"Bysantti vs Persia" ja sen vaikutukset nykyaikaan

[newspeak]

Ajattelin aluksi, että tämä aihe olisi pikemminkin Salonkiin (tai Peräkamariin) sopiva, mutta en itse ole koskaan ollut salonkikelpoinen, joten en välitä.

Lähtökohtanani on Edmund Burken artikkeli "Islam at the Center: Technological Complexes and Roots of Modernity", joka on jokseenkin laajalle levinnyt ja poliittisesti korrekti kirjoitelma. Noin 20 sivua ja aika kevyttä lukemista siis. Artikkeli kertoo persialaisten maanviljelystekniikoiden kehittymisestä vesiteollisuutta koskien. Joka tapauksessa maanviljelyksen kehitys entisen Mesopotamian alueella johti runsaaseen väestönkasvuun. Tässä vaiheessa on tuotava esille, että persialainen dynastia romahti käytyään sotaa Bysanttia vastaan. Historian kirjat kertovat kuluttavista sodista Bysantin ja Persian välillä.

Sota kulutti molempien imperiumien voimat ja tähän väliin sopii modernissa historiankirjoituksessa islamin nousu.

Tukeeko arkeologinen aineisto tätä. Ei. Islamin synty on modernissa historiassa siirretty kauas pois varsinaiselta konfliktialueelta. Oma näkemykseni on, että Eufratin ja Tigritin välisen kastelujärjestelmän luominen johti ensin väestöräjähdykseen ja pakolaiskriisiin persialaisen imperiumin romahdettua satoja vuosia myöhemmin sotien johdosta. Imperiumi saattoi olla persialainen, mutta sen hallitsemilla alueilla asui runsaasti seemiläisiä ihmisiä, joista tässä merkittävässä asemassa ovat lopulta arabit. Tultaessa 600-luvulle Rooma oli nähnyt runsaita määriä sekä sisäisiä että ulkoisia konflikteja. Eräs näiden konfliktien seuraus oli harhaoppisiksi luokiteltujen kristittyjen karkoittaminen 300-luvulta lähtien. Roomalainen poliittinen valtataistelu johti lopulta tilanteeseen, jossa Rooman ympärysalue oli täynnä ristiriitaisia käsityksiä kristinuskosta.

Karkoitetut kuitenkin jatkoivat elämäänsä. Osa meni pohjoiseen luoden pohjan kristilliselle Euroopalle - jotkut päätyivät jopa Suomeen asti. Osa lähti itään ja osa etelään. Yhteyksien katketessa etäisyyksien kasvaessa seurakunnat menettivät yhteyden toisiinsa. Arabeille paikasta riippuen oli kuitenkin luonnollista matkata pitkiä matkoja kamelikaravaaneinensa. Irakissa tapahtunut väestöräjähdys oli kuitenkin liikaa. Aasian ja Välimeren välille ei juuri kameleita mahdu. Tämä johti kauppakartelliin. Tämän jälkeen syntyi kapina Välimeren itärannikolla. Olkoot hänen nimensä vaikka Muhammed Petrasta.

Oletetaan, että Muhammed oli Petrasta ja hän oli "kamelikuski". Säilyttääkseen elantonsa hän siirtyi etelään Medinaan. Siellä tämä aikansa "jehovantodistaja" teki kauppaa "joen toiselle puolelle" Afrikkaan välittäen tuotteita sinne. Afrikan itärannikot olivat kuitenkin kristittyä seutua, mistä meillä on todisteena kahvi. Ja niin tämä nimetön karavaanari kuoli lopulta. Arabialaiset runoilijat eivät kuitenkaan unohtaneet omaa sventuuvaansa.

Arabikapina kukisti nopeasti suurimman osan Pohjois-Afrikkaa ja muita rajaseutuja, joiden hallintaan esimerkiksi germaaneilla ei ollut mielenkiintoa. Veristen taisteluiden jälkeen päättäjät ihmettelivät mistä tässä taistellaan. Sitten sultanaatti keksi yhteisen uskonnon käsitteen. Uskonnon täytyi kuitenkin samanaikaisesti vedota sekä valloitettuihin kansoihin että pakonoihin.  Niinpä Abd al-Malik seuraajineeen loi islamin.

---

Miten tämä liittyy nykyhetkeen? Väestöräjähdys muslimimaissa. Muslimien sijoittaminen eri alueille. Krislam. Jatkuvat väkivaltaisuudet. Sodat. Hävitys.

[Perttu Ahonen]

Sassanidien valtakunta on varsin mielenkiintoinen ajatellen Irania/Persiaa ja alueen nykyistä valtataistelua.

Sassanidien dynastia (ساسانیان, Ṣāṣānīyān) oli persialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa ja suuria alueita Lähi-idässä toisen Persian valtakunnan aikana vuosina 226–651

Myöhäisantiikin käsittävää sassanidikautta on pidetty kulttuurillisesti edistyneenä aikakautena ja se oli viimeinen merkittävä Persian imperiumi ennen islamin ekspansiota alueelle. Valtakunnan kulttuurillinen vaikutus oli merkittävä myös sen rajojen ulkopuolella, aina Roomassa, Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa saakka. Sassanidikulttuuri vaikutti myös ajallisesti eteenpäin sitä seuranneeseen islamilaiseen kulttuuriin, jolle periytyivät muun muassa sassanidien arkkitehtuuri, kirjallisuus ja muut taidot.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sassanidit

Pienenä yksityiskohtana voi mainita, että ensimmäiset suomessa kaupan kautta esiintyneet hopearahat olivat juuri sassanidien drakmoja.