Kirja: Suomalainen vieraskirja: Kuinka käsitellä monikulttuurisuutt (Rastas ym.)

[Roope]

ANNA RASTAS, LAURA HUTTUNEN & OLLI LÖYTTY (TOIM.)

SUOMALAINEN VIERASKIRJA
KUINKA KÄSITELLÄ MONIKULTTUURISUUTTA

VASTAPAINO, TAMPERE 2005

Saatteeksi . . . . . . . . . . 7
Laura Huttunen, Olli Löytty & Anna Rastas
SUOMALAINEN MONIKULTTUURISUUS . 16
Leena Suurpää
SUVAITSEVAISUUS . . . . . . . 41
Anna Rastas
RASISMI . . . . . . . . . . 69
Laura Huttunen
ETNISYYS . . . . . . . . . . 117
Olli Löytty
TOISEUS. . . . . . . . . . . 161
Petri Ruuska
NATIONALISMI . . . . . . . . 190
Kirjoittajat . . . . . . . . . . 228
Hakemisto . . . . . . . . . . 230

Kirja on kokoelma monikulttuuria käsitteleviä kirjoituksia. Osa tekstistä on julkaistu netissäkin, joten enää ei tarvitse poiketa edes kirjastoon asti tutustuakseen suomalaisen monikulttuuri- ja rasismitutkimuksen terävimpään kärkeen. Aiheina sopivasti Suvaitsevaisuus ja Rasismi.

Alkusanat: Saatteeksi (pdf)

Leena Suurpää: Suvaitsevaisuus - Sietämistä vai suvaitsevaisuutta? (pdf)

Anna Rastas: Rasismi - Oppeja, asenteita, toimintaa ja seurauksia (pdf)

Seuraava artikkeli käsittelee suvaitsevaisuuden käsitteen historiaa,
sen normiluonnetta ja monimutkaista suhdetta rasismiin.

Leena Suurpää kysyy artikkelissaan, millaisten yhteiskunnallisten
tai arkisten tavoitteiden ja käytäntöjen varaan suvaitsevaisuus
rakentuu ja mistä se saa oikeutuksensa ja voimansa. Mihin
suvaitsevaisuus riittää, missä kulkevat käsitteen rajat, ja milloin
on tarpeellista käyttää muita käsitteitä? Artikkelissa pyritään
myös kuvaamaan, millaisia sisältöjä, sävyjä ja tehtäviä suvaitsevaisuuden
käsite saa nykyään yhtäältä hallinnollisissa ja institutionaalisissa
teksteissä, toisaalta arkipuheessa. Sekä institutionaaliset
tekstit että arkipuhe voidaan tulkita yhteisöllisiksi käsityksiksi,
joissa suvaitsevaisuuden käsite saa merkityksensä ja
mielensä. Yhteisöllisyys ei tässä yhteydessä merkitse käsitystapojen
muuttumattomuutta, ristiriidattomuutta tai yksimielisyyttä.
Se ei liioin tarkoita sitä, että esimerkiksi institutionaalisella
tasolla muotoiltuja kollektiivisia käsityksiä mekaanisesti
toistettaisiin arkipuheessa. Kyse on arkaluontoista ja arvolatautunutta
aihepiiriä koskevasta monitasoisesta vuoropuhelusta.

Artikkelin avainkysymys on, kuinka passiivisesta suvaitsevaisuuden
ihanteesta päästäisiin kohti vuorovaikutuksellisempaa ja
vähemmän juhlallista ymmärrystä siitä, mitä suvaitsevaisuus
voisi käytännössä olla.

Anna Rastaan artikkeli rasismista lähestyy ilmiötä esittelemällä
niitä erilaisia merkityksiä, joita rasismin käsite saa yhtäältä
kansainvälisessä rasismin tutkimuksessa, toisaalta suomalaisessa
arkipuheessa.

Artikkelin keskeisenä kysymyksenä on, miten
on mahdollista tunnistaa rasismia ja puhua siitä, jos tavat
määritellä rasismia vaihtelevat niin, että mikä hyvänsä syrjintä,
kommentti tai ikävä teko on nimettävissä rasismiksi – tai vastaavasti
sen yhteys rasismiin voidaan kiistää. Artikkeli tarjoaa
ratkaisuksi sitä, että rasismia voidaan käyttää laajana yläkäsitteenä,
joka tarvittaessa määritellään tapauskohtaisesti, esimerkiksi
tutkimuskysymyksiä kontekstoitaessa tai pyrittäessä ratkaisemaan
jotain ongelmaa, jolla arvellaan olevan yhteys rasismiin.

Keskustelu siitä, pitäisikö jokin asia nimetä rasismiksi,
voi jo sinällään tuottaa tutkimuksen tai arjen ongelman ratkaisemisen
kannalta tärkeää tietoa ja osoittaa asioiden välisiä yhteyksiä.
Useita erilaisia näkökulmia ja kysymyksenasetteluja
esitellessään artikkeli antaa monia erilaisia välineitä keskusteluun
rasismista Suomessa.

_____________________________________________

Vielä kaupan päälle Anna Rastaan muita tekstejä pdf-muodossa:

Am I Still "White"
Dealing with the Colour Trouble
Balayi: Culture, Law and Colonialism - Volume 6

Katseilla merkityt, silminnähden erilaiset
Lasten ja nuorten kokemuksia rodullistavista katseista
Nuorisotutkimus 3/2002

Miksi rasismin kokemuksesta on niin vaikea puhua?
Puhua vastaan ja vaieta. Neuvottelu kulttuurisista marginaaleista., Gaudeamus 2004

Racializing categorization among young people in Finland
Young - Nordic journal of youth research vol. 13(2) 2005

Neutraalisti rasistinen?
Erään sanan politiikkaa
Kolonialismin jäljillä. Keskustat, periferiat ja Suomi., Gaudeamus 2007
(Keskustelua forumilla)

[Risto A.]

"Artikkelin avainkysymys on, kuinka passiivisesta suvaitsevaisuuden
ihanteesta päästäisiin kohti vuorovaikutuksellisempaa ja
vähemmän juhlallista ymmärrystä siitä, mitä suvaitsevaisuus
voisi käytännössä olla."

Katsos vain, ei tullut yllätyksenä, että jotkut juhlii ihannettaan, mistä ei edes etäisesti tiedetä mitä se 'voisi' olla käytännössä.

Suvaitsevaisuus on: vastenmielisen asian sietämistä, hyväksymistä tai vastenmielisen asian sulkemista pois mielestä.

Tuon kaltaisen asian juhliminen ihanteena on aika sairasta. Käytännössä tyylipuhdasta Orwelia.

[Sami Aario]

Sekä institutionaaliset tekstit että arkipuhe voidaan tulkita yhteisöllisiksi käsityksiksi, joissa suvaitsevaisuuden käsite saa merkityksensä ja mielensä. Yhteisöllisyys ei tässä yhteydessä merkitse käsitystapojen muuttumattomuutta, ristiriidattomuutta tai yksimielisyyttä. Se ei liioin tarkoita sitä, että esimerkiksi institutionaalisella tasolla muotoiltuja kollektiivisia käsityksiä mekaanisesti toistettaisiin arkipuheessa.

Ai niinkuin näin: "Monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara. Monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara. Monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara."

Artikkelin avainkysymys on, kuinka passiivisesta suvaitsevaisuuden ihanteesta päästäisiin kohti vuorovaikutuksellisempaa ja vähemmän juhlallista ymmärrystä siitä, mitä suvaitsevaisuus voisi käytännössä olla.

No se voisi olla vaikka sitä, että jos maahan saapuu massoittain kehitysmaiden luku- ja kirjoitustaidottomia syrjäytymään sosiaalitukien varassa ja radikalisoitumaan lähiöiden ghetoissaan, niin sen kummemmin integroitumisesta kuin vastavuoroisesta suvaitsevaisuudesta lienee turha unelmoida.

[Pawl]

Anna Rastaan tuotannosta panin merkille maininnan "rodullistavasta katseesta". Ensinäkemältä tähän "rodullistavuuteen" ei kiinnitä juuri huomiota, kuten ei muuhunkaan monikulttuurislangiin ja -terminologiaan, joka ei pohjimmaltaan tarkoita oikein mitään.

Mutta tutustutaanpa itse artikkeliin. Rodullistamisen käsite tarkoittaa siis diskursseja ja käytäntöjä, jotka synnyttävät rasismia ja essentialisoivat eroja. "Juuri rodullistamisprosessien seurauksena etnisyys ei ole kaikille samalla tavalla näyttäytyvä valinnainen identiteetti." Kyseessä ovat katseet, jotka diskriminoivat jonkun etnisen hierarkian alimmille portaille. Kun katsotte ulkomaalaista, rodullistatte häntä, koska "Toinen ei voi koskaan olla samanarvoinen" - näin siis sanoo Rastas itse.

Tämä rodullistavasti maailmaa tarkkaileva katse on kuitenkin dekonstruoitavissa, jopa hävitettävissä. Rastaalla on nimittäin itse vaikeuksia tunnistaa ulkomaalaista haastateltavan kehon perusteella. Hänen subjektiivinen kykynsä katsoa ei siis voi hänen mukaansa toimia kriteerinä sille, kuka on silminnähden erilainen. Kuitenkin, katseen intentioita voi olla vaikea tunnistaa, ne voivat toisaalta olla myös myönteisiä. Näitä myönteisiä katseita janoavat nuoret, joiden "arkea rasismi koskettaa monin tavoin". Katseiden kohtaaminen on diskursiivisesti suhteellista.

Tämä näin pikaluvun perusteella. Tarkkoja lähdeviitteitä en lainauksiin lisännyt, koska laiskotti. En oikein enää muista, miksi lähdin alunperin avaamaan tekstiä. Tekstiä lukiessa olo alkoi vain turtua. Jostain syystä siitä on yksinkertaisesti vaikea ymmärtää yhtään mitään. Se on epämääräistä sieltä täältä kaavittua löllöä, joka pyrkii vain tukemaan premissiä suomalainen on rasisti(Rastas tuskin laskee itseään tässä merkityksessä suomalaiseksi). Minusta on surullista, että tällaista "tiedettä" julkaistaan, tuetaan apurahoin ja ennen kaikkea pidetään edistyksellisenä.

[Roope]

Se on epämääräistä sieltä täältä kaavittua löllöä, joka pyrkii vain tukemaan premissiä suomalainen on rasisti(Rastas tuskin laskee itseään tässä merkityksessä suomalaiseksi). Minusta on surullista, että tällaista "tiedettä" julkaistaan, tuetaan apurahoin ja ennen kaikkea pidetään edistyksellisenä.

Ymmärsin Rastaan käsityksen rasismin määritelmästä siten, että rasismia on suunnilleen kaikki sellainen, jonka voidaan ajatella liittyvän rasismiin. Tämä ei kai ole pelkkä kehäpäätelmä, vaan on jonkinlaista erillistä oikeaa rasismia ja sen lisäksi yläkäsitteenä kaiken inhimillisen toiminnan läpäisevä rasismi, joka leviää jo pelkästä rasismin ja etnisen eriarvoisuuden ajatuksestakin.

Rastaan mielestä on ihan käyttökelpoista ja kätevää puhua rasismista silloinkin, kun puhutaan kokemuksesta, katseesta ja niiden tulkinnasta. Maailmassa ei siten ole oikeastaan mitään ei-rasistista, koska rasismi voidaan liittää kaikkeen toimintaan. Olisikin mielenkiintoista pakottaa Rastas kirjoittamaan tekstinsä uusiksi niin, että koko rasismin käsite olisi korvattava esimerkiksi syrjinnän ja tasa-arvon johdannaisilla.

Rastas ei tunnu tajuavan, että hänen toivomansa jatkuva keskustelu rasismin nimeämisestä tuottaa arjessa jotain ihan muuta kuin "tietoa ja osoittaa asioiden välisiä yhteyksiä". Se tuottaa tarpeetonta uhriutumista ja syyllistämistä sekä sen vastareaktiona epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ja epäluottamusta (vrt. junacaust). Tilanne on sama kun lapsia ja lapsuutta käsiteltäessä kannustettaisiin aina puhumaan myös pedofiliasta. Kuten tietyissä vallankäyttötilanteissa usein puhutaankin.

[Lemmy]

Mä en tähän diskurssiin sano muuta, kuin että katsokaa tämä South Parkin jakso 408 Chef Goes Nanners. Siinä on "suvaitsevaisille" sanoma lopussa kun Chef "valaistuu". Sitä ennen ehkäpä sanoma nuiville, jotka eivät halua assosioitua äärisakkiin. Harvinaisen ajankohtainen episodi vaikka onkin vuodelta 2000. Jos ei jaksa katsoa tai videot ei toimi, synopsis löytyy tuolta.

[IDA]

Mutta tutustutaanpa itse artikkeliin. Rodullistamisen käsite tarkoittaa siis diskursseja ja käytäntöjä, jotka synnyttävät rasismia ja essentialisoivat eroja. "Juuri rodullistamisprosessien seurauksena etnisyys ei ole kaikille samalla tavalla näyttäytyvä valinnainen identiteetti." Kyseessä ovat katseet, jotka diskriminoivat jonkun etnisen hierarkian alimmille portaille. Kun katsotte ulkomaalaista, rodullistatte häntä, koska "Toinen ei voi koskaan olla samanarvoinen" - näin siis sanoo Rastas itse.

Tuo on vain "kympin tytön" tapa sanoa, että hän on hyvän ihmisen prototyyppi ja kaikkien pitää olla samanlaisia kuin hän.

[Samuel Kielosto]

Anna Rastaan tuotannosta panin merkille maininnan "rodullistavasta katseesta".
...
Kun katsotte ulkomaalaista, rodullistatte häntä, koska "Toinen ei voi koskaan olla samanarvoinen" - näin siis sanoo Rastas itse.

Tämä rodullistava katse muistuttaa hypnoottista katsetta, mutta on vieläkin maagisempi ja tehokkaampi. Kun kadulla kävelee vastaan roduton ihminen, minä katson häntä rodullistavalla katseella, ja hän muuttuu jonkun rotuiseksi. Ilmeisesti ihmiset saavat rodun vasta rodullistavasta katseesta. En tiedä sitten, jos samaa ihmistä on jo monikin katsonut rodullistavasti, onko hän jo valmiiksi jonkun rotuinen. Vaikuttaa siltä, että somalitkin muuttuvat mustiksi vasta kun heitä katsoo rodullistavasti. Rodullistava katse antaa pikarusketuksen ja jos sitä saa liikaa muuttuu mustaksi. Toimisikohan sama koiriin? Kun vastaan tulee täti taluttaen koiran platonista ideaa, tämä koiran aihio muuttuu vastaantulijoiden katseista ehkä schäferiksi tai puudeliksi. Jos bernhardilaisesi tuntuu liian suuriruokaiselta, pyydä ystävääsi katsomaan sitä rodullistavasti, niin ehkä se muuttuu pikkuiseksi chihuahuaksi. Jänisjahtiin lähtiessä pikainen rodullistava vilkaisu syrjäsilmällä - ja kas: sinulla on ajokoira!

[Timo Rainela]

Lemmy:
Osui ja upposi!
Niin, ja minä ja kaverini olemme profiloituneet äärisakkiin jo ajat sitten.
Tämän asian olen HOMMA^^^ esittelyssä tuonut selväksi.
Vuosaaressa 11.8.2009  Timo Rainela

[Pawl]

Tämä "diskurssi" on ollut niin arkipäivää jo niin kauan, ettei edes osaa ajatella mikä sen voisi korvata yhteiskuntatieteiden piirissä. Seuraavanlaiset kutsut ovat viikottaisia yliopiston sähköpostilistoilla:

"INVITATION

The Academy of Finland funded project Challenging Power: Equality, Diversity and the
Integration of Ethnic and National Minorities in Finland, in cooperation with GENIE (the Paradoxes of Finnish Gender Power Order: Law, Politics and Multilevel Governance), has the pleasure of inviting you to the international seminar "CHALLENGING POWER: EQUALITY, CULTURE AND MINORITIES"...

"The aim of the interdisciplinary seminar is to discuss minorities'
possibilities for self–identification and political recognition in a
comparative perspective. There is a need to clarify what minority
integration – and the structures of power sharing it entails – means in
the European context. Why is equal access to power not a reality? What
are the visible and invisible dimensions of power that prevent certain
people from full and equal participation? Why is it that significant
fractions of some minority groups do not even seek to become active and
participate?"

Olisi oikeastaan kiintoisaa tutkia pidemmällä aikajänteellä tällaisten seminaarien ja suuntausten tuloa akateemisiin kuvioihin. Käsittääkseni Suomessa tämä on tapahtunut noin 10 vuoden viiveellä Yhdysvaltoihin verrattuna, mutta itse kama on ihan samaa. 

[Kullervo Kalervonpoika]

Kun rotuja käsitteenä ei ole olemassakaan monikulttuurisessa kontekstissa,  ei voi myöskään olla rotusortoa - eli rasismia.

Henkilökohtaisesti minua häiritsee nykyisin (ihan oikeasti) aivan suunnattomasti tämä jatkuva rasismivouhkaus. Oma ajatusmaailmani lähtee kieli- ja kulttuurisidonnaisesta kansallisuusaatteesta joka ei perustu mihinkään rotuajatteleen - ihan viimeiseksi WPWW-idiotiaan. Tällainen maailmankatsomus hyväksyy myös muiden kulttuurien olemassaolon.

Aikaisemmin lähinnä naureskelin näille idiooteille, koska tuollainen kaikki samanlaisia. kaikki yhdenvertaisia (paitsi rasistit, joiden kanssa ei tarvitse edes keskustella) ajattelu alkaa kiertää ajattelun kehää jo niin kauas lähtökohdistaan, että se suorastaan syleilee jo rasismia (suvaitsemattomuutta) ajatuksen tasolla.

Toisaalta ihminen joka vastustaa maahanmuuttoa mutta hyväksyy samaan aikaan tavaroiden ja työvoiman vapaan liikkuvuuden eurooppalaisten kansojen sisällä on todellisuudessa puhdas rasisti - sanan varsinaisessa merkityksessä.

Tämän vuoksi suhtaudun hieman varauksella niihin ihmisiin, jotka vastustavat maahanmuuttoa perustaen sen länsimaisiin tai eurooppalaisiin arvoihin. Minulle tärkein paneurooppalainen arvo on kymmenien kulttuurien keskenään nykyään  rauhanomaisesti elämä elonkirjo ja se, että lukuisat mantereellamme käydyt sodatkaan eivät ole pystyneet murentamaan näitä pieniä kulttuureita.

Se mikä on siihen pystynyt on vaaleanpunainen Coca-Colalle haiseva americana. Kun tuolta lännen monikulttuurisesta ahnemaasta  on saatu sotien jälkeen oppi siitä, että kaikkien kulttuurien ja ihonvärien tulee elää saman sateenvarjon alla, on vain askeleen matka lähteä täyttämään Eurooppa ihan omien typerysten ja omaneduntavoittelijoiden voimin  ei-eurooppalaisella väestöllä.

Historia tulee muistamaan tämän EU:n laajenemisen ja tuhoutumisen ajanjakson ajattelemattomuuden, ahneuden, itsekeskeisyyden ja pohjattoman lyhytnäköisen typeryyden ajanjaksona.

Monikulttuuri, suvaitsevaisuus, rasismi, ilmastonmuutos - kaikki nämä ovat tyhjää sananhelinää - otemkinin kulisseja - joilla peitetään todelliset tavoitteet.

Nimittäin taloudellinen hyötyminen eri kulttuurien keskinäisestä kilpailusta, epävarmuudesta, väkivallasta ja suorasta vihasta.

[Pawl]

Toisaalta ihminen joka vastustaa maahanmuuttoa mutta hyväksyy samaan aikaan tavaroiden ja työvoiman vapaan liikkuvuuden eurooppalaisten kansojen sisällä on todellisuudessa puhdas rasisti - sanan varsinaisessa merkityksessä.

Jos tietty poliittinen yksikkö sopii vapaasta liikkuvuudesta omien rajojensa sisällä tietyin ehdoin, niin tuleeko näiden liikkumisvapauksien koskea samalla muita? Eikö EU:lla ole legitiimiä suvereniteettia omien asioidensa suhteen? Tarkoitan tällä sitä, että saman logiikan mukaan olisi rasistista vastustaa maahanmuuttoa, jos hyväksyy vapaan liikkuvuuden Turun ja Helsingin välillä. Toisaalta, itse en suhtaudu vapaaseen liikkuvuuteen kovinkaan kriittisesti, kunhan se ei sisällä oikeutta sosiaaliturvaan siellä minne henkilö ikinä liikkuukin.

[Sami Aario]

"What are the visible and invisible dimensions of power that prevent certain people from full and equal participation?"

"I have travelled through many galaxies and both visible and invisible dimensions of power in order to reach your dominion, earthlings."

Sori, en voinut vastustaa kiusausta.