2016-11-21 YouGov tutkimus EU - Saksalaiset vastustuskykyisimpiä populismille

[akez]

Saksalaislehti raportoi Euroopassa tehdystä populismitutkimuksesta. Liitteenä kuva, jossa maiden populismipotentiaalit.

Ulkomaat Kysely Euroopassa

Saksalaiset vastustuskykyisimpiä populismille

Kyselytutkimuksen mukaan populistiset puheet purevat Saksassa huomattavasti heikommin kuin muissa Euroopan maissa.

- 18% saksalaisista on näkemyksiä, jotka hyödyttävät AfD:n kaltaisia puolueita. Ranskassa tämä luku on 63%.
- Populististen puolueiden kannattajilla on pääosin keskiasteen koulutus, ja he ovat lähinnä iäkkäämpiä ja miehiä.

Miksi tämä on tärkeää:

Politiikan tutkijat varoittavat, että populismin kannattajat ovat yhä vahvemmin levittäytyneet yli koko poliittisen kentän. Tämä voi vaarantaa vallitsevan järjestyksen.

Die Welt 21.11.2016 juttu saksaksi

Missään muussa suuressa EU-maassa ihmiset eivät ole vähemmän myötämielisiä populistiselle politiikalle, kuin Saksassa. Tämän osoittaa brittiläisen YouGov -instituutin 12 EU-maassa tekemä tutkimus, joka on eksklusiivisesti Die Weltin käytössä.

Tutkimuksen mukaan 18% Saksan äänestäjistä omaa käsityksiä, joita hyödyttävät Alternative für Deutschland'in (AfD) kaltaisia puolueita. Puolassa tämä luku on 78%, Ranskassa 63% ja Hollannissa 55%.

Mitä iäkkäämpiä saksalaiset äänestäjät ovat, sitä suurempaa on heidän potentiaalinen sympatiansa AfD:n kaltaisia puolueita kohtaan. Populistiset ajatukset eivät erityisesti houkuttele vain vähän koulutettuja, vaan pikemminkin keskiasteen koulutuksen saaneita. Lisäksi miehet ovat huomattavasti useammin taipuvaisia populismiin, kuin naiset (65%/35%).

Myös Espanjassa lukemat ovat alhaiset

Tutkimus määrittelee populistisille kannoille vastaanottavaisimmiksi henkilöt, joilla on eräitä perusnäkemyksiä: EU-kielteinen asenne, yleinen varauksellisuus omaan maahan suuntautuvaa maahanmuuttoa kohtaan, kriittinen asenne nykyisten ihmisoikeusmuotoilujen suhteen, sekä kansallisiin intresseihin keskittyvän jämäkän ulkopolitiikan kannatus.

Näiden tekijöiden pohjalta voidaan ymmärtää sekä oikeisto- että vasemmistopopulistisia tendenssejä. Toisin kuin muissa maissa, joissa myös vasemmistopopulismi on laajalti levinnyttä, kuuluvat saksalaiset populistisia puolueita potentiaalisesti äänestävät lähes poikkeuksetta poliittisen oikeiston reunalle.

"Kun muissa maissa, etenkin Ranskassa, on havaittavissa vahvoja tendenssejä autoritäärisen populismin suuntaan, niin Saksa osoittautuu tässä vastustuskykyisimmäksi maaksi", sanoo YouGov'in tutkimusjohtaja Joe Twyman. "Espanjan populismilukemat ovat myös alhaisia, joka osoittaa, että tämä tendenssi on johdettavissa molempien maiden lähihistoriasta." Espanjassa piti vuosina 1939-1977 valtaa fasistinen Francon hallitus. 

Ranskalaiset katsovat olevansa globalisaatiohäviäjiä

Eräissä maissa tutkijat havaitsivat laajaa ja kasvavaa äänestäjäpotentiaalia, josta EU-vastaiset puolueet, kuten Iso-Britannian UKIP ja Ranskan Front National voivat ammentaa. Populisteja ei ole vain poliittisen kentän oikealta laidalta.

UKIP:in menestys vuoden 2015 parlamenttivaaleissa ja Brexit-äänestyksessä osoitti selvästi, että sen kannattajien joukossa on myös monia, jotka ovat perinteisesti äänestäneet Labour-puoluetta, ja kuuluvat yhä kulttuurisesti ja sosiaalisesti työväenluokkaan.

Myös Ranskassa Marine Le Pen voittaa yhä enemmän äänestäjiä vasemmistoleiristä. Syynä tähän on YouGov-tutkimuksen mukaan, että monet ranskalaiset pitävät itseään selkeästi enemmän globalisaatiohäviäjinä, kuin mitä ihmiset Saksassa, Espanjassa ja Puolassa. Samoin koomikko Beppe Grillon populistinen Viiden tähden liike Italiassa yhdistää oikeiston ja vasemmiston elementtejä.

EU:n kannatus on uppoamassa

Politiikan tutkijat katsovat suuren vaaran piilevän siinä, että populismin kannattajat levittäytyvät yhä vahvemmin yli koko poliittisen kentän. "Jos joku poliitikko tai puolue onnistuu saamaan taakseen huomattavia määriä populistisesti suuntautuneita äänestäjiä, niin silloin heistä voi muodostua vakava haaste vakiintuneelle poliittiselle järjestykselle", totesi Twyman. "Ja vaikka tällainen puolue ei voittaisi poliittista valtaa, niin puolueen äänestäjien massalla olisi vaikutusta Euroopan maiden kehitykseen."

Jää nähtäväksi, mitä myönnytyksiä etabloituneet kansanpuolueet lopulta tekevät populistien paineen alla. "Ne voivat kuitenkin olla merkittäviä."

Populististen poliitikkojen menestyksen vanavedessä EU:n kannatus on uppoamassa - myös Saksassa. Erään toisen YouGov'in d|part & Demos -instituutille tekemän tutkimuksen mukaan 53% saksalaisista yhdistää yhteiskuntansa turvallisuuden menettämiseen liittyvät pelot EU:hun. 52% torjuu EU:n kritisoiden kasvavia EU-maksuja. 45% pelkää kansallisen identiteetin ja kulttuurin menettämistä.

Lihavoinnit mun.

EDIT typo

[hattiwatti]

Mielenkiintoisia lukuja populismipotentiaalista, Suomessa jopa 50%, mutta ei yhtään poliittista voimaa joka korjaisi tämän massiivisen potin.

Liettuassa huikeat 0%. Syynä kai maksimaalinen ryssäviha, koska neukkumenneisyys ja Puola-Liettua imperiumin vuosisatainen skisma Venäjän kanssa. Se on aivan törkeän avointa, että "populismi" on synonyymi "putinismille" joista kumpikaan sana ei konkreettisesti tarkoita mitään, mutta on ideologinen uhka kansat hävittävälle no-borders Arvo Yhteisölle. Eli toisin sanoen globalistiselle liberaalidemokratialle vastapooli. Siinä hengessä vastapooli kuin "populistiseksi" ja "putinistiseksi" leimattu Viktor Orban julisti, ettei Unkari ole enää liberaali demokratia, vaan maa joka säätelee omaa kehitystään kansansa parhaaksi - se on sitä il-liberalismia.  Lisäksi Liettuassa ei ole matuja, eikä ole tulossakaan niin ei ole matukriittisyyttäkään, joka myös selittänee 0% kerhoon kuulumista. Mitä jos tätä koitettaisiin Euroopan laajuisesti, niin se olisi tehokkain tapa torjua tämä "populismi". Miksi EU-komissio vetää päinvastaiseen suuntaan?

[hattiwatti]

Erään populistipuolueen entinen johtaja käsittelee aihetta mistä potentiaali kumpuaa, ja miten viralliset tutkijat ovat sen kanssa pihalla.

https://leinoblog.wordpress.com/2016/02/14/keskiluokan-ahdinko-ja-koyhaliston-alistus-kumpuavat-maahanmuutosta/

Keskiluokan ahdinko ja köyhälistön alistus kumpuavat maahanmuutosta

"Ovatko kaikki tulleet hulluiksi?" kysyy professori Heikki Hiilamo Helsingin Sanomien kirjoituksessaan (Muukalaisvihamielisyys kumpuaa keskiluokan ahdingosta ja alistetusta köyhälistöstä, HS 14.2.2016).

Hiilamo on huolissaan siitä, että suomalaiset ovat jakautuneet myönteisesti ja kielteisesti maahanmuuttajiin suhtautuviin ja järkevä keskustelu aiheesta ei tunnu onnistuvan. Valitettavasti Hiilamokaan ei halua keskustella itse asiasta, vaan etsii syytä leimakirveestä nimeltä "muukalaisvihamielisyys".

Kansalaisten voimakas jakautuminen maahanmuuttoon liittyvissä asioissa ei ole mikään ihme, sillä vastakkainasettelua on luotu aivan tarkoituksellisesti houkuttelemalla maahan ennätysmäärä sosiaaliturvaperäisiä maahanmuuttajia ja toisaalta estämällä rasistileimaa lätkien kansalaisia keskustelemasta haittamaahanmuuton ongelmista.

Keinotekoisten väestönsiirtojen käyttäminen valloitettujen kansojen heikentämiseen on ikivanha ajatus (hajota ja hallitse), jota esimerkiksi Julius Caesar käytti menestyksellä. Etnisten ristiriitojen luomisen todellinen mestari oli Josef Stalin, joka siirsi kokonaisia kansoja paikasta toiseen junanvaunuissa. Hänen luomiensa ongelmien perintö elää muun muassa tämän päivän Ukrainassa. Stalinin keinoja käyttävät nykypäivänä Turkki, joka uhkailee ja kiristää EU:ta itse liikkeelle laittamillaan pakolaisvirroilla, ja EU, joka käyttää pakolaiskriisiä hyväkseen heikentääkseen jäseninään olevien kansallisvaltioiden sisäistä yhtenäisyyttä. Myös Suomen sisällä on tahoja, jotka katsovat hyötyvänsä kansakunnan jakautumisesta ja vastakkainasettelun lisääntymisestä: suurkapitalisti haluaa käyttää halpatyövoiman maahanvyöryä ay-liikkeen lannistamiseen, vasemmistoanarkisti kuvittelee itse nousevansa johtajaksi suomalaisen yhteiskunnan romahduksen jälkeen, tavallinen kapitalisti kerää itselleen turvapaikkabisneksen tuottamat pikavoitot ja hyvää ihmisyyttä pursuava Hyvä Ihminen hyödyntää hädänalaisia "pakolaisia" kerätäkseen itselleen hyvää mieltä ja seksuaalista tyydytystä.

Ainoa, jolta ei kysytä mitään on aivan tavallinen, suomalainen, työssä käyvä veronmaksaja, joka kustantaa koko lystin. Vähemmästäkin tulisi hulluksi.

Hiilamo havainnoi aivan oikein, että "Suomen yhteiskunnallinen tilanne on monella tavalla poikkeuksellinen. Pitkän aikaa Suomi menestyi maailmantaloudessa erinomaisesti ketteryyden, luottamuksen ja korkean koulutuksen avulla. Sitten alkoi pitkäkestoinen talouskriisi. Suomen talouden alamäen pituus hakee vertaistaan länsimaiden lähihistoriassa."

Globalisaatio on vienyt teollisuuden työpaikat halvempiin maihin ja talouskriisi on iskenyt erityisen rajusti entisiin teollisuuspaikkakuntiin ja niiden asukkaisiin.

Hiilamon mainitsemista menestystekijöistä ainakin väestön keskinäinen luottamus ja korkea koulutus ovat suoraan väestön laatuun liittyviä asioita, joita pitkään jatkunut haittamaahanmuutto on hiljalleen romuttanut. Globalisaatiota Hiilamo tuntuu pitävän jonkinlaisena väistämättömänä luonnonvoimana.

Todellisuudessa ne poliittiset päätökset, joilla Suomi on avattu ylikansallisten markkinavoimien leikkikentäksi ovat juuri sitä: poliittisia päätöksiä. Pankkitoiminnan säätelyn lähes täydellinen poistaminen, EU:hun liittyminen ja eurovaluuttaan siirtyminen ovat kaikki poliittisia päätöksiä, joiden suhteen oltaisiin voitu päättää myös toisin.

Samana vuonna kanssani syntynyt Hiilamo on varttunut samassa Impivaara-Suomessa kuin minäkin:

"Hyvinvointivaltion kulta-aika oli tyytyväisen keskiluokan aikaa. Kaikki suomalaiset tuloista, koulutuksesta ja asuinpaikasta riippumatta harrastivat hiihtoa, hurrasivat Lasse Virénille, kuuntelivat Kekkosta ja lottosivat lauantaisin. Jääkiekko, lenkkimakkara ja saunaolut kuuluivat suuren keskiluokan yleissivistykseen."

Näin todellakin oli. Suomi eli tyytyväisen suomettuneena ison karhun kainalossa ja nautti erikoisasemastaan kylmän sodan maailmassa. Idänkauppa kukoisti ja kaikilla suomalaisilla oli mahdollisuus parantaa omaa asemaansa omalla työllään. Kaikki nuoret saivat kesätyöpaikan siitä samasta firmasta, jossa vanhemmatkin olivat töissä. Duunarillakin oli ajan myötä mahdollisuus ostaa oma talo ja vaihtaa Ladansa Toyotaan. Ahkerimmat ostivat vielä kesämökinkin. Omasta mielestäni EU:ta edeltävässä itsenäisessä Suomessa oli parasta sen tarjoama sosiaalisen nousun mahdollisuus: köyhimmänkin työläisperheen lapsella oli mahdollisuus mennä yliopistoon opiskelemaan ja saada koulutustaan vastaavia töitä valmistuttuaan. Töitä todellakin riitti kaikille.

Tuon ajan Suomea väitetään usein sulkeutuneeksi, mutta kyllä täältä hyvin pääsi matkustamaan. Itse kiersin Eurooppaa interraililla joka kesä ja ne kuuluisat passimuodollisuudet rajoittuivat Suomen leijonakantisen passin vilauttamiseen yöjunassa. Suomessa oli jonkin verran ulkomaalaisia, jotka olivat kaikki töissä tai opiskelemassa. Suomessa oli jopa afrikkalaisia, jotka opiskelivat täällä jotain hyödyllistä ja menivät sen jälkeen takaisin kotimaahansa rakentaakseen sinne parempaa tulevaisuutta. 1980-luvulla Suomessa oli tasan kolme somalia, joista yksi oli pidetty kunnaneläinlääkäri Savossa, toinen oli naislääkäri Helsingissä ja se kolmaskin teki jotain hyödyllistä. Somalien maine Suomessa oli sellainen, että suurin osa suomalaisista ei tiennyt somaleista yhtään mitään, ja ne jotka tiesivät, arvostivat tuota viisasta ja rauhanomaista lääkärikansaa.

Hiilamo jatkaa: "Nyt tyytyväisen keskiluokan tilalla on ahdistettu keskiluokka ja alistettu köyhälistö. Luokkiin kuuluu paljon pettyneitä ja vihaisia miehiä sekä toivonsa menettäneitä savupiippukaupunkien asukkaita. Nämä ihmiset kuuluvat globalisaation häviäjiin. Tämä näkyy maahanmuuttoa koskevissa asenteissa."

"Voittajia eivät ole vain suosikkilajien urheilutähdet, menestyneet yrittäjät ja suuryhtiöiden johtajat."

"Koulutetuille kaupunkilaisille globalisaatio on tuonut halpoja lentolippuja, uusia kulinaristisia nautintoja, opiskelu- ja työtilaisuuksia ulkomailla, jännittävän erilaisia ystäviä ja myös elämänkumppaneita."

Kaikki tämä on totta, mutta se perustuu tietoisesti tehtyihin poliittisiin päätöksiin. Suomen vallanpitäjät ovat vaihtaneet turvallisen ja itsenäisen Suomen globaaliin EU-Suomeen. Työpaikat ja tulevaisuudenusko on vaihdettu rajattomaan maailmaan, halpalentoihin, kupilliseen latteaa lattea, kiinalaiseen viihde-elektroniikkaan, intialaisten lasten tekemiin kertakäyttöisiin muotivaatteisiin ja eläviin seksileluihin.

Hiilamo näkee ainoastaan savupiippukaupunkien asukkaat globalisaation häviäjinä. Todellisuudessa koko Suomi kuuluu globalisaation häviäjiin. Tässä asiassa ainoa ero Kuusankoskella katupartioivan pitkäaikaistyöttömän nuoren miehen ja samasta kylästä Helsinkiin sosiaalipolitiikkaa opiskelemaan lähteneen kympin tytön välillä on se, että toinen heistä ei ole vielä ymmärtänyt kuuluvansa globalisaation häviäjiin.

Jo pitkään velaksi elänyt Suomi on onnistunut ylläpitämään yliturvonnutta julkista sektoria, joka tarjoaa Heikki Hiilamon kaltaisille ihmisille illuusion rikkaudesta ja turvatusta tulevaisuudesta. Ennemmin tai myöhemmin tämä kupla murtuu, ja sen murtajina ovat ironisesti juuri Hiilamon rakastamat sosiaaliturvaperäiset maahanmuuttajat. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan romahtaessa on turha odottaa, että EU tai IMF rientäisivät hätiin tekohengittämään Suomen turpeaa julkista sektoria.

Suomi on pitkään ollut aivoviennin lähtömaa, ja tämä kehitys tulee jatkossa kiihtymään. Suomessa hyvän ja ilmaisen koulutuksen saaneet insinöörit yms. kuuluvat taloudellisesti globalisaation voittajiin, mutta elämänlaadussa heidän maksettavakseen lankeaa kova hinta: Suomeen ei ole enää paluuta ja uudessa kotimaassa lasta ei voi päästää kävelemään kouluun ilman saattajaa ja kotitalon ikkunoissa on kalterit.

Suomi on siis kansakuntana yksi globalisaation häviäjistä. Samaan aikaan maahan houkutellaan kymmeniä tuhansia sosiaaliturvaperäisiä onnenonkijoita, jotka saavat kaiken ilmaiseksi ja joiden kohdalla piikki on aina auki. Ei ihme, jos suomalaiset ovat vihaisia. "Rasismia" ja "muukalaisvihamielisyyttä" huutavilta hiilamoilta jää huomaamatta se, että vihan todellinen kohde ovat ne päättäjät, joiden tekojen tulosta tämä on.

Onko sitten olemassa mitään muuta tietä?

Toinen tie: itsenäisyys, oma valuutta, oma maahanmuuttopolitiikka

Suomelle ja suomalaisille haitalliset päätökset voitaisiin perua. Kansainvälisten sopimusten irtisanominen on yhtä helppoa kuin niiden solmiminen.

Mielestäni Suomen pitäisi erota EU:sta ja eurovaluutasta ja ottaa käyttöön oma rajavalvonta ja itsenäinen maahanmuuttopolitiikka. Päätösvalta pitäisi palauttaa Suomen kansalaisille mm. sitovien kansanäänestysten kautta.

Suomen valtion on oltava ensisijaisesti suomalaisten edunvalvontakoneisto. Kukin kansallisvaltio keskittyköön tuottamaan hyvinvointia ja ihmisoikeuksia ensisijaisesti omille kansalaisilleen omalla alueellaan.

Eurosta eroaminen ja itsenäisyyden palauttaminen aiheuttaisivat tietenkin paljon lainsäädäntötyötä ja jonkin verran kustannuksia. Uuden itsenäisyyden alkutaival ei olisi aivan helppo. Mutta kyse on välttämättömistä muutoksista, jotka on pakko tehdä ennemmin tai myöhemmin. Eurostoliitto on ihan yhtä ikuinen kuin Neuvostoliittokin oli. Mitä pidempään näitä välttämättömiä uudistuksia lykätään, sitä vaikeampia ja kalliimpia niistä tulee.

[Java]

^ no nyt oli hyvä kirjoitus, samaa mieltä joka sanasta!!!!!!

[akez]

Tässä Taloussanomien jutussa (18.11.2016) framille nousevat ne kaikkein merkittävämmät ja vaikutusvaltaisimmat antipopulistit. He pankkeineen ja firmoineen ajattelivat korjata omiin taskuihin harjoitetun politiikan hedelmät. Siksi tavallinen kansalainen ei näe poliitikkojen touhuissa enää mitään tolkkua. Tuskin he itsekään.

Euroopan pankkieliitti huolissaan populismin noususta: "Emme halua nationalismin tielle"

Populismin nousu kehittyneissä maissa heikentää kasvunäkymiä, totesivat Frankfurtissa tavanneet eurooppalaiset pankkiirit.

Populismin nousu kehittyneissä maissa repii Euroopan poliittista kenttää, horjuttaa markkinoita ja heikentää kasvunäkymiä, luettelivat Frankfurtissa tavanneet suurten eurooppalaisten pankkien johtajat.

– Epävarmuus markkinoilla ja erityisesti poliittinen ja taloudellinen epävakaus ei ole koskaan ollut yhtä voimakasta kuin se on tänä päivänä, sanoi Commerzbankin toimitusjohtaja Martin Zielke  perjantaina järjestetyssä konferenssissa uutistoimisto Bloombergin mukaan.

– Emme halua nationalismin tielle, Zielke jatkoi.

Britannian päätös erota EU:sta ja Donald Trumpin voitto Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa ovat herättäneet huolen siitä, että nationalismi ja populismi saa lisää jalansijaa Euroopassa.

Pankkiirit uskovat, että joulukuun vaalit Italiassa sekä ensi vuoden Saksan parlamenttivaalit ja Ranskan presidentinvaali mittaavat sitä, kuinka merkittävä protestimieliala Euroopassa on.

– Heikko talouskasvu isossa osassa Eurooppaa todennäköisesti ruokkii populistien myötätuulta, luonnehti OECD-maiden pääekonomisti Catherine Mann konferenssissa.

– On epävarmaa, ovatko kasvuluvut (vaalien alla) tarpeeksi korkealla, jotta päättäjät pystyvät lunastamaan kansalle antamansa lupaukset, hän jatkoi.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000002504949.html

Lihavointi mun.

[Kim Evil-666]

Joku voisi ymmärtää tämän myös niin, että saksalaiset ovat mokutuksen suhteen aivopestyimpiä ja siten tyhmimpiä. Vain ruotsalaiset yltävät samaan itsepetokseen.

[alussaolisana]

Jokaisella kartalla olevalla järkevällä ihmisellä on kaikki nuo lihavoidut ominaisuudet. Miksi populismi, eli kansan puolella oleminen olisi edes hitusen vertaa negatiivinen ilmiö? Joka ainoa poliitikko on populisti ennen vaaleja. Se joka ei ole sitä vaalien jälkeen, on ketku.

Hiilamolle ja muille pihalla olijoille:

"You better start swimming or you sink like a stone, for the times they are a-changing!"

EUlla on nähdäkseni kolme mahdollisuutta:
a) Upota kuin kivi
b) Muuttua demokraattiseksi oikeasti itsenäisten valtioiden liitoksi tyyliin Nato
c) Käydä inkvisition lailla väärinajattelijoita vastaan kaikella laittomuuden voimalla

Ei ole vaikea arvata minkä linjan se valitsee, tai oikeastaan lienee jo valinnut.

[MW]

Joku voisi ymmärtää tämän myös niin, että saksalaiset ovat mokutuksen suhteen aivopestyimpiä ja siten tyhmimpiä. Vain ruotsalaiset yltävät samaan itsepetokseen.

Sakemannit-han saivat jonkun hävityn hyökkäyssodan seurauksena, mikä se nyt olikaan, aika hyvin raippaa. Varmaan pitää nöyränä hetken.

[Eisernes Kreuz]

Populismia ja kansallismielisyyttä vastustavat länsimaissa tietysti kaikkein innokkaimmin ne vaikutusvaltaiset tahot, jotka ovat rahallisesti ja muilla tavoin eniten hyötyneet globalisaatiokehityksestä. Yllättäen nämä samat tahot sattuvat myös omistamaan suurimman osan tiedotusvälineistä ja tukevat myös avokätisesti agendaansa ajavien poliitikkojen toimintaa. Lisäksi he ovat onnistuneet mobilisoimaan tuekseen kokonaisen armeijan hyväntahtoisia hölmöjä mm. vasemmistosta.

Ei vallitseva järjestelmä ole mikään itseisarvo, tai ei sen ainakaan pitäisi olla. Jos systeemi on mätä, sitä on muutettava. Ja siitähän näissä populistisissa ja kansallismielisissä liikkeissä on viime kädessä kyse. Eivät ne ole syntyneet tyhjästä, eivätkä ne todellakaan ole vain tekemässä kiusaa vallitsevan järjestelmän kannattajille silkasta kiusantekemisen riemusta.

[hattiwatti]

Tässä Taloussanomien jutussa (18.11.2016) framille nousevat ne kaikkein merkittävämmät ja vaikutusvaltaisimmat antipopulistit. He pankkeineen ja firmoineen ajattelivat korjata omiin taskuihin harjoitetun politiikan hedelmät. Siksi tavallinen kansalainen ei näe poliitikkojen touhuissa enää mitään tolkkua. Tuskin he itsekään.

Euroopan pankkieliitti huolissaan populismin noususta: "Emme halua nationalismin tielle"

Populismin nousu kehittyneissä maissa heikentää kasvunäkymiä, totesivat Frankfurtissa tavanneet eurooppalaiset pankkiirit. 

Tämä onkin erittäin hyvä tulla esiin, miten "populismin" mikä tarkoittaa elitismin vastapoolia, vastavoima on nimenomaan finanssieliitti. Tämä olisi erittäin hyvä anarkovasemmistonkin sisäistää. Lisää tälläisiä uutisia mahdollisimman paljon.

Finanssieliitin paras rahanlähde on velkoihinsa romahtava EU. Se tarkoittaa hyviä voittoja velkabondeilla treidailussa, ja välistävetoa tukipaketeista ja tulonsiirroista. Lisäksi aina kun joku maa tekee Kreikat, niin kansallisomaisuus voidaan imaista pankeille hyvään hintaan. Pahin uhka on, jos maat tekevät niinkuin populisti Orban eli maksaa velkansa ja määrää vielä pankkiveron. Tai ryhtyvät kokonaan itsenäisiksi, kuten Britannia jolla oli merkittävä finanssimaailman säätelyn vastustaja EU:n sisällä (jolla linjalla meidän ECR-vahvistuskin oli muistaakseni) joka miellytti finanssisektoria siinä kuin 'populistinen' EU-ero ei.

[akez]

Saksassa on tutkittu kansalaisten sijoittumista vasemmisto-oikeisto akselille. Enemmistö on vasemmistolaisia. Samaan suuntaa pyrkii Merkelkin. Vihreät taas luokittelevat itsensä vasemmistolaisemmiksi kuin sosiaalidemokraatit.

Sosialismi, kaiken pahan alku? Myös Euroopassa?

Kysely

Poliittinen omakuva: Suurin osa saksalaisista pitää itseään vasemmistolaisina

Junge Freiheit 10.8.2018 juttu saksaksi

BIELEFELD. Enemmistö saksalaisista luokittelee itsensä vasemmistolaisiksi. Näin kertoo tutkimusinstituutti Kantar Emnidin, Focus-lehden toimeksiannosta, tekemä tutkimus.

Kysymyksenä oli kuinka saksalaiset luokittelivat itsensä asteikolla yhdestä ("vasemmisto") kymmeneen ("oikeisto"). Enemmistö sijoittui arvolla 4,7 lievästi vasemmalle keskipisteestä. Vasemmistoskaalan kärjessä olivat Linke-puolueen kannattajat arvolla 3,1. Perässä tulivat Vihreät (3,8) ja sosiaalidemokraatit (4,1).

Keskipisteestä oikealla olivat FDP:n kannattajat arvolla 5,3 ja CDU/CSU:n kannattajat arvolla 5,6. Kauimpana oikealla olivat AfD:n kannattajat (6,1). Tutkimusinstituutti teki kyselyn 7.-8. elokuuta 1.014 henkilölle.

EDIT typo

[Tavan]

Natsitkin määrittelivät itsensä vasemmistolaiseksi, sosialistiseksi työväenpuolueeksi.

[akez]

^ Siinäpä se asian ydin ja näemmä kaiken pahan alku.