News:

Ihan vaan ystävällisenä vihjeenä väliaikaisia sähköposteja tai muuten keksittyjä osoitteita käyttäville rekisteröityneille, osoitteen pitäisi olla toimiva tai muuten ette saa koskaan tunnustanne auki.

Main Menu

HS: Suomessa on vähän nuoria miehiä ja se saattaa pelastaa meidät

Started by kriittinen_ajattelija, 03.10.2016, 14:39:34

Previous topic - Next topic

Arvoton

Harpoin jutun läpi ja lopussa koitti palkinto, l. Kummeli/Pahkasika. Siis koko sepustus perustui Suomen seitsemään natsiin. Ei ku joo, Persuja, siis natseja on kait kohta miljoona (koska nukuvatkin ovat persuja ja natseja). Onneksi ne ovat yli 46-vuotiaita.

theOwl

Selailin kolumnin kirjoittajan Tommi Niemisen twitter-viestejä ja verisuoni napsahti päässäni. Miten HS voi pitää palkkalistoillaan näin avoimen puolueellisia, ylimielisiä ja naiiveja toimittajia? MV-lehtikin on vähemmän asenteellista tavaraa.
Everybody rise!

hattiwatti

http://vasarahammer.blogspot.fi/2008/07/nuorisopullistuma-osa-12.html

QuoteVuonna 2003 saksalainen Bremenin yliopiston sosiologi Gunnar Heinsohn kirjoitti kirjan "Söhne und Weltmacht: Terror im Aufstieg und Fall der Nationen" (Pojat ja maailmanvalta: Terrori kansakuntien nousussa ja tuhossa), jossa hän käsitteli yhteiskunnan väestörakenteen ja väkivaltaisuuden välistä yhteyttä. Heinsohnin määritelmän mukaan nuorisopullistuma (youth bulge) syntyy, jos yhteiskunnassa enemmän kuin 30 prosenttia miespuolisesta väestöstä koostuu 15 – 29 –vuotiaista nuorukaisista. Kyseinen käsite ei ole Heinsohnin itsensä keksimä, vaan se lanseerattiin Ranskassa jo 1970-luvulla.

Nuoret miehet ja väkivalta

Oheisessa tanskalaisen Lars Hedegaardin tekemässä haastattelussa on kuvattu Heinsohnin pääteesit. Tällä hetkellä osa islamilaisista maista kuten Irak, Afganistan ja palestiinalaisalueet kärsii nuorisopullistumasta, kun taas kaikissa Euroopan maissa syntyvyys on niin alhainen (alle 2,1 lasta per nainen), että väestö vähenee ilman maahanmuuttoa. Jos Yhdysvaltojen johtaman "Halukkaiden koalition" jäsenet tuntisivat Heinsohnin tutkimukset, ne eivät olisi jättäneet joukkoja Irakin ja Afganistanin kaltaisiin maihin eivätkä harkitsisi interventiota Sudanin Darfurin alueelle. Länsimaiden poliitikot myös luopuisivat ajatuksesta, että syy terrori-iskuihin Pohjois-Afrikasta Filippiineille ulottuvalla vyöhykkeellä löytyy Israelin ja palestiinalaisten konfliktista.

Vastoin vallitsevaa poliittista konsensusta taloudellinen ja humanitaarinen apu ei Heinsohnin mukaan auta estämään sotia, sosiaalisia levottomuuksia, terroria ja väkivaltaa. Päinvastoin ne saattavat joissakin tapauksissa käynnistää väkivallan. Näin on siksi, että nälkää näkevät ihmiset eivät taistele vaan ainoastaan kärsivät. Jos sen sijaan nuorisopullistumasta kärsivän yhteiskunnan nuorille miehille annetaan ruokaa ja jonkin verran koulutusta, jolloin läheskään kaikki eivät saa omasta mielestään ansaitsemaansa asemaa ja arvostusta, tästä voi seurata väkivaltaisuuksia.

Heinsohn väittää, että 80 prosenttia maailmanhistoriasta on selitettävissä kansakunnilla, joissa väestössä on ollut liikaa levottomia nuoria miehiä. Aiheutuvat ongelmat voivat olla monenlaisia, kuten rikollisuuden lisääntymistä, vallankaappausyrityksiä, vallankumouksia, mellakoita ja sisällissotia. Silloin tällöin nuoret miehet syyllistyvät kansanmurhaan varmistaakseen itselleen asemat, jotka kuuluivat tapetuille ihmisille. Lopuksi on vielä olemassa sota, jolla valloitetaan uusia alueita, tuhotaan alkuperäisväestö ja korvataan se omalla väestöllä.

Mark Steyn mainitsi kirjassaan America Alone Gazan kaistaleen mediaani-iän. Oheisen CIA World Factbookin taulukon mukaan miespuolisen väestön mediaani-ikä on 16,2 vuotta, kun se esimerkiksi Suomessa on 40,2. Mediaani tarkoittaa, että puolet väestöstä on kyseisen ajan alapuolella ja puolet yläpuolella. Taulukosta voi itse kukin katsoa miespuolisen väestön mediaani-iän maailman levottomimmissa maissa kuten Irakissa (20,1), Afganistanissa (17,6), Somaliassa (17,4) ja Sudanissa (18,7). Sen sijaan rauhallisemmissa muslimimaissa kuten Iranissa (26,2), Tunisiassa (28,2) ja Turkissa (28,8) syntyvyyskin on jo kääntynyt laskuun eikä nuorisopullistumasta ole pelkoa.

Samuel Huntington ennusti paljon siteeratussa ja väärinymmärretyssä kirjassaan Clash of Civilizations, että monien islamilaisten maiden levottomuudet vähenevät, kun niiden väestörakenne alkaa muistuttaa länsieurooppalaista. Tähän tosin menee aikaa vielä kymmeniä vuosia.

Demografinen antautuminen

Heinsohn lanseraa vielä toisen käsitteen, jota hän kutsuu nimellä demografinen antautuminen (demographic capitulation). Tällainen tilanne syntyy, kun yhteiskunnassa on sataa 40-44 –vuotiasta kohden ja alle 80 0-4 –vuotiasta. Saksassa tämä suhde on 100/50, kun taas Gazan kaistaleella vastaava luku on 100/464.

Jos esimerkiksi tanskalaiset olisivat lisääntyneet samalla tavalla kuin ihmiset Gazassa, jossa väkiluku nousi 240 000:sta 1,4 miljoonaan vuosien 1950 ja 2006 välillä, Tanskassa asuisi 25 miljoonaa ihmistä. Todellisuudessa Tanskan väestö kasvoi tuona aikana 4,3 miljoonasta 5,5 miljoonaan.

Rauhanprosessi epärealistinen

Heinsohn ei suhtaudu optimistisesti rauhanmahdollisuuksiin Lähi-idässä, vaan pitää Israelin ja palestiinalaisten vuonna 1991 alkanutta rauhanprosessia virheenä, koska siinä ei otettu huomioon palestiinalaisten väestöräjähdystä. Rauhansopimukseen olisi pitänyt kirjata ehto, jonka mukaan kansainvälinen yhteisö lopettaisi väestönkasvun tukemisen sopimuksen voimaantulon yhteydessä.

Kaiken lisäksi Yhdysvallat, EU ja erityisesti Skandinavian maat kustantavat palestiinalaisten valtavan lapsituotannon. Heinsohnin mielestä tällainen tuki on lopetettava ja palestiinalaisten on alettava maksaa omien lastensa elatus tietyn ajanhetken jälkeen. Vaikka meneillään olevissa rauhanneuvotteluissa saataisiinkin aikaan sopimus osapuolten välillä, palestiinalaisten nuorten miesten joukosta löytyy riittävästi niitä, jotka varmistavat, ettei sopimuksesta tule pysyvää.

Ideologia luodaan tilanteen mukaan

Heinsohn kuului itse vuoden 1968 radikaaleihin, ja tuolloin Euroopassa elettiin opiskelija-radikalismin aikaa, joka Suomessa huipentui taistolaisuuteen. 60- ja 70-lukujen radikalismi on myös selitettävissä nuorisopullistuman kautta. Suomessakin opiskelija-aktivismi alkoi 60-luvulla ja hiipui 70-luvun lopulla, kun Suomen nuorisopullistuma eli sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulivat kolmekymppisiksi.

Heinsohnin käsityksen mukaan nuoriso luo itse oman ideologiansa siinä hetkessä, jota eletään:

"Kun aika on kypsä, uudet uskonnolliset pamfletit kirjoitetaan siinä hetkessä saman tien. Pyhistä kirjoista kuten Koraanista, Raamatusta, Kommunistisesta Manifestista jne. poimitaan tarkoitukseen sopivat osat. Väkivaltaa tullaan käyttämään ja sille tarvitaan oikeutus, koska olet hyvä ihminen. Mutta kun nuorisopullistuma katoaa, miljoonina kappaleina jaetut kirjat eivät käy kaupaksi edes divareissa. Kaikki tietävät niiden olevan täyttä roskaa."

..

"Liike ei synny vääristä ajatuksista. Päinvastoin liike luo väärät ajatukset. Islam ei luo islamismia vaan nuoret muslimit luovat."

Häviäjien luokka

Maahanmuutto on yksi tapa päästä eroon nuorisopullistumasta. Heinsohnin mukaan tämä ei kuitenkaan ratkaise joidenkin islamilaisten maiden nuoriso-ongelmaa. Euroopan maat ovat poikkeuksetta ikääntyviä kansakuntia, jotka kilpailevat toistensa resursseista ja yrittävät houkutella lahjakkaita ihmisiä naapurimaista.

Ne eivät kuitenkaan etsi lahjakkuutta Afrikasta tai islamilaisista maista, koska näiden koulutustaso ei riitä tuottamaan tarpeeksi kyvykkäitä ihmisiä innovaatiosta elävien yhteiskuntien tarpeisiin. Afrikan ja islamilaisten maiden ihmisistä ei ole hyötyä eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

Heinsohn arvostelee eurooppalaista hyvinvointivaltiota:

"Länsimaissa meillä on sosiaaliturva, jota kantaväestö tuskin käyttää. Toisaalta maassa asuu maahanmuuttajia, jonka naispuolinen väestönosa ei pysty kilpailemaan työmarkkinoilla. Tanskalaisille tai saksalaisille naisille sosiaaliturva on liian alhainen ollakseen houkutteleva. Maahanmuuttajille tilanne on toinen. Englannissa, Ranskassa ja Saksassa maahanmuuttajanaiset tekevät huonosti palkattuja töitä, joita he täydentävät sosiaaliturvalla."

...

"Mutta pojilla ei ole tällaista vaihtoehtoa. He kasvavat yhteiskunnan alimmalla tasolla ilman älyllisiä kykyjä parantaa sosiaalista asemaansa. Nimenomaan nämä pojat polttivat Pariisin ja osia Bremenistä."

...

"Heistä tulee nuoria miehiä, jotka uskovat, että heitä sorretaan islaminuskon takia, mutta todellisuudessa hyvinvointivaltio itsessään luo tämän häviäjien luokan."

Heinsohn pitää anglosaksisissa maissa kuten Yhdysvalloissa ja Kanadassa harjoitettua valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa parempana. Esimerkiksi Kanadassa 98:lla sadasta maahanmuuttajasta on paremmat ammatilliset valmiudet kuin kantaväestöllä. Sen sijaan Euroopassa pelätään valintojen tekemistä, koska sellainen voitaisiin tulkita rasismiksi. Anglosaksisissa maissa haetaan laatua, kun taas Euroopassa määrä on tärkein.

"Viides kylä"

Heinsohn käyttää vertausta "viides kylä" kuvaamaan Euroopan tilannetta. Esimerkkinä käytetään Saksan Brandenburgin ja Mecklenburgin osavaltioita, jotka ovat joutuneet kokemaan väestön vähenemisen. Neljän kylää tyhjenee, kun niiden väestö muuttaa viidenteen kylään. Tämä ei kuitenkaan lisää viidennen kylän syntyvyyttä lainkaan. Vähän ajan päästä viidennessä kylässä asuu vain vanhoja ihmisiä eikä riittävästi nuoria, jotka maksaisivat heidän eläkkeensä.

Heinsohn heittäytyy ennustajaksi, kun hän sanoo 40 valtion Bretagnesta Vladivostokiin kärsivän tästä ilmiöstä. Joitakin valtioista tulee "viidensiä kyliä", ja ne saavat näin lisäaikaa, kun taas toiset valtiot tyhjentyvät aktiiviväestöstä. Heinsohnin mielestä kaikki slaavilaiset valtiot menettävät aktiiviväestönsä kuten myös Baltian maat ja Balkanin valtiot. Skandinaviasta, Iberian niemimaasta, Englannista ja Irlannista tulee "viidensiä kyliä", mutta muu osa Euroopasta ei selviä.

Pitkällä tähtäimellä on erittäin vaikea motivoida ammattitaitoista nuorta väestöä elättämään kasvava vanheneva väestönosa ja toimeton, sosiaalituilla elävä kolmannesta maailmasta kotoisin oleva maahanmuuttajaväestö. Koska vaihtoehtoja on tarjolla, nuori aktiiviväestö jättää vanhenevan Euroopan ja muuttaa Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan tai Uuteen Seelantiin. Tämä kuulostaa aivan Mark Steynilta, ja on syytä epäillä, että Heinsohnin ajatukset ovat vaikuttaneet Steynin kirjan sisältöön.

Mikä ratkaisuksi?

Ensimmäisenä ajatuksena tulee mieleen lisätä syntyvyyttä esimerkiksi maksamalla lapsia synnyttäville perheille selvää rahaa. Heinsohn ei kuitenkaan usko, että raha motivoisi ketään muita paitsi niitä, joilla ei ole koulutusta ja jotka muutenkin elävät yhteiskunnan tuilla. Raha ei ratkaise vaan pahentaa tilannetta. Myöskään pakkokeinot eivät toimi, koska eurooppalaiset eivät sellaisia hyväksy.

Ratkaisuna on siis houkutella nuorta ja ammattitaitoista väkeä sieltä, missä sitä on saatavilla. Esimerkkinä Heinsohn mainitsee Kiinan. Ongelmana vain on se, että kiinalaiset eivät halua maksaa ikääntyvien eurooppalaisten eläkkeitä vaan suuntaavat mieluummin esimerkiksi Kanadaan, jossa asuu tätä nykyä kolme miljoonaa kiinalaisperäistä siirtolaista.

Eurooppalaisten on siis uudistettava hyvinvointivaltiomalliaan siten, että työssä käyvät ihmiset saavat pitää aiempaa suuremman osan tuloistaan. Näin myös Eurooppa houkuttelisi aktiivista ja parhaassa iässä olevaa ammattitaitoista työvoimaa. Hyvinvointivaltio ja siihen liittyvä korkea verotus on siis hylättävä. Esimerkiksi Australiassa lapsiperheet saavat pienen verohelpotuksen eivätkä lainkaan sosiaalitukia, mutta työssä käyvät saavat pitää itse 80 prosenttia palkastaan.

Myös sosiaalitukia voidaan uudistaa, jos poliittista tahtoa löytyy. Esimerkkinä Heinsohn mainitsee Bill Clintonin, joka presidentinvaalikampanjassaan lupasi lopettaa sosiaalituet sellaisina, kuin ne siihen asti oli tunnettu. Yhdysvalloissa suuri määrä lapsia kasvoi yksinhuoltajaperheissä, jotka elivät sosiaalituilla. Useimmat näistä perheistä olivat mustia, joten mikä tahansa uudistus johtaisi varmasti syytöksiin rasismista.

Kongressin demokraatit ja republikaanit kuitenkin onnistuivat säätämään lain, jossa sosiaalituet säädettiin määräaikaisiksi, vain viisi vuotta kestäviksi. Laki säädettiin vuonna 1996 ja astui voimaan vuoden 1997 alussa. Lakia arvosteltiin paljon ja osa Clintonin hallinnon työntekijöistä protestoi sitä marssimalla ulos. Käytännössä sosiaalituista riippuvaisen väestönosan osuus laski 12 miljoonasta neljään miljoonaan, mikä teki uudistuksesta ehkä maailmanhistorian menestyksekkäimmän.

Heinsohn toteaa:

"Euroopassa vastaavasta uudistuksesta ei ole edes alettu keskustella."

Työperäinen maahanmuutto

Suomen hallitus on ottanut ohjelmaansa mukaan työperäisen maahanmuuton edistämisen. Jos kyse on oikeasti työperäisestä maahanmuutosta, tämä osoittaa, että Suomessa suhtaudutaan vakavasti tulevaisuudessa odottaviin huoltosuhdeongelmiin. Pelkkä maahanmuuton lisääminen ei kuitenkaan riitä, mikäli muille ongelmille kuten eläkejärjestelmälle tai korkealle verotukselle ei tehdä mitään.

Suomi joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan muiden maiden kanssa ammattitaitoisesta työvoimasta. On kuitenkin epärealistista olettaa, että Suomi olisi potentiaalisen ammattitaitoisen maahanmuuttajan silmissä ykkösvaihtoehto. Tällä hetkellä Suomi houkuttelee muiden Euroopan maiden tavoin enimmäkseen ihmisiä, joille riittää elämä sosiaaliturvan varassa. Suomessa ei ole myöskään aitoa kysyntää ammattitaidottomalle halpatyövoimalle.

Suomen on siis uudistettava sosiaaliturvaa ja alennettava verotusta, jotta oikeanlaiset maahanmuuttajat löytäisivät tiensä tänne eivätkä katoaisi muualle. Väitän myös, että verotuksen alentaminen myös lisää syntyvyyttä kantaväestössä ja tekee lapsen hankkimisesta helpompaa. Samalla Suomen pitäisi estää vääränlaisten maahanmuuttajien tulo maahan. Tämä on nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä helpommin sanottu kuin tehty, vaikka syrjintä rajalla on kaikista syrjinnän muodoista kaikkein humaanein.