Kullervo Manner ja valhemedia 100 v sitten

[siviilitarkkailija]

Suomessa on vähemmän käsitelty punikkilauman kolttosia ja temppuja kun vihervasemmisto on keskittynyt marskin herjaamiseen. Liekö tämä keino viedä pois huomiota punikkilauman omasta väkivallasta ja terrorismista. Pohdin asiaa politiikan ja historian yhdistelmänä jonka toivottavasti moderaattori osaa yhdistää sikäli mikäli näkee tarpeelliseksi. Tämän ketjun tarkoitus on kuitenkin käsitellä punakapinaa, sen johtoa ja edesottamuksia nimenomaan punikkilauman silmin.

Mitä mm valtalaki tarkoitti luku- ja kirjoitustaidottomalle punikille ja mitä toimittelija-punikille? Ja miksi punikkien pääasiallinen johto koostui toimittajista? Nykyään keskustelua herättää valhemedia mutta mitä mm punikkitoimittajien sepustukset 1900-1918 olivat muuta kuin valheita? Samoin politiikan tekijöiden kohdalla erityisesti punikkitoimittajien määrä verrattuna rehellisesti työtä tekeviin näyttää olleennpahasti vääristynyt. Voiko sanoa minkään muuttuneen? Ylin valtiojohtokin asustelee maamme rajojen ulkopuolella mahdollistaen maassa olevan eliitin pidäkkeettömän ryöstelyn ja ahneuden. Mikä vääristää koko yhteiskunnan hyvinvoinnin.

Kullervo Manner oli aito diktaattori ja osoitus sosialismin todellisuudesta

Kun pohditaan punakapinan epäonnistumista suurin yksittäinen syyllinen oli ja on Kullervo Manner. Toimittaja, sosialisti, eduskunnan puhe(henkilö) ja lopulta rangaistusvanki Neuvostoliitossa. Ei voi sanoa ettrikö miekkosella olisi ollut valttikortteja käsissään, jopa tai luonnollisesti punadiktaattorin virka muiden muassa. Mutta mitä tapahtui? Miksi punikkilauman johtajaa on silitetty ja selitetty pois vaikka mies oli yksinkertaisesti huono ja väkivaltaa suvaitseva johtaja. Onko niin että jo 100 v sitten valhemedian harjoittama punaisen ja "paremman" väkivallan hyväksyntä jatkaa edelleen olemistaan.

Jos Kullervo Mannerin elämästä jonkun opin pystyy vetämään, niin se on vallankumousväkivallan houkutuksen turmiollisuus niin kaduilla kuin lehdistössä. Kun pohditaan köyhien aseman parantamista, on punikkien suunpieksentä sittenkin huonompi vaihtoehto kuin tekemisen ja liike-elämän vastuullinen hiljaisuus ja työn ääni. Mutta valitettavasti valhemedian ja valtiopropagandan kuuluvuus ylittää luvattoman usein  vastaanottajien älykkyyden. Samoin ahneus.

Valemedia Suomessa on siis todistettavasti yli 100v vanha keksintö. Sen avulla on voinut ja voi luoda mukavan poliittisen uran mutta itse asioihin, nälkään, köyhyyteen ja asunnottomuuteen sekä julmettuun hyväksikäyttöön ja ahneuteen ei valemediapoliitikko kykene puuttumaan. Pakenevatko aikamme Kullervo Mantereet Neuvostoliiton sijaan Belgian Brysseliin? Ja menehtyvät Stalinin radiumsäteilymyrkytyksen sijaan hanhenmaksan yliannostukseen?

[siviilitarkkailija]

Mediavallankäyttö on niin keskitettyä ja säädeltyä Suomessa, että samat riskit jotka materialisoituivat 1917, ovat edelleen olemassa. Erityisesti valtiollisen vallan käyttäjiltä puuttuu kokonaisuudessaan medialukutaito ja ymmärrys. Mikä on johtanut ja johtaa mm oikeuslaitoksen ja vihapuheviranomaisten törkeisiin ylilyönteihin. Ja viimekädessä jopa valtiollisen hallintoviranomaisen oman valvojan, oikeuskanslerin, viran ja oikeuksien vähentämiseen. Kun jälkimmäinen on velvollinen noudattamaan ja valvomaan lakia kun taas mm yhdenvertaisuusvaltuutettu yhteistyökumppaneineen, on omien rasimitulkintojensa perusteella katsonut olevansa oikeutettu rikkomaan lakia.

Ristiriitaisen totuuden hyväksyminen koetaan mahdottomaksi.

Kun pohdin mm kansanvaltuuskunnan kamppailua mediavallan haltuunottamiseksi, kyseessä ei ollut rakentava eikä kilpailuhenkinen yritys vaan aito komento- ja sensuuritalouden projekti. Mikä ei ollut kovinkaan  suuri muutos tsaristisen virkahenkilökunnan vuodesta 1914 käynnistämään ja ylläpitämään sotasensuuriin. Vain vastakkaiselta puolelta tehty median haltuunotto. Ongelma on lähinnä punikkien vaatimat muodolliset vapaudet, jotka sopivat varsin huonosti käytännössä harjoitettuun agitaatio- ja valheuutisointiin. Kun pohditaan harjoitetun sensuurin ja vastaavasti suuren toimittajatyöskentelijöiden määrää, voidaan kysyä että oliko sittenkin itsenäisen ja vapaan Suomen onni, että kansanvaltuuskunnan johto koostui enemmän puhujista kuin tekijöistä.

Miksi kapinajohtaja Manner turvautui terrorismiin?

Käytännössä punaisen armeijan johto koostui anarkisteista, idealisteista ja ammattivallankumouksellisista taistelijoista. On hyvin epätodennäköistä että punikit olisivat voineet jatkaa kumoustaan joutumatta keskenään tappelemaan vallasta ja rahasta. Näiden ryhmien harjoittama väkivalta ja terrorismi olivat niin laajaa ja kontrolloimatonta, että vallankumousdiktaattori Manner teki siitä hyveen. Mikä on sekin varsin ikävä moraalikuperkeikka jota yritettiin lievittää kansantuomioistuimien pelleilyllä. Vallankumouksen voimaksi muotoutui innostuksen sijaan ehta ja konkreettinen kuolemanpelko.

Koska ämpäri- ja kommariylipistojen historiakolutuksen hylätyn arvosanan saa kirjoittamalla:"Mitäpä jos..."on luonnollisesti hompanssina pohdittava kuolemanrangaistuksen ja hävinneelle  kapinajohtajalle kuuluvan osan vaihtoehtoja. Mitäpä jos lahtariarmeijan johto olisi saanut käsiinsä edes yhden ison vapaaehtoisesti antautuvan kapinajohtajan itärajalle vievien reenjälkien sijaan? Olisiko esimerkiksi Kullervo Mantereen teloittaminen päästänyt vähän höyryä pois lahtariarmeijan oikeutetusti vihastuneista mielistä ja säästänyt rivipunikkeja...

[siviilitarkkailija]

Seuraavassa lista kansanvaltuuskunnan johtajien ammateista:


Ali Aaltonen (ylipäälikkö) - ammatiltaan toimittaja.
Eero Haapalainen (ylipäällikkö nurmero 2) - ammatiltaan toimittaja
Eino Rahja (ylipäällikkyyskolmikon vahvin jäsen) - ammatiltaan metallityöläinen ja sotilaslentäjä
Adolf Taimi(ylipäällikkyyskolmikon jäsen) - ammatiltaan metallintyöläinen piirrottaja
Evert Eloranta(ylipäällikkyyskolmikon jäsen) -ammatiltaan torppari
Kullervo Manner (ylip.) - ammatiltaan toimittaja
August Wesley (yleisesinkuntapäälikkö!) -ammatiltaan toimittaja

Nopeasti silmäilemällä vuoden 1918 tragedia ja hulluus paljastuu vahvasti toimittajavetoiseksi hankkeeksi.

[sologdin]

Seuraavassa lista kansanvaltuuskunnan johtajien ammateista:


Ali Aaltonen (ylipäälikkö) - ammatiltaan toimittaja.
Eero Haapalainen (ylipäällikkö nurmero 2) - ammatiltaan toimittaja
Eino Rahja (ylipäällikkyyskolmikon vahvin jäsen) - ammatiltaan metallityöläinen ja sotilaslentäjä
Adolf Taimi(ylipäällikkyyskolmikon jäsen) - ammatiltaan metallintyöläinen piirrottaja
Evert Eloranta(ylipäällikkyyskolmikon jäsen) -ammatiltaan torppari
Kullervo Manner (ylip.) - ammatiltaan toimittaja
August Wesley (yleisesinkuntapäälikkö!) -ammatiltaan toimittaja

Nopeasti silmäilemällä vuoden 1918 tragedia ja hulluus paljastuu vahvasti toimittajavetoiseksi hankkeeksi.

Toivoa sopii, että jäljet pelottaisivat.  Mediakratia vie nyky-Suomea kuin pässiä teuraalle.

[Vaniljaihminen]

Mä olen joskus koonnut omaa listaa punikkien komentajista. Sitä "kulttuuriväkeä" edustivat sitten seuraavat:

Hugo Salmela - näyttelijä
Jalmari Parikka - näyttelijä
Aarne Orjatsalo - näyttelijä


Mahdollisesti paljon muitakin.

[siviilitarkkailija]

Mä olen joskus koonnut omaa listaa punikkien komentajista. Sitä "kulttuuriväkeä" edustivat sitten seuraavat:

Hugo Salmela - näyttelijä
Jalmari Parikka - näyttelijä
Aarne Orjatsalo - näyttelijä


Mahdollisesti paljon muitakin.

Jos se on sähköisessä muodossa niin olisi kiva lukaista...