kiinteistöbisnes, vähittäiskauppa ja keskiluokka sekä työn ja hlö maahanmuutto

[talous ja muutos]

Tässä olisi tarkoitus keskustella työn ja ihmisten maahanmuuton vaikutuksista:
- Keskiluokkaan
- Kiinteistöbisnekseen
- Minkä hintaluokan tuotteita myydään vähittäiskaupassa

Tarkoitus on siis keskittyä taloudellisiin vaikutuksiin, kun työt ja ihmiset muuttavat rajojen yli.


------

Herätteenä oli kiinteistöpohatta Trumpin nousu USA:n johtavaksi poliitikoksi ja kriitikoksi, kun aiheena on töitten karkaaminen USA:sta ja ihmisten virtaaminen USA:han.

[Tabula Rasa]

Simppelisti kupataan keskiluokka kuiviin ja hyväksikäytetään niin pitkään kuin ihmiset antavat syyllistäjien hyväksikäyttää.

Halpatyön maahantuonti tarkoittaa 750e/kk insinöörejä jne keskiluokkaisen duunarin syrjäyttämistä halpatyövoimalla. Sen jälkeen myydään keskiluokalle mitä ne ikinä ostavatkaan kunnes ne on kupattu kuiviin, eli tasolle sossun elätti eikä ikinä mahdollisuutta töihin. Jonka jälkeen alkaa syyllistyskampanja ja ikuiset ilmaistyöt harjoitteluina, kokeiluina jne nimikkeinä. Ja olet paska sossupummi ikuisesti kun et mene olemattomiin töihin ilman palkkaa.

Raaka-aineet, eli metsät, kaivannaiset, jne myydään halvalla ja yrittäjyyttä estävät lait kaadetaan TTIPihin tai vastaavaan eri nimiseen vedoten kun sen saavat läpi.

Kiinteistöbisneksessä white flight muuttaa hintoja ja toisaalta keskiluokan köyhtyminen vähentää kysyntää mikä osaltaan vaikuttaa hintoihin.

Vähittäiskaupassa myydään sitä mitä ihmiset haluavat ostaa. Mitä tiukemmalle mennään, sitä enemmän keskitytään perustarpeiden, ruuan, pesu/hygieniatarvikkeiden, jne ympärille. 

Espanjassa tonnin duunareita kadehditaan ja nuorisotyöttömyys hivelee kuulemma 50%. Kreikassa alle 600e kk palkat on jo hyväksytty. Eli tätä massamaahanmuutto ja työperäinen maahanmuutto tekee paikallisten palkoille.

[talous ja muutos]

Kylmän sodan päättymisen jälkeen alkoi aikakausi, jolloin Japanista, Länsi - Euroopasta ja Pohjois - Amerikasta siirtyi miljoonia työpaikkoja pääosin Aasiaan ja osittain myös Latinalaiseen Amerikkaan.


1. Varsinaisen Aasian nousu teollisuusalueeksi n. aikajakso 1995 - 2010

Varsinaiseen Aasiaan kuuluu alue, jonka rajavaltiot ovat:
- Lännessä Intia
- Pohjoisessa Kiina, Mongolia, Etelä - Korea
- Idässä Japani, Taiwan, Filippiinit ja Indonesia
- Kaakossa Indonesia

Halpatyövoimatuotannosta (tekstiili- ja vaatetuotanto, yksinkertaiset lelut yms.) noustiin teollisuusmaiksi portaittain:
1. Perusteollisuus (terästuotanto, ratakiskot, tavaravaunut, laivojen rungot yms.)
- Telakat valmistavat konttilaivoja, nestekaasulaivoja, joitten vaativat osat (esim. moottorit) tuodaan ulkomailta.
2. Keskitason teollisuus (moottorit, akselit, vaihteistot, dieselvoimalat yms.)
- Autovalmistus
--- Autovalmistus on eräänlainen tunnusmerkki tämäntasoille maille - varsinkin, kun siitä on helposti saatavissa tietoa (Wikipedia/List of countries by motor vehicle production)
3. Vaativa teollisuus (elektroniikka, lääketuotanto yms.)
- Tietokonevalmistus (pc, älykännykkä ym.)

Tähän vaiheeseen kuuluu voimakas panostus infrastruktuuriin:
* Teollisuuden vaatimat kuljetukset toimisivat:
- Maantiet, rautatiet ym. fyysiset liikenneväylät sekä satamat
- Tavarankäsittely ja -kuljetus (satamanosturit, trukit, kuorma-autot, tavarajunat yms.)
- Tietoliikenne
* Tavaranvalmistustehtaat
* Asunnot työläisille ja johtajille
* Energiatuotantolaitokset: vesivoima, kivihiili, ydinvoima
* Koulutus:
- Peruskoulu työläisille
- Tuotantoinsinöörit, rakennusinsinöörit, arkkitehdit

Iso tehdaskapasiteetti mahdollistaa paljolti omavaraisuuden asetuotannossa: tykit, panssarivaunut, sotalaivat, lentokoneet jne. - Mutta suunnittelukapasiteetin puute estää huippuluokan aseitten suunnittelun ja valmistuksen. Nimittäin huippuluokan aseita myydään vain ystävämaille ja valmistus pidetään omissa käsissä.


2. Varsinaisen Aasian talousalueen nousu kehittyneeksi talousalueeksi n. aikajakso 2000 - 2020(?)

Koulutustason nousu mahdollistaa:
* Toiminnan laajentamisen pelkästä tehdastuotannosta:
- Tuotesuunnittelu
- Taloushallinto
- Markkinointi
- Yhtiön johtaminen
* Ohjelmistoyhtiöt:
- Ohjelmoijat
- Projektihallinta
- Markkinointi
- Taloushallinto
- Yhtiön johto

Lopputuloksena maahan syntyy omia tehdastuotantoyhtiöitä ja ohjelmistotuotantoyhtiöitä.

Alueellisen talouden kehityttyä riittävästi varsinaiseen Aasiaan syntyi finanssikeskuksia, jotka lopulta tulivat kilpailukykyisiksi Pohjois - Amerikan ja Länsi - Euroopan finanssikeskusten kanssa.

-----

Varsinaisen Aasian maat ovat kehittyneet eri tahtia:

1. aalto: Japani
2. aalto: pikkkutiikerit: Etelä - Korea, Honkong, Singapore ja Taiwan
* Taloudellisessa ja teknologisessa kehityksessä Pohjois - Amerikan ja Länsi - Euroopan saavutti:
- Japani jo ennen kylmän sodan päättymistä
- Pikkutiikerit pian vuosituhannen (2000) vaihtumisen jälkeen
3. aalto: Malesia
4. aalto: Kiina
* Kiina on jo saavuttanut teknologiassa länsimaat
- Kiina on yhä teknologisesti Pohjois - Amerikan jäljessä joillakin aloilla (esim. militaariteknologioita)
* Kiinalla on jo kehittyneitä finanssikeskuksia
* Mutta keskimäärin ottaen Kiinan talous on yhä selvästi Länsi - Euroopan jäljessä
5. aalto: Intia ja Kaakkois - Aasia
6. aalto: Bangladesh, Kambodzha ja Myanmar
* Nämä maat ovat vielä halpatyötuotantovaihteessa (tekstiili- ja vaatetusteollisuus)
7. aalto: Nepal ym.
* Vähän kehittyneitä kehitysmaita

[ikki]

Globalisaatiosta (keskiluokan hävitys, omaisuuksien ja tuoton keskittyminen) voisi sanoa paljonkin.

Mutta koetetaan pysyä aiheessa.

Kiinteistöjen on pakko halventua koska palkat kutistuvat ja pidemmän päälle asuntojen hinnat ovat ~4 vuoden palkka.
Sama koskee ruokia, hinnat tulevat alas samaa tahtia kun tulot. Hieman eri tahtiin tosin, koska tarvittaessa voi laittaa melkein 100% tuloista perusruokiin (koditon pummi)
Keskiluokka lienee historiaa seuraavien 20v aikana. Suomessakin saadaan hyväksyä 400e/kk palkat kuten kreikassa.
Puhtaasti ihmistyönäodotusliksa on just semmoinen 300e/kk, kaikki sen yli maksettava palkka on aina pois pääomasta.

mamuilu ei sinänsä tätä tee, mutta edesauttaa.

Mamuilun suurin synti on yhteiskuntarakenteen tuhoaminen rapauttamalla luottamusta jopa valkolaisten kesken (kts bowling alone), toinen on tiettyjen asuinalueiden nopea slummiutuminen white flightin ja vastaavasti neekerivyöryn yhteisvoimalla. Täten asuinalue voi menettää arvoaan hyvin nopeasti.
Voiko tämä karata totaalisesti käsistä niin kauan kun on sosiaaliturvaa? afro-lähi-idässä nämä heinäsirkat eivät tarvitse sossua elääkseen, täällä on kylmää, mutta en olisi kovinkaan varma että häipyvät vain sen takia että sosiaaliturva lakkaa.
Ja se lakkanee viimeistään siinä vaiheessa kun keskiluokka on kadonnut kokonaan globalisaation tuhon alla.


Vertailuna olen pitkään sanonut että keskiluokkainen elintaso, miten se ymmärrettiin silloin kun sana keksittiin, vaatii ainakin 10.000 egen kuukausitulot. Tähän yltää melko harva. Keskiluokka kun on se 200 neliön omakotitalo, pari palvelijaa ja muutama loma vuodessa (alpeille hiihtämään, ranskan rannoille löhöämään ja italiaan shoppailemaan). Nykyään moisia kutsutaan miljonääreiksi.
Että hävitys on jo melko pitällä kun keskiluokka on alkanu meinaamaan 2000e/kk palkkaa -35% veroa ja kämänen neukkokuutio ikean huonekaluilla. Ehkä pääsee yhdelle massalomalle vuodessa.
Sinänsä termi jää varmaan elämään ja tarkoittanee vuokratun huoneen soluasunnossa (ei sentään asu kadulla niinku alalluokka!), 400e/kk (inflaatioineen 20.000e/kk.. lol), einesruokaa ja matkataan se pari kertaa elämässä.

[talous ja muutos]

Varsinaisen Aasian taloudellisen ja teknologisen nousun voimakkuus:
* Koska varsinainen Aasia on kehittynyt useassa aallossa, niin on järkevää verrata Kiinan ja Intia väkilukuja vanhojen teollisuusmaitten yhteenlaskettuun väkilukuun.


Väkilukutiedot vuodelle 2015 (arvio): http://www.geohive.com/earth/world.aspx

- Vanhat teollisuusmaat:
Japani: 126,600,000
Australia: 24,000,000
Uusi - Seelanti: 4,500,000
USA: 321,800,000
Kanada: 35,900,000
UK: 64,700,000
Irlanti: 4,700,000
Suomi: 5,500,000
Ruotsi: 9,800,000
Norja: 5,200,000
Tanska: 5,700,000
Saksa: 80,700,000
Alankomaat: 16,900,000
Belgia: 11,300,000
Ranska: 64,400,000
Espanja: 46,100.000
Portugal: 10,300,000
Sveitsi: 8,300,000
Itävalta: 8,500,000
Italia: 59,800,000
- Vanhat teollisuusmaat yhteensä: 914,700,000

Kiina: 1,376,000,000
- Vanhojen teollisuusmaitten väkiluku on 66,5 % Kiinan väkiluvusta.
Intia: 1,311,000,000
- Vanhojen teollisuusmaitten väkiluku on 69,8 % Intian väkiluvusta.

Vanhojen teollisuusmaitten väkiluku on 34,0 % Intian ja Kiinan yhteisestä väkiluvusta.

Koska vanhojen teollisuusmaitten väkiluku on vain 1/3 Intian ja Kiinan yhteisestä väkiluvusta, niin Intian ja Kiinan paljolti samanaikainen teollistuminen ja teknologis-taloudellinen kehitys on tuntunut teollisuus- ja suunnittelutyöpaikkojen vyörynä vanhoista teollisuusmaista Intiaan ja Kiinaan!

-----

Vastaavaa mullistusta ei ole odotettavissa, koska taloudellisesti vähän kehittyneistä maista väkiluvultaan isoimmat ovat Pakistan (189 miljoonaa) ja Nigeria (182 miljoonaa).
Jos muutaman sadan miljoonan asukkaan alunperin vähän kehittynyt talousalue alkaa teollistua ja muutenkin kehittyä nopeasti, niin sen vaikutus ei ole kovin voimakas, kun on jo olemassa 4 - 5 miljardin asukkaan teollistuneet ja kehittyneet maat (Pohjois - Amerikka, Eurooppa, Japani, Kiina, Intia ym.).

[talous ja muutos]

Kiina on jo noussut keskiluokkaan, kun vertailukohtana käytetään bkt/asukas:

-----

(Tarkemmin:
http://hommaforum.org/index.php/topic,99835.0/all.html
Maailmantalous kylmän sodan jälkeen: maat keskiluokkaistuvat ja ääripäät vähenev
« Vastaus #42
- Tuloluokkien jaottelu on selitetty « Vastaus #1:ssä.)

Kiinan bkt/hlö käyttäen mittayksikkönä maailman bkt/hlö:
2010: 0,4723
Alemman keskiluokan alaraja = 0,5
2011: 0,5318
2013: 0,6600
Keskiluokan ytimen alemman luokan alaraja = 0,7071
2014: 0,7098
2015: 0,7998
2020: 0,9676 (ennuste)
Keskiluokan ytimen ylemmän luokan alaraja = 1
2021: 1,014 (ennuste)

------

Koska Kiina on väkiluvultansa ja pinta-alaltansa paljon isompi kuin Eurooppa, niin on järkevää verrata Euroopan maita ja Kiinan hallintoyksikköjä keskenänsä.

Vertailun kohteena on bkt/asukas.
Vertailuvuotena on 2015. Rahayksikkönä on dollari.
Kiinalaiset alueet on merkitty mustalla

Lähteet:
- Wikipedia/Shenzhen
- Wikipedia/Guangzhou
- Wikipedia/List of Chinese administrative divisions by GDP per capita
- IMF:n World Economic Outlook Database April 2016

Shenzhen ja Guangzhou kuuluvat Kiinan rikkaimpiin kaupunkeihin. Muut ovat Kiinan ylimmän tason aluehallintoyksikköjä.

Italia:  29,867 $ - EU -jäsenvaltio
Espanja:  25,865 $ - EU -jäsenvaltio
Shenzhen:  25,038 $
Malta:  22,734 $ - EU -jäsenvaltio
Kypros:  22,587 $ - EU -jäsenvaltio
Guangzhou:  21,026 $
Slovenia:  20,732 $ - EU -jäsenvaltio
Portugal: 19,122 $ - EU -jäsenvaltio
Kreikka: 18,064 $ - EU -jäsenvaltio
Tianjin: 17,334 $
Viro: 17,288 $ - EU -jäsenvaltio
Tshekki: 17,257 $ - EU -jäsenvaltio
Beijing: 17,064 $
Shanghai: 16,560 $
Slovakia: 15,992 $ - EU -jäsenvaltio
Liettua: 14,210 $ - EU -jäsenvaltio
Jiangsu: 14,128 $
Latvia: 13,619 $ - EU -jäsenvaltio
Puola: 12,495 $ - EU -jäsenvaltio
Zhejiang: 12,466 $
Unkari: 12,240 $ - EU -jäsenvaltio
Kroatia: 11,573 $ - EU -jäsenvaltio
Sisä - Mongolia: 11,544 $
Fujian: 10,912 $
Guangdong: 10,838 $
Liaoning: 10,520 $
Shandong: 10,302 $
Romania: 8,906 $ - EU -jäsenvaltio
Chongqing: 8,402 $
Jilin: 8,325 $
Hubei: 8,133 $
Shaanxi: 7,710 $
Ningxia: 7,033 $
Hunan: 6,899 $
Bulgaria: 6,832 $ - EU -jäsenvaltio
Qinghai: 6,623 $
Hainan: 6,554 $
Montenegro: 6,489 $
Hebei: 6,463 $
Xinjiang: 6,428 $
Heilongjiang: 6,318 $
Henan: 6,283 $
Sichuan: 5,914 $
Jiangxi: 5,896 $
Anhui: 5,779 $
Guangxi: 5,650 $
Shanxi: 5,622 $
Tiibet: 5,138 $
Serbia: 5,120 $
Guizhou: 4,792 $
Makedonia: 4,787 $
Yunnan: 4,658 $
Gansu: 4,201 $
Bosnia ja Herzegovina: 4,088 $
Albania: 3,995 $
Ukraina: 2125 $
Moldova: 1,805 $

-----

Keskiluokkaan nousemisen merkitys:

1. Hinta- ja palkkataso on noussut
- Keskiluokkaan nousseella maalla ei enää ole musertavan ylivoimainen hintakilpailukyky  verrattuna rikkaisiin maihin.
--- Tavaratoimituksen nopeus ja tavaran laatu nousevat merkittäviksi kilpailutekijöiksi.
- Brändikilpailu tulee tärkeäksi (vrt. kiinalainen autovalmistaja osti ruotsalaisen Volvon valmistuksen usalaiselta Fordilta 2010, Wikipedia/Volvo (henkilöauto))
2. Panostetaan ympäristönsuojeluun
- Jätteitten hyötykäyttö
--- Jätteet eli tuotantoprosessin sivuvirrat ymmärretään tuhlaukseksi
--- Kaatopaikkajätteitten vähentäminen esim. energiatuotantona
- Myrkkyjen vastustaminen
--- Sairaudet vähentävät työvoiman tehokkuutta
--- Sairaudet aiheuttavat kustannuksia kansantaloudelle
* Länsimaissa on jo 1960 -luvulta lähtien kehitetty tämän alueen teknologiaa ja muuta osaamista
- Länsimaisilla yhtiöillä on hyvät vientimahdollisuudet keskiluokkaan nousseelle maalle (esim. Kiina)
3. Väestön vaurastumisen merkitys
- Asuntojen laatuun panostetaan
--- Esim. länsimaisille hissiyhtiöille (vrt. Kone) tilaisuus
--- Huonekalubrändit
- Ulkomaanmatkailu
--- Kiinalaiset merkittävä matkailijajoukko esim. Suomessa
- Maan tullessa keskiluokkaan ja noustessa keskiluokassa on yhä useammalla varaa ostaa rikkaissa maissa valmistettuja tuotteita.
- Jne.

[talous ja muutos]

Länsimaitten keskiluokka heikkeni, kun varsinainen Aasia nousi teollisuusalueeksi ja siitä edelleen kehittyneeksi talousalueeksi.

Tälläisiä työpaikkoja siirtyi runsaasti varsinaiseen Aasiaan:
* Kun varsinainen Aasia teollistui voimakkaasti:
- Tehdastyöläiset
--- Ylin alaluokka tai alin keskiluokka
- Tehtaan johto:
--- Ylemmästä keskiluokasta yläluokkaan asti
* Kun varsinainen Aasia alkoi suunnitellla itse tuotteet:
- Ohjelmoijat, tuotesuunnittelijat, teolliset muotoilijat yms.
--- Keskiluokka
* Kun varsinainen Aasia alkoi muodostaa omia teollisuusyhtiöitä:
- Taloushallinto, henkilöstöhallinto jne., yhtiön ylin johto
--- Ylemmästä keskiluokasta koko yläluokkaan
* Kun varsinaiseen Aasiaan alkoi muodostua merkittäviä finanssikeskuksia
- Kovapalkkaiset pankkiirityöt

-----

Länsimainen keskiluokka joutui varsinaisen Aasian voimakkaan teknis-taloudellisen kehittymisen ansiosta kuopan pohjalla. - Eli länsimaisen keskiluokan asema ei enää muutu huonommaksi varsinaisen Aasian takia.
Sitäpaitsi valoa on näkyvissä tunnelin suussa, koska väkiluvultansa iso Kiina on noussut keskiluokkaan ja etenee ripeästi ylöspäin keskiluokan sisällä.

-----

Länsimainen keskiluokka pääsee nopeimmin ja helpoimmin varsinaisen Aasian nopean teknis-taloudellisen kehityksen aiheuttamasta kuopasta, jos varsinaisen Aasian talouskasvu on nopeaa.

Lähde: IMF:n World Economic Outlook Database October 2016

Varsinaisen Aasian ennustettu talouskasvu on ripeää:
- Emerging and developing Asia (varsinaisen Aasian lisäksi Uusi Guinea ja Tyynen valtameren pienet saarivaltiot)
--- 2016: 6.5 %, 2017: 6.3 %, 2018: 6.3 %, 2019: 6.4 %, 2020: 6.4 %, 2021: 6.4 %
- Kiina: 2016: 6.6 %, 2017: 6.2 %, 2018: 6.0 %, 2019: 6.0 %, 2020: 5.9 %, 2021: 5.8 %
- Intia: 2016: 7.6 %, 2017: 7.6 %, 2018: 7.7 %, 2019: 7.8 %, 2020: 8.0 %, 2021: 8.1 %
- Indonesia: 2016: 4.9 %, 2017: 5.3 %, 2018: 5.5 %, 2019: 5.8 %, 2020: 6.0 %, 2021: 6.0 %
- Jne.

Länsimaisen keskiluokan näkökulmasta on ongelma, että Intian bkt/asukas oli vaatimattomasti v.2015 vain 1,604 $. - 10 vuotta kestäneen 7.5 %:n vuosikasvun jälkeen se olisi 2,06 -kertaistunut, mutta silloinkin vain 3 306 $.
Niinpä Intiassa asuvien insinöörien ja ohjelmoijien halpatyövoima on Länsi - Euroopan kallispalkkaisten insinöörien ja ohjelmoijien riesana kauan, koska eläminen Länsi - Euroopassa on niin paljon kalliimpaa kuin Intiassa.

-----
-----

Trumpin tavoittelema USA:n keskiluokan pelastusohjelma, jolla haitattaisiin varsinaisen Aasian talouskasvua USA:n tuotantoa suojelemalla, on jo ehtinyt vanhentua:
- USA:n keskiluokka on jo ehtinyt menettää tehdas- ja suunnittelutyöpaikkoja runsaasti varsinaiseen Aasiaan.
- Tilanne ei enää pahene, kun vertailukohteena on varsinainen Aasia.
- Varsinaisen Aasian nopea talouskasvu on tehokkain ja nopein tapa saada heikennettyä varsinaisen Aasian hintakilpailukykyä suhteessa USA:han.

* Ehkä Trumpin ohjelma USA:n keskiluokan pelastamiseksi on sittenkin naamioitu keino, jonka varsinaisena tavoitteena on haitata Kiinaa talousmahtia nousemasta USA:n talousmahdin rinnalle.

[Risto A.]

Kiinan talouskasvu on suoraan riippuvainen länsimaisista innovaatioista. Kiinalaiset ei innovoi - kiinalaiset ainoastaan kopioi. Samalla tavalla kuin Neuvostoliitto osti Stradivarius viuluja niin paljon kuin rahalla sai, purkaakseen ne osiinsa, voidakseen sen jälkeen monistaa bulkkina parhaita viuluja massoille. Ei onnistuneet kopioimaan "salaisuutta".

Kiinalaiset pystyy innovoimaan kokonaan uusia tuotteita vasta parin sukupolven päästä. Voidakseen innovoida, ihmisen tulee olla mieleltään vapaa. Sitä kiinalaiset ei ole pitkään aikaan.

[VeePee]

Itse arvelen kiinteistöbisneksen olevan yksi suurimpia matujen tänne ottamisen motiiveista. Väestön vähenemisen myötä asuntojen tarve vähenisi ja kiinteistöomaisuuden arvo laskisi asuntojen tarpeen vähetessä. Jo tällä hetkellä uusista asunto-osakeyhtiöistä kiinteistösijoittajat ostavat runsaasti asuntoja vuokrattavaksi. Matuille tarvitaan paljon asuntoja, joiden kovat vuokrat saa riskittömästi kupattua yhteiskunnalta. Muutama viikko sitten jossain talousuutisissa kehuttiin, miten kiinteistösijoittajat saavat jopa 10% vuosituoton sijoitetulle pääomalle.

Monet yrittäjät hyötyvät veronmaksajien kustannuksella matubisneksestä. Ulkomaisomisteiset lääkäriasemat esimerkiksi tekevät muhkean tilin veronmaksajien rahoilla matuille kustannetuista lääkäri/hammaslääkäripalveluista.

Rahavirtaa seuraamalla ne matujen haalimisen motiivit löytyvät ja ne motiivit eivät perustu auttamishaluun vaan ahneuteen.

[porrasaa]

Itse arvelen kiinteistöbisneksen olevan yksi suurimpia matujen tänne ottamisen motiiveista.
Rahavirtaa seuraamalla ne matujen haalimisen motiivit löytyvät ja ne motiivit eivät perustu auttamishaluun vaan ahneuteen.

En usko. Viha on asia josta ei puhuta koskei myönnetä sitä olevan olemassa, ei itsessä eikä muissa.
Tässä nyt haetaan maahan juuri vihaa osoittavia. Vihalle on hyväksytty kohde, suomalaiset. Lehdistö on vuosikymmeniä sen asettanut hyväksytyksi kohteeksi. Ei itse sanota suoraan että vihaan suomalaisia.
Sanotaan että suomalaiset ovat rasistifasisteja.
Tehdään kaikenlaista jotta suomalaisia vastaan olisi maahan haetut. En ymmärrä saako ne jotain tyydytystä siitä että suomalaisia vastaan epäsuorasti ovat, sille tämä vaikuttaa. Ehkä osalla on pelkkä viha, johon toiset antaneet kohteen, osa on niitä kohteen antajia. Yllyttävät suomalaisia sekä haettuja.

Jos pelkkä ahneus olisi motiivina, varmasti samaiset muitakin keinoja keksisivät rahaa ansaitakseen.

Vähän samoin kansallismielisyys on kielletty vain suomalaisilta. Hyvin kansallismielisiä muita kovin arvostavat nämä jotka suomalaisilta sen kieltävät.

[talous ja muutos]

Länsimaitten keskiluokka ja varsinaisen Aasian teknis-taloudellinen nousu vuodesta 2015 eteenpäin:


Länsimaitten keskiluokka on talouskuopassa, jonka on aiheuttanut varsinaisen Aasian teknis-taloudellinen voimakas nousu.
* Varsinaisen Aasian maitten nousu rutiköyhyydestä köyhien maitten luokkaan.
- Maahanmuuttointoilu Eurooppaan ja muualle heikkenee.
* Varsinaisen Aasian maitten nousu köyhyydestä niukkatuloisten maitten luokkaan.
- Kaukainen Eurooppa ei enää juurikaan houkuttele. - Varsinkaan, jos näköpiirissä on lähivuosien voimakas nousukausi (palkankorotukset, ostovoiman kasvu, valtiolla on resursseja sosiaaliturvan parantamiseen ja koulutustason nostamiseen).
- Aletaan valmistaa kulutustavaroita omaan käyttöön.
- Nousevalla keskiluokalla on varaa ostaa eurooppalaisia tuotteita.
* Varsinaisen Aasian maitten nousu niukkatuloisuudesta keskituloisten maitten luokkaan.
- Hitaan talouskasvun Eurooppa ei kiinnosta maahanmuuttokohteena.
- Talouskasvu perustuu yhä enemmän kulutukseen, kun aikaisemmin se perustui infrastruktuurin rakentamiseen, muihin investointeihin ja vientiin.
- Yhä isommalla väestönosalla on varaa ostaa eurooppalaisia tuotteita.
- Kustannustaso ottaa kiinni Kaakkois - Euroopan ja sen jälkeen itäisen Keski - Euroopan.

Varsinaisen Aasian talouskasvu alkaa vaikuttaa Afrikkaan:
* Eteläinen Afrikaa tuottaa raaka-aineita ja puolijalosteita varsinaisen Aasian tarpeisiin.
* Halpatuotanto alkaa siirtyä itäiseen Afrikkaan.
# Etelä- ja Itä - Afrikan elintason nousu ja paremmat tulevaisuuden näkymät vähentävät siirtolaispainetta Eurooppaan.
- Varsinainen Aasia alkaa muuttua yhä houkuttelevammaksi suhteessa Eurooppaan, kun on kyse siirtolaisuudesta.

-----

Vertaillaan varsinaisen Aasian nousevien talouksien maitten btk/asukas muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.
Vertailuvuosina 2015 ja 2021 (ennuste).


(Tarkemmin:
http://hommaforum.org/index.php/topic,99835.0/all.html
Maailmantalous kylmän sodan jälkeen: maat keskiluokkaistuvat ja ääripäät vähenev
« Vastaus #42
- Tuloluokkien jaottelu on selitetty « Vastaus #1:ssä.)

Maailman bkt/hlö:
2015: 9,990 $
2021: 12,370 $ (ennuste)

Varsinaisen Aasian nousevien talouksien bkt/asukas vuonna 2015 ja 2021 (ennuste).
Lähde: IMF:n World Economic Outlook Database October 2016


Vertailuvuotena 2015:

Malesia                    0,9510
Kiina                        0,8149
Thaimaa                  0,5748
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
Mongolia                 0,3950
Sri Lanka                0,3853
Indonesia               0,3366
Filipppiinit               0,2866
Bhutan                    0,2593
Niukkatuloisuuden alaraja eli tavallisen köyhyyden yläraja = 0,25
Vietnam                   0,2090
Lao                          0,1789
Intia                        0,1605
Bangladesh             0,1293
Tavallisen köyhyyden alaraja eli rutiköyhyyden yläraja = 0,125
Myanmar                 0,1214
Kambodzha             0,1146
Nepal                      0,07485

Vertailuvuotena 2021 (ennuste):

Malesia       1,234
Kiina           1,039
Thaimaa      0,5623
Keskituloisuuden alaraja = 0,5
Sri Lanka     0,4395
Indonesia    0,4122
Filippiinit      0,3815
Mongolia      0,3686
Bhutan         0,3339
Niukkatuloisuuden alaraja eli tavallisen köyhyyden yläraja = 0,25
Vietnam        0,2488
Intia             0,2111
Lao               0,2043
Myanmar      0,1697
Bangladesh  0,1649
Kambodzha  0,1382
Tavallisen köyhyyden alaraja eli rutiköyhyyden yläraja = 0,125
Nepal           0,08740

[talous ja muutos]

Itse arvelen kiinteistöbisneksen olevan yksi suurimpia matujen tänne ottamisen motiiveista. Väestön vähenemisen myötä asuntojen tarve vähenisi ja kiinteistöomaisuuden arvo laskisi asuntojen tarpeen vähetessä. Jo tällä hetkellä uusista asunto-osakeyhtiöistä kiinteistösijoittajat ostavat runsaasti asuntoja vuokrattavaksi. Matuille tarvitaan paljon asuntoja, joiden kovat vuokrat saa riskittömästi kupattua yhteiskunnalta. Muutama viikko sitten jossain talousuutisissa kehuttiin, miten kiinteistösijoittajat saavat jopa 10% vuosituoton sijoitetulle pääomalle.

Tässä on tehtävä ero vanhan ajan ja nykyajan kiinteistöbisneksen välillä:

Vanhan ajan kiinteistöbisnes: Kiinteistösijoitus Oy

1. Kiinteistösijoitus Oy maksoi veronsa Suomeen. Myös sen omistajat maksoivat veronsa Suomeen (palkka- ja pääomaverot).
Niinpä Kiinteistösijoitus ei halunnut Suomeen ulkomaisia halpatyöntekijöitä eikä varsinkaan sosiaalisia maahanmuuttajia, koska heidän Suomessa asumisensa pitää kustantaa verovaroilla.
2. Kiinteistösijoituksen asuntojen jälleenmyyntiarvo olisi heikko, jos niitä asuttaisivat pääasiassa halpatyöläiset ja sosiaaliset maahanmuuttajat.
- Halpatyöläisillä ja sosiaalisilla maahanmuuttajilla ei ole varaa ostaa asuntoja.
- Sosiaaliongelmien takia ei haluta ostaa asuntoja talosta, jonka asukkaista huomattava osa halpatyöläisiä ja sosiaalisia maahanmuuttajia.

Nykyajan kiinteistöbisnes: Investment Inc. pääomasijoitusyhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Luxemburgissa tai muussa veroparatiisissa.
Invesmentilla on rahasto, joka sijoittaa kiinteistöyhtiöihin.

1. Investment ei maksa veroja Suomeen, koska se taitaa lailliset veronkiertomenetelmät. Sen omistajat ovat pääosin ulkomaisia. Omistajina voi olla suomalaisia yhtiöitä. Suomalaiset piensijoittajat toimivat pankkien sijoitusrahastojen kautta - ja välissä voi olla useampi välirahastoporras. - Niinpä suomalaiset piensijoittajat eivät huomaa, että he rahoittavat verojensa kautta Investmentin kiinteistösjoitusrahaston Suomen bisneksiä, jotka hyödyttävät verovaroin rahoitettua tukiasumista ulkomaalaisille halpatyöläisille ja sosiaalisille maahanmuuttajille.
Em. takia Investmentin kiinteistösijoitusrahasto sijoittaa suomalaisiin kiinteistöyhtiöihin, joitten tuloista merkittävä osa tulee verorahoin tuetusta asumisesta, joka kohdistuu ulkomaalaisiin halpatyöläisiin ja sosiaalisiin maahanmuuttajiin.
2. Investmentin kiinteistösijoitusrahasto myy kiinteistöyhtiön osakkeet, kun näyttää siltä, että rahaa pitäisi panna talojen saneeraukseen.
Näin Investmentin ei tarvitse välittää siitä, että halpatyöläisten ja sosiaalisten maahanmuuttajien asuttamien talojen asunnoilla on huono jälleenmyyntiarvo.

Monet yrittäjät hyötyvät veronmaksajien kustannuksella matubisneksestä. Ulkomaisomisteiset lääkäriasemat esimerkiksi tekevät muhkean tilin veronmaksajien rahoilla matuille kustannetuista lääkäri/hammaslääkäripalveluista.

Investmentilla on myös rahasto, joka sijoittaa terveysbisnekseen. Koska yhtiö ja sen omistajat eivät maksa veroja Suomeen, niin verorahoin rahoitetut terveyspalvelut ulkomaalaisille halpatyöläisille ja sosiaalisille maahanmuuttajille on hyvä bisnes Investmentin terveysrahastolle.

Rahavirtaa seuraamalla ne matujen haalimisen motiivit löytyvät ja ne motiivit eivät perustu auttamishaluun vaan ahneuteen.

Niin mistäköhän tulee rahoitus näille maahanmuuttointoilijoille ja heidän järjestöillensä? Mukana on tietysti hyväuskoisia hölmöjä ja suorastaan hyödyllisiä idiootteja sekä sensuurin ja propagandan uhreja - varsinkin rivitoimijoitten tasolla.
Lehtien päätoimittajia ja muita päällikkötoimittajia voidaan lahjoa.

Ulkomaalainen halpatyövoima ja sosiaalinen maahanmuutto ohjautuu kalliisiin maihin, vaikka teollisuus- ja suunnittelutyöpaikat vaeltavat halvan kustannustason maihin.
Syitä:
- Jos matka Eurooppaan maksoi esim. 5 000 $, niin sen voi maksaa takaisin pitämällä salaisia alivuokralaisia tai vaikka sossurahojen säästöillä, jos asuu maassa, jonka bkt/asukas on riittävän korkea. - Esim. bkt/asukas on 50 k$ tai enemmän (Ruotsi, Tanska, Irlanti, Norja jne., Wikipedia/List of countries by GDP (nominal) per capita)
- Halpatyöläinen voi saada säästöön vuodessa 10 % bkt/asukas, jos syö keittoperunoita ym. ja asuu vaatimattomasti tai pitää salaisia alivuokralaisia. - Norjassa se olisi 7 500 $/vuosi, Ruotsissa 5 000 $/vuosi, Suomessa 4 200 $/vuosi, Puolassa 1 250 $/vuosi ja Bulgariassa 680 $/vuosi. - Niinpä on selvää, että Eurooppaan tuleva halpatyöläinen ohittaa itäisen Euroopan halvat maat ja suuntaa kalliimpiin Euroopan maihin.
- Kalliissa maissa toimiva maahanmuuttobisnes mainostaa internetissä Euroopan kalliita maita, koska mitä kalliimpi maa, sitä enemmän tuloja - dollareissa mitattuna - maahanmuuttobisnes saa verorahoin tuetuista maahanmuuttajista.

[tyhmyri]

Kiinan talouskasvu on suoraan riippuvainen länsimaisista innovaatioista. Kiinalaiset ei innovoi - kiinalaiset ainoastaan kopioi.

Ei taida pitää paikkaansa vaikka melkoisen tavallinen uskomus onkin. Esimerkiksi kiinalaisten supertietokone on tällä hetkellä maailman tehokkain eikä muuten käytä USA:sta peräisin olevia ratkaisuja. Arkkitehtuuri ja prosessorit kiinalaista suunnittelua ja tuotantoa. Toinen hyvä esimerkki on kiinalaisten aika äskettäin avaruuteen lähettämä kvanttilaskennan kehittämiseen käytettävä satelliitti. Sen toteutus on edellyttänyt uutta teoriaa ja uutta tekniikkaa.

[talous ja muutos]

Kylmän sodan päättymisen (Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991) jälkeen alkoi vahva kasvu vanhojen teollisuusmaitten ulkopuolella. - Tästä huolimatta Suomessa media on julistanut, että "maailma parannetaan" siirtolaisuudella vanhoihin teollisuusmaihin.
Talouskasvu on kohdistunut pääosin varsinaiseen Aasiaan, mutta myös Latinalaisen Amerikan sekä itäisen Keski - Euroopan ja Kaakkois - Euroopan taloudet ovat kasvaneet.


Eri maa-alueitten bkt:
Tietolähde: World Economic Outlook Database October 2016

Vuosi 1992:
Kehittyneet taloudet: 21,003.180 G$
Nousevat markkinat ja kehitysmaat: 4,119.184 G$
EU: 8,579.419 G$
Euroalue: 6,727.701 G$
Nouseva Aasia: 1,274.686 G$
(Varsinainen Aasia, Itä - Timor, Uusi - Guinea ja Tyynen valtameren pienet saarivaltiot)
Itäinen Keski - Eurooppa ja Kaakkois - Eurooppa: 384.333 G$
Latinalainen Amerikka ja Karibia: 1,386.512 G$

Vuosi 2000:
Kehittyneet taloudet: 26,640.275 G$
Nousevat markkinat ja kehitysmaat: 7,014.559 G$
EU: 8,913.486 G$
Euroalue: 6,498.117 G$
Nouseva Aasia: 2,321.415 G$
(Varsinainen Aasia, Itä - Timor, Uusi - Guinea ja Tyynen valtameren pienet saarivaltiot)
Itäinen Keski - Eurooppa ja Kaakkois - Eurooppa: 582.846 G$
Latinalainen Amerikka ja Karibia: 2,185.757 G$

Vuosi 2008:
Kehittyneet taloudet: 43,681.593 G$
Nousevat markkinat ja kehitysmaat: 19,739.976 G$
EU: 19,199.098 G$
Euroalue: 14,177.451 G$
Nouseva Aasia: 7,439.765 G$
(Varsinainen Aasia, Itä - Timor, Uusi - Guinea ja Tyynen valtameren pienet saarivaltiot)
Itäinen Keski - Eurooppa ja Kaakkois - Eurooppa: 1,853.708 G$
Latinalainen Amerikka ja Karibia: 4,384.025 G$

2015:
Kehittyneet taloudet: 44,560.165 G$
Nousevat markkinat ja kehitysmaat: 29,038.657 G$
EU: 16,300.451 G$
Euroalue: 11,600.661 G$
Nouseva Aasia: 15,753.683 G$
(Varsinainen Aasia, Itä - Timor, Uusi - Guinea ja Tyynen valtameren pienet saarivaltiot)
Itäinen Keski - Eurooppa ja Kaakkois - Eurooppa: 1,673.493 G$
Latinalainen Amerikka ja Karibia: 5,117.520 G$

2021 (ennuste):
Kehittyneet taloudet: 55,481.043 G$
Nousevat markkinat ja kehitysmaat: 43,151.126 G$
EU: 19,484.439 G$
Euroalue: 14,163.068 G$
Nouseva Aasia: 25,687.739 G$
(Varsinainen Aasia, Itä - Timor, Uusi - Guinea ja Tyynen valtameren pienet saarivaltiot)
Itäinen Keski - Eurooppa ja Kaakkois - Eurooppa: 2,215.639 G$
Latinalainen Amerikka ja Karibia: 6,546.966 G$

-----

Kylmän sodan päättymisen jälkeen vanhoista teollisuusmaista on muuttanut muualle (pääosin varsinaiseen Aasiaan) miljoonia tehdastyöpaikkoja ja suunnittelutyöpaikkoja. - Kuitenkin Suomessa media on väittänyt, että lähiaikoina Suomea uhkaa työvoimapula.

-----

Kylmän sodan jälkeen suomalaiset tehdastuotantoyhtiöt ja suunnitteluyhtiöt ovat vähitellen muuttuneet globaaleiksi asiakaskunnaltansa ja tuotantolaitostensa sijainnin suhteen. - Nykyisissä olosuhteissa globaalisti toimiva suomalainen yhtiö voi suunnata tuotantotyöpaikkansa siten, että missään maassa ei tule työvoimapulaa ja siten palkankorotuspaineita. Poikkeuksena ovat halvimmat maat, joihin tungetaan uutta tuotantoa.
Em. huolimatta Suomessa media uskottelee, että ulkomaalaista työvoimaa pitää saada Suomeen ehkäisemään nurkan takana odottavaa työvoimapulaa.