Ihmettelyä vapaista markkinoista

[Larva]

Katselin tuossa Brexit: the Movieta. Siinä kerrottiin, miten Saksa nousi toisen maailmansodan jälkeen menestyväksi valtioksi lähes yksinomaan sen ansiosta, että kauppa vapautettiin täysin kaikenlaisista sääntelyistä, rajoitteista ja tariffeista. Toisin kävi Briteille, jossa tullit sekä hinta- ja muu sääntely tappoi lähes kaiken yritystoiminnan, ja lama oli, hm, no, lamauttava.

Mieleeni tuli heti, että vapaa kauppa ei välttämättä ole sellainen autuus ja paratiisi kuin mitä elokuvassa annettiin ymmärtää. Tai ehkä käsitin väärin. Mutta siis, katsokaapa mitä vaikkapa Suomelle on tapahtunut, kun kauppa on vapautettu ja ulkomaan tuontitavaroista ei enää peritä mielettömiä tulleja (näin siis olen käsittänyt, ettei tätä enää tapahdu) ja hintasääntelyäkin on purettu, esim. vuokrasääntely. Teollisuus ja tuotanto on karannut halpamaihin, joiden palkkatason kanssa Suomi ei mitenkään pysty kilpailemaan; Suomeen yulee työntekijöitä maista, joiden palkat ovat niin alhaiset, että täällä maksettavat palkat ovat niihin verrattuina ruhtinaallisia - ja samalla suomalaisten työt vähenevät entisestään, sillä heillä ei ole samalla tavalla mahdollisuutta joustaa palkassa alaspäin, koska Suomessa elinkustannukset ovat korkeat; vuokrat ynnä muut elinkustannukset ovat räjähtäneet käsiin; samalla kun kansan tulot laskevat, menot sen kun kasvavat.

Oma johtopäätökseni on, että täysin vapaa kauppa ja täydellinen globalisaatio johtaa sivistysmaiden elinolojen tipahtamiseen halpamaiden ja kehitysmaiden tasolle, koska miksipä firmat eivät siirtäisi tuotantoaan sinne, missä halvimmalla saa työvoimaa ja raaka-aineita, eikä ympäristödirektiiveistä tarvitse välittää tuon taivaallista?

Olenko ihan hakoteillä? Onko nykytilanne globalisaation ja vapautuneen kaupan syytä, vai onko taustalla jotakin muuta? Toki maailma on erilainen nyt kuin 70 vuotta sitten, mutta silti.

[Tabula Rasa]

Lähinnä kuulostaa että myydään byrokratiaa vapaiden markkinoiden nimellä. Eun 10 000 säädöstä vuodessa lamauttaa pienen maan ihan huolella. Saksa taas kuulostaa siltä että turhia byrokraatteja otettiin reilusti pois välistä ja helpotettiin työllistymistä ja työllistämistä. Euhan on säätelyunioni joka ei toimi kansojen etua vaan pienen eliitin etua ajaen.

Matematiikan pieni on kaunista olisi säädöksissäkin erinomainen lähtökohta. Vähän ja selkeitä säädöksiä.

Mikä estää kansallisvaltiota käymästä vapaata kauppaa? Jos Eu, niin eikö tuon tason painostus ole nimenomaan syy erota?

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2058

[Miniluv]

The world has changed in many ways in the 240 years since Adam Smith triumphed over the mercantilists. The most significant changes, with regard to the topic at hand, concern the mobility of capital, a factor which was not accounted for by either Smith or Ricardo, and the mobility of labor, a factor which was never taken into consideration by Mises or Rothbard.

https://voxday.blogspot.fi/2016/06/free-trade-debate-podcast.html

Tiedä häntä sitten. Kansainvälinrn kauppa toimii eri tavalla kultakannassa (kun kukaan eimhalua joutua alijäämään eli luopua kullastaan) ja fiatvaluutoilla. Se hyötyy, joka voi vaihtaa fiatvaluuttaa oikeisiin resursseihin. Jos tällainen kupla ohjautuu vaikka asuntojen hintoihin, sehän tiedetään, miten vuokralaisten käy.

[Supernuiva]

Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin säätelemätön markkinatalous - ainakaan vielä sellaista ei ole ollut missään tässä maailmassa. Kyse on vain säätelyn määrästä ja tavoista.

Talousihmeen vuosina saksalaiset tehtaat tekivät erittäin paljon tuotekehitystä, tuolloin syntyi käsitys saksalaisesta laadusta, joka oli vientimarkkinoilla ylivoimainen brittilaatuun nähden. Resurssien mahdollisimman tehokas käyttäminen on myös äärettömän tärkeää, olette varmasti kaikki kuulleet brittiläisestä tehottomuudesta ja resurssien tuhlauksesta?

Yleisesti hyväksytty totuus on, että brittiläinen teollisuus vanhentui 1900-luvun jälkipuoliskon aikana eikä pysynyt kehityksessä mukana. Tähän lisätään lakot, jotka tosin johtuivat varmasti ainakin osin psykologisesti luokkayhteiskunnan aiheuttamasta epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta.

Markkinatalous vaatii myös toimiakseen tietoa, mitä vähemmän on salaisuuksia, sitä paremmin markkinatalous voi toimia.

Nämä kysymykset eivät ole aivan yksinkertaisia. Yliopistoissa ja kauppakorkeakouluissa opetettava kansantalousoppi ei ole myöskään objektiivista, se on yleisimmin jonkun koulukunnan tuottama subjektiivinen ja aivan liian yksinkertaistettu näkemys ihmisen käyttäytymispsykologiasta. Kansantaloustiedettä pidetään matemaattisena tieteenä, mutta todellisuudessa se on matematiikan kaapuun kätkettyä psykologiaa, joka ei valitettavasti pidä kaikilta osin yhtä ihmisten todellisen käyttäytymisen kanssa. Viimeisin yllätys on ollut kaiketi se, että ihmiset säästävät myös negatiivisten korkojen aikana!

[Lalli IsoTalo]

EUssa vapaat markkinat tarkoittavat kilpailusta vapautettuja markkinoita. Direktiivien avulla luodaan alalle kuin alalle niin korkeat kiinteät kustannukset, että ne pyyhäisevät pk-sektorin olemattomiin, ja tekevät uusien yritysten alalle tulon mahdottomiksi.

EU on sääntelysosialismia, jota kansainväliset korporaatiot työntävät kurkuistamme väkisin alas. Jenkeissä sama juttu, paitsi että lakijärjestelmä on pahemmin korruptoitunut. Oikeutta saa vain rahalla, ja kuulumalla hyvävelijärjestöön.

Vapaita markkinoita ei ole ikinä ollut eikä ikinä tule. Voitot tehdään valtion ylläpitämän sääntelysosialismin, korruption ja lobbauksen avulla. Kun raha puhuu, vapaus markkinoilla vaikenee. Tätä sääntelysosialismia kutsutaan kapitalismiksi, ja se on täysin vastakkainen asia kuin vapaat markkinat, joita ei ole juuri koskaan ollut, juuri missään.

Koska vapaa kilpailu tappaa monopolien ja kartellien voitot.