Lehdistönvapauslaki täytti 250 vuotta - suomalainen keksintö (Chydenius)

[Alaric]

Eilen tuli täyteen 250 vuotta tuolloin maailman radikaaleimman lehdistönvapauslain hyväksymisestä Ruotsin valtiopäivillä. Lakiin vaikutti eniten suomalainen Anders (Antti) Chydenius sekä taustalla muitakin suomalaisia, joten voimme hyvillä mielin ottaa kunnian tästä.

Sinänsä on kovin harmillista, että modernin lehdistönvapauden synnyinmaassa lehdistö ja muu media sensuroi itse itseään kiusallisissa aiheissa, piilottelee oleellista informaatiota, komppaa vallanpitäjien hullutuksia (Sipilä-keissi oli positiivinen poikkeus) sekä halveksuu tavallisen kansan mielipiteitä.

Meidän pitäisi jälleen ottaa Chydeniuksen näkemykset tarkasteluun ja pohtia vakavasti mitä nykyiselle "maailman vapaimmalle lehdistölle" tulisi tehdä, jotta siitä saataisiin oikeasti vapaa ja mitään aatteita kumartamaton vallan vahtikoira.

http://yle.fi/uutiset/3-9333056 (3.12.2016)

Suomi, tästä voimme olla ylpeitä! Lehdistönvapauslaki täytti 250 vuotta – suomalainen keksintö

Maailman radikaalein lehdistönvapauslaki poisti ennakkosensuurin vuonna 1766.

Lehdistön vapaudet täytti 250 vuotta eilen perjantaina. 2. joulukuuta 1766 oli nimittäin se päivä, kun Ruotsin valtiopäivät hyväksyi painonvapauslain – ensimmäisenä maailmassa.

Yksi henkilö vaikutti lakiin enemmän kuin kukaan muu. Hän oli Anders Chydenius, 37-vuotias pienen seurakunnan kappalainen kaukaa valtakunnan itäosasta, Pohjanmaalta, nykyisestä Suomesta.

– Kansakunnan vapaus on aina suhteessa sen painovapauteen siten, että ilman toista ei voi olla toistakaan. Mutta jos kirjapaino sitä vastoin jossain alistetaan jonkinlaisen holhouksen alaiseksi, on se pettämätön merkki kansakunnan kahleissa olemisesta, kirjoitti Chydenius.

Valtiopäivillä hyväksytty painonvapauslaki poisti ennakkosensuurin ja teki yhteiskunnallisesta keskustelusta – myös valtaapitävien arvostelusta – sallittua.

Samalla se oli myös maailman ensimmäinen julkisuuslaki, jossa säädettiin ensi kertaa, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia ja kansalaisten käytettävissä.

Myssyjen valtaannousu auttoi

Lain taustalla oli Ruotsin valtakunnassa tapahtunut poliittinen muutos. 1700-luvulla Ruotsin valtakunnan suurvalta-asema oli romahtanut ja valta siirtynyt kuninkaalta säädyille.

Muun muassa avoimempaa julkisuutta vaatineet uudistusmieliset voimat, "myssyt", pääsivät valtaan vuosien 1765–66 valtiopäivillä ja alkoivat toteuttaa uudistusta.

Anders Chydenius valittiin asiaa pohtineeseen valiokuntaan, jossa hän sai keskeisen aseman. Chydenius kirjoitti valiokunnan mietinnön, johon lopullinen asetus perustui.

Ruotsi kerää kunnian

Ruotsin valtakunnan painovapauslain synnyn taustalla toimivat nimenomaan suomalaiset. Valtakunnan itäisessä maakunnassa koettiin, ettei pääkaupungista Tukholmasta herunut tarpeeksi tietoa siitä, mihin maan poliittiset päätökset perustuivat.

Chydeniuksen lisäksi vaikuttajina oli muitakin suomalaisia.

Perjantaina lehdistönvapauslain juhlasta kirjoitti muun muassa yhdysvaltalainen arvostettu ulkopolitiikan lehti Foreign Policy. Ruotsi kuitenkin kerää kunniamaininnat aiheesta.

Lehden artikkelissa Chydeniuksen sanotaan olleen ruotsalainen parlamentaarikko. Lisäksi uutisessa kerrotaan Ruotsin ulkoministeriön sananvapauden juhlinnasta.

Foreign Policy mainitsee Ruotsin olevan tuoreimmassa Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistön vapautta mittaavassa indeksissä sijalla kahdeksan. Sijoitus on laskenut vuoden 2015 viidennestä sijasta.

– Älkää kertoko Anders Chydeniukselle, lehti mainitsee.

Chydeniuksella ei kuitenkaan ole mitään hävettävää. Nimittäin Suomi on lehdistönvapaustilastossa sijalla yksi.

Onko se nyt ihme. Chydeniuksen maa.

[Micke90]

Onko lehdistönvapaus sama kuin sananvapaus, joista jälkimmäistä Ruotsi-Suomessa ei käytännössä ole?

[sivullinen.]

Taas oli sen verran valheellista uutisointia Suomen sosialistiselta lehdistöltä, etten tiedä edes mistä näiden valheiden perkaamisen aloittaisin. Ainoat tiedot, mitkä olivat oikein, oli Antti Chydeniuksen osuus sananvapauden edistäjänä, hänen suomalaisuutensa ja aikakausi; kaikki muu olikin sitten ihan sitä tuttua ja turvallista sosialistien valepuhetta.

Aloitan kuitenkin perkaamisen. Ensinnäkin Chydeniuksen jutussa kyseessä on painovapausasetus ei painovapauslaki. Lain ja asetuksen ero ei tietenkään sosialisteille merkitse mitään. Usein keskustelussa ne menevät tavalliselta tallaajaltakin sekaisin, mutta uutisessa olisi hyvä saada edes osa tärkeimmistä sanoista oikein. Lisäksi Chydenius taisteli sitä vastaan eikä sen puolesta; se oli sensuuria lisäävä asetus eikä sensuurin vastainen asetus. Ei mennyt Suomen sosialistisella lehdistöllä sekään oikein.

Muistuupa tästä mieleeni äskeinen burkhaäänestys, ja siitä esitetty uutisointi: Toimittelijat eivät osanneet tunnekuohunsa vallassa muodostaa lauserakennetta, jossa olisi tullut selväksi, että burkhien käyttö kiellettiin, joten he kertoivat burkhien käytön tulleen lakien mukaan sallituksi. Oikeasta aiheesta totuudenkanssa päinvastaisesti kertominen on valehtelemista. Sitä tuli burkhakieltouutisessa ja nyt tässä. Sitä on tullut Suomen sosialistiselta lehdistöltä niin paljon, että siitä Suomen sosialistinen lehdistö on laajemminkin tunnettu.

Asetuksen sisällön käsittely on pidempi ja vaikeampi aihe. Mutta se ei todellakaan tarkoittanut sitä, että valtion alaisella lehdistöllä -- jota nykyinen sosialistinen lehdistömme -- pitäisi olla mitään oikeuksia. Siinäkin kohtaa sosialistinen lehdistö valehtelee. Chydenius vastusti painovapausasetusta, jossa vaadittiin jokaiselle lehdistölle ennakkosensuuria. Hän kannatti siten vapaata lehdistöä -- jota MV-lehti nyky-Suomessa lähinnä edustaa --. Hän ei ollut valtiollisen lehdistön puolustaja vaan sen vastustaja. Oikeastaan lehdistö-sanakin on tässä väärä, sillä ei kyse ollut lehdistä, vaan säätyjen julkaisemista ja painattamista edustajien kannanotoista ja puheista valtiopäivillä.

Valtiollinen lehdistö ei missään koskaan ole tarvinnut erityistä lainsäädännöllistä suojaa omaksi turvakseen. Vapaa lehdistö sitä joskus tarvitsee. Suomessakin olisi syytä kirjoittaa muutama lakipykälä lehdistönvapautta turvaamaan. Oikeastaan meillä laissa on useampikin pykälä tätä varten -- ja sananvapaus on turvattu suorastaan perustuslaissa --. Mutta sosialistinen hallinto lukee pykäliä sanoja vääristellen. Kun MV-lehden päätoimittajaa alettiin vainota, alettiin häntä ensin kutsua nimellä itseään päätoimittajaksi kutsuvaksi, jotta hänellä ei olisi niitä oikeuksia, jotka laki päätoimittajille antaa. Laki on niinkuin sitä luetaan. Romahtavan sosialismin aikana sananvapauslaki saa kokea hurjia. 1700-luvun "vapauden aika" oli myös sosialismin aikaa ja sekin romahti. Chydenius on siten ajankohtaisempi kuin vuosisatoihin. Se on ainoa hyvä puoli koko "uutisessa".

[Alaric]

Laitapa @sivullinen. jotain lähteitä kehiin erityisesti tuosta painovapausasetuksen vastustamisesta ettei tämä jää pelkästään huulien (tai no, sormien...) heiluttelun asteelle. Asetus vs. laki -jutussa olet kyllä oikeassa.

[Vredesbyrd]

Lehdistönvapauslaki alkaa oikeastaan olla taakka, koska lehdistön laeilla sorretaan kansalaisten oikeutta sananvapauteen. Lehdistöä edustavat journalistit kuvittelevat olevansa lukijoitaan ja kommentoijiaan ylempänä, voivansa lyödä näitä kaiken maailman vihapuhekirveillä jalkaan.

[sivullinen.]

Laitapa @sivullinen. jotain lähteitä kehiin erityisesti tuosta painovapausasetuksen vastustamisesta ettei tämä jää pelkästään huulien (tai no, sormien...) heiluttelun asteelle. Asetus vs. laki -jutussa olet kyllä oikeassa.

Lähteenäni on Kansanvalistusseuran julkaisema Antti Chydeniuksen elämänkerta. Kirja on pieni ja hyvä -- jos 1700-luvun poliittinen elämä kiinnostaa --. Valitettavasti en usko sitä olevan saatavilla internetissä.

1700-luvulta on ylipäätään jäljellä hyvin vähän internet-sivuja tai edes kirjoja. Mainitsemani kirjakin on 1900-luvun alusta eli yli 100 vuotta Chydeniuksen jälkeen kirjoittettu teos. Silloin Suomi oli vielä osa Venäjää. Chydeniuksen aikana Suomi oli osa Ruotsia. Satojen vuosien takaiset jutut ovat aina vähän aikojen saatossa värittyneet. Kovin selvää ei siten ole kenellekään, mitä Chydeniuksen aikana tapahtui -- ja varsinkin, koska sensuuri oli silloin suurta ja sanankäyttö yhtä absurdia kuin nykyään --.

[newspeak]

Lehdistönvapaus on hieno asia, mutta nykyään toimittajat ovat taipuvaisia kirjoittamaan fiktiota ja lehdistö keskittyy harvojen ja valittujen pohjoismaisten suuromistajien käsiin. Tästä oli jokin aika sitten tutkimuskin otsikoissa, jossa varoitettiin suomalaismedian yksipuolisuudesta.

[kelloseppä]

Ensimmäiseksi kannattaisi varmaan lukea koko alkuperäinen asetus, ennen kuin aloittaa sen kommentoinnin:

Englanniksi koko teksti.

http://www.chydenius.net/pdf/worlds_first_foia.pdf

Jos epäilee käännöksen oikeellisuutta, ruuotsinkielinen alkuperäinen teksti:

https://sv.wikisource.org/wiki/Kongl._Maj:ts_N%C3%A5dige_F%C3%B6rordning,_Ang%C3%A5ende_Skrif-_och_Tryck-friheten

Ja jos epäilee ruotsinkielisen tekstin "puhtaaksikirjoituksen" oikeellisuutta, alkuperäinen painoasu on kokonaisuudessaan tässä:

http://www.kb.se/Dokument/Aktuellt/FrittOrd_pdf.pdf

Jos vaivautuu tutustumaan em. lähteisiin, löytää muutakin ko. asetuksen antamisen ajankohtaan ja asetuksen antamisen taustoihin liittyvää.

[sivullinen.]

Jäsen kellosepän esittämästä lähde oli mukavaa luettavaa -- tai sen ensimmäisen osan eli varsinaisen asetuksen alku, jonka luin --. Siitä käy selvästi selväksi, ettei Ylessä jälleen oltu lähteitä luettu lainkaan eli ennen säädöksen kommentointia viitsitty edes sen alkuosaan perehtyä. Voidaan vaikka vertailla näitä kohtia:

Valtiopäivillä hyväksytty painonvapauslaki poisti ennakkosensuurin ja teki yhteiskunnallisesta keskustelusta – myös valtaapitävien arvostelusta – sallittua.

Ylen valeuutinen

§3. Should anyone dare to include vituperative or disparaging opinions
of Us and of Our Royal House in published writings or to make such im-
putations against any of the Councillors of the King and the Realm that
concern their honour or are otherwise defamatory, he shall be judged by
statute law.

Ruotsin vuoden 1766 painovapausasetus