2016-07-28 IL: Poliisi vaatii MV-sivuston sulkemista / MV katosi netistä

[Golimar]

Mitähän tuo niljake tekee sen jälkeen kun Z-liitto on hävinnyt rikollisen sotansa?

[tweet]1629780319707512834[/tweet]

https://twitter.com/janus_putkonen/status/1629780319707512834

[Golimar]

Putkonen on joutunut jäynän kohteeksi, eikä muutenkaan mene kuin paraati punaisella torilla.

[tweet]1659497660804472832[/tweet]

https://twitter.com/sami_viitanen/status/1659497660804472832

https://vk.com/janusdoni

[Lalli IsoTalo]

Kuinka uitin tyhmä pitää olla, jotta ei tallenna omia videotaan omille levyilleen?

[Roope]

Vastamedia elää valtavirtamedian siivellä

Populistinen vastamedia, kuten MV-lehti, on riippuvainen journalistisen valtavirtamedian tuottamasta sisällöstä.

Tämä selviää tuoreesta Tampereen yliopiston väitöskirjasta Hyvä, katala vastajulkisuus, jossa viestinnän tutkija Salla Tuomola analysoi MV-lehden maahanmuuttovastaista puhetapaa. Aineisto koostuu niin sanotun pakolaiskriisin aikana vuosina 2015 – 2017 julkaistuista artikkeleista.

Tutkimuksen mukaan MV-lehti hyödynsi maahanmuuttovastaisissa artikkeleissaan kolmea ideologista tapaa puhua. Näistä yleisin oli rasistinen puhetapa, jonka päämäärä oli lietsoa vihaa maahanmuuttajia ja heidän puolustajiaan kohtaan. Yleinen oli myös valtaeliitin vastainen puhetapa. Sen avulla tuotettiin epäluottamusta asiantuntijoita, journalisteja ja poliitikkoja kohtaan. "Islamisaation" vastainen puhe sen sijaan korosti vieraan pelkoa vetoamalla terrorismin uhkaan.

[...]

Yksi väitöskirjan kiinnostavimmista huomioista on, että vastamedia on riippuvainen valtavirtamediasta. Se reagoi uutisiin, ei luo niitä. MV-lehti levitti ideologiaansa jakamalla muiden uutisia ja värittämällä ne oman aatteensa mukaisesti. Muun muassa lehden kuvitus koostui isolta osin luvattomasti käytetyistä valtavirtamedian kuvista.

Journalisti 12.5.2023

Salla Tuomola: Hyvä, katala vastajulkisuus : Populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tavat maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa (2023)

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoista alkanut julkinen keskustelu jakautui voimakkaasti kahtia Suomessa ja muissa liberaalidemokratioissa Euroopassa. Polarisoitumisen taustalla oli niin kutsuttu Euroopan pakolaiskriisi, jonka seurauksena Eurooppaan saapui muutamassa vuodessa ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta. Pääosin verkon keskustelupalstoilla, foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa aiheeseen otettiin kiivaastikin kantaa puolesta ja vastaan. Maahanmuuttovastaista näkemystä edustivat myös pakolais- ja maahanmuuttoaiheen ympärille syntyneet verkkojulkaisut, jotka toiminnallaan tuottavat vastajulkisuutta. Maahanmuuttovastainen vastajulkisuus haastaa ja kritisoi voimakkaasti valtavirtamediaa esittäen, että maahanmuuttoaihetta ei ole käsitelty valtajulkisuudessa tasapuolisesti kaikkia kansanosia kuunnellen. Tämä väitöstutkimus tarkastelee vastamediassa käytyä pakolais- ja maahanmuuttoaiheista julkista keskustelua. Tutkimus tarttuu aiheeseen vastajulkisuuden ja populismin käsitteistä rakentuvassa teoreettisessa viitekehyksessä suomalaisen tapausesimerkin, MV-lehden, sisältöjen kautta. Näiden käsitteiden lisäksi tarkastelen teorialuvussa myös radikaalin ääriajattelun piirteitä ja kontekstia ymmärtääkseni, millaisista aineksista rasistinen ja maahanmuuttovastainen sanoma tutkimusaineistossani rakentuu. Aiemmassa tutkimuksessa populistiseksi vastamediaksi määritelty MV-lehti oli maahanmuuttokeskustelun kärjistymisen aikoihin yksi tunnetuimpia ja kiistanalaisimpia vastamedioita Suomessa. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä populistisen vastamedian käsitteestä perehtymällä empiirisesti MV-lehden sisältöihin maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa. Artikkeliväitöskirjan muotoon kirjoitettu tutkimus vastaa kahteen tutkimuskysymykseen, jotka kulkevat neljän osatutkimuksen yhdistävänä tekijänä: Mistä elementeistä koostuu julkinen puhuttelu MV-lehden sisällöissä maahanmuuttoaiheessa? ja Mitä tämän analyysin ja muun tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan päätellä populistisen vastamedian roolista julki- sen keskustelun tuottamisessa? Kysymykset liittävät tutkimuksen keskusteluun, jota viime vuosina on käyty poliittisen ilmapiirin polarisoitumiseen ja radikalisoitumiseen liittyvissä kysymyksissä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tutkimus soveltaa diskursiivis-analyyttista lähestymistapaa. Osatutkimusten perusteella MV-lehden maahanmuuttokeskustelun julkinen puhuttelu rakentuu lukijakunnan polarisoimisesta ideologisten puhuttelutapojen avulla, ylikansallisista ja jaetuista ideologisista aineksista, kansamyytin ja kansalaiskäsitteen omatapaisesta rakentamisesta sekä tunteisiin vaikuttamisesta kuvien kautta. MV-lehden maahanmuuttoa käsitelleiden sisältöjen analyysin perusteella käy ilmi, että populistisen vastamedian julkinen puhe synnyttää vastakkainasettelua kansan sisällä ja sen arvot ovat ristiriidassa perustuslaillisen oikeusvaltion ihanteiden kanssa. Samalla se myös juurruttaa polarisoitunutta ajattelutapaa medioituneeseen julkisuuteemme, joka on jo muutenkin informaatiovaikuttamisen ja muun propagandan kohteena.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan tuli alunperin tunnetuksi henkilökohtaisen bloginsa, Scriptan, ansiosta, jossa hän julkaisi maahanmuuttovastaisia ja islamofobisia tekstejä (Horsti & Saresma, 2021: 377). Scripta-blogin vieraskirjan aktiiviset kirjoittajat perustivat vuonna 2008 keskustelupalsta Hommaforumin, jolla maahanmuuttovastainen aktivismi järjestäytyi. Tästä seurasi myös Halla-ahon ja Hommaforumin aktivistien yhteistyö Perussuomalaisten kanssa, mikä osaltaan vaikutti Perussuomalaisten vaalivoittoon vuonna 2011 (Hatakka, 2017: 2027). Hommaforum on merkittävä toimija myös populistisen vastamedian tarkastelun kannalta, sillä pitkälti se toi Suomeen verkossa toteutuvan äärioikeistolaisen ja maahanmuuttovastaisen yhteisöllisyyden, toimintakulttuurin ja puhetavan (ks. Hatakka, 2017).

Nikunen (2010) on tutkinut "maahanmuuttokriittisenä" tunnetulla Homma-forumilla käytyjä keskusteluja, joissa vallitsee hänen mukaansa jaetun yhteisymmärryksen tuntu. Hommaforumin keskustelijat synnyttävät yhteistä kieltä tuottamalla ja määrittelemällä samalla rajaa "meihin" ja "muihin". (Nikunen 2010, 18.) Hatakka (2017) huomauttaa, että myös Hommaforumin keskusteluja on toisinaan leimannut erimielisyys esimerkiksi siitä, miten perussuomalaisten entisen puheenjohtajan Timo Soinin olisi pitänyt vastata puoluetta vastaan esitettyihin rasismisyytöksiin. Ryhmän sisäiset erimielisyydet eivät kuitenkaan välttämättä vähennä muiden yhdistävien tekijöiden, kuten omalle ryhmälle ominaisen kielenkäytön, arvoa.

For example, the populist Finns Party chairman Jussi Halla-aho attained notoriety in the early 2000s for his personal blog Scripta, which had a strong anti-immigrant tone (see Herkman 2019). In 2017, he was elected as a leader of the party after the former leadership was challenged by a faction that mobilised on social media and the online platform 'Hommaforum' (Palonen and Sunnercrantz 2021). Hommaforum was founded in 2008 by the active readers of Scripta, and in the party-political breakthrough of the Finns Party (then True Finns), one-third of those elected had a background in Hommaforum or Suomen Sisu, which is a far-right association (Jungar 2016). Moreover, the founder of MV-lehti, the late Ilja Janitskin, benefitted from the success of the right-wing alternative online site when he stood as a candidate in the 2019 parliamentary elections.

[Lalli IsoTalo]

Yksi väitöskirjan kiinnostavimmista huomioista on, että vastamedia on riippuvainen valtavirtamediasta. Se reagoi uutisiin, ei luo niitä.

Mitä tulee ulkomaan uutisiin, niin suomalainen valtamediatoimittaja näyttää usein kääntäneen  ulkomaisen artikkelin googlella, korjanneen oudoimmat käännökset, ja julkaiseen jutun omissa nimissään, kuitenkin kertoen alkuperäislähteen.

Eli siis kotimainen valtamedia elää ulkomaisen valtavirtamedian siivellä.

[Caucasian]

Yksi väitöskirjan kiinnostavimmista huomioista on, että vastamedia on riippuvainen valtavirtamediasta. Se reagoi uutisiin, ei luo niitä.

Mitä tulee ulkomaan uutisiin, niin suomalainen valtamediatoimittaja näyttää usein kääntäneen  ulkomaisen artikkelin googlella, korjanneen oudoimmat käännökset, ja julkaiseen jutun omissa nimissään, kuitenkin kertoen alkuperäislähteen.

Eli siis kotimainen ³ elää ulkomaisen valtavirtamedian siivellä.

Jos "vastamedia" ei luo uutisia, niin silloinhan ne eivät ole fakenews, koska peräisin valtamediassa ja nehän puhuu vaan totta. 
Mikä tuon tutkimuksen tarkoitus lopunperin on?

[Niobium]

^ Uutisia ei luoda, uutiset ovat jossain utopiassani tarkistettuja asioita, jotka voi kuka tahansa tarkistaa. Voinko siis väittää vakavalla naamalla, että maapallo ei ole pallo, vaan litteä kiekko, kutsuen sitä uutiseksi?

Jos hesari kertoo jotain ja se ammutaan alas faktoilla, jotka ovat kenen tahansa tarkistettavaksi, niin onko silloin kyse vastuullisesta journalismista?

Mielipiteet ja näkökulmat ovat eri asia kuin uutinen. Sitä kutsutaan keskusteluksi, jolla hahmotetaan ympäristöä.

Jos kirjoittaisin uutisen, että kaatuva puu surmasi miehen, niin tottahan pitää olla jotain faktaa taustalla. Versus Taposen "ei täällä ole mitään erityistä jengiytymistä"-uutiset, mikä on jo tiedetty.

V#ttu! Copy-paste laulamaan. Kääntäjän kautta, vähän tarkastellaan kieliasua ja merkkimäärä täyteen, että saa palkan.