

EU:n ulkopuolisen maan kansalaiset päättävät kansanäänestyksessä sitovasti --> EU vaikuttaa määrää ettei käy! Ja sehän ei siis käy, kuten Sveitsin tapauksessa näyttää käyvän.

En yhtään ihmettele, jos sveitsiläiset käkikellot näyttävät nykyään - järkytyksestä - mitä sattuu.

[Fiftari]

Sveitsi on EU:n ulkopuolella, mutta se ei täysin vapauta sitä EU:n painostukselta.
Vuonna 2014 sveitsiläiset vaativat kansanäänestyksellä tiukat maahanmuuttokiintiöt. Mutta EU:lle ne eivät kelvanneet.

Kansa on puhunut mutta EU:lle ei demokratia kelpaa.

[Porcius]

Mikä itku ja huuto siitä tulisikaan, jos Venäjä toimisi samalla tavalla kuin EU Sveitsin kanssa.

[Sakari]

Sveitsi on EU:n ulkopuolella, mutta se ei täysin vapauta sitä EU:n painostukselta.
Vuonna 2014 sveitsiläiset vaativat kansanäänestyksellä tiukat maahanmuuttokiintiöt. Mutta EU:lle ne eivät kelvanneet.

Kansa on puhunut mutta EU:lle ei demokratia kelpaa.

Tähän tämä RAUHANprojekti johtaa. Jotta saadaan "rauha" on kansalaisten luovuttava: päätäntä vallasta, turvallisuudesta, luottamuksesta, omasta kulttuurista, identiteetistä, omaisuudesta, vapaudesta, rahasta, ilmaisesta opiskelusta, ilmaisesta terveydenhuollosta ja ylipäätään siitä pienestä mahdollisuudesta onnellisuuteen.

Rauhanvaltiossa kansalainen sitävastoin saa: holtittomasti ottaa ja elää velaksi, paljastaa toisinajattelijoita, kuluttaa yli varojen, turruttaa itseään erilaisilla päihteillä, järjestää somekanpanjoita väärinajattelijoita kohtaan, lopettaa järjenkäytön, lopettaa kyseenalaistaminen.

[possu]

Sveitsiläisille tässä tilanteessa on vain vähän uutta. Saksalaiset suurvaltaohjelmat ovat ennenkin kusseet ja lyöneet yli.

[acc]

Sveitsiläisille tässä tilanteessa on vain vähän uutta. Saksalaiset suurvaltaohjelmat ovat ennenkin kusseet ja lyöneet yli.

Niinpä. Selvisihän Sveitsi toisesta maailmansodastakin vaikka oli akselivaltojen ympäröimä. Miksei siis nytkin.

[qwerty]

Mitä seuraavaksi?

Parlamentin on 16. joulukuuta mennessä esitettävä ehdotus, jonka kumpikin kamari voi hyväksyä.

Mutta vaikka ne pitäisivät ratkaisuaan EU-yhteensopivana, jää nähtäväksi ollaanko Brysselissä samaa mieltä.

Edes Sveitsissä, kansanäänestyksen tulos ei enää riitä Melkoista. Maassa jossa kansanäänestyksen tulokset ovat perustuslain mukaan sitovia.

2016-12-16 The Local: Switzerland defies referendum and won't impose EU immigration controls

The Swiss People's Party (SVP) has denounced Switzerland's "capitulation" on immigration as parliament confirms its 'light' solution to the February 2014 anti-immigration referendum.

On Friday the two houses of parliament took a final vote on the subject, the detail of which was agreed earlier this week, confirming the country would not be imposing quotas on immigration from the EU as voted for by the public in the 'against mass immigration' referendum in 2014.

Instead, unwilling to upset the country's relationship with the EU, MPs have agreed a 'light' solution that will see unemployed domestic workers given preference over EU nationals for jobs in Switzerland.

On Friday the Council of States – Switzerland's upper house – voted in favour of the new law by 24 to 5, with 13 abstentions, reported news agency ATS.

The lower house followed with 98 votes to 67 and 33 abstentions.

[Vredesbyrd]

Geopoliittisesti Sveitsistä on muodostunut globaalikapitalismin omistusten turvasatama. Jos omistajien näkemykset muuttuvat, muuttuu Sveitsin politiikka.