2016-08-29: Kosovossa ei saa korvapuusteja ja mämmiä ("Karkotetut")

[JJohannes]

Jokunen vuosi sitten kokeiltiin Saksassa paistaa lettuja...

Joten saattaa noissa jauhoissa olla jotakin eroa. Todennäköisesti selittyy vehnälajikkeella, täälläpäin kun tarvitaan pohjoisempaa ilmastoa sietävämpää lajiketta kuin etelämmässä..... Ja ne pitkät valoisat kesäpäivät tuo kotimaisiin kasviksiin ja viljoihin ihan oman maun.

Sitten herääkin se kysymys, että miten ne Ranskassa saavat paistettua crêpejä ja Tsekeissä palačinkoja, jotka ovat koostumukseltaan suurinpiirtein samanlaisia kuin suomalaiset ja ruotsalaiset letut? Vai onko niin, että juuri Kosovossa ja Saksassa viljellään eri vehnää kuin Ranskassa, Tsekissä, Ruotsissa ja Suomessa?

[Kim Evil-666]

"Onko meillä varaa karkottaa iso osa tänne haluavista".

Meidän tulee karkottaa kaikki tänne päässeet sosiaaliturvashoppailijat. Suurin osa ihmisistä ei halua Suomesta mitään afrikkalaisten ja lähi-itäläisten temmellyskenttää. Sekin osa, joka haluaa, muuttaa todennäköisesti mielensä siinä vaiheessa, kun paska alkaa lentämään tuulettimesta. Jäljelle jäävä osa on hulluja.

Suomi elättää näitä tänne tunkeutuvia "heinäsirkkoja" velkarahalla. Voisivatko nämä mädättäjät edes joskus uhrata ajatustakaan tälle asialle. Jos nämä mädättäjät kiimaisesti kaipaavat afrikkalaista väestöä seurakseen, muuttakoot itse Afrikkaan ja viekööt kaltaisensa mukanaan.

[Uuno Nuivanen]

Esimerkkinä he mainitsevat nuoren ghanalaisen naisen, joka saapui vuonna 2005 Suomeen opiskelemaan.

"Hänen oleskelulupansa perustui opiskeluun. Nainen sai kuitenkin neljä lasta, ja opinnot eivät edenneet riittävän nopeasti. Niinpä Suomi karkotti hänet ja hänen Suomessa syntyneet lapsensa Ghanaan vuosi sitten. Vanhin lapsista oli seitsemän", Viitanen kertoo.

Tuota se koko maailmalle ilmainen, valden velkarahalla maksettu "opiskelu" teettää. Mutta häädettiinkö nuo oikeasti? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.   

[Blanc73]

YLE jatkaa veronmaksajien kengille kusemista kiihtyvään tahtiin.  Kulttuurimarxilaisuus on firman pääohjenuora.

[ISO]

Ainakin karkotetut ihmiset joutuvat jatkossa itse elättämään itsensä, eivätkä enää kykene loisimaan Suomalaisen veronmaksajan lompakolla.

[Maija Poppanen]

Esimerkkinä he mainitsevat nuoren ghanalaisen naisen, joka saapui vuonna 2005 Suomeen opiskelemaan.

"Hänen oleskelulupansa perustui opiskeluun. Nainen sai kuitenkin neljä lasta, ja opinnot eivät edenneet riittävän nopeasti. Niinpä Suomi karkotti hänet ja hänen Suomessa syntyneet lapsensa Ghanaan vuosi sitten. Vanhin lapsista oli seitsemän", Viitanen kertoo.

Sillehän ei sit tietenkään mitään voi, jos se haikara vain tuo niitä lapsia.

[Roope]

Näkymättömien tekeminen näkyviksi. Se oli toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän ajatuksena vuonna 2010 julkaistussa Paperittomat-kirjassa. Siinä he kertoivat 21 ilman oleskelulupaa elävän siirtolaisen tai heidän perheensä tarinan.

Tehdessään Paperittomia työpari sai kirjaidean vieläkin näkymättömästä aiheesta: siitä, mitä tapahtuu EU-maiden karkottamille siirtolaisille.

"Heistä ei oikein kukaan tiedä. Kansalaisjärjestöjen yhteys katkeaa palautukseen, ja poliisien vastuu loppuu lentokentälle", Viitanen kertoo.

Siksi suomalaisjournalistien ei ollut helppoa löytää haastateltavia ensi syksynä ilmestyvään Karkotetut-kirjaan. Paperittomia tehdessä tulleet kontaktit kuitenkin auttoivat, ja nyt kaksikolla on koossa 13 tarinaa karkotuksista.

Työpari seuraa tarkasti uutisia EU-maiden mahdollisista pikakäännytyksistä.

"Jos pikakäännytyksiä tehdään, kirjaan saattaa tulla vielä tarina sellaisesta", Tähjä sanoo.

Kyse on tosiaankin tarinoista, ei sen kummemmasta.

Työparin mielestä julkisuudessa pohditaan liikaa viranomaisten ja maahanmuuton vastustajien asettamaa kysymystä: onko meillä varaa ottaa vastaan kaikki EU:hun saapuneet ihmiset?

Parempi kysymys olisi: onko meillä varaa karkottaa iso osa tänne haluavista?

Palkittu datajournalismisivu Migrants' Files on laskenut, että karkotukset ovat maksaneet 2000-luvulla 32 Euroopan maalle yhteensä ainakin 11,3 miljardia euroa.

"On paljon tutkijoita, joiden mielestä Euroopan taloudelle olisi hyväksi, jos rajat olisivat avoimempia. Heitä harvoin haastatellaan Suomessa", Tähjä sanoo.

Onhan näitä julistajia nähty ja kuultu, tähän mennessä kaikki Pekka Himasen veroisia haihattelijoita. Siitä vaan haastattelemaan ihan ketä vaan, niin katsotaan perustelut. Tähän asti rajojen liika avoimuus (viime vuonna avoin reitti Kreikasta Suomeen asti) on ollut Euroopan taloudelle pahaksi.

[elven archer]

"Hänen oleskelulupansa perustui opiskeluun. Nainen sai kuitenkin neljä lasta, ja opinnot eivät edenneet riittävän nopeasti. Niinpä Suomi karkotti hänet ja hänen Suomessa syntyneet lapsensa Ghanaan vuosi sitten. Vanhin lapsista oli seitsemän", Viitanen kertoo.

Mitä sitten? Hän pääsi kotiinsa lapsiaan hoitamaan ja kasvattamaan heistä kelpo ghanalaisia, joten mikä tuossa oli ongelmana? Jos tuli opiskelemaan, mutta teki jotain ihan muuta (4 lasta ei synny ihan vahingossa, ei niitä vain tuosta vain saada). Olisi hakenut jotain muuta lupaa, tai ehkä hakikin, mutta eiväthän hyvät lapsilisät ja sosiaaliturva täällä ole mikään perustelu kenenkään tänne jäädä. Eivät ole meidän kannaltamme, vaikka ne varmasti monelle kelpaisivatkin.

[Ernst]

Sitten herääkin se kysymys, että miten ne Ranskassa saavat paistettua crêpejä ja Tsekeissä palačinkoja, jotka ovat koostumukseltaan suurinpiirtein samanlaisia kuin suomalaiset ja ruotsalaiset letut? Vai onko niin, että juuri Kosovossa ja Saksassa viljellään eri vehnää kuin Ranskassa, Tsekissä, Ruotsissa ja Suomessa?

http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ruoka/kokkikoulu/tunnetko_jauhojen_ominaisuudet_lue_pieni_jauho_opas

[KTM]

Ihmettelen myös ohjelmassa esimerkkinä lkäsiteltyä Gambialaista jota ei oltu saatu karkoitettua kun Gambia ei ottanut vastaan.

Suomesta kun tehdään sentään turistimatkoja Gambiaan talvisin, tuollaiset maat joihin voidaan tehdä lomamatkoja ei voi olla kovin vaarallisia ja toisekseen sellaiset maat pitäisi laittaa boikottiin ja matkustuskieltoon jotka eivät ota omia kansalaisiaan vastaan. Matkatoimistoilta pitäisi kieltää lommamatkojen järjestäminen ja myyminen moisiin maihin.

[Ernst]

Sillehän ei sit tietenkään mitään voi, jos se haikara vain tuo niitä lapsia.

Olisihan se parempi, että lapsia toisi haikara kuin afromusuarabien suosima sukustrutsi!

[Arvoton]

Nii eilen tästä samasta jumalaisesta kirjasta jutskattiin toisessa ketjussa. Siitä, jossa loistavat kirjailijat kirjoittivat aiheesta, että karkotetut kunniakansalaiset eivät enää sitten pääse

mutustelemaan HK-blöötä
vetää keskaria
lyömään huoraa (muijaansa) turpaan
syömään mämmiä ja muikkuja ja Oululaisen jälkiuunileipää
räkyttämään naapureille
raiskaamaan neljän seinän sisällä
heittämään tikkaa (ei dartsia)
lyömään puukolla ryyppykaveriaan
olemaan persu ja ksenofobi
kuuntelemaan Irwiniä, Katri-Helenaa, Yötä ja Aikuista naista (biisi) ilman nettiä
tekemään karjalan paistia ja karjalan piirakoita
syömään mykyrokkaa
laulamaan suvivirttä
tekemään mettässä käsipelillä pinokuutioita
ostamaan tuulipukuja (?)
potkittelemaan potkukelkalla
lykkimään lylyä
pilkkimään
pitämään persevakofarkkuja
tekemään tytinää (sianpääsyltty) ja makaronilaatikkoa
lukemaan merkonomiksi tai sukupuolitieteen/antropologian tohtoriksi
ostamaan länsiylämaan terrieriä ja rivarin pätkää
ratsastustunneille
lätkätreeneihin
jne.

Edit pino-, ei kiintokuutio

[Eisernes Kreuz]

Tähjä horisee:

"On paljon tutkijoita, joiden mielestä Euroopan taloudelle olisi hyväksi, jos rajat olisivat avoimempia. Heitä harvoin haastatellaan Suomessa", Tähjä sanoo.

Oletan, että Tähjä kannattaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

Sitten on tehtävä valinta: joko avoimet rajat ja kehitysmaalaisten vapaa liikkuvuus, tai pohjoismainen hyvinvointivaltio. Molempia ei nimittäin voi pitkällä aikavälillä saada. Talous ei yksinkertaisesti sellaista kestä. Meidän järjestelmäämme ei ole rakennettu tarjoamaan täyttä sosiaaliturvaa kaikille maailman köyhille, jotka haluaisivat tulla Eurooppaan paremman elintason perässä. Systeemi natisee jo pahasti liitoksistaan pelkästään oman kantaväestön palveluiden osalta.

Helvetti että minua ärsyttää näiden ihmisten totaalinen realismin puute. Ne oikeasti kuvittelevat, että meillä on sekä velvollisuus että voimavaroja tarjota hyvä elämä kaikille maailman ihmisille. Joo, varmaan sillä pullahalaamisella ja auttamisella saa itselleen hyvän mielen ja positiivista julkisuutta tietyissä piireissä. Mutta se realismin puute. Voi helvetti sentään. 

[Kallan]

Saudi-Arabia on karkoittanut miljoona ihmistä ja silloin tällöin muutama kymmenentuhatta ihmistä rajojensa ulkopuolelle. Sitten täällä Yle huolestuu kun joku perusteettoman tp-hakemuksen perusteella saadaan kerrankin karkoitetuksi.

Eiköhän Ylen olisi syytä nyt vähän tarkistaa linjaustaan ja huolestua Saudi-Arabiasta enemmän.

[Java]

Miksi silloin kun minä olin nuori ja komea, tarina kokoelmia kutsuttiin satukirjoiksi, mutta nykyään tutkimuksiksi, ei vaan ymmärrä!

[writer]

Huomiona että tuokin kirja paljastaa että muista maista irakilaisia on lähetetty kotiinsa vaikka ovat sanoneet "en halua lähteä".

Suomen linja on aivan liian löysä.

Timo Soini ei saa ykkösprioriteettiaan ratkaistua (palautussopimus irakin kanssa) niin sehän kertoo että ei hän saa nyt eikä tulevaisuudessakaan mitään aikaiseksi.

[Rise]

Sen minäkin haluaisin saada kuulla, että millä tavoin vehnäjauhot ovat erilaisia Kosovossa?  En ole koskaan ennen kuullut tuollaista selitystä. Oletteko joskus kuulleet jostain leivoksesta, joka on kuuluisa jossain toisessa maassa, mutta täällä sellaista ei voi leipoa, koska vääränlaiset vehnäjauhot?

Jos tuo selitys osoittautuu todeksi, niin minä sitoudun lähettämään tuolle kaiffarille ison säkin suomalaisia vehnäjauhoja pari kertaa vuodessa.

Jauhoissa on paljonkin eroa eri maiden välillä. Lajikkeet ja viljelyolosuhteet vaikuttavat perusviljan ominaisuuksiin ja jauhatukset vaihtelevat. Hyvin todennäköisesti käyttävät Kosovassa mannerilmastossa kasvanutta erittäin proteiinipitoista vehnää, josta tehdyssä taikinassa sitko on ihan toista luokkaa kuin mitä meikäläiset reseptit olettaa. Eli voi tosiaan olla ettei suomalaisella reseptillä saa kunnon korvapuustia aikaiseksi sikäläisillä jauhoilla. Tosin, jos tietää miten reseptiä tuunaa, niin sikäläisen jauhon turpoamisominaisuuksilla pitäisi saada aikaiseksi helvetin hyvää pöhöä, joka on muhevaa vielä seuraavanakin päivänä siinä missä suomalaiset peruspuustit ovat muuttuneet jo kiveksi...

[Rokka]

Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy.

Minusta asia ei meille kuulukaan millään tavalla. Siis kunhan on saatu ulos maasta (napsu).

Onhan tämän asian selvittäminen melkein yhtä hyödyllistä kuin soitella yöllä kännissä exälle ja kysellä kuulumisia. Kummankin tapauksen informaatioarvo on aika lähellä nollaa.

[nimetönkeskustelija]

Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy.

Minusta asia ei meille kuulukaan millään tavalla. Siis kunhan on saatu ulos maasta (napsu).

Onhan tämän asian selvittäminen melkein yhtä hyödyllistä kuin soitella yöllä kännissä exälle ja kysellä kuulumisia. Kummankin tapauksen informaatioarvo on aika lähellä nollaa.

Kukaan ei ylipäätään tiedä mitä kenellekkään myöhemmin ylipäätään missään käy vai tietääkö? Tiedätkö sinä mitä minulle huomenna käy? Minä en ainakaan tiedä.

[Java]

Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy.

Minusta asia ei meille kuulukaan millään tavalla. Siis kunhan on saatu ulos maasta (napsu).

Onhan tämän asian selvittäminen melkein yhtä hyödyllistä kuin soitella yöllä kännissä exälle ja kysellä kuulumisia. Kummankin tapauksen informaatioarvo on aika lähellä nollaa.

Tai soitella nyxälle aamuyöstä kännissä kertoakseen paljonko tätä rakastaa..

[Roope]

Tarinakampanja jatkuu Hesarissa Karkotetut-kirjan ja -näyttelyn puffaamisella. Toimittajana Aino Frilander.

Helsingin Sanomat: Pelkoa, häpeää ja piilottelua: Uusi kirja kertoo, mitä tapahtuu niille, jotka Suomi käännyttää ja karkottaa 4.9.2016

MITÄ TAPAHTUU heille, jotka eivät saa Euroopasta turvapaikkaa tai oleskelulupaa? Mitä tapahtuu sitten, kun Suomen tai muun EU-maan viranomaisten vastuu heistä loppuu rajalla?

Siitä kertovat toimittaja Kaisa Viitanen ja valokuvaaja Katja Tähjä työryhmineen tällä viikolla ilmestyneessä kirjassa Karkotetut. Samalla avautui näyttely Helsingin kaupungin taidemuseossa, Tennispalatsin katutasossa.

Näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi Suomesta karkotetun Gola Jabbarin tarinaan.

Jabbar piileskelee pohjoisirakilaisessa vuoristokylässä ja pelkää henkensä edestä, vaikka suomalaisviranomaisten mielestä hänen oli turvallista palata.

"Pelkään joka hetki, että tänä yönä minut löydetään. Kuulostelen ääniä pihalta, ja aamuyöllä olen jo varma, että kohta minut tapetaan", Jabbar sanoo.

"Miten ihmeessä Suomen viranomaiset eivät tiedä, millaiset olot Pohjois-Irakissa on?"

EUROOPPALAISET valtiot käännyttävät tai karkottavat vuosittain noin 160 000 ihmistä.

Karkotuksella viitataan oleskeluluvan saaneen ihmisen maastapoistamiseen. Termiä käännytys käytetään silloin, kun ihmisellä ei ole ollut oleskelulupaa. Virallisesti Suomesta karkotettiin viime vuonna 103 ja käännytettiin 3 775 ihmistä.

"Sanahelinää", sanovat Katja Tähjä ja Kaisa Viitanen.

Kirjassaan Tähjä ja Viitanen eivät käytä käännytys-sanaa, vaan puhuvat kaikista maasta poistetuista yhtenä ryhmänä, karkotettuina.

"He kaikki olisivat halunneet jäädä Eurooppaan, mutta viranomaiset ovat pakottaneet heidät lähtemään."

Tämän todettuaan tämäkin toimittaja seuraa Tähjän ja Viitasen esimerkkiä ja ryhtyy kirjoittamaan pelkistä karkotetuista. Aivan kuten toimittajille on nykyisin täysin luontevaa käyttää eufemismia "paperittomat". Sekin on Tähjän, Viitasen ja kumppaneiden vain muutama vuosi takaperin lanseeraama epätäsmällinen propagandatermi:

TÄHJÄ JA VIITANEN ovat työskennelleet siirtolaiskysymysten kanssa jo vuodesta 2008. Vuonna 2010 valmistui moneen kertaan palkittu kirja Paperittomat. Se kertoi Euroopassa ilman oleskelulupaa elävien ihmisten elämästä.

EUROOPPALAINEN viisumi- ja oleskelulupajärjestelmä on sellainen, että ihmiset joutuvat vaarantamaan henkensä tullakseen tänne, Kaisa Viitanen sanoo.

Millainen olisi järjestelmä, jolla Eurooppaan pääsisi vaivattomasti ilman viisumia tai oleskelulupaa? Mitä sellaisesta järjestelmästä seuraisi Euroopalle?

Suomen virallista maahanmuuttolinjaa kirjantekijät kuvailevat joustamattomaksi, kylmäksi ja itsekkääksi.

Taitaa tulla kirjantekijöille pulaa adjektiiveista, kun he kuvailevat muiden maiden paljon tiukempia linjauksia. Ruotsista lähtien.

Onneksi on myös tutkijoita, jotka tuottavat inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa tukevia laskelmia. EU-komission puheenjohtajan entisen talousneuvonantajan Philippe Legrainin perustama Open Political Economy Network on laskenut, että jokainen Eurooppaan tulleiden pakolaisten vastaanottamiseen käytetty euro tuottaa viidessä vuodessa kahden euron taloudellisen hyödyn.

Tahtoo sanoa, että "tutkijat" tuottavat "laskelmia", joita levittämällä "journalistit" voivat vastustaa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämistä.

Tuo mainittu Philippe Legrain on muun muassa esittänyt, että Eurooppa sallisi täysin rajoituksettoman maahanmuuton (!), koska se olisi Euroopalle taloudellisesti kannattavaa (!). Tuossa Open Political Economy Networkin laskelmassa puolestaan todetaan, että 68 miljardin euron lisävelka kasvattaisi bruttokansantuotetta viidessä vuodessa 127 miljardia euroa. Se ei tarkoita, että pakolaisiin sijoitettu euro tuottaisi kahden euron tuoton tai ylipäänsä ollenkaan tuottoa. Lisävelkaa ei makseta pois bkt:n kasvulla.

Idea onkin täyttää mediajulkisuus viesteillä maahanmuuton väitetystä hyödyllisyydestä, vaikka käytetyt laskelmat ja oletukset on helppo osoittaa historiatiedon perusteella vääriksi.

Viitanen ja Tähjä ovat tavanneet vuosia piilotelleita ihmisiä, jotka ovat lopulta saaneet oleskeluluvan. Se on heille valtava helpotus: viimein voi ajaa ajokortin, ruveta opiskelemaan, hankkia työpaikan.

"Eivät he tule tänne meidän rahojen perässä, vaan tekemään töitä ja kasvattamaan taloutta joka kerta, kun he ostavat bussilipun tai maitotölkin", Viitanen sanoo.

"On ihmeellistä, että jokainen ulkomaalainen nähdään jonkinlaisena miinusmerkkinä, jota vastaan pitää taistella", hän jatkaa.

VATTin muutaman vuoden takaisten elinkaarilaskelmien mukaan Suomeen muuttava ulkomaalainen on keskimäärin noin 150 000 euron miinusmerkki. Keskiarvon taakse jää, että jotkut ulkomaalaiset ovat tuottavia veronmaksajia, mutta esimerkiksi turvapaikanhakijat puolestaan tuottavat paljon enemmän elinkaarikuluja. Nykyinen tilanne on kasvaneen turvapaikkamaahanmuuton takia tuon VATTin laskelman ajankohtaa merkittävästi huonompi.

Ulkomaalaiset varmasti ostavat mielellään bussilippuja ja maitotölkkejä, mutta viulut maksaa (keskimäärin) suomalainen veronmaksaja. Talous eli bruttokansantuote kasvaa, mutta suomalaisten kannalta paljon tärkeämpi taloudellinen huoltosuhde heikkenee.

[HDRisto]

Esimerkkinä he mainitsevat nuoren ghanalaisen naisen, joka saapui vuonna 2005 Suomeen opiskelemaan.

"Hänen oleskelulupansa perustui opiskeluun. Nainen sai kuitenkin neljä lasta, ja opinnot eivät edenneet riittävän nopeasti. Niinpä Suomi karkotti hänet ja hänen Suomessa syntyneet lapsensa Ghanaan vuosi sitten. Vanhin lapsista oli seitsemän", Viitanen kertoo.

Tuota se koko maailmalle ilmainen, valden velkarahalla maksettu "opiskelu" teettää. Mutta häädettiinkö nuo oikeasti? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.   

Ei sitten Ghanalainen tajunnut että kyseessä oli opiskelu- eikä paneskelulupa.
Eikä sitten kelvannut ilmeisesti vaimoksi kenelekään kun ei perhesiteidenkään takia saanut jäädä.

[Sydämistynyt]

Mikäs hätä Ghanassa on elellessä.  Vaikka toisaalta, kohta alkavat varmaan räjäytellä rakennuksia muuten rauhallisissa maissakin, että on syytä vaatia turvapaikkaa Euroopassa. 

En ihmettelisi yhtään, vaikka Irakissa ja Syyriassakin suorastaan jarrutettaisiin rauhanprosesseja, ettei turvapaikan saaneiden tarvitsisi palata.  Äkkikös sieltä eno-Muhammed laittaa todistuksen, että kyllä vainotaan edelleen Mosulissa, Kirkukissa tai mistä nyt satutaan milloinkin olemaan kotoisin.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Porissa saa ensi-iltansa yksi Suomen teatterikevään kiinnostavimmista näytelmistä

Kolme naista selvitti, miten ja miksi ihmisiä häädetään Suomesta.

Irakilaisperheen isä ja vauva saavat jäädä Suomeen, äiti ja kolmevuotias karkotetaan. Suomen maahanmuuttovirasto vaatii muusikolta ammatista luopumista, jotta hänet voidaan turvallisesti palauttaa Irakiin.

Nämä median otsikoihin nousevat ihmiskohtalot eivät ole yksittäistapauksia, sanoo Karkotetut -näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Elina Izarra.

Hänen näytelmänsä voisi tuskin tarttua ajankohtaisempaan aiheeseen. Karkotetut perustuu dokumentaariseen aineistoon, jota Izarra keräsi yhdessä toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän kanssa haastattelemalla muun muassa viranomaisia, karkotettuja ja järjestöjen työntekijöitä.

Viitanen ja Tähjä julkaisivat aineistosta syksyllä tietokirjan. Izarra loi puolestaan materiaalista näytelmän, joka saa torstaina kantaesityksensä Porissa Rakastajat-teatterissa.

Euroopan unionin jäsenmaista häädetään joka vuosi noin 160 000 ihmistä. Ongelma ei koske pelkästään turvapaikanhakijoita vaan kaikkia ihmisiä, joilla ei ole EU-kansalaisuutta.

Näytelmässä tuodaan esiin, ettei ole vain yhdenlaisia karkotettuja. Häädetyksi voi joutua esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on asunut Euroopassa jo kymmenen vuotta. Tai Suomessa syntynyt ja koko elämänsä asunut kahdeksanvuotias tyttö.

Erään ugandalaisen naisen tarinaa lukuun ottamatta Izarra ei siirtänyt ihmisten kertomaa näyttämölle sellaisenaan. Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, miten taiteilijat kuvaavat siirtolaisia ja kenellä on oikeus kertoa toisen tarina. Se oli yksi syy, miksi Izarra halusi käsitellä viranomaisten toimintaa eikä siirtää Karkotetut -kirjaan haastateltuja henkilöitä sellaisenaan näyttämölle.

– Haluaisin että yleisö näkisi siirtolaiset itsenäisinä toimijoina. En halua toistaa mitään uhrikuvaa, vaikka näytelmässä onkin järjestelmän uhreja.

Hämmennys jäi Izarralle päällimmäiseksi, kun hän haastatteli viranomaisia Karkotetut -näytelmää varten. Miten oli mahdollista, että maahanmuuttovirastosta ja poliisilta sai eri vastauksen samaan kysymykseen?

Ristiriitaisuudet päätyivät mukaan näytelmään, jossa haastattelijat seikkailevat myös itse fiktiivisinä hahmoina. He yrittävät selvittää, miten päätökset karkotuksista tehdään ja kenellä on vastuu niistä.

Karkotuksia dokumentoiva kolmikko kiinnostui myös rahasta. EU käyttää vuodessa noin miljardi euroa ihmisten poistamiseen Euroopan alueelta tai maasta toiseen. Tekijät pohtivat, mitä tällä summalla saavutetaan. Euroopassa on Suomen väkiluvun verran paperittomia ja noin 20 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat alueella erilaisilla oleskelulupakriteereillä.

– Kenellä tahansa heistä voi olla tulevaisuuden horisontissa oleskeluluvan menetys sekä paperittomaksi ja karkotuskoneiston piiriin joutuminen, Izarra sanoo.

Aiheen vakavuudesta huolimatta näytelmä sisältää kaikkiin osapuoliin kohdistuvaa huumoria. Izarra kertoo sen liittyvän hänen havaintoihinsa työssään vapaaehtoisena vastaanottokeskuksissa. Nauru kuuluu ihmiselämään silloinkin, kun olosuhteet ovat kurjat.

[---]

Yleisöksi on tulossa myös paljon koululaisia, kahdeksasluokkalaisia taidetestaajia. Izarra odottaa näytelmän herättävän heissä keskustelua. Hän sanoo, ettei näe taiteilijana tehtäväkseen käännyttää ihmisiä vaan esittää kysymyksiä.

[---]

Satakunnan Kansa

Melkoinen osa karkotetuistakin lienee seikkaillut Euroopassa fiktiivisinä hahmoina.

[Java]

^ Miten on mahdollista että poliisi ja Maahanmuuttovirasto saavat eri vastauksen samaan kysymykseen

[Uuno Nuivanen]

– Haluaisin että yleisö näkisi siirtolaiset itsenäisinä toimijoina.

Niin. Vaikkapa sellaisina, jotka elättäisivät itse itsensä ja perheensä.

[Fiftari]

Kosovossa ei saa korvapuusteja ja mämmiä

Mutta Caffè macchiato maksaa 50senttiä ja peruskaupasta saa viinaa ja tupakkaa. Se vääntö on ohi, ei enää tarvitse turvapaikkaa. Tulkaa sitten(älkää todellakaan tulko) uudelleen kun seuraavan kerran balkanin ruutitynnyri räjähtää.

[Finka]

Karkotuksia dokumentoiva kolmikko kiinnostui myös rahasta. EU käyttää vuodessa noin miljardi euroa ihmisten poistamiseen Euroopan alueelta tai maasta toiseen. Tekijät pohtivat, mitä tällä summalla saavutetaan. Euroopassa on Suomen väkiluvun verran paperittomia ja noin 20 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat alueella erilaisilla oleskelulupakriteereillä.

Entä jos noin miljardia euroa ei käytettäisi ihmisten poistamiseen Euroopan alueelta? Säästyisivätkö rahat vai kuluisiko sama määrä tai enemmänkin kyseisten ihmisten ylläpitoon?

[Nuiva kansalainen]

Jos elintasosurffareilla maistuu noin hyvin suomalainen ruoka, niin tästähän saataisiin uutta tuulta Suomen vientiin. Ei muuta, kun suomalainen ruoka maailmalle!

Edit: Jätetään se paha puuro nyt kuitenkin tällä kertaa pois

[Roope]

Kun Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä myöntävät käyttävänsä propagandassaan termejä tahallisen virheellisesti, ei Ylen toimittaja Minna Rinta-Tassi voi vedota ainakaan tietämättömyyteen tehdessään jutussaan toistuvasti saman virheen.

Sama propagandakielen tuki myös Vesa Sirénillä Hesarissa:

Karkotetut-työryhmä lahjoittaa 10 000 euron palkintorahat karkotettujen auttamiseksi

KARKOTETUT-TYÖRYHMÄ kertoo lahjoittavansa visuaalisen journalismin palkintorahansa eli 10 000 euroa karkotusten vastaista työtä tekeville ja karkotettuja avustaville järjestöille sekä suoraan Helsingin Rautatietorin Oikeus elää -mielenosoituksen ylläpitoon.

[...]

Projekti lähti liikkeelle halusta tietää, millaisia vaikutuksia Suomen ja muiden EU-valtioiden tekemillä karkotuspäätöksillä on. Työryhmän jäsenet matkustivat ympäri maailmaa haastattelemassa ja kuvaamassa EU:sta karkotettuja ihmisiä ja perheitä.

Työryhmän mukaan karkotukset ovat tehoton, hintava ja inhimillistä kärsimystä aiheuttava väline siirtolaisuuden hillitsemiseksi. Ryhmä perustelee näkemyksiään tilastoin kotisivuillaan sekä tiedotteessa, joka löytyy tämän linkin takaa.

Karkotetut -työryhmään kuuluvat graafinen suunnittelija Anne-Mari Ahonen, toimittaja Anne Ignatius, teatterintekijä Elina Izarra, toimittaja Johanna Kippo, tutkija Jukka Könönen, graafinen suunnittelija Anna Mattsson, valokuvaaja Laura Oja, valokuvaaja Katja Tähjä, toimittaja Kaisa Viitanen ja tutkija Niina Vuolajärvi.

Helsingin Sanomat 16.3.2017

Tekijät itse eivät ujostele myöntää tahallista vääristelyään:

Joka vuosi Euroopan unionin jäsenmaista häädetään noin 160 000 ihmistä. He ovat naisia, miehiä, lapsia. Työntekijöitä, opiskelijoita, turvan hakijoita. Jonkun naapureita, pelokkaita, rohkeita, rakastavaisia. Tavallisia ihmisiä. He eivät haluaisi lähteä, mutta he eivät saaneet oleskelulupaa. Ilman sitä tänne ei voi jäädä.

Viranomaisilla on ulkomaalaisen maastapoistamiselle kaksi nimitystä. Jos henkilöllä on aikaisemmin ollut oleskelulupa, viranomaiset puhuvat karkotuksesta. Jos ihmisellä ei ole missään vaiheessa ollut oleskelulupaa, viranomaiset käyttävät sanaa käännytys.
Käytännössä kyse on samasta asiasta eli ihmisen pakkohäätämisestä. Tällä sivustolla ja työryhmän tapahtumissa kutsumme kaikkia maastapoistamisia karkotuksiksi.

Tiedote: Karkotetut-työryhmä lahjoittaa 10 000 euroa karkotettujen hyväksi 15.3.2017

Eurostatin tilastojen mukaan viime vuoden kolmannella neljänneksellä tehdyistä turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli EU-maissa keskimäärin 63 %. Suomessa tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli ainoastaan 28 %. Ruotsissa ja Saksassa vastaava luku oli 73 %.

Eri maiden luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska eri maissa on hyvin erilaiset turvapaikanhakijaprofiilit.

Työryhmän jäsenet matkustivat ympäri maailmaa haastattelemassa EU:sta karkotettuja ihmisiä ja perheitä. He tutkivat tilastoja ja säädöksiä, vierailivat Suomessa säilöönottokeskuksissa ja tapasivat viranomaisia.

Selvisi, että karkotusten syy on eurooppalaisessa eriarvoistavassa maahanmuuttopolitiikassa. Mitä vaikeammaksi oleskeluluvan saaminen tehdään, sitä enemmän Euroopassa on paperittomia ihmisiä ja sitä enemmän heitä myös karkotetaan.

Vau. Pitkällisten tutkimusten jälkeen tiimille selvisi, että ihmiset, joilla ei ole edellytyksiä oleskeluluvan saamiseen, eivät saa oleskelulupia. Siispä vaatimaan lakia, jonka mukaan oleskelulupa myönnetään kaikille halukkaille.

Aihe on valitettavan ajankohtainen vuonna 2017, kun vauraat Euroopan maat pyrkivät karkottamaan sotaa ja konflikteja paenneita ihmisiä entistäkin enemmän, kansainvälisistä velvoitteista piittaamatta. Resursseja sen sijaan maahanmuuton kontrollointiin riittää. EU-valtiot maksavat siirtolaisten karkottamisesta ja poissa pitämisestä nyt jo miljardi euroa vuodessa.

Tuon summan oli varmaan tarkoitus olla pelottavan suuri, mutta oikeasti se on naurettavan pieni. Jo pelkästään Saksa maksaa turvapaikanhakijoiden ylläpidosta kymmeniä miljardeja euroja vuodessa.

Siirtolaisuuden hillitsemiseksi karkotukset ovat kuitenkin tehoton väline. Ihmiset lähtevät usein liikkeelle uudelleen, sillä karkotukset eivät lopeta kriisejä. Karkotuksista seuraa inhimillistä kärsimystä, pelkoa, epävarmuutta ja hajonneita perheitä. Osa palautetuista päätyy vangituksi ja kidutetuksi.

On täysin selvää, että käännytykset hillitsevät epätoivottua maahanmuuttoa, kun taas kaikenlainen no borders -politiikka ja jo mielikuvat sellaisesta kiihdyttävät sitä.

Suomen turvapaikkapolitiikka on päätynyt umpikujaan, jonka seurauksena tuhansien ihmisten oikeusturva ja elämä ovat vaakalaudalla. Karkotetut-työryhmä jakaa Oikeus elää -mielenosoituksen vaatimukset ja toivoo, että kaikki ihmisoikeuksista välittävät tukevat Rautatientorin mielenosoitusta ja vaativat muutosta turvapaikkapolitiikkaan.

Suomen turvapaikkapolitiikka on umpikujassa juuri siksi, että käännytykset eivät toimi kunnolla.

Suomeen matkasi toissa vuonna Euroopan läpi 32 000 turvapaikanhakijaa, koska he olettivat saavansa Suomesta oleskeluluvan itselleen ja perheelleen nopeasti ja helpommin kuin mistään muualta. Tuhannet palasivat pian takaisin, kun huomasivat, että turvapaikkaprosessi on oletettua työläämpi. Nyt nämä taulapäät haluaisivat muuttaa Suomen väärien oletusten kaltaiseksi, jolloin tulijoita olisi moninkertainen määrä.