2016-08-01 Hallitus rustaa huippuosaajille ohituskaistaa

[tavallinen jantteri]

Kun Vartiainen sanoo ettei siitä ainakaan haittaa ole, niin tietää että siitä tulee olemaan ihan helvetistäni haittaa.

[ArtturiE]

suomessa ei siis ole ohjelmoijia? niitä pitää tuoda venäjältä

Eikös niitä olekaan iRakissa tai Syyriassa? Näkemäni perusteella nämä kyllä tuntuvat hallitsevan median käytön ja tietotekniikan, kaikilla on älypuhelin kädessä joka tilanteessa. On niiden ihan pakko olla huippuosaajia.

[ArtturiE]

suomessa ei siis ole ohjelmoijia? niitä pitää tuoda venäjältä

Suomessa on 5 miljoonaa tyyppiä. Niistä pieni murto-osa soveltuu ohjelmoijiksi. Osaavista koodaajista on pulaa.

Tuolla logiikalla jossain sadanmiljoonan tyypin kehitysmaassa on siis enemmän ohjelmoijiksi soveltuvia?

[Opinionsfromthevoid]

Haluaisin nähdä itseään kunnioittavan yrityksen, joka pitä kiinni imagostaan ja asiakkaistaan palkkaavan näitä "koodareita".

[ArtturiE]

minkä takia jatkuvasti näistä kehitysmaista "sotaa" pakenevat "pakolaiset" luetaan moniosaajiksi ja huippuosaajiksi ja sijoittajaksi ja luoja tietää miksi muuksi vielä?

Pula huippuosaajista saattaa olla ihan todellinen, mutta lukumääräisesti kyse ei voi olla sadoista, saati tuhansista yksilöistä.

Keharit on kehareita, jos siellä on huippuosaajia ollutkaan, niin ne ovat nyt jo töissä jossain muualla.

Paitsi jos huippuosaamisella tarkoitetaan taharrustamista tai vetelehtimistä ostareilla.  Tällaisista on jo ylitarjontaa.

[foobar]

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoo, että hallituksen sisällä asiasta on yksimielisyys. Hänen mukaansa monet "digiajan" yritykset kärsivät raskaista prosesseista, kun esimerkiksi yrityksen tarvitsema ohjelmoija ei pääse maahan.

Ohjelmoijia ei tarvita kauan enää. Tekoäly alkaa hoitelemaan virheetöntä koodia.

Itse veikkaan että siihen on vielä paljon matkaa. Käytännössä tämän toteutumiseksi koneen pitäisi oivaltaa syvin olemus niistä valtion kampaviinereitä ja kahvia huonoiksi epämääräisiksi powerpoint-kalvoiksi ja jaaritteluiksi muuttavien byrokraatinturhakkeiden tuotoksista ja luoda tämän perusteella hyviä järjestelmäkokonaisuuksia kooditasolla. Jos tämä on mahdotonta ihmisille, se tuskin on pitkään aikaan helppoa koneillekaan.

"Ohjelmoijia ei tarvita kauan enää" -ajatus on elänyt jo monta iteraatiota. Aikaisimmissa tietokoneissa ohjelmat johdotettiin paikalleen. Tähän liittyvät työtehtävät ja ymmärrystarve katosivat ensimmäisenä, ja tätä vaihetta ei kukaan suuremmin muistele koska ohjelmointityötä oli tarjolla vain muutaman tietokoneen kanssa. Myöhemmin katosivat tekniseltä puolelta reikäkortteihin ja eräajoihin liittyvät työt ja ohjelmointipuolella konekielellä ja assemblerilla tehtävät ohjelmointitehtävät muuttuivat keskeisistä marginaalijutuiksi. Tämä tapahtui kotimikroja lukuunottamatta jo pari koodarisukupolvea sitten. Sittemmin on vähitellen (mutta varsin hitaasti) siirrytty painopisteessä korkeammille abstraktiotasoille, ja esimerkiksi kohtuullisen matalan tason C-kieltä ei enää uusissa projekteissa käytetä oletusarvoisesti ellei siihen ole painavaa syytä.

Kannattaa muistaa että "helpoiksi" rakennetuista kielistä FORTRAN ja BASIC ovat olleet olemassa jo yli puoli vuosisataa, ja vaikka ne poistivatkin usein ohjelmoijan tiedemiehen ja koneen välistä, ei tämä ohjelmoinnin vaikeuden hävittäminen ole ollut mikään nopea prosessi. Tekoälystä puhuttaessa omat ongelmansa kuvioon tuo se, että useimmat koneoppimisen menetelmät tuottavat ennalta-arvaamattomia tuloksia, ja näitä ohjelmoinnissa kuuluisi nimenomaan välttää. Ennen kuin koneet oppivat kirjoittamaan "virheetöntä" koodia, ne oppivat tällä lähestymistavalla kirjoittamaan virheellistä koodia.

Ohjelmoijatkin tuottavat bugeja, mutta on helpompaa kirjastoida ja uudelleenkäyttää toimivia ratkaisuja kuin kirjoittaa melkein hyviä kerta toisensa jälkeen. Toistaiseksi tälle ohjelmoinnin abstraktiotasolle on tekoälyllä vielä matkaa; kysymys toki kuuluu onko sinne kymmenen vai 50 vuotta. Ennen kuin kone ymmärtää ohjelmointitavoitteensa yhtä hyvin ja samalla tapaa kuin tavoitteet asettava ihminen, se tuskin voi virheetöntä koodia tuottaa. Tähän mennessä ratkaisu on ollut että erityisasiantuntijat ts. koodarit puhuvat koneelle - työn luonne on vain muuttunut vuosikymmenten saatossa monta kertaa aiempaa vähemmän näpertämistä sisältäväksi, mutta usein pikemminkin enemmän kuin vähemmän abstraktia ajattelua vaativaksi.

Jokainen näistä siirtymistä on tehnyt jostain osasta ohjelmoijia markkinoilla tarpeettoman ja (ainakin toivottavasti) tehostanut jäljelle jääneiden ohjelmoijien kykyä saada aikaan tuloksia. Itse odottaisin että "tekoälyn" kehitys tulee olemaan osa tätä samaa jatkumoa, ei mikään ihmeellinen viisastenkivi tai Sampo joka saa koneet ohjelmoimaan epämääräisten vaatimusten perusteella täydellisiä tuotteita silmänräpäyksessä, poistaen ohjelmointitehtävät kokonaan ihmiskunnan päiväjärjestyksestä.

Toisaalta epäilen että miljoonien intialaisten konsulttifirmakoodareiden työtehtävät ovat ensimmäisenä hätää kärsimässä jos "tekoälyllä" (joka perinteisen vitsin mukaan tarkoittaa aina sitä mitä vielä ei joko osata toteuttaa tai ymmärretä kunnolla) aletaan todellakin tuottamaan tuotantokelpoista koodia. Tämä on se sama "huippuosaajapooli" jolle suuret ja surullisenkuuluisat IT-talot kuitenkin todennäköisimmin näitä pikakaistoja Suomeen lobbaavat. Pienillä firmoilla voi olla tarpeita jotka eivät päädy tekoälyn yliajamiksi, mutta pessimistisesti epäilen että tämän projektin takana eivät suinkaan ole pienet kansainvälisten markkinoiden peli- ja erityisohjelmistotalot vaan suuret julkiselta sektorilta rahansa Suomessa kuppaavat lafkat kuten Tieto ja Logica.

[Paawo]

kyllä se laatu on mikä maksaa, ei määrä.

Kyllä se on määrä mikä maksaa, ei laatu. Kuka maksaa ne +29 tuhatta huippuosaajaa jotka meillä jo on?

[Gunnar Hymén]

kyllä se laatu on mikä maksaa, ei määrä.

Kyllä se on määrä mikä maksaa, ei laatu. Kuka maksaa ne +29 tuhatta huippuosaajaa jotka meillä jo on?

sinä, minä ja hentun liisa. tarkoitin tuossa laatu > määrä -asiassa tätä koodaus juttua. olen aina sanonut, että halpakin mies voi tulla helvetin kalliiksi jos ei hommaansa osaa

[ikuturso]

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoo, että hallituksen sisällä asiasta on yksimielisyys. Hänen mukaansa monet "digiajan" yritykset kärsivät raskaista prosesseista, kun esimerkiksi yrityksen tarvitsema ohjelmoija ei pääse maahan.

Ohjelmoijia ei tarvita kauan enää. Tekoäly alkaa hoitelemaan virheetöntä koodia.

Itse veikkaan että siihen on vielä paljon matkaa. Käytännössä tämän toteutumiseksi koneen pitäisi oivaltaa syvin olemus niistä valtion kampaviinereitä ja kahvia huonoiksi epämääräisiksi powerpoint-kalvoiksi ja jaaritteluiksi muuttavien byrokraatinturhakkeiden tuotoksista ja luoda tämän perusteella hyviä järjestelmäkokonaisuuksia kooditasolla. Jos tämä on mahdotonta ihmisille, se tuskin on pitkään aikaan helppoa koneillekaan.
...

Hyvä kiteytys.

Mielestäni ihmisiä tarvitaan luomaan ihmisten käyttöskenaariot ja ihmisten loogiset virheet. Eli speksaukseen ja testaukseen tulee satsata entistä enemmän. Ja siihen tarvitaan osaavia ja väsymättömiä ihmisiä. Olen juuri tehnyt ilmaistyötä useamman päivän kahdelle järjestelmätoimittajallemme (liittyen suunnitteluun ja asiakashallintaan), kun heidän ohjelmistoistaan on löytynyt mitä ihmeellisempiä bugeja, ja bugiraportteihini on ensin vastattu pätkällä käyttöohjetta. Vasta kun olen rakentanut phase-to-phase testiskenaarion, millä virhe saadaan esiin, on uskottu, että järjestelmässä on bugeja. Tätä aivan perus käyttöskenaariotestausta ei tunnuta tehtävän enää juuri lainkaan. Kun koodaajat testaavat, syntyy tilanteita, jossa kaikkia skenaarioita ei testata, koska ne on jo huomioitu koodissa... Mutta nyt testaus teetetään asiakkaalla, jolta palaa aikaa, hermot ja lisäksi asiakas maksaa koko ajan ohjelmiston lisenssimaksuja.

Seuraavan järjestelmän minkä tilaan tai työpaikalleni tilataan lisenssisoppariin laitetaan kohta, että lisenssimaksuja vähennetään jokaisen asiakkaan tekemän bugiselvitykseen käytetyn tunnin osalta 80 eurolla alv 0. Olisi kiva nähdä toimittajan naama, kun olisi riski, että järjestelmätoimittaja maksaa asiakkaalle siitä, että nämä testaavat heidän softaansa.

-i-

[Lalli IsoTalo]

Ohituskaistaväellä on hankalaa tienata yhtään mitään.

Jeps!

Neuvostoliitossa oli omat ohituskaistat nomenklaturalle. Meillä on jo yksi import-haitta-etuoikeusryhmä, taakkamuslimit, eikä lisää kaivata. 

Mikäli maahan taas halutaan lisää eloppeja, niin se ei ole ollut ongelma ennenkään.

Joten ei jatkoon!

[MW]

Ai "huippuosaaja" on tehnyt comebackin. Jonkun aikaahan se oli hyllyllä, kun sille nauroivat naurismaan aidatkin.

No, jos ne nyt uskoisivat.

[Lalli IsoTalo]

OT

Seuraavan järjestelmän minkä tilaan tai työpaikalleni tilataan lisenssisoppariin laitetaan kohta, että lisenssimaksuja vähennetään jokaisen asiakkaan tekemän bugiselvitykseen käytetyn tunnin osalta 80 eurolla alv 0.

Muuten hyvä, mutta tuossa voisi käyttää konsulttien tuntiveloitusta.

[yks vaan]

suomessa ei siis ole ohjelmoijia? niitä pitää tuoda venäjältä

Suomessa on 5 miljoonaa tyyppiä. Niistä pieni murto-osa soveltuu ohjelmoijiksi. Osaavista koodaajista on pulaa.

Tuolla logiikalla jossain sadanmiljoonan tyypin kehitysmaassa on siis enemmän ohjelmoijiksi soveltuvia?

Ei, koska koulutustaso ja erityisesti matematiikan osaamistaso on paskaa.
Yks mikä selittää esim. venäläisten osaamista on se, että jo neukkulassa panostettiin matematiikkaan.

Koulutuksessakin saisi olla esim. C:tä pakoölisena kunnolla niin opittaisiin edes perusteet kunnolla.

[Tommi Korhonen]

Koulutuksessakin saisi olla esim. C:tä pakoölisena kunnolla niin opittaisiin edes perusteet kunnolla.

C:tä? Ilkeä ihminen!

Ymmärrän kyllä, joku lähestyminen niiden perusasioiden pakottamiseen olisi hyvä olla.
TTKK:lla oli hassu, mutta toimiva lähestymistapa: käytettiin jotain absurdia kieltä, jota ei missään muualla käytetä (Lisp), mutta joka pakotti tiettyjen perusperiaatteiden oppimiseen.

Ei kiitos enää huippu-Eloppeja. Edellisenkin jäljiltä on ex-nokialaisia ex-microsoftilaisia tuhansittain työttömänä.
Suomessa ei todellakaan ole juuri nyt pulaa koodareista.

Muuten kyllä suosin _oikeata_ työperäistä hyötymaahanmuuttoa. Täällä vain on kilpailukykyä kovin vähän.

Lähetetty minun Jolla laitteesta Tapatalkilla

[Nanfung]

Asia ymmärretty täysin oikein! Suomessa on ohituskaistavähemmistöjä liian vähän.

[Uuno Nuivanen]

Heheh, tässä vanha helmi (Husein Muhammed). Laskekaapa, kuinka monta kertaa jutussa mainitaan sana 'huippuosaaminen'.

http://www.fiia.fi/fi/news/539/maahanmuuttajien_osaamista_ei_hyodynneta/

Kenelläköhän sitä huippuosaamista voisi oikeasti olla? Nepalin sherpoilla?

[Mika]

Toimittajat ja mokuviranomaiset puhuvat mielellään huippuosaajista silloin kun puhutaan kenestä tahansa maahanmuuttajasta tai turvapaikanhakijasta, jolla on takanaan yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja opintoja. Mikään ei voisi olla kauempana todellisuudesta.  Pelkät opinnot tai tutkinto eivät tee kenestäkään huippuosaajaa. Vielä vähemmän sellaista huippuosaajaa, jolla olisi Suomen työmarkkinoilla todellista kysyntää.