Kognitiiviset vinoumat ja suvakkius

[Artisti]

Mihin perustuu suvakkius? Siis sellainen järjenvastainen suvaitsevaisuus, että nähdään aina vaan pelkkää positiivista maahanmuutossa, vaikka siinä kuten missä tahansa yhteiskunnan ilmiössä on omat hyvät ja huonot puolensa.

Erilaiset kognitiiviset vinoumat avaavat asiaa.

1. Konsensusvaikutus eli konformismi on mentaalinen prosessi, jossa ihminen mukauttaa ajattelunsa siihen, mitä muut ihmiset asiasta sanovat. Jos ihmisille esimerkiksi näytetään kuvaa vihaisista kasvoista ja muut ympärillä olevat ihmiset väittävät, että kyseessä on inhon irvistys, ihmisillä on taipumus vakuuttua siitä, että kyseinen kasvojen ilme kuvastaa inhoa.

2. Valheellinen konsensusvaikutus kognitiivinen vinouma, jossa yksilöllä on taipumus projisoida omaa ajattelutapaansa muihin yksilöihin. Toisin sanoen yksilö olettaa, että kaikki muut ajattelevat samalla tavalla, mikä johtaa virheelliseen näkemykseen vallitsevasta konsensuksesta. Tilastollisten tutkimusten mukaan oletus on kuitenkin väärä. Vääristymä ilmenee usein ryhmässä, jossa yksilö ajattelee oman ryhmänsä kollektiivisen mielipiteen edustavan myös laajemman ryhmän käsitystä asiasta. Kun yksilö huomaa, että konsensusta ei löydykään, hän helposti olettaa, että eri mieltä olevat yksilöt ovat väärässä. Toiminnalle ei ole löydetty yhtä selittävää tekijää. Paraatiesimerkki virheellisestä konsensusefektistä on Krista Kosonen: "Vaalitulos ei edusta minun Suomeani, en tunne ketään perussuomalaisia äänestänyttä."

3. Tuottamisvaikutukseksi kutsutaan ilmiötä, jossa itse tuotettu informaatio muistetaan paremmin kuin havaittu informaatio. Ihmiset esimerkiksi muistavat kuvitteellisista kohtauksista paremmin itse keksimänsä yksityiskohdat, kuin toisten ihmisten ehdottamat. Maahanmuuttajiin liitetyt omat kuvitelmat muistetaan paremmin kuin havaittu informaatio.

4. Valemuistoiksi sanotaan kuviteltuja muistoja. Niitä syntyy hyvin helposti. Ihminen voi olla varma, että on kuullut tai nähnyt jotakin, vaikka todellisuudessa hän on itse kuvitellut sen. Ihminen voi myös vakuuttua suorittaneensa jonkin tietyn toiminnon kuviteltuaan riittävän usein sen suorittamisen.

5. Lähteiden sotkeminen on epätietoisuutta informaation alkuperästä. Jossain vaiheessa ihminen voi esimerkiksi unohtaa, onko hän päätellyt tiedon itse vai saanut sen jostakin muualta tai onko hän nähnyt, lukenut vai kuullut asian. Tämä tekee informaation arvioinnista vaikeaa.

6. Vahvistamisvääristymä on mentaalinen prosessi, jossa ihminen panee merkille kaiken jotain oletusta tukevan ja muistaa kaiken, mikä näyttää vahvistavan sitä, mutta muistaa paljon heikommin seikat, jotka voisivat kumota oletuksen.

7. Kognitiivisen dissonanssin vähentämisessä on kyse mentaalisesta prosessista, jossa muistikuvia ja kokemuksia korjataan kokemuksien pohjalta. Jos ihminen esimerkiksi uuden informaation pohjalta muodostaa mielipiteen jostakin ihmisestä, hän voi kuvitella ajatelleensa niin alun perinkin, vaikka todellisuudessa olisi ajatellut täysin päinvastaisesti.

8. Haloefekti eli sädekehävaikutus on kognitiivinen vinouma, jossa kohteeseen, jolla on jokin huomiota herättävä myönteinen ominaisuus, liitetään muitakin positiivisia piirteitä. Sädekehäilmiötä vastaavaa negatiivista vaikutusta kutsutaan stigma-ilmiöksi. Ihmiset yleensä muodostavat mielipiteensä ihmisestä ja pitävät sen mielipiteen pitkään. Lisäksi, jos ihmisestä oli muodostunut positiivinen tai negatiivinen mielikuva jonkin asian perusteella, ihmisillä on taipumusta pitää kyseisen henkilön muita ominaisuuksia hyvinä tai huonoina — harvemmin henkilöstä oltiin osittain positiivista ja osittain negatiivista mieltä. Yleinen esimerkki halo-efektistä ilmenee silloin, kun jonkun henkilön oletetaan yleisesti olevan älykäs, koska hänellä on silmälasit. Kuulolaite saattaa aiheuttaa stigma-ilmiön, eli kulolaitteen käyttäjän älykkyys voidaan arvioida alentuneeksi. Maahanmuuttaja saatetaan arvioida aina kiltiksi ja rehelliseksi ihmiseksi pelkän maahanmuuttajuutensa perusteella. Vaikka maahanmuuttajat olisivat raskaasti yliedustettuina rikollisuustilastoissa, haloilmiön vuoksi myönteinen vaikutelma laittomasta maahanmuutosta saattaa silti olla vallalla.

9.Myönteinen eli positiivinen ajattelu on elämänasenne, jossa ajatukset keskitetään hyviin asioihin ja tilanteiden tuomiin mahdollisuuksiin huonojen asioiden ja uhkien sijasta. Tämän avulla alitajunta muuttuu niin, että se hakeutuu myönteisiä tilanteita ja asioita kohti. Ikävät asiat sysätään syrjään mielestä vastoin todellisuutta, ja keksimällä keksitään mahdollisia hyviä puolia. Myönteinen ajattelu rauhoittaa mielen, kun ei tarvitse ajatella kielteisiä asioita ja niihin ratkaisua.  Jos ihminen on varma siitä, että kaikki tulee kääntymään hyväksi, hänellä ei ole vaikutinta toimia ihmiskunnan ja maailman kehittämiseksi.

10. Itsepetos on tilanne, jossa ihminen ei-tietoisesti tulkitsee todellisuutta halujensa ja toiveidensa mukaisesti vääristellen totuutta ja lopulta uskoen unelmaansa. Vääristellyn käsityksen avulla voi välttää tuskan, jonka oikea tieto aiheuttaisi. Ensisijaisesti itsepetos kohdistuu yleisesti tavoiteltuihin ilmiöihin, kuten haluun onnistua ja olla rakastettu, mutta myös riippuvuuksista kärsivä pettää usein itseään. Itsepetos voi tuoda ihmiselle lohtua. Se liittyy teeskentelyyn, valehteluun ja heikkotahtoisuuteen. Vasta kun petos on päättymässä, pettäjälle alkaa paljastua paitsi se, miten asiat todella ovat, myös se, että hän itse on ollut hölmö.

11. Harhaluulo eli ajatusharha (deluusio) on todellisuutta koskeva käsitys tai ajatus, jota henkilö pitää totena, vaikka se on todistettavasti epätosi. Ajatusharha perustuu henkilön virhepäätelmiin, eikä sitä voida horjuttaa järkiperusteilla. Harhaluuloa sellaisenaan ei kuitenkaan pidetä sairautena. Salaliittoteorioiden vuoksi voi olla myös vaikeaa päätellä, milloin henkilö puhuu faktaa. Ajatusharhoja ilmenee usein psykooseissa. Henkilön ei kuitenkaan katsota olevan harhaluuloinen esimerkiksi sellaisten uskonnollisten käsitystensä perusteella, jotka voidaan nähdä päähänpinttyminä. Uudet, henkilökohtaisesta näkemyksestä poikkeavat asiat voivat olla henkilölle niin voimakas kokemus tai järkytys, että hänelle tulee pakkomielle alkaa "saarnata" niistä. Sen sijaan jos aikuinen henkilö on itse keksinyt todeksi väittämänsä vakuuttelun, niin voidaan jo katsoa olevan kysymyksessä hoitoa vaativa vaiva.

12. Vahvistusvinouma, vahvistamistaipumus tai vahvistusharha on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö on taipuvainen puoltamaan omia ennakkokäsityksiään tai hypoteesejaan tukevaa informaatiota. Tämän seurauksena henkilöt saattavat kerätä todisteita ja muistaa asioita valikoivasti, ja täten tulkinnasta voi tulla vääristynyt tai jopa harhautunut. Vahvistusvinoumia esiintyy varsinkin käsitellessä vahvasti tunteisiin sidonnaisia asioita tai vakiintuneita uskomuksia. Esimerkiksi maahanmuuttokysymyksestä uutisia etsiessään ihmiset ovat taipuvaisia lukemaan lähteitä, jotka puoltavat ja vahvistavat heidän ennakkoasenteitansa. He myös tulkitsevat monitulkintaista aineistoa yleensä omaa näkemystään tukevasti. Vinoutuneet tulkinnat ja/tai muistikuvat ovat mahdollisia selittäviä tekijöitä asenteiden polarisaatiolle (erimielisyydet kärjistyvät, vaikka osapuolet altistetaan samalle aineistolle), uskomusten pysyvyydelle (uskomus säilyy, vaikka uskomuksen perusteet on osoitettu vääriksi), ensisijaisuusefektille (listan alkupäässä olevat asiat muistetaan paremmin kuin myöhemmät) ja näennäiskorrelaatiolle (kahden toisistaan riippumattoman tapahtuman välillä havaitaan yhteys virheellisesti). Vahvistusvinoumien on havaittu olevan yhteydessä ylimalkaiseen luottamukseen omia uskomuksia kohtaan, ja ne saattavat ylläpitää tai vahvistaa uskomuksia päinvastaista todistavan aineiston edessä. Niiden on havaittu voivan heikentää päätöksenteon laatua mm. poliittisissa ja muissa organisatorisissa ympäristöissä.

Listaa saa jatkaa.

[Eino P. Keravalta]

Tässä aikaisempaa pohdintaa samankaltaisista teemoista:

Kysymys sinulle, suvaitsevainen

http://hommaforum.org/index.php?topic=113864.0

Kuinka kukaan saattaa kannattaa monikultturismia?

https://hommaforum.org/index.php/topic,78347.0.html

Miksi monikulttuuri on mahdotonta?

http://hommaforum.org/index.php?topic=82229.0

Tyhmän intellektuellin syndrooma

http://hommaforum.org/index.php/topic,114684.0.html

[Vredesbyrd]

1. Elämä koulun ja median tarjoamien propagandanarratiivien peilitalossa,
2. Syvyyden puute niin henkilössä kuin ajattelussaan,
3. Laumasieluisuus,
4. Etatismi, usko keskusvaltaan.

[Artisti]

Erilaiset argumentaatiovirheet liittyvät läheisesti kognitiivisiin vinoumiin, tai ovat suraa seurausta taustalla vaikuttavasta kognitiivisesta vinoumasta.

1. Rasistikortti. Rasistikortin käyttö tarkoittaa pyrkimystä leimata etnisistä vähemmistöistä epäsuotuisia väitteitä esittävä henkilö rasistiksi riippumatta väitteiden asiasisällöstä tai henkilön motiiveista. Natsikorttiin liittyy läheisesti niin sanottu Godwinin laki. Se on Internet-kulttuurissa – erityisesti uutisryhmissä – käytetty nimitys maksiimille, jonka mukaan yksittäisen verkkokeskustelun laajentuessa ennemmin tai myöhemmin joku mainitsee Adolf Hitlerin tai natsit, eli kuvaannollisesti "vetää esiin natsikortin". Godwinin laki: "Keskusteluryhmässä käytävän keskustelun pitkittyessä natsismi- tai Hitler-vertauksen todennäköisyys lähenee arvoa 1."

2. Argumentum ad hominem tai lyhyesti ad hominem (lat. homo, henkilö, argumentointi henkilöä vastaan) on argumentaation muoto, jossa argumentoija viittaa joihinkin vastapuolen piirteisiin, joilla ei ole merkitystä keskusteltavan aiheen kannalta. Ad hominem -argumentin yleinen kaava on seuraava:

    Henkilö X esittää argumentin A
    Henkilön X ominaisuuksissa on jotain vastenmielistä
    Siispä argumentti A on epätosi

Per-looks nettisivusto perustettiin mitätöimään perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaiden mielipiteet pelkästään näiden ulkonäön perusteella: http://per-looks.tumblr.com/  Kyseessä on paraatiesimerkki argumentum ad hominem-argumentaatiovirheestä, koska riippumatta ulkonäöstään, poliitikolla saattaa olla agenda, joka on huolellisesti valmisteltu ja hyvin perusteltu.

3. Köyhyyteen vetoaminen, eli argumentum ad lazarum on argumentaatiovirhe ja argumentum ad crumenamin vastakohta. Se on nimetty uuden testamentin Lasaruksen mukaan, joka oli tuonpuoleisessa palkintonsa saava kerjäläinen.

Argumentin yleinen kaava on seuraava:

    Henkilö X esittää väitteen A
    henkilö X on köyhä
    siispä A on tosi.

Esimerkkejä argumentin käytöstä:

    Kaduilla elävät asunnottomat kertovat olevansa kodittomia asuntopulan vuoksi. Heidän luulisi sen tietävän.
    Pienviljelijät taistelevat elantonsa puolesta, joten jos he sanovat, että meidän täytyy suojella heitä he voivat olla siinä oikeassa.

4. Maahanmuuttajuuteen vetoaminen (vrt edellinen, kyseessä argumentum ad lazarumin alalaji. Henkilö X esittää väitteen A. Henkilö X on maahanmuuttaja. Siispä A on tosi.

5. Argumentointi väkivallalla (lat. Argumentum ad baculum, "argumentti kepillä") on argumentaatiovirhe, jossa argumentointi perustuu tunteisiin, tässä tapauksessa pelkoon, ja argumenttina käytetään väkivaltaa tai sen uhkaa. Tämän argumentin yleinen kaava on seuraava:

    Esitetään A
    A:lla on takanaan suurempi väkivaltapotentiaali kuin vastaväite B:llä
    Väite A on siksi tosi ja väite B epätosi

    Minä olen oikeassa. Jos et usko, vedän sinua turpaan.

Argumentum ad baculum voi esiintyä myös eettisessä argumentoinnissa muodossa

    Jos henkilö X ei hyväksy väitettä A, niin B
    B on uhka henkilölle X
    X:n tulisi hyväksyä A välttyäkseen B:ltä

Väkivalalla uhkailu on varsin yleinen suvakkistrategia. Rajat kiinni-mielenosoituksissakin Poliisi suojelee nimenomaan mielenosoittajia suvakkien hyökkäyksiltä. Muslimeilla kyseisen argumentaatiovirheen käyttö on ehkäpä yleisin argumentoinnin muoto.

6. Argumentum ad consequentiam eli seurauksiin vetoaminen on argumentointivirhe, jossa argumentin oikeellisuus pyritään perustelemaan vetoamalla sen seurauksiin – joko toivottaviin tai ei-toivottaviin. Se eroaa argumentum ad baculumista siinä, että ad baculum vetoaa väkivaltaan tai sen uhkaan, kun taas ad consequentiam puolestaan argumentista seuraavaan hyötyyn tai haittaan. Argumentum ad consequentiamin yleinen muoto on:

    Argumentin A seurauksena on Q
    Q on toivottu/ei-toivottu asia.
    Siispä A on tosi/epätosi.

Jos piirrät pilakuvan Muhammedista, sinut voidaan tappaa. Siispä Muhammedista ei saa piirtää pilakuvia.

7. Argumentum ad metum on argumentaatiovirhe ja tarkoittaa suomeksi pelottelua. Asetetaan kaksi vaihtoehtoa, joista on valittava toinen, ja esitetään toinen pelottavassa valossa. Sen yleiskaava on:

    Joko A tai B
    B pelottaa
    Siispä A on tosi

Argumentum ad metum eroaa argumentum ad baculumista siitä, että ad baculum viittaa suoraan väkivaltaan tai sen uhkaan, kun taas ad metum viittaa pelottavaan tapahtumaan. Esimerkki: Jos maahanmuuttajille ei anneta lisää rahaa, he turhautuvat ja voivat radikalisoitua. Siispä maahanmuuttajille pitää antaa lisää rahaa.

8. Argumentum ad misericordiam on argumentointivirhe, jossa pyritään vetoamaan sääliin tai empatiaan, ja perustelemaan sillä argumentointi oikeaksi.

9. Uutuuteen vetoaminen eli argumentum ad novitatem on argumentointivirhe, jossa pyritään perustelemaan jotain vetoamalla sen uutuusarvoon, "uusi luuta lakaisee paremmin kuin vanha", mutta ei perustella, miksi uusi asia olisi parempi kuin vanha. Sen yleinen kaava on:

    A edustaa uutta, radikaalia tai käänteentekevää näkökantaa
    A on siksi tosi
Esimerkki: "Tervetuloa sieltä peräkammarista 2000-luvulle ja monikulttuuriseen Suomeen!

10. Perinteisiin vetoaminen eli argumentum ad antiquitatem on argumentaatiovirhe, jossa väite perustellaan tai torjutaan vakiintuneisiin tapoihin, käytäntöön, uskomuksiin jne vetoamalla. Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Tämän virheen yleinen kaava on seuraava:

    Argumentti A edustaa vakiintuneen käsityksen vastaista näkökantaa
    A on epätosi

Esimerkki: "Suomalaiset ovat kautta aikojen pitäneet huolta evakoista ja auttaneet sodan jaloista tulleita ihmisiä, Karjalan evakot ovat tästä esimerkki. Siksi olisi väärin estää pakolaisten tulo Suomeen."

11. Argumentum ad ridiculumissa pyritään käyttämään kieltä niin, että vasta-argumentista tulee joko naurettava, vastenmielinen tai muutoin epämiellyttävä. Sen yleinen muoto on seuraava:

    Henkilö X esittää argumentin A
    Henkilö X esittää vasta-argumentin B niin, että B joutuu huonoon valoon ja kompromettoituu
    A on siis tosi

Tarvitsemme maahanmuuttoa kestävyysvajeen korjaamiseksi. Vain työtä vieroksuvat, syrjäytyneet hommafoorumin rasistit vastustavat kestävyysvajeen korjaavaa maahanmuuttoa. Ninpä ainoa tapa korjata kestävysvaje on maahanmuutto.

12. Imartelu merkitsee sitä, että käytetään kieltä osoittamaan, että argumentin esittäjän persoonassa on jotain, mikä tekee argumentin oikeaksi. Tämä on sukua muoto sisällön yli -argumentointivirheelle. Sen yleinen kaava on:

    Henkilö X esittää argumentin A
    Henkilön X persoonassa on jotain, joka saa argumentin A kuulostamaan uskottavalta
    A on siis tosi

Esimerkki: "Olet aivan liian fiksu vastustaaksesi maahanmuuttoa.

13. Kaltevan pinnan argumentti (engl. slippery slope, myös "liukas rinne" tai "viettävä pinta") on argumentoinnin muoto, jossa jotain asiaa vastustetaan väittämällä, että sen hyväksyminen käynnistäisi huonoon asiaintilaan johtavan seurausten ketjun. Englanninkielinen nimitys juontaa vertauksesta, jossa yhdenkin askelen ottaminen liukkaalle, viettävälle pinnalle vie auttamatta koko matkan rinnettä alas – hieman samaan tapaan kuin suomenkielisessä sananparressa "Jos antaa Pirulle pikkusormen, se vie koko käden."

Kaltevan pinnan argumenttia voidaan pitää epämuodollisena argumentaatiovirheenä, sillä tavallisesti käytetyssä muodossaan siihen sisältyy lausumaton oletus: että huonot, äärimmäiset seuraukset todella toteutuvat välttämättä tai todennäköisesti.

Kaavamaisesti kaltevan pinnan argumenttia voidaan tarkastella seuraavasti:

    A sinänsä voidaan hyväksyä.
    A:sta seuraa B.
    B:tä ei voida hyväksyä.
    A:ta ei voida hyväksyä.

Lausumaton oletus on, että seuraussuhde A:stä B:hen (tai pitempi seurausketju) on välttämätön tai todennäköinen.

Esimerkki: "Jos asetamme Suomen rajoille rajavalvonnan, se tulee maksamaan Suomelle miljardeja euroa lisääntyneiden tullimaksujen vuoksi, parempi pysyä siis Shengenissä." (Vaikka pelkkään henkilöliikenteeseen kohdistuva rajavalvonta ei tarkoita Shengenistä ja tullivapaudesta irtautumista)

14. Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden on ajatus, että vääryys voi oikeuttaa toisen vääryyden. Sitä käytetään esimerkiksi oikeutuksena vääryydelle, jos muutkin tekevät samoin, ja kritiikiltä puolustautumisena sillä perusteella, että kritisoija tekee myös itse samankaltaista vääryyttä.

Esimerkki: "Natsit ovat väkivaltaisia ja suvaitsemattomia. Natseja saa siis hakata vapaasti. Lähdetään mielenosoitukseen hakkaamaan natseja."

15. Olkinukke tai olkiukko (engl. straw man) on yleinen argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa karikatyyria vastaan. Tällöin tavallaan pannaan sanoja toisen suuhun, jotta toinen joutuisi huonoon valoon, tai esitetään toisen ajatus niin kärjistetyssä muodossa, että sillä mitätöidään toinen tai toisen ajatus.

Argumentointivirheen perusmalli:

    A:lla on mielipide X.
    B esittää mielipiteen Y (joka on vääristelty "olkinukkeversio" X:stä)
    B hyökkää mielipidettä Y vastaan.
    Siispä X:n täytyy olla väärin.

Esimerkki: Jussi haluaa, että Suomen rajoilla aloitetaan rajatarkastukset, jotta maahan ei päästetä mahdollisesti liikkuvia rikollisryhmiä heikentämään Suomen sisäistä turvallisuutta. Ville haukkuu Jussia rasistiksi ja esittää myös väitteen, että Jussi olisi salaisesti mieltynyt homoseksiin tummien poikien kanssa, ja vastustaa heidän tuloaa Suomeen vain siksi, koska haluaa vastustaa omia mielitekojaan. Siispä rajavalvontaa ei tule lisätä.

16. Syyllistäminen assosiaatiolla on argumentaatiovirhe, jolla yritetään osoittaa argumentti epätodeksi vetoamalla sen esittäjän habituksen asianhaaroihin. Tämä argumentaatiovirhe on sukua kaivon myrkyttämiselle sekä argumentum ad hitlerumille, mutta selkeän loukkaamisen sijaan pyritään mustamaalaamaan argumentti sen asianhaaroihin vedoten. Sen yleinen kaava on:

    Henkilö X esittää argumentin A
    Henkilö Y assosioi argumentin A johonkin yleisesti vastenmielisenä pidettyyn
    A on siksi epätosi

Esimerkki: Jussi vastustaa maahanmuuttoa. Villen mukaan natsitkin vastustivat maahanmuuttoa. Siksi maahanmuuttoa ei saa vastustaa.

17. Geneettinen virhepäätelmä on argumentaatiovirhe, jossa asian oletetusta alkuperästä tehdään arvo sinänsä. Tällöin päättely perustuu asian alkuperän luotettavuuden eikä asian itsensä arviointiin. Geneettisen virhepäätelmän kaava on seuraava:

    Asialle A esitetään alkuperä P
    A on tosi tai epätosi P:n perusteella

Esimerkki geneettisestä virhepäätelmästä:

Minut on kasvatettu suvaitsevaiseksi. Koska vanhempani sanovat, että pitää suvaita kaikkia ihmisiä, maahanmuuttopolitiikan pitää olla mahdollisimman liberaalia.

18. Sanahelinä on argumentaatiovirhe, jossa pyritään voittamaan väittely puhumalla paljon mutta sanomatta mitään. Sanahelinä on tyypillisesti merkityksettömiä ja asiaan liittymättömiä, kieliopillisesti oikeita, kukkaiskielisiä lauseita, jotka eivät ilmaise mitään. Sanahelinä tunnetaan myös nimellä argumentum ad eloquantiam (argumentaatio kaunopuheisuudella). Usein sanahelinä sisältää vaikeatajuisia sivistyssanoja tai täysin merkityksettömiä, keksittyjä sanoja. Sanahelinän äärimmäisin muoto on pekoraali, jossa käytetään semanttisesti ja grammaattisesti oikeita mutta täysin merkityksettömiä sanoja (flati voci). Postmodernisteja on usein syytetty sanahelinästä. 

Lisää tuolta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

Varmasti olen itsekin syyllistynyt ajoittain joihinkin noista argumentaatiovirheistä, mutta näistä on hyvä oppia. Totuuttahan tässä etsitään ilman valmista agendaa.

[Tommi Korhonen]

Jonkinlainen yhdistelmä esittämistäsi argumentaatiovirheistä, ja osittain mielestäni kognitiivista dissonanssia on näkemys että kaikki ihmiset ovat tasavertaisia (kyvyiltään). Ja koska tätä pidetään dogmaattisena aksioomana, ei siitä saa keskustella. Jolloin kaikki maahantulijat ovat yhtä hyviä kuin mikä tahansa suomalainenkin. Jolloin kaikki saavutusten epätasaisuus täytyy johtua yhteiskunnallisista epätasa-arvoisuuksista. Eli rasismista.

Jos havaittu tulos ei saa olla totta, niin täytyy käsitystä yhteiskunnasta muuttaa että tulos saadaan näyttämään aksiooman toteumalta.

Vaikka esität hyviä, jos ehkä vähän listamaisia, taustatietoja, niin katson että esittämäni ristiriita on merkittävin yksittäinen tekijä suvaitsevaisuudessa. Ihmisten on PAKKO olla tasaveroisia. Joten ne jotka muuta yrittävät osoittaa, ovat pahoja rotusortoa kannattavia ihmisiä. Ja jolloin maahanmuuttoa ei voi hillitä, koska he ovat täsmälleen samanlaisia ihmisiä.
Tämä ei tietenkään ole ristiriidassa esittämiesi ajatus- ja argumentaatiovirheiden kanssa.


Minkä värisiä ovat pikajuoksijat?
Minkä kokoisia ovat japanilaiset?

Kauko-idän kulttuureillakin on vaikutusta esim. opiskeluahkeruuden kanssa. Mutta kyllä opiskelun suorituskyky näkyy ihan länsiyliopistoissakin. Ja toisaalta, jos kulttuurilla on vaikutusta, niin mihin se häviää suvakkiudessa?