E2 tutkimus: suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon

[Lalli IsoTalo]

Keskustalainen ajatuspaja E2 tutki mm. suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoa ja
turvallisuutta koskeviin asiakysymyksiin. Tutkimus on täällä: http://e2.fi/wp-content/uploads/2016/06/kmt_net.pdf

Liitteenä oleva kuva löytyy sivulta 17.


KYSELYTUTKIMUKSEN VÄITTÄMÄT (soveltuvin osin)
Suluissa yhteenlaskettu osuus vastauksista "täysin tai osittain samaa mieltä"
Ranskalaisen viivan jälkeen allekirjoittaneen kommentti

6. Valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti syntyperäisten suomalaisten
toimeentulosta: 59%
- Enemmistö kuitenkin, hyvä!

7. Maahanmuuttajien kotouttaminen on rahan haaskausta: 26%
- Tässä on vielä kansanvalituksella paljon työtä! Kotouttaminen on paitsi rahan haaskausta, myös erittäin vaarallista: miten enemmän Ruotsi kotouttaa, sitä enemmä autot palavat, kranaatit lentävät, ja poliisit mamoilevat.

8. Ihmisten vapaasta liikkuvuudesta maasta toiseen on enemmän hyötyä kuin
haittaa: tämä on jätetty pois kuvasta, samoin tekstistä, syitä voi vain arvailla!
- Arvaan, että tulos ei ollut haluttu.

10. Maahanmuutto ei uhkaa Suomen turvallisuutta: 45%
- Tässäkin on kansanvalistuksella tehtävää.

11. Suomalaista kulttuuria tulee vaalia muualta tulevilta vaikutteilta: 43%
- Tämä on kysymys on huonosti aseteltu.

15. Jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon, olen itse valmis
osallistumaan asuinalueeni turvallisuuden takaamiseen: 21%
- Aika paljon, kuitenkin.

16. Jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon, puolustusvoimien
roolia sisäisen turvallisuuden ylläpidossa tulisi vahvistaa: 59%
- Tämä on sikäli mielenkiintoinen kysymys, että joissain länsimaissa (kuten USA) laki kieltää poliisin tehtävien hoitamisen armeijan avulla.

17. Vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa pitäisi tukea nykyistä enemmän
Suomessa: 56%
- Hyvä tulos.

Tässä sitten teksti tutkimuksesta:

Maahanmuuttovastaisuus ja turvallisuuskäsitykset kietoutuvat yhteen

Yhteiskunnallinen voimattomuus ja heikko tulevaisuudenusko yhdistetään usein maahanmuuttovastaisuuteen, asenteiden kovenemiseen, pelkoihin ja turvattomuuteen. Seuraavaksi tarkastellaan näitä kysymyksiä.

Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on tämän tutkimuksen perusteella kahtiajakautunutta (kuvio 5). Runsas puolet (59%) on sitä mieltä, että "valtion tulisi huolehtia ensisijaisesti syntyperäisten suomalaisten toimeentulosta". Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimusaineistossa osuus oli noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi.8 Vaikka tutkimukset eivät ole täysin vertailukelpoisia, suomalaisten asettaminen etusijalle ei vaikuta
ainakaan voimistuneen vuoden aikana.

Vajaa puolet (43%) arvioi, että "suomalaista kulttuuria tulee suojella muualta tulevilta vaikutteilta". Runsas puolet (53%) on päinvastaista mieltä. Myös väite "maahanmuutto ei uhkaa Suomen turvallisuutta" jakaa kansan kahtia – 45 prosenttia on samaa ja 51 prosenttia eri mieltä.

Joka neljännen (26%) mielestä "maahanmuuttajien kotouttaminen on rahan haaskausta". 70 prosenttia on eri mieltä.

Maahanmuuttoväittämät korreloivat yleistä turvallisuutta koskevien väittämien kanssa. Niitä tarkastellaan seuraavaksi. Kuusi kymmenestä (59%) on sitä mieltä, että "puolustusvoimien roolia
sisäisen turvallisuuden ylläpidossa tulisi vahvistaa, jos poliisin voimavarat eivät riitä turvallisuuden ylläpitoon".

Selvästi harvempi (21%) on itse valmis osallistumaan asuinalueensa turvallisuuden takaamiseen vastaavassa tilanteessa. Lisäksi runsas puolet (56%) on sitä mieltä, että "vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa pitäisi tukea nykyistä enemmän Suomessa".

Kansalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon yhdistyy käsityksiin sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Ne suomalaiset, joiden mielestä maahanmuuttoon liittyy uhkia ja joiden mielestä syntyperäiset suomalaiset ja suomalainen kulttuuri tulee pistää etusijalle, ovat muita useammin valmiita vahvistamaan puolustusvoimien roolia sisäisessä turvallisuudessa, osallistumaan
itse asuinalueensa turvaamiseen ja panostamaan vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

Näkemyksiä yhdistää se, että Suomi ja suomalaisuus koetaan olevan jollain tavalla uhattuina. Kokonaisuutta voidaan kutsua uhkakuvaulottuvuudeksi (ks. faktorianalyysin tulokset liitteessä 6).

[aethanol]

8. Ihmisten vapaasta liikkuvuudesta maasta toiseen on enemmän hyötyä kuin
haittaa: tämä on jätetty pois kuvasta, samoin tekstistä, syitä voi vain arvailla!
- Arvaan, että tulos ei ollut haluttu.

Huonohko kysymys. Laitetaan vastakkain täysi vapaus kaikille liikkua miten haluaa tai sitten Pohjois-Korea meininki. Kumpikin vaihtoehto on huono.

[Kim Evil-666]

Itse näen, että valitettavasti ihminen, myös suomalainen sellainen, ei näe asioita kirkkaasti ennen kuin ne koskettavat häntä itseään. Ts. paskan pitää lentää tuulettimeen, jotta ihminen katsoo asioiden olevan huonosti omalta kannaltaan.

Omalta kannaltaan on avain sana. Nyky-yhteiskunnassa on yhteisöllisyys, tai kansallistunne katoava luonnonvara, eikä ihmisiä tunnu liiemmälti kiinnostavan kanssaveljiensä, tai sisartensa hyvinvointi. Tähän ilmastoon olisi saatava muutos, sillä nykyinen suuntaus tuo mukanaan peruuttamattoman vahingon. Juuri tähän peruuttamattomaan vahinkoon €urostoliitto tähtää kansallisvaltioiden hajoittamispyrkimyksillään.

Sitä masinoidaan voimakkaan propagandan saattelemana, jossa korostetaan yksilöiden vahvuutta ja erinomaisuutta ja pyritään kaikin voimin hajoittamaan kuvaa yhteisöllisyyden luomasta turvasta ja luomaan kuvaa ummehtuneesta, sekä sisäänpäin lämpiävästä maailmankuvasta, vaikka tuo kuva tosi asiassa on paras tae rauhaisalle, sekä harmoniselle yhteiselolle.

Invaasio on yksi, ehkä brutaalein keino hajoittaa tuota yhteisöllistä kansallistunnetta. Sitä EU parhaillaan harjoittaa ja massiivisella propagndalla, suvakit yhteistyökumppaneinaan, ovat päässeet jo vaarallisen pitkälle.

Pelkään, että asioiden korjaaminen tulee vaatimaan äärimmäisiä keinoja. Muuten sivistyneiden Euroopan kansallisvaltioiden päivät ovat luetut.

[Maatiaisjuntitar]

Mielenkiintoinen kohta tutkimuksesta (boldaukset minun):


Valmiutta itse osallistua suoraan toimintaan on selvästi keskimääräistä
enemmän vasemmalla äärilaidalla (58%) ja erittäin liberaaleissa (36%).
Valmius suoraan toimintaan on yleisintä yhteiskunnan tilaan erittäin tyytymättömien
(33%) ja paljon maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviä
uhkakuvia näkevien (35%) keskuudessa (kuvio 11).
Tyytymättömyys on suorassa yhteydessä omaan valmiuteen toimia laittomasti:
mitä suurempi tyytymättömyys sitä suurempi valmius suoraan
toimintaan.
Paljon uhkakuvia näkevien ja suoraan toimintaan mahdollisesti valmiiden
joukossa on erityisesti arvokonservatiiveja, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon
kielteisesti ja haluavat vahvistaa sisäistä turvallisuutta.
Keskimääräistä hieman matalampi kynnys suoraan laittomaan toimintaan
on myös niillä, joilla on vähän maahanmuuttoon ja turvallisuuteen uhkakuvia
(24%).

[Brandis]

Täytyy sanoa, että kokonaisuutena rohkaisevia nämä tulokset.

Tätä kohtaa aion hieman purnata:

7. Maahanmuuttajien kotouttaminen on rahan haaskausta: 26%

Kuinka voi olla mahdollista, että vain 26% tämän otoksen perusteella ajattelee maahanmuuttajien kotouttamisen olevan rahan haaskausta? Se on ilmiselvää rahan haaskausta. Ennen maahanmuuttoilmiötä tässä laajuudessaan (ja suomalaisten totaalista rähmällään oloa tilanteen edessä) ne maahanmuuttajat, jotka Suomeen tulivat, opettelivat kielen, tavat ja kulttuurin sekä työllistivät itse itsensä uhriutumatta tai tekemättä itsestään numeroa julkisuudessa millään tavalla. He selviytyivät. Miten ihmeessä he selviytyivät kotouttamisen lähes kokonaan puuttuessa?

Kysymys on vielä aseteltu muotoon, jossa on kyse kantaväestön aktiivisesta toiminnasta suhteessa maahanmuuttaja-objektiin. Eikö paljon tervehenkisempää olisi keskustella aina maahanmuuttajan itsensä velvollisuudesta ja vastuusta kotoutua, maahanmuuttaja on oman elämänsä subjekti, tekijä.

[Micke90]

Mamujen kotouttamista ei varmaankaan pidetä rahan haaskauksena siksi, että ihmiset yleisesti ottaen ovat sitä mieltä, että tänne päästetyt sossumamut kannattaa edes yrittää kotouttaa yhteiskuntaan, vaikka se usein mahdotonta onkin.

Parasta olisi tietysti kotiuttaa kotoutettavat.

[Lalli IsoTalo]

Parasta olisi tietysti kotiuttaa kotoutettavat.

Kyllä. Koska tarve kotouttaa jo itsessään kertoo, että kotoutuminen on mahdotonta. Jos ihminen ei osaa itse sopeutua uuteen yhteiskuntaan, kaikki paapomisyritykset vain pahentavat tilannetta: autot alkavat palaa, kranaatit alkavat lentää. Kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.

[Brandis]

Itse asiassa tulosten ollessa nämä, miten on mahdollista, että enää mikään itseään ja toimintaansa kunnioittava, korkealaatuiseksi mielletty media yrittää uutisoida maahanmuuton teemasta asenteellisesti ja totuutta värittäen?

Kyselyhän osoittaa, että ihmiset osaavat keskimäärin ajatella maahanmuuton kysymyksistä itsenäisesti, vetää omia johtopäätöksiään ja käyttää tarvittaessa vaihtoehtoisia tiedonsaantikanavia, jos ei valtamedia tarjoa tietoa riittävän monipuolisesti ja totuutta kunnioittaen.

[ismolento]

Itse asiassa tulosten ollessa nämä, miten on mahdollista, että enää mikään itseään ja toimintaansa kunnioittava, korkealaatuiseksi mielletty media yrittää uutisoida maahanmuuton teemasta asenteellisesti ja totuutta värittäen?

Kyselyhän osoittaa, että ihmiset osaavat keskimäärin ajatella maahanmuuton kysymyksistä itsenäisesti, vetää omia johtopäätöksiään ja käyttää tarvittaessa vaihtoehtoisia tiedonsaantikanavia, jos ei valtamedia tarjoa tietoa riittävän monipuolisesti ja totuutta kunnioittaen.

Kyllä tämä sama ilmiö oli havaittavissa jo Neuvostoliiton voimien päivinä; Suomen valtaapitävä eliitti ja sen aikainen valtamedia kannattivat yhtenä blokkina neuvostosysteemiä mutta ns. tavallinen kansa näki kyllä propagandan läpi ja oli jokseenkin skeptinen, vaikka siihen aikaan oli paljon nykyistä vaikeampi saada oikeaa tietoa varsinkaan Yleisradion ja -television kautta. Kielitaitoa tarvittiin ulkomaisten lehtien tai radioasemien seuraamiseen - länsimaisia tv-asemia ei tietenkään täällä näkynyt. Mutta siitä huolimatta jostain sitä oikeaa tietoa aina saatiin.

[Supernuiva]

Kyllä tämä sama ilmiö oli havaittavissa jo Neuvostoliiton voimien päivinä; Suomen valtaapitävä eliitti ja sen aikainen valtamedia kannattivat yhtenä blokkina neuvostosysteemiä mutta ns. tavallinen kansa näki kyllä propagandan läpi ja oli jokseenkin skeptinen, vaikka siihen aikaan oli paljon nykyistä vaikeampi saada oikeaa tietoa varsinkaan Yleisradion ja -television kautta. Kielitaitoa tarvittiin ulkomaisten lehtien tai radioasemien seuraamiseen - länsimaisia tv-asemia ei tietenkään täällä näkynyt. Mutta siitä huolimatta jostain sitä oikeaa tietoa aina saatiin.

Matkailu avasi monien ihmisten silmät. Ilman Viipuriin, Leningradiin, Sotsiin, Moskovaan ja Tallinnaan suuntaunutta matkailua moni olisi uskonut propagandaa täytenä totena.

Eräs vakaumuksellinen kommunisti oli kertonut linja-autossa paluumatkalla hämmentyneenä seuraavan virkkeen: "Ne eivät nyt sallineet meidän nähdä Neuvostoliiton hyviä puolia, koska muutoin me kaikki muuttaisimme sinne."

Omat kokemukset olivat ratkaisevia tuolloin ja ovat kaiketi edelleen. Toki tienaaminen jollain asialla pystyy sulkemaan silmät huonoilta kokemuksilta.