2017-02-03 AL: Kuorolaulun ihmeellinen ilo – Sanna Valvanne saa

[Paawo]

Aamun monikulttuuri-iloittelu karistaa loputkin vihanrippeet kaikilta ugrilaisen lysähtäneiltä hartioilta. Jos ei karistanut niin uusi lukukerta, tarvittaessa riittävä määrä toistoja. Iloa, energiaa ja idealismia on koko juttu niin ahdettu täyteen että Samarin-pilleri tekisi Paawon laittaa sihisemään.

Kuorolaulun ihmeellinen ilo – Sanna Valvanne saa pakolaismiehetkin avautumaan

Kuoronjohtaja Sanna Valvanne säteilee iloa, energiaa ja idealismia.

En yhtään ihmettele, että kun hän meni espoolaisen kuoronsa kanssa loppuvuodesta Suomeen tulleiden pakolaisten luo vastaanottokeskuksiin, apaattiset pakolaismiehetkin syttyivät laulun iloon.

– Tutustuimme nuoriin afgaanimiehiin, jotka olivat ensin synkkiä, mutta pian he avautuivat ja rupesivat laulamaan omia laulujaan ja ilmaisemaan tunteitaan. Samalla ilo tuli heidän kasvoilleen, kertoo Valvanne.

He tekivät myös yhteisen konsertin.

– Laulu yhdistää erilaisista taustoista huolimatta. Afgaaneja ei haitannut, että kysymys oli joulukonsertista. Heiltä sujui niin War is Over, Lapin joiku kuin Käy mun vierelläinkin. Nyt he haluaisivat jatkaa laulamista kanssamme!

http://www.aamulehti.fi/kulttuuri/kuorolaulun-ihmeellinen-ilo-sanna-valvanne-saa-pakolaismiehetkin-avautumaan-24248813/

Ja kaikista maailman kaltoinkohdelluista ja vääryyden uhreiksi joutuneista suloisista olennoista ilon ja riemun saivat Sannan (ja ymmärtääkseni kuorolaistenkin) seurassa kokea juuri nuoret afgaanimiehet.
Tsemppiä ihanalle Sannalle, jatka vaan samaan malliin niin maailmasta tulee varmasti parempi paikka!

Muista silti mitä äiti varoitti vieraille puhumisesta.

[Kari Kinnunen]

Hohhasen hoijaa.

Lieneekö toi nyt uutinen, että söpöt pikku hädänalaiset synnyttävät pikku- ja vähän isommissakin likoissa kaikenlaista purskahtelevaa.

[Paawo]

Kyllä tämän artikkelin luoma henkilökuva omasta mielestäni kertoo jostain syvemmällä kytevästä mädättämisen pakosta, kuin vain tyypillisesti hetkellisestä suklaasimmujen lumosta.

Valvanteen opeilla ei muureja rakennella vaan pikemminkin puretaan. Siksi hänen positiivinen asenteensa sopi paremmin Obaman kuin Trumpin Amerikkaan.

Vaikka kysymys on sattumasta, eikä politiikasta, Valvanne onkin jo käytännössä palannut takaisin Suomeen.

...Espooseen perustamaansa nuorisokuorokollektiivia ...

Indonesialaiset ovat tehneet minuun vaikutuksen yhdistämällä sopusoinnussa erilaisten uskontokuntien kulttuurien ominaisuuksia. Se kuoro on jo valmiiksi monikulttuurinen yhteisö.

Voi ihanaa, minkähänlaisella liikevaihdolla kuorotoiminta pyöri Amerikassa? Ja minkähän verran taikaseinää tarvii nyt raottaa koti-pölhölässä että iloa ja idealismia riittää kaikille jatkossakin?

[Blanc73]

Tutustuimme nuoriin afgaanimiehiin, jotka olivat ensin synkkiä, mutta pian he avautuivat ja rupesivat laulamaan omia laulujaan ja ilmaisemaan tunteitaan. Samalla ilo tuli heidän kasvoilleen, kertoo Valvanne.

Anteeksi kyynisyyteni, mutta näitä tarinoita en jaksaisi lukea enää yhtään. 

[Punaniska]

Kummasti naisilla tuo auttamishalu syttyy kukkaansa juuri nuorien ulkomaalaismiesten kanssa.

[Kaarin M]

Kummasti naisilla tuo auttamishalu syttyy kukkaansa juuri nuorien ulkomaalaismiesten kanssa.

Nimenomaan. Missä sankaritartarinat vanhainkodin mummon kasvoille tulleesta ilosta? Siellä nyt ankeiden verhojen hämyssä hipsuttelevat ilman omia lauluja eivätkä ilmaise tunteitaan.  Toisin kuin lirkutinlirkutin kuumotusta vulnaan aiheuttavat sotaorvot.

[Kyklooppi]

Mutta älkää sitten unohtako amispojuja. Niitäkin saattaa laulattaa.

[Archaeopteryx]

Pakko on Sannan laulattaa afgaaninuorukaisia: pottunokilla on vielä sen verran itsekunnioitusta jäljellä, etteivät ihan narreiksi ala. Afgaani pääsee toki samalla lähemmäs oleskelulupaa ja laulattajan alushousuja.

[nimetönkeskustelija]

Sanna näyttää siltä kun olisi jonkinlaisessa pilvessä kuvien perusteella. Kaikki on vaan niiiiin ihanaaaaa.

[Uuno Nuivanen]

Otsikko taitaa kertoa kaiken.

[ämpee]

Sanna taitaa tietää New Jorkissa asuneena ettei siellä pärjää idiootti päivääkään, mutta samaisten idioottien avustuksella Suomessa voi tehdä hyvän tilin.

[Hornsmith]

Me kanssa kaveriporukoissa lievitetään toisinaan ahdistustamme äänijänteitä availemalla, eikä tarvita edes esikuoroa triggeriksi. Tunteitakin ilmaistaan minkä ehditään. Eipä siis olla oikeastaan yhtään huonompia kuin arvoisat kultturilähettiläät. Silleen ollaan etumatkalla lallattelussa, ettei meillä ole karkuunlähtemisen ja vastuunpakoilun taakkaa niskoillamme.

[Kyklooppi]

Kai sitä nyt vaikka piereskelee kuorossa jos palkkana on ilmainen elämä, on se niin ihmeellinen ilo se.
Ilmainen elämä jonka sinä maksat, ihmeellinen ilo se on maksajallakin, eikös vaan?

[dothefake]

On taaskin sunnuntai ja haalarit jo nurkkaan jäädä sai,
eikä kiire laisinkaan, herätyskellokin on hiljaa vaan.
On aamu sunnuntai ja vaikka päivä päivän kestää vain,
siitä paljon saada voi, tyytyväinen laulu soi.
Aikaa kuljeskella omia teitä, keventyneitä, pidentyneitä,
aivan minne vain,
aikaa ajatella juttua monta, uskomatonta, tuntematonta,
aivan kuinka vain,
käskemättä laulaa:
On taaskin sunnuntai ja vaikka onkin kohta maanantai,
ei voi kiire ahdistaa laiskureita laulattaa.
Aikaa seisoskella siinä ja tässä, kyselemässä, pitelemässä,
seinää paikallaan,
aikaa opetella elämän rytmi, elämän tyyli, elämän laulu,
rytmin oikean.
Siitä paljon saada voi, tyytyväinen laulu soi,
laiskureita laulattaa,
hoi laari-laari-laa hoi laari-laari-laa...,
laiskureita laulattaa.