Suomessa ei ole korruptiota eikä ainakaan Vantaalla.

[Golimar]

Perikunta menettämässä 300-vuotisen sukutilansa: Vantaa aloittaa pakkolunastukset
Hintaerimielisyys perintötilasta on 10 miljoonaa euroa

Vantaan kaupunki on virittämässä ensimmäistä isoa pakkolunastusta yksityisen mailla. Lunastus olisi ensimmäinen laatuaan sen jälkeen, kun Vantaa terävöitti maapolitiikkaansa vuonna 2012.

Kohteena on Sarinin perikunnan 43,4 hehtaarin maatila Keimolassa, Kivistön asuinalueen pohjoispuolella. Neuvottelut kaupungin ja perikunnan välillä päättyivät noin 10 miljoonan euron hintariitaan vuodenvaihteessa.

Kaupunki on tarjonnut perikunnalle 2,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 8,50 euron neliöhintaa. Vastaavilla hinnoilla on tehty pienehköjä maakauppoja viime vuonna.

Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti äänestyksen jälkeen esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, että kaupunki hakisi ympäristöministeriöltä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa lunastaa maat kaupungille. Alue on yleiskaavassa osoitettu asuntorakentamiseen.

Jos ministeriö antaa luvan, puolueettomat toimitusmiehet arvioivat lunastustoimituksessa tilan maille käyvän hinnan.

"Ei lunastaminen ole mitenkään erityistä. Se on aivan tavanomainen tapa hankkia kunnan tarvitsemaa maata. Näin tekevät monet suuret kaupungit kuten Oulu, Kuopio ja Turku", sanoo Kuntaliiton maapolitiikan asiantuntija Matti Holopainen.


PERIKUNTA katsoo maatilan arvoksi 11,5 miljoonaa euroa. Perusteena on rakennusyhtiö SRV:n runsaan 10 miljoonan euron tarjous. Tarjous raukesi vuonna 2011, koska kaupunki ei silloin antanut lupausta alueen kaavoittamisesta.

SRV:n tarjouksen yksi allekirjoittajista oli Vantaan nykyinen maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen. Nikulainen siirtyi Vantaan kaupungin palvelukseen kolme vuotta sitten.

Perikunnan edustaja Lauri Seppänen moittii kaupunkia näytösluonteisista kulissineuvotteluista.

"Tämä tuli näkyviin esimerkiksi siinä, ettei kaupunki edes vaivautunut vastaamaan perikunnan vastatarjoukseen. Asia vain ilmestyi kaupunkisuunnittelulautakunnan listalle joulukuussa."

PAKKOLUNASTUSESITYS jäi joulukuussa pöydälle, mutta uusissakaan neuvotteluissa ei ole edistytty.

"Jos Vantaa ja perikunta olisivat tehneet kaupat ennen viime vuodenvaihetta, perikunnan ei olisi tarvinnut maksaa luovutusvoiton veroa", Holopainen kertoo.

Väliaikainen verovapaus oli voimassa vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 loppuun.

Lauri Seppäsen mielestä Vantaan tavoitteet raakamaan hintatasosta oli lyöty lukkoon jo ennen ensimmäistä tapaamista.

"Kaupunki ei edes yrittänyt neuvotella", hän päättelee.

Perikunnan mielestä hintavertailu pitäisi johtaa lähimmästä vastaavanlaisesta maakaupasta. Kivistön pohjoisosassa sijaitsevaa Majtorpin aluetta rakennetaan parhaillaan tiiviiksi pientaloalueeksi. Sarinin perikunnalle ei ole kerrottu tämän kaupan hintaa.

PERIKUNTA aikoo mittauttaa mahdollisen lunastuspäätöksen laillisuuden oikeudessa. Heidän mukaansa kaupasta pitäisi sopia neuvotteluilla.

Vantaan yrityspalvelujohtaja Lea Markkula-Heilamo sanoo, ettei kaupungilla ole velvoitetta tehdä maankäyttösopimuksia.

"Perusteena pakkolunastukselle on Vantaan asuntokäyttöön soveltuvan maaomistuksen vähäisyys."

http://www.hs.fi/kaupunki/a1421644947313

Vantaa hyväksyi kohutun Saraksen tilan pakkolunastuksen

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kiistellyn Saraksen maatilan pakkolunastuksen tiukan äänestyksen jälkeen maanantai-iltana. Seuraavaksi asia viedään ympäristöministeriöön, jossa kaupunki hakee lunastuslupaa.

Äänestyksessä annettiin yhteensä 35 pakkolunastusta puoltavaa ääntä, 30 vastustavaa. Tyhjiä oli yksi.

Kaupunginhallituksen esitystä kannattivat vasemmistoryhmät ja osa vihreistä. Vastustavalla kannalla olivat kokoomus, keskusta ja osa perussuomalaisista.

Kiistan keskiössä on alueen hinta. Saraksen tilan omistava perikunta on arvioinut 43 hehtaarin alueen hinnaksi reilut 11 miljoonaa euroa. Vantaan kaupunki puolestaan on tarjonnut samaisesta maa-alueesta noin 2,4 miljoonaa euroa.

Alue on merkitty osayleiskaavassa pientaloalueeksi. Omistajien mielestä tämä nostaa sen arvoa huomattavasti Vantaan ostotarjouksen yläpuolelle.

Käytännössä Vantaa on tarjonnut maasta raakamaan hintaa.

Maa-alueiden pakkolunastus on kirjattu erääksi keinoksi kaupungin maapoliittisen ohjelmaan.

Ennen lopullista äänestystä valtuustosalissa käytiin pitkä ja polveileva keskustelu, jossa salin oikea ja vasen siipi iskivät yhteen yksityisomaisuuden suojan ja toisaalta yleisen edun merkeissä.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/281257-vantaa-hyvaksyi-kohutun-saraksen-tilan-pakkolunastuksen

KIISTA Vantaa haluaa Saraksen tilan Kivistöstä raakamaan hinnalla.
Ympäristöoikeuden professori emeritus Vesa Majamaa syyttää Vantaan kaupunkia lainvastaisesta menettelystä niin sanotussa Saraksen tilan pakkolunastusjutussa.

Majamaan mukaan lunastuksen "perusteet ovat laittomat ja perustuslain vastaiset yksityisomaisuuden suojan osalta."

Maa-alueen omistava perikunta ja Vantaan kaupunki ovat ajautuneet 43 hehtaarin maa-alueen lunastusehdoista ilmiriitaan. Kaupunki tarjoaa Kivistön kaupunginosan pohjoispuolella sijaitsevasta maa-alueesta perikunnalle reilut kaksi miljoonaa euroa. Maa-alueen tiloineen omistava perikunta puolestaan on esittänyt kaupungille yli 11 miljoonan euron vastaehdotuksen.

Vantaan kaupunginvaltuusto päättää Saraksen tilan kohutusta pakkolunastuksesta maanantaina.

Majamaan mainitsemassa perustuslainkohdassa omaisuuden pakkolunastusta edellyttää niin sanottu yleinen tarve. Esimerkiksi se, että kunnalla ei ole riittävästi raakamaata käytettävissään.

Toisaalta omaisuudesta on suoritettava myyjälle täysi korvaus.

Nämä ehdot eivät Majamaan mukaan nyt täyty.

– Yleisen tarpeen olemassaolon vaatimukseen liittyvä rajoitus koskee lunastukseen turvautumista ansiotarkoituksessa. Pakko-ottoon ei saa ryhtyä siinä tarkoituksessa, että tavoitteena on saada toiminnasta tuloa, voittoa, Majamaa kirjoittaa.

Hän pitää Saraksen tilan pakkolunastusjuttua ennakkotapauksena niin alueen laajuuden kuin hinnankin osalta.

Käytännössä kaupunki haluaa alueen raakamaan hinnalla. Perikunta puolestaan vetoaa alueesta tehtyyn osayleiskaavaan, jossa alue on määritelty pientaloalueeksi.

Tämän perusteella perikunta katsoo, että kyseessä on huomattavasti normaalia raakamaata arvokkaampi kokonaisuus. Perikunta vetoaa myös vuonna 2007 rakennusyhtiö SRV:n kanssa alueen myynnistä tehtyyn esisopimukseen.

SRV:n puolesta esisopimusta oli allekirjoittamassa Juha-Veikko Nikulainen , joka sittemmin siirtyi Vantaan apulaiskaupunginjohtajaksi. Perikunnan mukaan hintapyyntö perustuu Nikulaisen SRV:n aikaiseen hinta-arvioon.

Pakkolunastuksen sijaan perikunta esittää maankäyttösopimuksen tekemistä. Käytännössä se tarkoittaisi kaavoituksen aiheuttaman maan hinnannousun jakoa myyjän, ostajan ja rakennuttajan kesken.

Perikunnan mukaan kaupunki ei ole ollut halukas tällaista neuvottelua käymään, vaikka kyseistä menettelyä noudatetaan yleisesti esimerkiksi Espoossa ja Helsingissä.

Vantaa puolestaan katsoo, että lunastusluvan hakemiselle on esitetty riittävät perusteet. Kaupungin näkemyksen mukaan maankäyttösopimusta koskevan selvittelyn tekemättä jättäminen ei ole este lunastusoikeudelle, josta viime kädessä päättää ympäristöministeriö.

Miljoonariita 43 hehtaarista

Vantaan kaupunki tarjosi 19. kesäkuuta 2014 Saraksen tilasta 2,4–2,6 miljoonaa euroa riippuen siitä, sisältyykö tilan päärakennus kauppaan vai ei.
Perikunta esitti 12,2 miljoonan euron vastatarjouksen.
Myöhemmin hintapyyntö pudotettiin 11,5 miljoonaan euroon.
Lokakuussa 2007 Vantaan kaupunki hankki yksityiseltä maanomistajalta 11,5 hehtaarin suuruisen alueen Keimolan ja Kivistön seuduilta.
Kauppahinta oli 7 miljoonaa euroa.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/280404-professori-vantaan-maanlunastus-on-laiton

Vantaa haluaa ostaa maata vaikka väkisin

MAANHANKINTA Kaupungin tarjoamassa ja kuolinpesän pyytämässä hinnassa 10 miljoonan klappi.
Tarjous- ja pyyntihinta eivät kohtaa lähellekään maakaupassa, jota Vantaan kaupunki ja kuolinpesä ovat hieroneet jo noin vuoden ajan.

– Kaupunki haluaa ostaa ja kuolinpesä myydä, mutta neuvottelullakaan ei ole päästy sopimukseen hinnasta, kertoo Vantaan kaupungin tonttipäällikkö Armi Vähä-Piikkiö .

Kaupunki haluaa ostaa ja kuolinpesä myydä."
Kaupunki on tarjonnut Keimolassa sijaitsevasta vähän yli 40 hehtaarin suuruisesta maa-alueesta hieman päälle kaksi miljoonaa euroa. Kuolinpesä puolestaan haluaa siitä noin 12 miljoonaa euroa.

Hintapyyntiään maanomistajat perustelevat sillä, että aiemmin käydyissä neuvotteluissa rakennusyhtiö olisi tarjonnut alueesta suunnilleen saman summan kuin he nyt pyytävät kaupungilta. Siihen liittyi kuitenkin kaavoitusehto.

Kaupungin mielestä hinta on aivan liian korkea eikä vastaa alueen arvoa. Maa-alue on tällä hetkellä viljeltyä peltoa ja metsää. Alueella on myös kolme vuosina 1920–40 valmistunutta arvotonta ja purkukuntoista talousrakennusta.

Maan hankkimiseksi Vantaa vetoaa maankäyttö- ja rakennuslakiin ja hakee lunastuslupaa ympäristöministeriöstä. Keinoon turvaudutaan, koska maa-alue on Kivistön yhdyskuntarakentamisen kannalta tärkeä.

Rakennusmaan pakkolunastus määriteltiin yhdeksi keinoksi, kun kaupunginjohtaja Kari Nenonen kirjautti teesinsä talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaan 2013.

Kaupunki käyttää nyt ensimmäistä kertaa lunastusta yleiskaava-alueella. Asemakaava-alueella kaupunki sen sijaan voi lunastaa maata ilman erityistä lupaa.

– Asemakaava antaa oikeudet maan lunastukseen esimerkiksi puistoa tai katua varten. Kaupungilla on velvollisuus ostaa ne maat, Vähä-Piikkiö selittää.

Lunastusluvan hakemisen käynnisti kaupunkisuunnittelulautakunta, joka jätti asian pöydälle joulukuussa. Asia tulee uudelleen lautakuntaan tammikuun puolivälissä, jonka jälkeen sitä käsittelevät kaupunginhallitus ja -valtuusto.

Pakkolunastus

Vantaan kaupunki käyttää nyt ensimmäistä kertaa talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman yhteydessä tehtyä linjausta. Sen mukaan maata hankitaan vaikka pakkolunastamalla, jos sen avulla kaupunki voi saada talouttaan tasapainoon ja lisätä asuntorakentamista.
Keimolassa kiikarissa oleva maa-alue on hieman yli 40 hehtaaria. Sen hankinta on yksi tämän vuoden 20:stä suurimmista maanhankintaneuvotteluista.
Tänä vuonna kaupunki käyttää maaostoihin noin kahdeksan miljoonaa euroa. Ensi vuodeksi on varattu sama summa.
Osa hankinnoista menee niin sanottuihin pakollisiin ostoihin, kuten katu-alueiden ja tontinosien hankkimiseen.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/256535-vantaa-haluaa-ostaa-maata-vaikka-vakisin

http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2015/02/laillinen-varkaus-vantaalla.html

Muistini mukaan Vantaan kaupunki pakkolunasti joskus 25 vuotta sitten maata Hakkilasta ja myi sen halvalla Raimo Salminvuolle, alkuperäisen omistajan mukaan häneltä varastettiin 20 miljoonaa markkaa.

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=Salminvuo

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=Raimo+Salminvuo

[Tabula Rasa]

Njooh, näitähän on pitkin suomea. Täälläkin päin(Kuopio) tiloja pakkolunastetaan läheltä(alta 20km) keskustaa ja myydään moninkertaiseen hintaan.

[B52]

http://hommaforum.org/index.php/topic,115348.0.html

[Golimar]

Unohdin tuon keskustelun, modet voivat varmaan yhdistää tai jotain.

[Siili]

Itse kyllä näkisin, että peltomaan arvonnousu kasvukeskusten liepeiltä ei ole maajussin ahkeruuden tai oveluuden ansioita, vaan syynä on se, että kaupunkirakentamiseen kaavoitettu maa on huimasti arvokkaampaa kuin maatalousmaa.  Se taas on seurausta yhteiskunnan kehittymisestä.  Eikö ole ihan reilua, että yhteiskunta niittää yhteiskunnan kehittymisestä syntyneen taloudellisen hyödyn?

Ymmärtäisin enemmän, jos maanviljelykseen tykästynyt omistaja haluaisi ehdoin tahdoin jatkaa perinnetyötään, mutta tässä tapauksessa maajussi ilmeisesti haluaisi vain rahastaa kaavoitushyödyn itselleen.

[Tabula Rasa]

Itse kyllä näkisin, että peltomaan arvonnousu kasvukeskusten liepeiltä ei ole maajussin ahkeruuden tai oveluuden ansioita, vaan syynä on se, että kaupunkirakentamiseen kaavoitettu maa on huimasti arvokkaampaa kuin maatalousmaa.  Se taas on seurausta yhteiskunnan kehittymisestä.  Eikö ole ihan reilua, että yhteiskunta niittää yhteiskunnan kehittymisestä syntyneen taloudellisen hyödyn?

Ymmärtäisin enemmän, jos maanviljelykseen tykästynyt omistaja haluaisi ehdoin tahdoin jatkaa perinnetyötään, mutta tässä tapauksessa maajussi ilmeisesti haluaisi vain rahastaa kaavoitushyödyn itselleen.

Tai sitten on hankkinut maata menneisyydessä koska tietää ettei sitä tehdä lisää ja että sen arvo nousee ajan myötä. Nyt kun se on noussut niin se arvonnousu sitten työnnetään byrokratian moolokinkitaan.

[Martin]

Käsittääkseni oulussa on tehty samaa. Kaupunki ei myönnä rakennuslupia haja-asutusalueelle. Sitten valmistellaan kaava, lunastetaan pellot nimelliseen hintaan ja myydään gryndereille kovaan hintaan. Hyvät veljet voittavat.