2016-06-16 Ajatuspaja Visio: Näin koulutus saadaan tukemaan kotoutumista

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Kotoutuminen kuntoon! Ehdotuksia kotoutumista tukevan koulutuksen parantamiseksi

Mitä onnistunut kotoutuminen edellyttää? Mitkä ovat pahimpia maahanmuuttajien koulutukseen ja osaamisen hyödyntämiseen liittyviä kipupisteitä ja pullonkauloja Suomessa? Miltä tilanne näyttää muissa Pohjoismaissa? Millaisia palvelujärjestelmiä ja keinoja Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on käytössä ja voisiko niitä hyödyntää myös Suomessa?

Kotoutuminen kuntoon! Ehdotuksia kotoutumista tukevan koulutuksen parantamiseksi -selvitys vastaa näihin kysymyksiin ja esittää samalla konkreettisia toimenpide-ehdotuksia maahanmuuttajien kotoutumisen ja sitä tukevan koulutuksen parantamiseksi.

[---]

Julkaisu on osa Ajatuspaja Vision tutkimushanketta Maahanmuuttajien koulutus Suomessa.

Vihreä Sivistysliitto

[---]

Toimenpide-ehdotukset

1. Monikielisyys käyttöön

Muutetaan erilaisiin työtehtäviin liittyvät kielitaitovaatimukset tilanteen mukaan joustavammiksi.
Otetaan monikielisyyden hyödyt täysimääräisemmin käyttöön Suomessa.
Tunnustetaan rinnakkaiskielisyyden olemassalo: Suomi toimii jo nyt monella eri kielellä.
Pidetään kielenopetuksessa ja kielitaitovaatimuksissa viestintätaidot keskiössä.

2. Maahanmuuttajien osaaminen täysimääräisesti hyödyksi

Kehitetään maahanmuuttajien opinto-ohjausta siten, että se tukee aidosti ohjattavan omia kiinnostuksen kohteita.
Harkitaan erillisten maahanmuuttajille suunnattujen opintolinjojen integroimista kantaväestön linjoihin.
Tarjotaan kaikille erityistä tukea opiskelutaitoihin tai kielitaidon parantamiseksi.
Hyödynnetään suomalaisen koulutusjärjestelmän sisällä vaihtoehtoisia väliä opiskella ja sujuvoitetaan opintopolkuja.
Kehitetään aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista.

3. Kotoutumiskoulutuksen hallinnollisiin järjestelyihin järkeä

Siirretään kotoutumiskoulutus opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siten, että kaikki koulutus on yhden ministeriön hallinnoimaa.
Luovutaan kotoutumiskoulutusten kilpailuttamisesta ja annetaan ne oppilaitosten järjestämisluvilla toteutettavaksi.
Taataan koulutusten kehittämisen pitkäjänteisyys ja työrauha.

4. Yhtenäisyyttä kotoutumiskoulutuksen laatuun

Laaditaan yhtenäiset maanlaajuiset oppimateriaalit kotoutumiskoulutukseen.
Otetaan käyttöön yhteinen lopputesti ja yhtenäiset arviointityökalut.
Kehitetään kotoutumiskoulutuksen palautejärjestelmää ja seurantaa.

5. Suomen yhteiskuntatieto-opetus omakieliseksi ja sisällöltään yhtenäiseksi

Aloitetaan omakielinen yhteiskuntatieto-opetus pikimmiten, kun uusi tulija on muuttanut kuntaan.
Varmistetaan etäosallistumismahdollisuudella omakielisten ryhmien riittävä koko pienilläkin paikkakunnilla.
Hyödynnetään opetuksen järjestämisessä yhteistyömahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Parannetaan yhteiskuntatiedon opetuksen laatua koulutuksen järjestäjästä riippumattomilla yhdenmukaisilla opetussisällöillä ja -materiaaleilla.

6. Ilmaiseen kielikoulutukseen pääsy kaikille maahanmuuttajille taattava

Tarjotaan kuntaan muuttavalle maahanmuuttajille kielikoulutusvoucher, koulutusseteli, jolla hän on oikeutettu ilmaiseen suomen kielen koulutukseen 2100 opetustunnin ajan.
Tehdään mahdolliseksi, että maahanmuuttaja saa käydä kielikoulutuksessa joustavasti joko yhdessä tai useammassa osassa elämäntilanteen mukaan
Ei rajoiteta kotoutumiskoulutukseen pääsyä maassaoloajan tai työmarkkina-aseman perusteella.

7. Kielitestikäytännöt joustaviksi

Lisätään YKI-testin suorittamismahdollisuuksia.
Nopeutetaan testitulosten arviointia.
Tarkastellaan kriittisesti YKI-testin roolia kansalaisuuden porttina.

8. Kotoutumisresurssien viisaalla käytöllä maahanmuuttajista tärkeitä resursseja Suomelle

Ohjataan riittävästi resursseja alkuvaiheen kotoutumispalveluihin.
Tuetaan myös pidempään maassaolleiden maahanmuuttajien työllistymistä ja kielitaidon kehittymistä. Nähdään ammatti- ja kielitaitoiset maahanmuuttajat Suomelle tärkeinä resursseina.

[---]

Lilli Rasilainen: Kotoutuminen kuntoon!

EDIT: Lyöntivirhe korjattu.

[Tabula Rasa]

Joo. Rasismikin saataisiin kuntoon antamalla joka rasistille miljoona euroa ja kelagold.

[writer]

Helpommin suomen kansalaisuuksia oikeasti kielitaidottomille kielitestejä entisestään suuremmaksi pelleilyksi tekemällä?

Onpas taas "kotoutumista" tukevaa...

[rooster]

Eiköhän ne kotoutumisen pullonkaulat ole koutouttamisen piirissä olevien uskonto ja kulttuuritausta. Siihen kun vielä lisätään se, että tulijoita hoivataan kuin pientä lasta yhteiskunnan toimesta ja vastuuta ei ole omasta toimeentulosta.

Noiden työryhmien ja "ajatuspajojen" tärkein funktio on luoda suojatyöpaikkoja suomalaisille puuhastelijoille joilla ei ole juuri kysyntää tuottavalla puolella.

[Northblood]

Suomihan välttää muiden maiden tekemät virheet laittomassa maahantunkeutumisessa. Meillä osataan kotouttaa murjaani kuin murjaani.

Näin ovat totuuden torvet ja profeetat toitottaneet meille impivaaran junteille ja rasisteille vaikka kuinka helvetin monta vuotta.

Joten miksi tätä kotouttamista pitää millään tavalla pohtia, ja hassata miljoona toisensa perään tähän toimintaan? Tehän osaatte sen? Vai mitä, häh? Ette kai ole valehdelleet?

[l'uomo normale]

Joten miksi tätä kotouttamista pitää millään tavalla pohtia, ja hassata miljoona toisensa perään tähän toimintaan? Tehän osaatte sen? Vai mitä, häh? Ette kai ole valehdelleet?

Ainakin kommunistien hallitsemassa Tsekkoslovakiassa oli yhteen aikaan käytössä termi "täydellistyttäminen" . Hyvä voidaan aina tehdä vielä suurenmoisemmaksi.

[Roope]

Selvitys: Työssä voi pärjätä, vaikka ei osaa täydellistä suomea

VAATIMUKSIA suomen kielen osaamisesta työelämässä voitaisiin höllentää, ehdottaa ajatuspaja Visio uudessa selvityksessä. Visio on osa Vihreää sivistysliittoa.

"Jos muu osaaminen on kohdallaan, kielitaitoa voi kohentaa eri tavoin myös työtehtävän vastaanotettuaan", Kotoutuminen kuntoon! -selvityksessä todetaan. Selvitys keskittyy erityisesti Suomeen pakolaisina tulleiden kotoutumiseen ja vertaa Suomen käytäntöjä muihin pohjoismaihin.

Joustavammat kielitaitovaatimukset voisivat auttaa maahanmuuttajia työllistymään esimerkiksi toimistotöihin ja hoitoalalle, sanoo selvityksen kirjoittaja Lilli Rasilainen. Ruotsissa hoitoalalla on koulutettu työpaikoilla mentoreita, jotka auttavat ruotsia vieraana kielenä puhuvia kollegoitaan esimerkiksi raporttien kirjoittamisessa.

"Alammeko Suomessakin olla kypsiä ajatukselle, että suomea voi puhua monella eri tavalla ja tasolla ja silti pärjätä työssä ja yhteiskunnassa?" selvityksessä kysytään.
...

Vihreä Lanka 17.6.2016

Eihän se ole työssä pärjäämistä, että kielitaitovaatimuksia lasketaan keinotekoisesti niin, että työpaikan "mentorit" joutuvat tekemään kieltä osaamattoman puolesta kielitaitoa vaativat tehtävät. Kielitaito ei yleensä ole irrallaan muusta osaamisesta, vaan sujuvat kommunikointitaidot ovat monen työn tärkein edellytys.



Lilli Rasilainen: Kotoutuminen kuntoon! Ehdotuksia kotoutumista tukevan koulutuksen parantamiseksi -selvitys (2016) (pdf)

Selvitys julkaistaan ajankohtana, jolloin suuresti lisääntyneen turvapaikanhakijajoukon myönteisiä tai kielteisiä turvapaikkapäätöksiä alkaa valmistua Maahanmuuttovirastosta. (..) Suomi tarvitsee kaikki uusia tulijoita ja heidän osaamistaan.

Ei tarvitse. Miksi tarvitsisi?

On katsottu, että Suomeen tarvittaisiin vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa eli lähes kaksinkertainen määrä nykynettomuuttoon nähden, jotta työvoima ei supistuisi ja jotta väestön ikärakenne korjaantuisi (Myrskylä ja Pyykkönen 2015, 1–2).

Työvoiman (työvoima = työlliset + työttömät) koon ennallaan pitäminen ja väestön ikärakenteen korjaaminen eivät ole mielekkäitä tavoitteita, jos ne toteutetaan lisäämällä työttömien ja tukityöllistettyjen ulkomaalaisten määrää, kuten nykyään tapahtuu. Suomeen tullut maahanmuuttaja on jo aiemminkin ollut keskimäärin taloudellinen taakka yhteiskunnalle, mutta etenkin nyt humanitaarisen maahanmuuton kasvaessa tämä taakka muuttuu sietämättömän suuruiseksi. Ei auta, vaikka maahanmuuttaja nimellisesti "korjaa ikärakennetta" tai on työttömänä "potentiaalinen voimavara".

Tanskan kotouttamispolitiikassa lähdetään muita pohjoismaita enemmän liikkeelle tarpeesta ehkäistä yhteiskunnallisia ongelmia.

Vision selvityksessä tarkastellaan eri Pohjoismaiden erilaisia kotouttamiskäsityksiä, mutta selvityksen tekijä ei näytä käyttävän saatuja tietoja hyväkseen, vaan ehdottaa muiden maiden kokemuksista riippumatta löysiä ruotsalaisia käytäntöjä. Näin siitä huolimatta, että kotouttamisen tulokset ovat olleet keskimäärin heikoimmat Ruotsissa ja parhaat Tanskassa.

Erilaisten liikkuvuuksien muodot sekä niiden dynamiikka ja pitkäaikaiset vaikutukset ovat monimutkaisia. Niitä ei pystytä maahanmuuttotutkija Tuomas Martikaisen mukaan täysin ennakoimaan tai niiden määrään, laatuun tai seurauksiin merkittävästi vaikuttamaan, vaikka maahanmuuttokeskustelun eri osapuolet pyrkivät luomaan vaikutelman näistä vaikutusmahdollisuuksista (Martikainen 2010, 30–31).

Tuollaista väittäessään maahanmuuttotutkija Tuomas Martikainen on yksiselitteisesti väärässä. Maahanmuuton määrään, laatuun ja sitä kautta seurauksiin voidaan vaikuttaa merkittävästi, eikä tästä ole mitään epäselvyyttä.

Vaikuttamisesta on lukemattomia esimerkkejä kuten Ruotsin Irakin kanssa solmima palautussopimus, nykyiset Tanskan ja Ruotsin rajatarkastukset, Unkarin raja-aidat ja uudet lait sekä Turkki-sopimus. Maahanmuutto voidaan muutamilla uusilla laeilla ja käytännöillä helposti kymmenkertaistaa tai vaihtoehtoisesti supistaa kymmenesosaan.

Vaikutusten sijaan tässä voitaisiinkin puhua maahanmuuton mukanaan tuomista hyödyistä. Niistä yhden voidaan katsoa yllä mainittujen lisäksi olevan taloudellisen huoltosuhteen paikkaaminen. Tämä tarkoittaa, että maahanmuuton kautta huoltosuhteen heikkeneminen hidastuu, kun maahan muuttaa lisää työikäistä väestöä.

Selvityksen tekijä ei näköjään ymmärrä edes peruskäsitteitä. Nykyinen Suomeen suuntautuva maahanmuutto heikentää taloudellista huoltosuhdetta siitä huolimatta, että työikäisten maahanmuutto parantaa väestöllistä huoltosuhdetta. Jos puhutaan hyödyistä, vain taloudellisen huoltosuhteen kehityksellä on merkitystä. 

Käytännössä maahanmuuttaja useimmiten tarvitsee molempia kieliä [suomea ja ruotsia] suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa.

Useimmiten maahanmuuttaja tarvitsee ruotsia vieläkin vähemmän kuin kantasuomalaiset, joista useimmat eivät tarvitse sitä työelämässä tai yhteiskunnassa muuten kuin keinotekoisten osaamisvaatimusten osoittamisen verran. Suomalaisista poiketen maahanmuuttaja voi hakea erivapauden suomen/ruotsin taidon osaamisen osoittamisesta.

Toisaalta, kielitaitovaatimus saattaa muodostua tekosyyksi olla palkkaamatta maahanmuuttajaa, jolloin vaatimuksesta voi muodostua rakenteellisen syrjinnän väline (Stenman 2015, 4).

Tällaisesta ei ole näyttöä, Stenman vain spekuloi, joten kyseessä on marginaalinen ongelma jos sitäkään.

Paremmasta suomen osaamisesta on lähes aina hyötyä työn kannalta, joten kielen hallitseva on paljon paremmassa asemassa kielitaidottomaan verrattuna. Tämä ei ole rakenteellista eikä muutakaan syrjintää.

Eläminen erossa perheestä on suurimpia onnistuneen kotoutumisen esteitä. Lisäksi epätietoisuus perheen turvallisuudesta vaikeuttaa sekin kieliopintoihin tai työnhakuun keskittymistä ja pitkä erossa olo perheestä vaikuttaa sen jäsenten mielenterveyteen. Kaikissa Pohjoismaissa kiristetään nyt perheenyhdistämistä entisestään, vaikka sen yleisesti katsotaan olevan kotoutumista edistävä tekijä. Mm. Vihreät, Amnesty International ja Pakolaisapu ovat ajaneet perheenyhdistämisen käytäntöjen helpottamista Suomessa ihmisoikeusperustein.

Kuka tarkalleen ottaen katsoo perheenyhdistämisen olevan kotoutumista edistävä tekijä? Painostusryhmien mielipiteet ovat vain mielipiteitä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan alaikäiset turvapaikanhakijat menestyivät paremmin ilman perhettään kuin perheen kanssa.

On oma eettinen keskustelunsa, onko perusteltua, että Suomen kansalaisuuden saamiseksi on oltava osoitettuna kotimaisen kielen keskitason taito eli B1 yleiseuroppalaisen viitekehyksen mukaan.

On perusteltua, eikä tässäkään esitetä perusteluja vastakkaisen puolesta. Vaatimus voisi toki olla kovempikin.

Suomalaisessa valtakunnanpoliittisessa keskustelussa ei olla juuri muusta äkillisesti lisääntyneeseen maahanmuuttoon liittyvästä asiasta samaa mieltä kuin siitä, että kotouttamisen alkuvaiheeseen on syytä kohdistaa riittäviä resursseja.

Ikävä kyllä juuri näin. Ei puhettakaan siitä, millaisia mitattavia tuloksia näiltä kotouttamistoimilta voidaan odottaa. Tuloksellisuutta mitataan lähinnä käytettyjen rahojen ja resurssien määrällä. Nuorten maahanmuuttajien syrjäytymistä ja muita punaiselle menneitä mittareita pidetään osoituksena siitä, että tarvitaan vieläkin enemmän resursseja.

Kielitaitoinen ja työllistyvä maahanmuuttaja on Suomelle tärkeä resurssi. Koulutusmaailmassa erilaisia maahanmuuttajakieliä taitavia tarvitaan tällä hetkellä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja oman äidinkielen ja uskonnon opetuksessa. Myös tulkeista ja kääntäjistä on pulaa.

Tarvitsemme lisää maahanmuuttajia, jotta he voivat opettaa, tulkata ja kääntää toisiaan ja toisilleen.

On myös hahmotettava kasvanut maahanmuutto ja laajemmin globaali muuttoliike vakiintuneena yhteiskunnallisena ilmiönä, jonka seurauksena yhteiskuntamme on nopeasti monimuotoistunut ja moniarvoistunut. On nähtävä, millä kaikilla tavoin uudet tulijat ovat korvaamattomia ammattilaisia taitoineen ja kokemuksineen esimerkiksi monimuotoistuneen yhteiskunnan palveluiden tarjoajina.

Eli tarvitsemme lisää maahanmuuttajia, jotta he voivat opettaa, tulkata ja kääntää toisiaan ja toisilleen.

[Eino P. Keravalta]

Kuten olen sanonut ennenkin, pakko on ainoa kotouttaja.

Joka rajarikollinen kuokanvarteen ja kerrotaan, että ruokaa saa, kun suo-ojaa on kaivettu 5 metriä.

Ei rahanjakelua. Ensimmäisestä rikkomuksesta karkotus samantien ilman valitusoikeutta.

Veikkaan, että kotoutuminen tapahtuu leikiten.

PS: Ja jos joku sanoo, että tuollaiset olot ovat epäinhimillisen ankarat, niin muistutettakoon, että sotaa paossa olevalle tuollaisetkin olot ovat taivas, jossa pelastunut voi vuodattaa onnen kyyneleitä. Lisäksi muistutettakoon, että suomalaiset ovat rakentaneet tämän maan vieläkin ankarimmissa olosuhteissa.

[Kim Evil-666]

Ajatuspaja Visio = Mädätyspaja Katastrofi

Tämä kotouttaminen on yhtä suurta kusetusta, kuin Neuvostoliiton kommunismi. Täysin toimimaton ja mahdoton toteuttaa onnistuneesti. Tulee maksamaan maltaita, sekä inhimillisiä kärsimyksiä pottunokille kaikkinensa.

[Yhteisöjäävi]

Tässä kirkastuu taas se mikä mokutuksessa minua ja ilmeisen monia muitakin häiritsee. Mokuttaja ei nimittäin aidosti kunnioita toisia. Sen sijaan hän haluaa holhoten alistaa ja "hyväntahtoisuuttaan" amputoida ne kyvykkyydet, jotka liittäisivät tulijat täysivaltaisiksi jäseniksi yhteiskuntaan. Mokuttaja onkin alistaja, joka oman itsekunnioituksensa puutteen johdosta ei kykene muitakaan todella kunnioittamaan. Tai tältä se minusta näyttää.

[Saturoitunut]

Eihän se ole työssä pärjäämistä, että kielitaitovaatimuksia lasketaan keinotekoisesti niin, että työpaikan "mentorit" joutuvat tekemään kieltä osaamattoman puolesta kielitaitoa vaativat tehtävät. Kielitaito ei yleensä ole irrallaan muusta osaamisesta, vaan sujuvat kommunikointitaidot ovat monen työn tärkein edellytys.

Äläs nyt, kyllä työkyvytönkin pärjäisi työelämässä hienosti, jos joku muu vain tekisi työt hänen puolestaan.