Melua, perkele!

[B52]

http://tuonenjoutsen.blogspot.fi/2016/07/melua-perkele.html?spref=fb

Olen pannut merkille toistuvan väärinymmärryksen, joka kohdistuu suvaitsevaistoon, ja olen itsekin siihen aikanani sortunut. Kyseessä on siis se, miten monet kritisoivat raivopäisten monikulturistien puheita siihen tyyliin, kuin kritisoidut puheenvuorot olisi tarkoitettu merkityksellisiksi keskustelunavauksiksi tai kannanotoiksi.

Kuitenkaan Saku Timosen tai Jori Eskolinin kaltaisten henkilöiden hourailut ja olkiukkoja vastaan kamppailut eivät ole tarkoitettu miksikään päteviksi, rakentaviksi kannanotoiksi tilanteeseen vaan meluksi. Tavoite on tuottaa hälyääntä, jotta todellinen keskustelu hukkuisi sen varjoon. Eivätkä ne ole pelkästään nämä ajastaan jääneet sosialistit vaan usein isojen mediatalojen toimittajat, jotka tätä tekevät.

Ajankohtaisin esimerkki tästä metodista on Brexit. Tietysti koko asian ytimessä on demokraattinen päätöksenteko ja kansallinen itsemääräämisoikeus, mutta koska siitä ei haluta puhua, jauhetaan rasismista tai ksenofobiasta. Oikeista ydinkysymyksistä keskustelu pakottaisi EU-myönteisenkin tunnustamaan, että eurokriittisyyden taustalla vaikuttavat aidot arvokysymykset, mutta se taas pakottaisi heidät sitten pohtimaan omaa kantaansa asiaan, mitä he eivät halua tehdä.

On älyllisesti laiskaa ja epärehellistä leikkiä, että eri mieltä olevat ovat vain tyhmiä ja väärässä. Se kuitenkin tekee oman maailmankuvan ylläpitämisestä helpompaa silloin, kun maailmankuva ei perustu tosiasioihin.

Meluaminen on viimeinen puolustuslinja harhaisen maailmankuvan suojeluksi. Kun tietää, etteivät omat väitteet kestä avointa keskustelua, ja kun jo pelkkä keskustelu on ideologian kannalta kiusallista, aletaan mölistä. Maahanmuuttokeskustelussa mölinä ilmenee varsinkin siten, että maahanmuutosta keskustelemisen sijaan mölistään maahanmuuttokeskustelusta.

Ei siis suostuta keskusteluun maahanmuuton haitoista ja ongelmista vaan mieluummin maristaan maahanmuuttokeskustelun "koventuneesta retoriikasta" tai pysäkki-valttereista, mikä on vain puheenaiheen vaihtamista. Melu ei siis liity mitenkään edes sen näennäiseen aiheeseen, kuten rasismin vastustamiseen tai muuhun vastaavaan. Ei sillä tavoitella ongelmien ratkaisua vaan pyritään luomaan hetkellinen harhautus.

Melu saavuttaa varmaan kesän mittaan uuden aallonharjan, koska huonot merkit ovat ilmassa. Korsossa puukotettiin, poliisi kulkee vokeissa koko ajan, turvapaikanhakija raiskasi naisen porttikongissa, toinen huitoi paikallisia puukolla, thait ja itäeurooppalaiset tulevat töihin marjanpoimintaan kun turvapaikanhakijat makoilevat vokeissa. Kaikki tällainen pitää hukuttaa melun alle, jolloin valtterijutut nousevat jälleen otsikoihin. Vähempikin saa vassaritoimittajan tai sosialistibloggaajan rukoilemaan polttopulloiskua tai edes jotain, millä keskustelua voisi harhauttaa pois itse ongelmasta.

On olennaista erottaa, kuka oikeasti yrittää keskustella, kuka meluta ja siten häiritä oikeaa keskustelua. Mikäli tehty kannanotto on äärimmäinen, provosoiva, heikosti perusteltu eikä aidosti liity puheenaiheeseen, voi houreet turvallisin mielin sivuuttaa meluamisena.

Meluajat toivovat muiden tarttuvan heidän trollauksiinsa. Silloin tavoite on saavutettu: ei enää puhuta niistä ideologisesti ikävistä asioista vaan siitä, mistä meluaja haluaa. Paraskin vastine tai tyrmäys meluamiselle on siis meluajan tahtoon taipumista.

[nollatoleranssi]

"Meluamisen logiikka" tuli ensi kertaa itselle vastaan kuuluisissa pakkoruotsi-tv-keskusteluissa. Siellä RKP:n edustajat keskittyivät yleensä lähinnä huutamaan ja inttämään omaa näkemystään. Samat tuhat kertaa torpeoidut argumentit muuttuivat yhtäkkiä kerta toisensa jälkeen käyttökelpoisiksi "pakkomatematiikka", "kielitaito on tärkeää" yms., kun niitä huudettiin uudestaan ja uudestaan entistä kovemmalla äänenpainolla. Jos ei mikään noista argumenteista tuntunut toimivan, niin viimeisenä oljenkortena käytettiin uhkailutaktiikkaa siitä kuinka "suomenkielisten palveluita ei voida turvata ruotsinkielisillä alueilla".

Merkittävää oli silti se tyyli, että omat argumentit huudettiin milloin mihinkin väliin ja sillä tavalla pyrittiin "voittamaan" keskustelu.

Ideahan oli siinä, että koko keskusteleminen ei ollut merkittävää päätöksien kannalta, kun päätökset tehtiin aivan muualla. Sen takia ainoa keino olikin häiritä keskustelua kaikilla mahdollisilla tavoilla, että se näyttäisi sekavalta, vaikka vain yksi osapuoli häiriköi keskustua.

Meluaminen on viimeinen puolustuslinja harhaisen maailmankuvan suojeluksi. Kun tietää, etteivät omat väitteet kestä avointa keskustelua, ja kun jo pelkkä keskustelu on ideologian kannalta kiusallista, aletaan mölistä. Maahanmuuttokeskustelussa mölinä ilmenee varsinkin siten, että maahanmuutosta keskustelemisen sijaan mölistään maahanmuuttokeskustelusta.

Kyllä ne "pysäkkivaltteritkin" liittyvät maahanmuuttokeskusteluun, mutta samalla kun korostetaan hyvinkin mitättömiä tapauksia, niin vähätellään semmoisia paljon isompia tekoja vaikkapa nuo naisten seksuaaliset ahdistelut/raiskaukset. Ilmiöstä ei seurannut Suomessa minkäänlaista julkista keskustelua, vaikka samaan aikaan uutisoitiin niin turvapaikanhakijoiden tekemistä alaikäisten raiskauksista kuin uuden vuoden tapahtumista (myöhemmin on tosin kumottu väitteet, että mitään erikoista olisi tapahtunut uutena vuotena, kun poliisi reagoi tilanteisiin mittavasti etukäteen).

Huvittavin piirre liittyy ennen kaikkea Ruotsista uutisoimiseen. Isommista päivälehdistä ei löydy oikeastaan mitään uutisia ongelmista, vaikka osa muista "pienemmistä" medioista sellaisista uutisoikin. Ainoastaan Ruotsista uutisoidaan positiivisissa tilanteissa tai sitten jos tapahtuu jotakin ääritapahtumia, kuten jättimellakoita yms. Silloinkin uutisoinnin taso on sellaista, että melkein on parasta tarkistaa muidenkin medioiden jutut tapahtumista.

Merkittävin meluamisen taktiikka on nähty vasemmistolaisessa retoriikassa, jossa esim. Vastarintaliike tai Odinit on nostettu "merkittäväksi uhaksi", vaikka kummankin merkitys on ollut vuosien saatossa mitätön ja jäsenmääräkin on n. 10-50 jäsentä, joista aktiiveja todella vähän.

Melu saavuttaa varmaan kesän mittaan uuden aallonharjan

Vaikka julkisuudessa keskustelu on ollut hyvinkin maltillista tai mitätöntä (ainoastaan rikosjutuista on uutisoitu, vrt. Immosen tai Terhi Kiemungin saamat huomiot yksittäisistä some-päivityksistään), niin on sitä taustalla silti selvästi reagoitu ongelmiin. Kesän aikana ei ole uutisoitu mistään todella mittavista ahdistelutapauksista ja sellaisista ei ole tullut toissijaisia huhujakaan.

Ajankohtaisin esimerkki tästä metodista on Brexit. Tietysti koko asian ytimessä on demokraattinen päätöksenteko ja kansallinen itsemääräämisoikeus, mutta koska siitä ei haluta puhua, jauhetaan rasismista tai ksenofobiasta. Oikeista ydinkysymyksistä keskustelu pakottaisi EU-myönteisenkin tunnustamaan, että eurokriittisyyden taustalla vaikuttavat aidot arvokysymykset, mutta se taas pakottaisi heidät sitten pohtimaan omaa kantaansa asiaan, mitä he eivät halua tehdä.

Brexit keskustelu johti Suomessakin siihen, ettei enää korostettu EU:ta kauppaliittona, vaan pikemminkin "puolustusliittona". Olihan EU:n kautta tulleet yhteiset pakotteet Venäjää vastaan, jotka heikensivät Suomen taloutta. Toki Ukrainan merkitystä taustalla ei pidä vähätellä, mutta siltikin EU:ta ei voi oikeasti käsittää minkäänlaisena puolustusliittona. Sillä ei ole mitään tarkoitusta ja merkitystä suojella jäsenmaitaan, vaikka omasta EU-armeijastakin on puhuttu.

[Aksiooma]

Tähän Saku Timosten ja Jori Eskolinien meluun liittyen Rasmuksessa on hetki sitten avattu hyvä keskustelu:

Saisinko esittää arvon palstalaisille pienen kyselyn?

Ylläpito poistakoon, jos tämä on jollain tavalla palstan agendaan sopimaton.

Ensinnäkin kysyisin, oletko itse kokenut rasismia Suomessa?

Ja jatkokysymyksenä, jos olet, kaipaatko lohduksesi tämän palstan kaltaista voivottelua ja kaakatusta asian tiimoilta?

Ja kolmanneksi vielä, jos kaipaisit ennemmin jotain muuta, mitä se voisi olla?

Ja sitten vielä niille, jotka eivät ole henkilökohtaisesti kokeneet rasismia Suomessa, mitkä ovat motiivisi olla mukana Rasmuksessa?

Miten uskot vastustavasi rasismia parhaiten? Miksi?

Ja sitten vielä, oletko varma, että tapasi vastustaa rasismia a) vänentää sitä b) tuntuu sen uhreista joltain muultakin kuin vain kiusalliselta?

Kyllä, kyselyni kumpuaa viimepäivien keskusteluista, mutta kaipaan tähän vilpittömiä vastauksianne, ilman sarvia ja hampaita, koska yritän edes hitusen ymmärtää, mitä täällä oikein halutaan sanoa ja tehdä, myös siksi, että osaisin itse jatkossa ymmärtää pointtejanne paremmin.

Sana on vapaa, olkaa hyvät!

Lähde: Rasmus FB

Olisi hienoa jos Rasmus saisi siivottua nämä kovimmat meuhkaajat, mutta epäilen.

[Stone]

Joseph Goebbelskin olisi kateellinen tuosta metodista, sovelsi kyllä ehkä vaistomaisesti. Löytyisikö asiasta asiallista kirjallisuutta? Propapagandaa on niin monenlaista. Mitvit on hämmentävästi tietyissä "sivistyneissä" piireissä hyväksyttävämpi kuin pahamainen Hommaforum. Hyvin havaittu sinänsä, koska meitä pidetään syystäkin vaarallisempana.
Aletaan meluamaan ja matkimaan mölyapinaa oikeaopisesti!

[Leso]

Keskustelua keskustelusta. Tuo kirjoitus ei ollut mitään muuta.

[...] Aletaan meluamaan ja matkimaan mölyapinaa oikeaopisesti!

Tätähän minä olen sanonut koko ajan!
Vihollisen aseet pitää ottaa älyllisemmin omaan käyttöön.

Vaan ku eiku pittäis keskustella.