Miksi kasvissyöntiä vastustetaan?

[l'uomo normale]

Tämän aamun nettihesarin etusivulla ruotsalainen sokerilitkufirma selittää. Röyhkeää menoa. Nelisenkymmentä vuotta sitten aloitettiin terveysväittämillä maidon vaarallisuudesta, niihin ei enää uskota yhtä laajasti, joten rinnalle ympäristöjutut.

Kauramaitofirma on mainoksen mukaan lähettänyt kaikille perheille, jossa on 6-12-vuotiaita lapsia "Maitomyytit"-propagandavihkosen, joka saatavilla myös linkistä.

https://maitomyytit.fi

Väittämällä viitataan varmastikin maidon sisältämään kalsiumiin, joka auttaa vahvistamaan luustoa. Mutta maidolla ei suinkaan ole yksinoikeutta tähän alkaliseen maametalliin (nam!). Esimerkiksi täydennetty kaurajuoma sisältää yhtä paljon kalsiumia kuin maito. "Täydennetty? Ei kuulosta kovin luonnolliselta... ei ainakaan, jos vertaa maitoon", saatat ajatella. Kalsiumin matka kaurajuomaan ei kuitenkaan ole sen monimutkaisempi kuin kalsiumin päätyminen maitoon. Jotta maito sisältäisi niin paljon ravintoa kuin haluamme sen sisältävän ja jotta lehmä tuottaisi niin paljon maitoa kuin se nyt tuottaa, täytyy lehmien rehua yleensä täydentää sekä vitamiineilla että kivennäisaineilla. Ja vielä yksi seikka – lehmähän tarvitsee itse osan ruoasta. Koska maapallomme resurssit ovat rajalliset, on resurssitehokkuuden kannalta paljon järkevämpää täydentää kasvipohjaisia juomia kuin lehmien rehua. Mikäli et satu pitämään sen paremmin kaurajuomasta kuin lehmänmaidostakaan, niin ei huolta. Myös esimerkiksi pavut, herneet, pähkinät ja siemenet sisältävät kalsiumia.

[foobar]

Oudointa näissä kasviskuvioissa on se että ihmiset hypetetään ostamaan jotain joka on tyypillisesti sekä kalliimpaa että syöntikokemukseltaan kehnompaa kuin "aito" eläinperäinen tuote.

Söisivät ne kasvifanaatikot niitä kasveja eivätkä yrittäisi esim. työntää lihaisan makkaran tai pihvin syöjiä syömään jotain joka on yleensä downgrade nautinnoltaan ja jos ei ole, ei terveellisyydeltään ainakaan sen kummempi. Kämppäni alakerrassa on paikallisesti kehuttu kasvisravintola, eikä sen ruokalistalla ole nakkeja, pihvejä tai vastaavia - eniten "eläinperäistä" muistuttava prosessoitu tuote on tofu jonka tunnistaa tofuksi. Eivät lihansyöjätkään yritä pakottaa vegaaneja syömään jauhelihasta muotoiltuja "porkkanoita", eivät ainakaan kuolemanvakavan tosissaan kuten vegejihadismissa tunnutaan usein tehtävän.

[no future]

Oudointa on kuvitelmat että yhtään ketään aikuista ihmistä yritetään pakottaa syömään yhtään mitään, jos pakottamiseksi ei lasketa markkinointia ja tuotteiden yleistä saatavuutta.

Julkisen sektorin kasvisruuan lisääminen on oma juttunsa, mutta tosiaan siellähän ruoka on aina ollut politiikkaa. Esimerkkinä juuri tuo Maitopropagandatoimisto, nykyinen Maito ja terveys ry, ja siis koulumaitotukijärjestelmä.

Mikä tuossa Oatlyn infomainoksessa muuten ei pitänyt paikkaansa?

Mulla on tossa kaapissa sekä soijamaitoa että kauramaitoa, eikä kumpaankaan ole lisätty yhtään sokeria.

Mitä kasvistuotteiden muotoon tulee, niin ei kai maidontuottajilla ole mitään yksinoikeutta tuollaiseen tölkitettyyn nestemäiseen tuotteeseen? Ruuanlaitto perustuu aika paljon siihen tuotteiden muotoon ja rakenteeseen, ihan noin niinkuin käytettävyyden kannalta. Nestemäinen tuote on aika kätevä jos haluaa juoda tai kokata jotain missä sellaista tarvitaan, mutta miksi sen pitäisi olla lehmänmaitoa? Hampurilaiset ovat hyviä, mutta miksi siellä pitäisi direktiivisääteisesti olla se liha välissä, kun ainakin pari vuosikymmentä on jo saanut hyviä hampurilaisia ilman sitä lihaa? Jotkut falafelit ovat iät ajat olleet oma ruokansa eikä mikään korvike lihapullille, mutta nyt yhtäkkiä niiden muoto onkin halpamainen kopio jostain pyhästä ja koskemattomasta?  Ei pitäisi myöskään enää tänä päivänä tulla yllätyksenä, että moni haluaa lisätä kasvisruuan syöntiä vaikka liha sinällään ei olisikaan vastenmielistä tai ehdoton nou-nou. Syitä sille kasvisruuan valitsemiselle kun voi olla lukemattomia muitakin kuin mikään militantti veganismi. Maailma ei ole niin mustavalkoinen kuin moni pohjanmaalainen sikatilallinen usein kuvittelee.

Hyvä liharuoka on hyvää ruokaa, hyvä kasvisruoka on hyvää ruokaa, en oikein näe järkevänä riidellä jostain nimityksistä. Aivan sama pätee noihin feta-juuston, karjalanpiirakoiden, shampanjoiden ja vastaavien nimiin. Fetana se salaattijuustokin yleiskielessä menee, vaikka kaupantiskillä onkin olevinaan merkityksellistä miten se on nimetty.

Ylivoimaisesti tärkeintä ruokapakkauksissa ja niiden merkinnöissä olisi selkeät ainesosa- ja alkuperämerkinnät. Mutta näitähän EU on päinvastoin pyrkinyt hämärtämään ja tekemään kuluttajan kannalta epäselvemmiksi. Taustalla on tietysti tässäkin on ruokateollisuuden valtava lobbauskoneisto, aivan kuten oli yrityksessä saada kasvisvalmisteet ajettua marginaaliin. Suomessahan aiemmin Atria sai estettyä osittain kilpailijansa Poutun Muu-tuotesarjan lanseerauksen nimistä valittamalla.

[jetsku]

Kasvissyönnin yhteiskunnallinen logiikka perustuu hillittömän väestöräjähdyksen tarpeisiin. Sillä sitä puolustellaan, ja siksi minä ainakin sitä vastustankin. Minulle on täysin fine, jos joku haluaa olla vegaani tai jotain lievempää, mutta itse en ole enkä tule olemaan. Minulla ei ole moraalista ongelmaa kasvattaa/tappaa eläintä ruoaksi. Minulla ei ole moraalista ongelmaa sen kanssa, että afrikkalaisilta tai intialaisilta loppuu ruoka johtuen siitä, että he itse lisääntyvät holtittomasti; minä en ole siihen ongelmaan millään tavalla syyllinen ja päinvastoin kannatan muutoksia, jotka edesauttavat esim. lapsiluvun pienentämistä tuolla, kuten vaikka tyttöjen ja naisten koulutus. En koe myöskään minkäänlaista moraalista velvollisuutta mahdollistaa kymmenen miljardin ihmisen elämistä maapallolla.

Kasvissyönti on vähän niin kuin muukin punavihreä iloittelu: se on lähtenyt oman erinomaisuuden alleviivaamisesta, ja jossain vaiheessa matkaa se oma erinomaisuus on muuttunut niin erinomaiseksi, että sitä voi vaatia kaikilta muiltakin.

Oudointa on kuvitelmat että yhtään ketään aikuista ihmistä yritetään pakottaa syömään yhtään mitään, jos pakottamiseksi ei lasketa markkinointia ja tuotteiden yleistä saatavuutta. 

Aika moni aikuinenkin joutuu vaihtelevan asteisella pakottamisella syömään kylläkin valtion politiikan sanelemaa ruokaa toisen ja korkea-asteen opinnoissa, armeijassa, useilla työpaikoilla (esim. opettajat koulussa), vankiloissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa... Taitaa koskettaa yli miljoonaa aikuista ja lisäksi tietysti yli puolta miljoonaa lasta joka päivä.

Hyvä liharuoka on hyvää ruokaa, hyvä kasvisruoka on hyvää ruokaa, en oikein näe järkevänä riidellä jostain nimityksistä. Aivan sama pätee noihin feta-juuston, karjalanpiirakoiden, shampanjoiden ja vastaavien nimiin. Fetana se salaattijuustokin yleiskielessä menee, vaikka kaupantiskillä onkin olevinaan merkityksellistä miten se on nimetty.

Kyllä näillä nimityksillä on paljonkin väliä. Champagne tai Feta ovat yhtä tärkeitä alueiden tuottajille kuin Coca-Cola tuotemerkkinsä omistajalle... sekä tietysti myös ostajalle, jolle nuo säännellyt nimitykset tarjoavat jonkinlaisen takuun tuotteen alkuperästä ja sisällöstä.

[Paulo]

Olin tuossa eräänä markkinapäivänä jakelemassa ihmisille hieman makkaraa ilmaiseksi työnantajani nimissä ja huvikseni tein pienen kokeen. Varasin siis myös tarjolle vegaanista makkaraa perinteisen halvan jauhoisen makkaran rinnalle. Tulos oli 600 vastaan yksi. Yritin jopa aktiivisesti (mitä nyt siinä reippaassa tahdissa ehdin) kaduntallaajille markkinoida myös tuota vegaanista maailmanparannusmakkaraa. Ei vaan kelvannut. Saamani kommentit olivat vastaavanlaisia joita varmasti itsekin olisin grillin toiselta puolelta viljellyt. Melko humoristipitoisia. Ikäjakauma syntyneessä makkarajonossa oli kylläkin kaupungin markkinoille ominainen, eli viidenkympin vanhemmalla puolella, joten informaatiota koko kansan mieltymyksistä ei tästä tutkimuksesta oikein saa. Nyt minulla on sitten pakkasessa kuusi pakettia vegemakkaraa, joille en keksi kyllä yhtään mitään käyttöä.

[anatall]

[...]

Mulla on tossa kaapissa sekä soijamaitoa että kauramaitoa...

[...]

Ei ole. Kummallakaan tuotteella ei ole mitään tekemistä maidon kanssa.

[migri]

Olin tuossa eräänä markkinapäivänä jakelemassa ihmisille hieman makkaraa ilmaiseksi työnantajani nimissä ja huvikseni tein pienen kokeen. Varasin siis myös tarjolle vegaanista makkaraa perinteisen halvan jauhoisen makkaran rinnalle. Tulos oli 600 vastaan yksi. Yritin jopa aktiivisesti (mitä nyt siinä reippaassa tahdissa ehdin) kaduntallaajille markkinoida myös tuota vegaanista maailmanparannusmakkaraa. Ei vaan kelvannut. Saamani kommentit olivat vastaavanlaisia joita varmasti itsekin olisin grillin toiselta puolelta viljellyt. Melko humoristipitoisia. Ikäjakauma syntyneessä makkarajonossa oli kylläkin kaupungin markkinoille ominainen, eli viidenkympin vanhemmalla puolella, joten informaatiota koko kansan mieltymyksistä ei tästä tutkimuksesta oikein saa. Nyt minulla on sitten pakkasessa kuusi pakettia vegemakkaraa, joille en keksi kyllä yhtään mitään käyttöä.

Lähetä virheiden puoluetoimistolle. Ehkä ne keksii jotain käyttöä tuolle ongelmajätteelle.

[no future]

[...]

Mulla on tossa kaapissa sekä soijamaitoa että kauramaitoa...

[...]

Ei ole. Kummallakaan tuotteella ei ole mitään tekemistä maidon kanssa.

Eikä Valion Vapaan lehmän maidolla mitään tekemistä nimensä kanssa. Silti sitä saa käyttää markkinointiin.

[Kokoliha]

Kyllä näillä nimityksillä on paljonkin väliä. Champagne tai Feta ovat yhtä tärkeitä alueiden tuottajille kuin Coca-Cola tuotemerkkinsä omistajalle... sekä tietysti myös ostajalle, jolle nuo säännellyt nimitykset tarjoavat jonkinlaisen takuun tuotteen alkuperästä ja sisällöstä.

Nimityksillä on väliä. Yhdellä työmatkalla tuli eksyttyä kyseisen työmaan paikalliseen ruokalaan. Kiire oli kova, nälkä kiljuva ja lappasinkin linjastolla vauhdilla edeten lautaselle ison kasan riisiä ja päälle reippaasti maukkaan näköistä tummanruskeaa kebab-kastiketta.

Vetelin ensin salaattilautasen tyhjäksi orientoituneena itse makuelämykseen. Eipä se maistunutkaan ollenkaan hyvältä, meni nokkimiseksi ja syömättähän se jäi. Nälkä ei lähtenyt mutta ruokahalu kylläkin. Tuntui samalta kuin fillarin renkaan palasia olisi yrittänyt nieleskellä. En toki ole kokeillut syödä fillarin sisäkumin palasia, mutta se tuli ensimmäisenä analogiana siitä ruoasta mieleen.

Aloin tökkiä haarukalla lihanpalaksi luulemaani kökköä lautasella ja tajusin, ettei se ole lihaa ollenkaan. Minä kysymään keittiöstä, että mitä tämä on? Eikö tämän pitänyt olla kebab -kastiketta? Vastaus oli, että eihän se lihaa olekaan, se on soijasta tehtyä kedab -kastiketta...

Olisi pitänyt lukea tarkemmin se pikku lappunen kyseisen kulhon yläpuolella, jossa luki että kedab -kastike. Olihan se siinä lapussa toki. Nyt muistan jatkossa olla tarkempana koodikielen suhteen, lukea aina lappuset ja muistaa tarkkailla erityisesti d-kirjainta ruokien nimessä. Dee niinkuin soija, onhan se selvä?

Tämmöinen kalkkis saattaisi äkkiä kuvitella, että soijanpalasista tehdyn kastikkeen nimi voisi olla vaikka soijanpalasista tehty kastike tai jotain siihen suuntaan, keksikööt itse. Jos vegeporukalla olisi puhtaita jauhoja pussissaan, kasvisruokaa ei yritettäisi nimeä myöden naamioida liharuoaksi pahaa-aavistamattomien ansaksi.

[Jäkättäjä]

Kasvikset ja vihannekset on ihan hyviä mutta vain lihan lisäkkeenä.

[P]

Nyt minulla on sitten pakkasessa kuusi pakettia vegemakkaraa, joille en keksi kyllä yhtään mitään käyttöä

No teinit hurahtavat kaikkeen tuollaiseen. Kauramaitoa ja lihatonta makkaraa on tullut kaupasta kannettua. Ylimääräisistä pääsee eroon, vaikka sotkemalla niitä vähän tavallisten makkaroiden sekaan vaikka makkarakastikkeessa.

Tai minun suosikkini, käärimällä ne soijanakit pekoniin ja paistamalla. Teinireaktiot ovat ikimuistettavia.

[no future]

Jaa, missäs tommosta kedappia markkinoidaan, edes google ei ole koko tuotteesta kuullutkaan? Aika hiton vaikea kuvitella että yhdessäkään pitseriassa voisi selvinpäin vahingossa tilata jotain vegaanista, sen enempää kuin Prismasta vahingossa ostaa kaurajuomaa lehmänmaitojuoman sijaan. Tai edes niitä soijanakkeja vahingossa, vaikka niitä soijanakkeina myytäisiinkin.

[Kokoliha]

^kyllä sen näköjään googlekin tuntee, jos googletat sitä mitä kirjoitin. Tai sitten sä et vaan osaa.
Vai - omaa ilmaisutapaasi lainatakseni - saiko uusavuttomuudella rispektiä siellä amiksen tupakkipaikalla?

[no future]

Jaa, se oli joku puolustusvoimien spesiaali. Yllättää todella paljon että noppasopat ja erilaiset liejut keksinyt keittiö innovoi näin 2020-luvullakin jotain minkä sisällöstä ehkä haluaakin olla tietämätön.

[Kokoliha]

^juu niin oli. Siltä reissulta kotiin päin körötellessä tulikin matkalla poikettua Hesellä. Tulihan siinä ruokalassa myös ihan nuoruus mieleen, mutta asian pointtia se ei muuta.
Se kuminen soijamössö oli yhtä paljon kebab-kastiketta kuin soija- tai kauramaidoksi kutsuttu juoma maitoa.

Aina niin luotettavalla ylilaudalla (jossa kyseisen puljun pakkokasvisruokaa voi anonyyminä luonnehtia) kerrottiinkin näköjään seuraavaa:

"Kurjalan rennosto täältäkin ja ruoka oli pääsääntöisesti herkullista. Yleisesti ehkä top 3 hirveimmät ruuat mitkä eivät meinanneet oikein kenellekkään mennä, olivat kahden kalan kiusaus, sitruunainen kalakastike ja se uusi herkku, kedab-kastike. Yleensä jos näitä oli tarjolla, oli pizzatilaukset konppaniakoossa illallaa."

[no future]

Kun tässä on työn puolesta ja muutenkin tullut lounastettua isossa osassa Turku-Tampere-Kouvola -akselin eteläpuolisia kaupunkeja ja kyliä viimeisten 20 vuoden aikana, niin kyllähän kasvisruoka, jostain vegaanisesta puhumattakaan, on ihan marginaalissa vielä. Isoimpia kaupunkeja lukuunottamatta siis. Viimeaikaisista kokemuksista hauskimpia oli vähän ronskimmassa kotiruokalounaspaikassa, missä söin janssoninkiusausta, paistettuja muikkuja ja lohipastaa. Joka kerta myyjä muisti kysyä, että "et sie mitään lihaa ota siihen ollenkaan?"

[Supernuiva]

Olin tuossa eräänä markkinapäivänä jakelemassa ihmisille hieman makkaraa ilmaiseksi työnantajani nimissä ja huvikseni tein pienen kokeen. Varasin siis myös tarjolle vegaanista makkaraa perinteisen halvan jauhoisen makkaran rinnalle. Tulos oli 600 vastaan yksi. Yritin jopa aktiivisesti (mitä nyt siinä reippaassa tahdissa ehdin) kaduntallaajille markkinoida myös tuota vegaanista maailmanparannusmakkaraa. Ei vaan kelvannut. Saamani kommentit olivat vastaavanlaisia joita varmasti itsekin olisin grillin toiselta puolelta viljellyt. Melko humoristipitoisia. Ikäjakauma syntyneessä makkarajonossa oli kylläkin kaupungin markkinoille ominainen, eli viidenkympin vanhemmalla puolella, joten informaatiota koko kansan mieltymyksistä ei tästä tutkimuksesta oikein saa. Nyt minulla on sitten pakkasessa kuusi pakettia vegemakkaraa, joille en keksi kyllä yhtään mitään käyttöä.

Olen maistanut vegemakkaraa ja kokenut sen rehellisesti sanottuna pahanmakuiseksi. Jos kasviksia haluaa syödä, niin maissintähkien grillaaminen tuottaa parempaa syötävää. Tai vaikka porkkanan syöminen.

Kasviksen idea kun ei ole olla makkaran eli liharuoan muodossa.

[Maija Poppanen]

^ Nyt on vissiin tullut jotain parempiakin makkarankorvikkeita - vaan itse en ole hennonnut korkean hinnan vuoksi vielä kokeilla.

Noin yleisesti ottaen niitä makkaran- ja nakin vegekorvikkeita pidetään ehkä epäonnistuneimpina suorituksina kasvissyöjienkin keskuudessa...enkä mäkään niistä ole tykännyt. Esim. se maissi grillattuna olisi todellakin ollut parempi vaihtoehto.

Sinänsä kannatan kaikkia mahdollisimman aidon oloisia lihankorvikkeita - eikä syy ole eettinen - vaan joku lihan koostumukseen liittyvä ongelma. Kunnon B-luokan grillimakkara sen sijaan ei tuota ongelmia

[no future]

Joo, ei kyllä äkkiseltään tule mieleen pitkän linjan kasvissyöjiä ketkä aktiivisesti mitään makkaroita grillaisivat. Makunsa toki kullakin, silkkoahan se campingikin on, mutta kyllä sitä kerran kesässä jossain laavulla syö.

[Veikko]

-- kotiin päin körötellessä tulikin matkalla poikettua Hesellä. --

Hesen Veke-soijakasvishampurilainen* on mielestäni varsin maukas. Kilpailee halvempien lihaisten hampurilaisten kanssa tasavertaisesti. Tosin en usko sen friteeratun soijalätyn olevan mitenkään erityisen ravitseva tai "kevyt" vaihtoehto.

Hesellä on myös Veke-juustokasvishampurilainen, joka on taas mielestäni aivan tavallinen ja mauton korviketuote.

* VEKE®-soijakasvishampurilainen

Muutos ei ole koskaan maistunut näin hyvältä!

Hesburgerin upea VEKE®-soijakasvishampurilainen sisältää Hesburgerin omassa tehtaassa valmistetun paneroidun soijaleikkeen, jonka seuraksi tuotteeseen annostelemme tuoretta sipulia, tomaattia ja jääsalaattia sekä raikasta VEKE®-majoneesia

[P]

Jaa, se oli joku puolustusvoimien spesiaali. Yllättää todella paljon että noppasopat ja erilaiset liejut keksinyt keittiö innovoi näin 2020-luvullakin jotain minkä sisällöstä ehkä haluaakin olla tietämätön.

Jatkosodassa perheenjäsenen mukaan lyömättömin firman ruoka oli ollut: "punaeväahvenkeitto".  Keitosta ei kalaa löytynyt. Perunaa kyllä vähäisellä kalanmaulla. Joku onnellinen oli löytänyt jotain hiutaleita lillumasta liemestä. Jos aikoinaan osattiin tehdä kalakeitto ilman kalaa, niin kebab , korjaan kedab, ilman lihaa on jo ihan perinteiden vaalimista?

[Roope]

Aloin tökkiä haarukalla lihanpalaksi luulemaani kökköä lautasella ja tajusin, ettei se ole lihaa ollenkaan. Minä kysymään keittiöstä, että mitä tämä on? Eikö tämän pitänyt olla kebab -kastiketta? Vastaus oli, että eihän se lihaa olekaan, se on soijasta tehtyä kedab -kastiketta...

En tutkinut, mistä oli tehty, mutta eilen oli kaupassa tarjouksessa vebabia.

[räsänen]

Nimityksillä on väliä. Yhdellä työmatkalla tuli eksyttyä kyseisen työmaan paikalliseen ruokalaan. Kiire oli kova, nälkä kiljuva ja lappasinkin linjastolla vauhdilla edeten lautaselle ison kasan riisiä ja päälle reippaasti maukkaan näköistä tummanruskeaa kebab-kastiketta.

Vetelin ensin salaattilautasen tyhjäksi orientoituneena itse makuelämykseen. Eipä se maistunutkaan ollenkaan hyvältä, meni nokkimiseksi ja syömättähän se jäi. Nälkä ei lähtenyt mutta ruokahalu kylläkin. Tuntui samalta kuin fillarin renkaan palasia olisi yrittänyt nieleskellä. En toki ole kokeillut syödä fillarin sisäkumin palasia, mutta se tuli ensimmäisenä analogiana siitä ruoasta mieleen.

Aloin tökkiä haarukalla lihanpalaksi luulemaani kökköä lautasella ja tajusin, ettei se ole lihaa ollenkaan. Minä kysymään keittiöstä, että mitä tämä on? Eikö tämän pitänyt olla kebab -kastiketta? Vastaus oli, että eihän se lihaa olekaan, se on soijasta tehtyä kedab -kastiketta...

Olisi pitänyt lukea tarkemmin se pikku lappunen kyseisen kulhon yläpuolella, jossa luki että kedab -kastike. Olihan se siinä lapussa toki. Nyt muistan jatkossa olla tarkempana koodikielen suhteen, lukea aina lappuset ja muistaa tarkkailla erityisesti d-kirjainta ruokien nimessä. Dee niinkuin soija, onhan se selvä?

Tämmöinen kalkkis saattaisi äkkiä kuvitella, että soijanpalasista tehdyn kastikkeen nimi voisi olla vaikka soijanpalasista tehty kastike tai jotain siihen suuntaan, keksikööt itse. Jos vegeporukalla olisi puhtaita jauhoja pussissaan, kasvisruokaa ei yritettäisi nimeä myöden naamioida liharuoaksi pahaa-aavistamattomien ansaksi.

Näyttää siltä että kasvishörhöily on jollain tapaa suojattu ja tässäkin asiassa on kaksoistandardi.


Margariinin nimi ei saa olla Voimariini koska kuluttaja saattaa sekoittaa sen oikeaan voihin eikä "maito"-nimikettä saa käyttää jos myydään kurria. Pitää käyttää maitojuoma-nimikettä.


Kasvishörhöilyssä ei ole näköjään väliä vaikka kuluttajaa kusetetaan kunhan ne vain syö vegaaniruokaa.  (tai eivät syö liharuokaa)

[no future]

Eihän noista kasvismaidoistakaan saa kaupoissa käyttää maito-nimikettä, eikä äkkiseltään tule mieleen vegetuotetta missä saisi väittää sen olevan jotain mitä ei ole? Pari vuotta sitten myytiin reteästi seitankinkkuja, mutta niidenkin tuotenimi on jo muuttunut.

Lähimmäksi pääsee varmaan joku vegemajo, mutta ei siinäkään paljon jää arvailun varaan mistä on kyse:

[Roope]

Tämä Poutun tuote vilahti kuvassa Maikkarin telkkariuutisissa, kun Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell vakuutti, että erehtymisen vaaraa ei ole, koska "pakkausmerkinnät ovat varsinkin Suomessa hyvin selkeitä nykyään".

[Demlan it-tuki]

Tämä Poutun tuote vilahti kuvassa Maikkarin telkkariuutisissa, kun Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell vakuutti, että erehtymisen vaaraa ei ole, koska "pakkausmerkinnät ovat varsinkin Suomessa hyvin selkeitä nykyään".

en tiedä voisko siitä järkytyksestä selvitä, jos tulis vahingossa syötyä kasvista eikä lihaa 

[no future]

Tämä Poutun tuote vilahti kuvassa Maikkarin telkkariuutisissa, kun Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell vakuutti, että erehtymisen vaaraa ei ole, koska "pakkausmerkinnät ovat varsinkin Suomessa hyvin selkeitä nykyään".

en tiedä voisko siitä järkytyksestä selvitä, jos tulis vahingossa syötyä kasvista eikä lihaa 

Tämmöseen järkytykseen saattaa auttaa pari alkoholitonta IPAa, porteria tai souria. Karhusta ja Lapin Kullasta nyt puhumattakaan.

[no future]

Tämä Poutun tuote vilahti kuvassa Maikkarin telkkariuutisissa, kun Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell vakuutti, että erehtymisen vaaraa ei ole, koska "pakkausmerkinnät ovat varsinkin Suomessa hyvin selkeitä nykyään".

Pouttuhan kinasi noista pakkauksista valvovan viranomaisen/MTK:n kanssa, ilmeisesti tuo oli nyt se alaraja millä päästiin läpi ja kaupan hyllylle.

Itse osaan lukea, mutta ymmärrän että osalle makkaranhimoisesta kuluttajasektorista se voi olla haasteellisempaa.

[Aukusti Jylhä]

Tämä Poutun tuote vilahti kuvassa Maikkarin telkkariuutisissa, kun Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell vakuutti, että erehtymisen vaaraa ei ole, koska "pakkausmerkinnät ovat varsinkin Suomessa hyvin selkeitä nykyään".

en tiedä voisko siitä järkytyksestä selvitä, jos tulis vahingossa syötyä kasvista eikä lihaa 

Tämmöseen järkytykseen saattaa auttaa pari alkoholitonta IPA, porteria tai souria.

Anna mä arvaan: lopuksi seksiä transun kanssa?

Mikään näistä ei ole mitä luvataan, ei lähelläkään. Harhakuvan luomisessa on kuitenkin onnistuttu niin hyvin, että joillekin se huijausversio kelpaa aidon lailla. En oikein koskaan ole ymmärtänyt niitä ihmisiä.

[Kokoliha]

en tiedä voisko siitä järkytyksestä selvitä, jos tulis vahingossa syötyä kasvista eikä lihaa 

Kyllä siitä selvitä voi, olen siitä todiste.

Tuosta kohtalokkaasta iltapäivän hetkestä, jolloin pahaa-aavistamattomana aloin kiireessä lapioida suuhuni kumista soijamössöä, on nyt 2 vuotta, 2 kuukautta, neljä päivää ja joitakin tunteja. Nykyään saattaa kulua jo päivä, välillä parikin, jolloin pystyn olemaan ajattelematta tuota katkeraa makuyllätystä.