Poikien oppimistulokset romahtaneet viimeisen 10 vuoden aikana

[PEMM]

Uudet Pisa-tulokset: Suomen tytöt maailman toiseksi parhaita, vaikka ei edes huvita

Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa. Pojat hakeutuvat tekniikan ja tieteen aloille, vaikka tytöt olisivat heitä parempia. Alueelliset erot ovat huomattavia.

http://yle.fi/uutiset/3-9336636

Otsikko on minun näkemykseni tästä aiheesta. Syytkin ovat aika selkeitä: kilpailun ja arvosanojen poisto ja käyttäytymisen nosto osaamisen rinnalle arvioinneissa.

Työelämässä, jossa kilpailu palaa takaisin kuvioihin, miehet taas yllättäen peittoavat naiset osaamisessa (tarvitsee vain katsoa palkkoja).

[guest8096]

Työelämässä, jossa kilpailu palaa takaisin kuvioihin, miehet taas yllättäen peittoavat naiset osaamisessa (tarvitsee vain katsoa palkkoja).

Voi sekin vaikuttaa, että koneen hoitamisesta maksetaan parempaa palkkaa kuin ihmisen hoitamisesta.

[PEMM]

Työelämässä, jossa kilpailu palaa takaisin kuvioihin, miehet taas yllättäen peittoavat naiset osaamisessa (tarvitsee vain katsoa palkkoja).

Voi sekin vaikuttaa, että koneen hoitamisesta maksetaan parempaa palkkaa kuin ihmisen hoitamisesta.

Tarkoitin lähinnä samalla alalla työskentelevien miesten ja naisten palkkauksen eroja.

Koneen hoitamisella tehdään ne verotulot joilla voidaan hoitaa ihmiset, joten on luonnollista, että siitä maksetaan enemmän.

[Pikkuvaimo]

(Naisten) palkkakehitykseen vaikuttaa myös perheellistyminen. Naiset ruukaavat huomattavasti useammin jäämään kotiin hoitamaan lasta, kuka lyhyemmäksi kuka pidemmäksi ajaksi. Selvähän se, että ei voi luoda uraa täysillä, jos tahtoo samalla täysillä hoitaa itse omaa lastaan. Ura jää keskimääräistä miesten uraa lyhyemmäksi ja palkkataso alemmaksi. Toinen syy naisten matalampaan palkkaan on 'kehtaaminen'. Naiset harvemmin kehtaavat pyytää palkankorotusta itse tai vaatia kunnollista palkkaa. Odottavat vain, että se palkankorotus sieltä tulisi itsekseen kiitoksena hyvästä työstä. Kolmas seikka on Fridan mainitsema työuran valinta. Ei kaikilla aloilla ole yhtä hyvät mahdollisuudet palkkakehitykseen. Neljäs voisi olla kunnianhimo. Liekö se sitten testosteronin aikaansaama ilmiö, mutta miehet ovat monesti kunnianhimoisempia kuin naiset ja etenevät siksi paljon korkeammalle/pidemmälle/suurempiin palkkoihin urallaan. Kun taas kunnianhimoisilla naisilla äitiys saattaa vaikuttaa tässäkin niin, että kunnianhimo suuntautuu lapsiin. Äitityyppien lisäksi on paljon muitakin naistyyppejä. En näe ongelmana sitä, että palkoissa on eroja, kun kerran (työ) valinnoissakin on suunnattoman suuria eroja.

Joka tapauksessa, hämmennyin kyllä noista pisatuloksista. Näkyykö tässä jossain kohdassa alaikäisten *krhm* turvapaikanhakijapoikien vaikutus oppimistilastoon?

[Saturoitunut]

Pojat hakeutuvat tekniikan ja tieteen aloille, vaikka tytöt olisivat heitä parempia.

Koska Pisa mittaa 15-vuotiaiden osaamista, se ei kerro, että tytöt olisivat "parempia" tekniikan ja tieteen aloille. Se kertoo, että pojat eivät panosta peruskoulussa.

[Java]

Pojat hakeutuvat tekniikan ja tieteen aloille, vaikka tytöt olisivat heitä parempia.

Koska Pisa mittaa 15-vuotiaiden osaamista, se ei kerro, että tytöt olisivat "parempia" tekniikan ja tieteen aloille. Se kertoo, että pojat eivät panosta peruskoulussa.

Näinkin, mutta nykyään kouluissa on poikia ja poikia!

[Vesa Heimo]

Uudet Pisa-tulokset: Suomen tytöt maailman toiseksi parhaita, vaikka ei edes huvita

Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa. Pojat hakeutuvat tekniikan ja tieteen aloille, vaikka tytöt olisivat heitä parempia. Alueelliset erot ovat huomattavia.

http://yle.fi/uutiset/3-9336636

Otsikko on minun näkemykseni tästä aiheesta. Syytkin ovat aika selkeitä: kilpailun ja arvosanojen poisto...

Arvosanat kyllä olivat v. 2015 ihan mukana opetussuunnitelmassa.

Arvosanat poistettiin vasta tänä syksynä uuden OPS:n myötä ja kait vain ala-asteen joulutodistuksesta, arvosana korvautui vanhempien, oppilaan ja opettajan palaverilla, eli se ei ainakaan 2015 pisaan ehtinyt vaikuttaa pisaraakaan.

[koodari-inssi]

^ Arvosanat ala-astetodistuksissa alimpien luokkien osilta on poistettu jo aiemmin. Joulutodistus sen sijaan poistetaan/poistettiin nyt ala-asteelta kokonaan ainakin alimmilta luokilta.

[Lahti-Saloranta]

Mikähän mahtaa olla syy moiseen tulokseen. Voihan olla että tytöt ovat ahkerampia, motivoituneempia ja kiltimpiä kuin pojat. Murrosiän ajoittuminen on ilmeisesti toinen syy. Syy voi myös olla siinä kuinka opetetaan ja mittaisia oppikirjat ovat. Tyttöjen tapa ajatella on ilmeisesti erilainen kuin poikien ja jos opetus ja oppikirjat on laadittu tyttöjen ajattelutavan mukaan niin se voi olla selitys pisa-tutkimuksissa näkyvään huomattavaan eroon tyttöjen ja poikien välillä.

[Vesa Heimo]

^ Arvosanat ala-astetodistuksissa alimpien luokkien osilta on poistettu jo aiemmin. Joulutodistus sen sijaan poistetaan/poistettiin nyt ala-asteelta kokonaan ainakin alimmilta luokilta.

Joo, mutta nyt puhuttiin 15v. ikäisten PISA- tuloksista.

Eikä nuo nyt ihan romahtaneet ole, laskeneet kyllä- siis poikien osalta. Tytöthän pärjäävät loistavasti. Lisähuomiona se että kaupunkilaiset pärjäävät maalaisia paremmin.

[ISO]

Feministinen järjestelmä ei ota huomioon poikien persoonallisuutta mitenkään, se vaan jauhaa feministisontaa laidasta laitaan aiheuttaen mittavaa ahdistusta poikaoppilaille.

Ja vielä kehtaavat  suureen ääneen valittaa että naisilla se on huonosti kaikki.

[Roope]

Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa.

Erot olivat kylläkin muutamassa maassa vielä suuremmat. Itävallassa ero oli yhtä suuri mutta poikien hyväksi. Esimerkiksi Virossa, Saksassa, Norjassa ja Tanskassa pojat olivat parempia. Ruotsissa tytöt olivat parempia, mutta Suomeen verrattuna vain pienellä marginaalilla.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mielestä paras tapa ehkäistä eroja koululaisten menestyksessä on opettajien täydennyskoulutus.

Hän tarkoittaa siis täsmällisesti hanketta, joka alkoi tammikuussa 2016 ja jonka tarkoituksena on uudistaa opettajankoulutusta.

Oppilaiden halukkuus tai haluttomuus oppia uutta nykyisenlaisessa koulussa selittää jonkin verran tuloksia. Tutkijat huomasivat esimerkiksi, että tytöillä on tapana käyttää tekniikkaa lukeakseen uutta. Pojat käyttävät teknologiaa "suppeammin", mikä viittaa kaikesta päätellen viihteellisempään käyttöön.

– On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen.

Onhan tuota pohdittu, mutta tuntuu olevan ylittämätön kynnys myöntää, että suomalainen koulu suosii Pisa-testienkin perusteella aivan erityisellä tavalla tyttöjä.

[Vredesbyrd]

Voisiko Itävallassa päinvastainen ero johtua perinteisten sukupuoliroolien laajemmasta hyväksynnästä yhteiskunnassa?

[Chew Bacca]

Nimimerkillä läheltä nähneenä: ilman vanhempien - isän - mallia, tukea ja pa(i)nostusta koulunkäyntiin peruskouluikäinen poika on täysin eksyksissä, luuhailee ilman maalia ja tarkoitusta ja regressoituu leikkiväksi lapseksi. Ajan täyttää tube ja pelit. Jos edes urheilu ei tuo sisältöä elämään, menee unirytmi, terveydestä huolehtiminen, koko ns elämänhallinta. Koulunkäynti on prioriteetti ö.

Koulu ei kiinnosta koska se ei suju, ja jos sujuukin, se ei johda mihinkään.

[yks vaan]

"Pisa-tutkimuksen otoksessa oli vain pari sataa maahanmuuttajaa mukana, mutta tulosten perusteella he ovat hyötyneet Suomen peruskoulusta.  Kymmenen vuotta sitten maahanmuuttajien menestys Pisa-tutkimuksessa oli huonompaa kuin nyt." -YLE

Taidettu vähän valikoida =)

[Maailmanmies]

Voisiko Itävallassa päinvastainen ero johtua perinteisten sukupuoliroolien laajemmasta hyväksynnästä yhteiskunnassa?

Keski-Euroopassa on ihan yleistä, että nainen hoitaa lapsia kotona kouluikään saakka. Kukaan ei moiti heitä siitä. Miesten palkka on suurempi koska oletusarvoisesti sillä pitää elää koko perheen. Perheverotus (joka oli ennen meilläkin) on käytössä monessa maassa.

Suomen koko kurja tila johtuu liiallisesta tasa-arvosta. 70-luvulta alkaen on yliopistoista tuotettu hallinto- ja yhteiskuntatieteilijöitä joille on perustetu valtavasti virkoja. Sama toistui 90-luvulta alkaen ympäristöalan tutkinnoissa. Kaikissa noissa on enemmistö naisia.

Firmoja perustavat melko vähän koulutetut ihmiset. Tekijät. Meillä ei tekemistä arvosteta enää ollenkaan. 90-luvulla päätettiin, että ikäluokasta pitää 70% korkeakouluttaa. Mihin töihin?

[Totti]

YLE: "Perhetaustan merkitys lapsen menestykselle näkyy täällä yhtä hyvin kuin OECD-maissa keskimäärin tai jopa hieman selvemmin."

YLE jatkaa perinteisiä vasemmistoselitysten toistamista: "luokkaerot" johtavat huonoon koulumenestykseen.

Tässä logiikassa tökkii pahasti se, että luokkaerot olivat paljon suuremmat ennen kun nyt. Köyhyyttä on vähemmän ja lasten vanhemmat ovat yhä enemmän itsekin koulun käyneitä. Kaikesta päätellen poikien siis pitäisi pärjää paremmin jos selitys löytyy "perhetaustoista".

Tätä "perhetaustaa" ei edes selitä mamujen osuus PISA-tutkimuksessa koska Itä-Suomen väitetään pärjäävän huonommin ja mamuja oli mukana aika vähän.

Syy poikien heikkoon menestykseen löytyy ihan muualta ja se on mielestäni koulun muuttuneesta rakenteesta.

Suomi on siirtynyt jo jonkin aikaa yhä löysempään ruotsalaistyyliseen kouluun, jossa kilpailuhenki on poistettu ja oppiminen tapahtuu tyttöjen ehdoilla. Koulu on muuttumassa tarhaksi, missä pitää olla "kivaa" eikä rasiteta oppilaita oppimisella. Uusi kouluohjelma, tulee heikentämään poikien osaamista yhä enemmän kun lässytys yltyy.

Poikien tulosparannus tapahtuu menemällä takaisin perusasioihin. Kurinalainen opetus, aidot numerotodistukset, systematiikkaa, poikia kiinnostavia käsitöitä, tietokoneet, kännykät ja ulkovaatteet pois luokista, opettaja otetaan vastaan luokkaan seisaaltaan jne. jne.

Samaan syssyyn aito ja pitempi varusmiespalvelu tulee palauttaa, jotta saadaan jatkumoa miesten henkiselle kasvulle. Homoudet, lihavuus tai yleinen laiskuus eivät enää saa olla armeijasta lintsaamisen veruke.

[Jääpää]

Feministinen järjestelmä ei ota huomioon poikien persoonallisuutta mitenkään, se vaan jauhaa feministisontaa laidasta laitaan aiheuttaen mittavaa ahdistusta poikaoppilaille.

Ja vielä kehtaavat  suureen ääneen valittaa että naisilla se on huonosti kaikki.

Ja sitten jaetaan kaiken v..maailman feministioppaita esikarvasille kösseille,
joku MIES-opashan niille pitäis jakaa!
  Mikähän sellainen olisi?
Itse luin Sinuhen Curwoodin? Londonin, ..Outsider(Haapakoski), Zorro sekamelskassa jotain 10vee ja miehenmallia ehkä silloin parhaiten imi sitten Waltarin myöhemmästä
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2013/03/mika-waltari-mikael-karvajalka-aanikirja.html?m=1
(eikö olekin pakko olla hyvä, jos joku akka vähän haukkuu? No joo, Mikael Hakimista tulin kai surulliseksi ja pettyneeksi, muistaakseni, mutta ei silloin kauaa murehdittu..)
, mutta taitaa olla vähän pitkä nyky adhd..
Tai ei yhtään, jos se tuupataan opetusohjelmaan. Ja se kuri. Ehdoton kuri.
Menee kyllä vähän sivuun, mutta ;
  Hyviä suomalaiskansallisia miehisyysoppaita koulupojille?

[Roope]

"Pisa-tutkimuksen otoksessa oli vain pari sataa maahanmuuttajaa mukana, mutta tulosten perusteella he ovat hyötyneet Suomen peruskoulusta.  Kymmenen vuotta sitten maahanmuuttajien menestys Pisa-tutkimuksessa oli huonompaa kuin nyt." -YLE

Taidettu vähän valikoida =)

Ylellä omanlaisensa näkökulma tuloksiin. Maahanmuuttajien kehnot tulokset tarkoittavat edelleen useamman vuoden takamatkaa.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen jää selvästi jälkeen muista suomalaisoppilaista

Vuonna 2012 maahanmuuttajataustaisista oppilaista tehtiin kokonaistutkimus, mikä mahdollisti
yksityiskohtaiset analyysit heidän osaamisestaan ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. PISA 2015
-otokseen maahanmuuttajataustaiset oppilaat valikoituivat normaalin oppilasotannan kautta, jo-
ten heidän osuutensa oli oppilaspopulaatiossa vallitsevan tilanteen mukaisesti pieni (noin 4 %).
Vuoden 2015 otoksessa oli 230 maahanmuuttajataustaista nuorta, joista poikia oli 140 ja tyttöjä 90.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia heistä oli 126 oppilasta ja toisen polven 104 oppilasta.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla tarkoitetaan oppilaita, joiden molemmat vanhemmat
ja he itse ovat syntyneet Suomen ulkopuolella. Toisen polven maahanmuuttajaoppilaat ovat synty-
neet Suomessa, mutta heidän vanhempansa ovat syntyneet Suomen ulkopuolella.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskimääräinen pistemäärä
luonnontieteissä oli 92 pistettä alhaisempi kuin ei-maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiar-
vo (kuvio 4.10). Vastaava keskiarvojen ero oli lukutaidossa 112 pistettä ja matematiikassa 76 pistet-
tä. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät luonnontieteissä 71 pistettä,
lukutaidossa 47 pistettä ja matematiikassa 48 pistettä heikommin kuin ilman maahanmuuttaja-
taustaa olevat nuoret. Erot eri oppilasryhmien välillä olivat samansuuntaisia, mutta pienempiä kuin
vuoden 2012 PISA-tutkimuksen kattavammassa aineistossa havaitut erot. Matematiikassa ero ei-
maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin kaventui 22 pistettä vuodesta 2012 vuoteen 2015 eli noin
puolen vuoden opintoja vastaavan pistemäärän verran molemmissa maahanmuuttajaryhmissä.
Luonnontieteissä ensimmäisen polven maahanmuuttajien ero ei-maahanmuuttajiin oli 34 pistettä
pienempi vuonna 2015 kuin vuonna 2012. Toisen polven maahanmuuttajilla ero kaventui vähän (10
pistettä). Lukutaidossa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulosten kehitys oli näin arvioituna
vaatimattominta. Ensimmäisen polven maahanmuuttajien osaamisen ero ei-maahanmuuttajiin oli
samaa tasoa (116 pisteen ero kaventui vain 4 pistettä) kuin kolme vuotta aiemmin ja toisen polven
osalta ero kaventui 17 pistettä (64 pisteestä 47 pisteeseen).

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vuoden 2015 tuloksiin on kuitenkin syytä suhtautua
varauksin. Vaikka tilanne näyttääkin hieman parantuneen kolmen vuoden takaisesta, oppilaiden
lukumäärät ovat liian pienet varmoihin päätelmiin.

[Micke90]

Voi sekin vaikuttaa, että koneen hoitamisesta maksetaan parempaa palkkaa kuin ihmisen hoitamisesta.

Sekin tietysti vaikuttaa, että konepajateollisuuden voitoilla maksetaan sosiaali- ja hoivatätien palkat.

[Lahti-Saloranta]

Omasta kouluajasta muistan että varsinkin ala-asteella opettaja kyseli läksyistä ja vaati että ne pitää ainakin jollain tasolla osata. Tohtipa antaa jopa "laiskanläksyjä". Koulussa ei ollut erityisen kivaa mutta siellä opittiin jotain. Vaikka siellä koulussa ei aina kivaa ollutkaan niin sidettävää kuitenkin ja ymmärrettiin että ne ikävältä tuntuvat tehtävätkin oli tehtävä. Toki jotkin aineet olivat kivoja kun niissä pärjäsi vaikka ei luokan priimus ollutkaan. En tiedä nykykoulusta mitään mutta oletettavasti meno on muuttunut eikä opettajia taida paljon kiinnostaa mitä lapset oppivat. Koulu on myös tasapäistynyt kun kaikilla pitää olla kivaa eikä kukaan saa leimautua.

[RP]

"Pisa-tutkimuksen otoksessa oli vain pari sataa maahanmuuttajaa mukana, mutta tulosten perusteella he ovat hyötyneet Suomen peruskoulusta.  Kymmenen vuotta sitten maahanmuuttajien menestys Pisa-tutkimuksessa oli huonompaa kuin nyt." -YLE

Taidettu vähän valikoida =)

Tuoreetkin PISA-tulokset ovat jonkin verran vanhoja, joten niissä ei ole mukana viime syksyn tulijat. 1990-luvlla tuli suhteellisesti enemmän humanitäärisiä, 2000-luvulla työperäisiä maahanmuuttajia. Ehkä mittattuja henkilöitä ei ole tarpeeksi, mutta jotta väitteellä "maahanmuuttajien menestyksen parantumisella" olisi jotain virkaa, niin oppilaiden suhteet pitäisi jotenkin vakioida tulosuunnan perusteella.

[Nuiva kansalainen]

Tällaiset tutkimukset ovat oikeastaan aika turhia. Peruskoulu- ja lukioarvosanat eivät kerro mitään, koska varsinkin pojilla pakollisten aineiden vuoksi motivaatio on täysin nollissa. Itselläkin oli peruskoulussa ja lukiossa melko huono keskiarvo. AMK:ssa ja yliopistossa alkoi kiinnostaa, koska sai itse päättää mitä opiskelee. Silloin alkoi itsellekin tulla stipendejä.

[guest11919]

"Pisa-tutkimuksen otoksessa oli vain pari sataa maahanmuuttajaa mukana, mutta tulosten perusteella he ovat hyötyneet Suomen peruskoulusta.  Kymmenen vuotta sitten maahanmuuttajien menestys Pisa-tutkimuksessa oli huonompaa kuin nyt." -YLE

Taidettu vähän valikoida =)

Tuoreetkin PISA-tulokset ovat jonkin verran vanhoja, joten niissä ei ole mukana viime syksyn tulijat. 1990-luvlla tuli suhteellisesti enemmän humanitäärisiä, 2000-luvulla työperäisiä maahanmuuttajia. Ehkä mittattuja henkilöitä ei ole tarpeeksi, mutta jotta väitteellä "maahanmuuttajien menestyksen parantumisella" olisi jotain virkaa, niin oppilaiden suhteet pitäisi jotenkin vakioida tulosuunnan perusteella.

En usko, että viime syksyn tp-hakijat tulevat koskaan näkymään PISAssa millään tavoin, vaikka olisivat minkä ikäisiä. "Maahanmuuttaja-PISAn" koulut ovat nimittäin ilmeisesti härskisti valikoituja, eikä kyse mitä todennäköisimmin ole "varsinaisista" maahanmuuttajista. En valitettavasti voi kertoa tietolähdettäni enkä myöskään ole tarkistanut asiaa koko maan mamuPISAn osalta.

[Tavan]

Naiset kypsyvät nopeammin kuin miehet. Eläinkunnasta tiedämme nyrkkisäännön, että kuta hitaammin kypsyy sitä korkeammalle nousee. Tämä havainnollistuu, jos vertaa vaikka simpanssin ja ihmisen kypsytysaikaa syntymästä täysikasvuisuuteen.

[Faidros.]

Islamin idiootit laskevat tuloksia poikien puolella, mutta ei tytöissä. koska suurinta osaa ei edes päästetä kouluun.

[Totti]

Tällaiset tutkimukset ovat oikeastaan aika turhia. Peruskoulu- ja lukioarvosanat eivät kerro mitään, koska varsinkin pojilla pakollisten aineiden vuoksi motivaatio on täysin nollissa.

Pojilla on tietysti vaihteleva mielenkiinto eri aineisiin, mutta motivaatiota voi myös rakentaa.

Minusta opettaja on keskeisessä asemassa luokan menestyksessä. Muistan itse inhonneeni matematiikkaa peruskoulussa, mutta eräs opettaja sai minut innostumaan siitä luomalla onnistumisia.

Ongelmani oli, että mitä tahansa laskin niin tulos oli aina väärin. En yksinkertaisesti ymmärtänyt miten systeemi toimii ja sen takia kaikki meni pieleen. Tämä masensi, enkä lopulta edes yrittänyt.

Eräs opettaja otti minut erikoiskäsittelyyn ja selitti minulle juurta jaksaen ja systemaattisesti miten "omenoita laskemalla" voin ymmärtää mitä kaavoissa oikein tapahtuu. Kun tajusin systeemin, aloin kokemaan onnistumisia ja innostus kasvoi kun palikat tipahtivat paikoilleen. Matikkaneroa minusta ei tullut, mutta arvosanat nousivat heikoista vitosista kasiin.

Tämä opettaja oli mies ja osasi tavallaan puhua pojalle miehen tavoin. Hän ymmärsi miten pojat tarvitsevat erilaista, perusteltua lähestymistapaa kun tytöt ja osasi purkaa auki matikan mystiikan, niin että kaavojen toimita tuli selväksi sen sijaan että vaan selitettiin että "tämä menee näin".

Siihen saakka opettajina olivat aina olleet naiset, jotka yrittivät opettaa minua jankkaamalla ja valittamalla antaen ymmärtää, että olin tyhmä kun en tajunnut että kaavoissa "tämä laitetaan tähän ja tuo tuohon". Niin niin, mutta miksi?!

Minusta alkaa näyttämään siltä, että opettajien naisvaltaisuus alkaa näkymään poikien tuloksissa.

Puhuvatko naisopettajat pojille niin, että asia menee perille? Onko naisten pedagogiikka yksinkertaisesti väärä pojille eli tyttöjä suosiva? Onko niin, että mies opettaa poikia paremmin kun nainen koska ovat samalla aaltopituudella?

Toisaalta pojat eivät juurikaan arvosta piipittäviä naisopettajia. Johtaako silloin auktoriteetin puute laiskuuteen ja välinpitämättömyyteen, joka nakertaa tuloksia?

Olisiko asia sittenkin niin yksinkertainen, että miesopettajien määrän lisääminen parantaisi poikien tuloksia kautta linjan?

[Tavan]

Mieskiintiöistä luovuttiin opettajankoulutuksessa parikymmentä vuotta takaperin ja se näkyy ja tuntuu. Olisiko reilua, että miehet pääsisivät jonon ohi opettajiksi? Olisiko sellaisen vaatiminen kaksinaamaista, jos samaan aikaan vastustaa feministien johtajakiintiöitä?

[Maailmanmies]

Suomi on siirtynyt jo jonkin aikaa yhä löysempään ruotsalaistyyliseen kouluun, jossa kilpailuhenki on poistettu ja oppiminen tapahtuu tyttöjen ehdoilla. Koulu on muuttumassa tarhaksi, missä pitää olla "kivaa" eikä rasiteta oppilaita oppimisella. Uusi kouluohjelma, tulee heikentämään poikien osaamista yhä enemmän kun lässytys yltyy.

Joo, ja joissa on tällaisia opettajia:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001137134.html

Kaikki on kivaa halailua, hihitystä ja leikiksi lyömistä. Ihmetellä pitää että edes jotain Suomessa tehdään ja tapahtuu.

[Tavan]

Miten on mahdollista, että Singaporen ja Japanin oppimistulokset ovat vain vaivaisen vuoden tai puolivuotta edellä meitä, ottaen huomioon kuinka paljon enemmän ja kurinalaisemmin siellä paiskitaan töitä oppimisen eteen ja vaikka sikäläinen väestö on meitä älykkäämpää?