2016-06-15 YLE: Feministinen puolue pyrkii puoluerekisteriin

[Luotsi]

Milloinhan joku muu puolue on saanut YLEltä vastaavaa mainostusta aina TVn pääuutislähetystä myöten? Siis ainakaan näistä aloittelevista. No, kysymys oli retorinen...

[MW]

Milloinhan joku muu puolue on saanut YLEltä vastaavaa mainostusta aina TVn pääuutislähetystä myöten? Siis ainakaan näistä aloittelevista. No, kysymys oli retorinen...

Todellakin retorinen. En yhtään ihmettelisi, vaikka tätä viritystä voitaisiin kutsua jäsenistön/kannattajien puolesta YLE-puolueeksi.

[Tabula Rasa]

Minkähänlaisen vastaanoton saisi maskulistinen puoluehanke, jonka jäsenet voimaantuvat veistämällä itselleen kirveellä kyrvän, puhelinpylväästä?

Aiemmin painekyllästetyn puun suojaukseen on käytetty niin sanottuja suolakyllästeitä eli kromia, arseenia ja kuparia (CCA) sisältäviä painekyllästysaineita sekä kreosoottiöljyä. Kreosoottiöljy ja CCA-kylläste ovat kuitenkin syöpävaarallisia ja myös ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, joten niillä kyllästetyn puutavaran käyttöä on rajoitettu. Nykyään kuluttajille myytävä kyllästetty puu ei sisällä kromia tai arseenia. Kreosoottikyllästettyjä ratapölkkyjä ei ole enää vuoden 1996 jälkeen saanut käyttää pihapiirissä tai virkistysalueilla, eikä niitä luovuteta yksityisille kuluttajille ollenkaan. Arseenipitoisten CCA-kyllästettyjen sähköpylväiden luovutus kuluttajille on puolestaan ollut kiellettyä kesäkuusta 2004 saakka.

Vanhoja kyllästettyjä pölkkyjä ja pylväitä ei saa käyttää asuinalueilla, kotitalouksien rakenteissa tai puutarhakalusteissa, tai missään muissa kohteissa joissa ihokosketus olisi mahdollinen. Aiemmin käytöstä poistettuja ratapölkkyjä ja sähkö/puhelinpylväitä myytiin vapaasti ja niitä käytettiin paljon piharakentamisessa, pengerryksissä, aitoina, portaikkoina ja hiekkalaatikoissa. Rakennelmista huuhtoutuu kuitenkin syöpävaarallisia tehoaineita maaperään ja tätä kautta esimerkiksi ravintokasveihin, kaivoveteen tai hiekkalaatikon hiekkaan.

http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-kayttokohteittain/Kyllastetty-puu/Kyllastetyn-puun-kayton-rajoituksia/

Se sitten että nämä nykykyllästetyt kestävät monin verroin lyhyemmän aikaa. Jos olisi rahaa niin onhan lehtikuusi, vaan joo-o.

[no future]

Eikös Suomi ensin aio myös puolueeksi? Joka viikko on miekkareita ympäri Suomea ja medianäkyvyyttäkin jonkin verran, mutta onko kannattajakorttien keräys unohtunut kaiken messuamisen huumassa?

Sinällään tosiaan peiliinkatsomisen ja uudelleen arvioinnin paikka, mikäli oman asian tueksi ei löydy noita allekirjoittajia, tai oma organisaatio ei niitä kykene keräämään. Aikuisten ihmisten pitäisi kyetä itsekritiikkiinkin oman sanoman suhteen, ellei halua muistuttaa herätyslahkoa tai larpata olavi mäenpäätä.

[Saturoitunut]

Feministinen puolue eroaa valtapuolueista ainakin ikärakenteeltaan. Sen hallituksessa keski-ikä on alhainen, ja monet puolueessa ovat vasta täyttäneet 18 vuotta. Lisäksi noin kolmasosa puolueen jäsenistä on maahanmuuttajataustaisia.

Tuo alaikäisyydellä ja kokemattomuudella kilvoittelu tuo mieleen Hunter S. Thompsonin, joka Aspenin sheriffinvaaleissa ajoi päänsä kaljuksi, jotta voisi kutsua jenkkisiilipäistä kilpakumppaniaan "pitkätukkaiseksi vastustajakseen".

[l'uomo normale]

Milloinhan joku muu puolue on saanut YLEltä vastaavaa mainostusta aina TVn pääuutislähetystä myöten? Siis ainakaan näistä aloittelevista. No, kysymys oli retorinen...

Vihreän liikkeen lanseeraus 80-luvun alussa sai aika paljon mediahuomiota. Miten laajalti kaikki mediat huomioivat uuden puolueen ja miten innostunutta ja runsasta oli Ylen seuranta silloin vihreiden parissa verrattuna nyt feministipuolueeseen? Jos joku minua vähän vanhempi osaa vertailuanalysoida.

[Fimbulvetr]

Milloinhan joku muu puolue on saanut YLEltä vastaavaa mainostusta aina TVn pääuutislähetystä myöten? Siis ainakaan näistä aloittelevista. No, kysymys oli retorinen...

Ne muut puolueet mainittiin alaviitteenä eilisessä 20:30 uutisessa. Ainoana tämä uusi "hyvyyden puolue" sai täyden kattauksen uutisoinnin.

[Kulttuurirealisti]

Aikuisten ihmisten pitäisi kyetä itsekritiikkiinkin oman sanoman suhteen, ellei halua muistuttaa herätyslahkoa tai larpata olavi mäenpäätä.

Herätyslahkoillahan menee hyvin, joillakin on Suomessa satojatuhansia jäseniä. Pääministerimmekin saa kiittää osaltaan yhtä niistä asemastaan.

Mutta asiasta, itsellänikin on jäänyt vähän epäselväksi SE-porukan tila. Onko lopulta hinkua puolueeksi, vai eikö kortteja ole saatu kerättyä?

[Faidros.]

www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/miesflunssa-on-todellinen-virukset-haluaa-tappaa-miehet-eivat-naisia-136109
Sitä on liikkeellä.

[Peppe Grilli]

Milloinhan joku muu puolue on saanut YLEltä vastaavaa mainostusta aina TVn pääuutislähetystä myöten? Siis ainakaan näistä aloittelevista. No, kysymys oli retorinen...

Ne muut puolueet mainittiin alaviitteenä eilisessä 20:30 uutisessa. Ainoana tämä uusi "hyvyyden puolue" sai täyden kattauksen uutisoinnin.

Saman pistin itsekin merkille, tämän puoluevirityksen paras oljenkorsi taitaa olla siinä, että medianäkyvyys on varmasti aivan loputon jos vain viitsii juosta haastateltava. Tosin kuten jo todettua, sekoittaa pakkaa vain vasemmalla laidalla ja syö siten ääniä vihreiltä ja vasureilta.

[Vredesbyrd]

Kyllä niillä on mahdollisuudet lyödä itsensä kunnallisvaltuustoihin suurissa suvakkikeskittymissä eli opiskelukaupungeissa. Helsingissä eritoten voivat verottaa vihervasemmistoa.

[Tabula Rasa]

www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/miesflunssa-on-todellinen-virukset-haluaa-tappaa-miehet-eivat-naisia-136109
Sitä on liikkeellä.

Eipä taida olla paljon väliä. Tappaako flunssa vai tämän paskan paine. Tietysti voi myös monikulttuuri ehtiä. Tai joku hoitamattomista sairaista. Monikulttuuri lisää siis valinnanmahdollisuuksiani moninkertaiseksi.

[no future]

Kyllä se yhä viina on mikä Suomessa tappaa työikäisiä miehiä. Ja tasa-arvon nimissä nykyään toki naisiakin.

[Tabula Rasa]

Kyllä se yhä viina on mikä Suomessa tappaa työikäisiä miehiä. Ja tasa-arvon nimissä nykyään toki naisiakin.

Jaa-a lähdempä sitten ottamaan sitä tappavaa myrkkyä. Onhan siitä taas kuukausia kun viimeksi kirkkaat kiinnosti. Kiljua ja kippistä feminatsismille.

[caprifolium]

Heidän agendansa on siis syrjimättömyys. Puuttuvatko sitten myös positiiviseen syrjintään, jota mm. Hgin kaupunki edelleen toteuttaa työhönotossaan?

Jonkun olisi syytä tarkastella perin pohjin tuota asiaa, koska tasa-arvolla ja syrjintävapailla vyöhykkeillä ratsastava kaupunki kuitenkin järjestelmällisesti syrjii työnhakijoita heidän etnisen taustansa perusteella. Tuo on täysin vastoin kaupungin omia, julkisestikin kovaan ääneen toitottamia arvoja mutta silti se saa olla jatkuvasti käyyössä rekrytoinnissa.
Haloo, feministinen puolue!

[nollatoleranssi]

Feministinen puolue on tuntunut saavan roppakaupalla mainostusta. Eipä se tietysti ketään ihmetytä.

[nollatoleranssi]

Eikös Suomi ensin aio myös puolueeksi? Joka viikko on miekkareita ympäri Suomea ja medianäkyvyyttäkin jonkin verran, mutta onko kannattajakorttien keräys unohtunut kaiken messuamisen huumassa?

Samaa mietin yksi päivä.  Suomi Ensin liikkeen kannattajakortit eivät liity tähän aiheeseen, mutta olisi tosiaan luullut saavan helpostikin ne kerättyä. Kansalaisilla on toimintaa kohtaan selkeästi liikaa epäluuloja. Mielenosoitukset ovat olleet toisaalta järkeviä, mutta niistä on tehty päivittäistä huvia. Harvoilla tuntuu olevan myös halua haastaa nykypuolueita.

[nollatoleranssi]

http://yle.fi/uutiset/3-9348837

Heidän mukaansa uutta puoluetta tarvitaan, koska perinteinen politiikka ei ole pystynyt ratkaisemaan esimerkiksi seksismiä, rasismia ja muita syrjinnän muotoja.

Kun on seurannut näitä feminismiavauksia, niin usein on puhuttu noista asioista. Mutta niissä on sitten jätetty käsittelemättä sellaisia tekoja, jotka ovat johtuneet maahanmuuttajista. Samalla edelleenkään ei ole puututtu koskaan millään tavalla mamunaisten asioihin. Vaikka järjestöissä tuntuu olevan mukana mamunaisia, niin hekin ottavat kantaa ainoastaan "valkoisen miehen muodostamaan uhkakuvaan". Toisin sanoen puhuvat samoista feminismijutuista kuin valkoiset kanssasisarensa.

Mahdollisesti uudelle puolueelle oli sen takia tilausta, ettei Vihreitä ja Vasemmistoliittoa haluta sotkea tähän höpötoimintaan mukaan. Kumpikin puolue on saanut todella vähän kannatusta tuon takia ja nyt haluttiin luoda yksi puolue lisäämään ristiriitoja. Tietysti se voi samalla viedä kannatusta pois (ehkä sen <1%) muilta kahdelta suurelta puolueelta.

[Toni R Jyväskylästä]

FEMINISTISEN PUOLUEEN YLEISOHJELMA

FEMINISTINEN POLITIIKKA

Feministinen puolue nostaa syrjimättömyyden periaatteen politiikan keskiöön. Feministinen
näkökulma politiikkaan haastaa sukupuoleen, seksuaalisuuteen, ihonväriin ja etnisyyteen perus-
tuvat valtarakenteet, jotka johtavat etuoikeuksien jakamiseen yksille ja niiden rajoittamiseen toisilta.
Feministisen politiikan päämääränä on yhteiskunta, jossa kaikilla ihmisillä on mahdollisuus
toteuttaa itseään täysimittaisesti yhdenvertaisessa asemassa muiden kanssa riippumatta sukupuolesta
tai sukupuolettomuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväriin tai etnisyyteen liitetyistä
käsityksistä, toimintakyvystä, luokasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, sukupuolen ilmaisusta, iästä
tai kansalaisuudesta.

Feministinen puolue näkee, että tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteuttaminen
vaativat poliittista kamppailua. Yksimielisyys päämäärästä ei riitä, tarvitaan myös poliittista analyysiä
tasa-arvon tiellä olevista esteistä ja keinoista, joilla yhdenvertainen yhteiskunta voidaan saavuttaa.
Perinteisessä puoluepolitiikassa luokka on ollut keskeinen analyysin väline, jonka kautta yhteis-
kunnan rakenteita on pyritty ymmärtämään. Luokka kuitenkin on käsitteenä liian kapea. Kapitalismi
ja sen luokkarakenteet eivät selitä syrjintää, seksismiä ja rasismia, jotka tiedetään myös sosialististen
järjestelmien ilmiöiksi.Yksilön oikeuksia korostava liberalismikaan ei pysty riittävällä tavalla ratkaise-
maan rakenteellista epätasa-arvoa. Palkkaeroja on kaikissa palkkaluokissa. Miehet tekevät väkivaltaa
miehille, naisille sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kaikissa yhteiskuntaluokissa. Maahan-
muuttajien lasten on vaikeampi päästä työmarkkinoille, ja he joutuvat usein elämään köyhyydessä.
Vammaisten ihmisten syrjintä on este osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Lisäksi lapset, nuoret ja
vanhukset jäävät syrjään yhteiskunnassa, jonka normina ovat keski-ikäiset.

Politiikkaa on tehty perinteisesti enemmistöjen ehdoilla. Tämä pudottaa monet yhteiskunnallisen
päätöksenteon marginaaliin. Tarvitsemme siksi politiikkaa, joka haastaa nykyiset ideologiat.
Feministisessä politiikassa on kyse myös maailmanlaajuisesta oikeudenmukaisuudesta. Länsi-
maiden siirtomaavallan perintö tuntuu yhä jakolinjana maailman köyhimpien ja rikkaimpien valti-
oiden välillä. Äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä 70 prosenttia on naisia. Länsimaat ovat
tuottaneet 80 prosenttia historiallisista hiilidioksidipäästöistä, mutta ilmastonmuutos ja sitä seuraava
ilmastopakolaisuus koskettavat ankarimmin köyhiä, naisia ja alkuperäiskansoja. Suomen on sitoudut-
tava kestävän kehityksen periaatteisiin ja huolehdittava niiden kunnianhimoisesta toimeenpanosta.
Kansojen ja kansallisuuksien rajat ylittävä yhteistyö on välttämätöntä, jotta voimme tavoitella aidosti
yhdenvertaista, tasa-arvoista ja oikeudenmukaista maailmaa.

Feministinen politiikka edellyttää rakenteellisia, kattavia ja välittömiä muutoksia, joita käsitte-
lemme tämän periaateohjelman seuraavissa luvuissa.

SYRJIMÄTTÖMYYS

Feministisellä puolueella on visio yhteiskunnasta, joka on olemassa kaikkia varten. Puolue työsken-
telee kaikkien ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta. Ihmisten tulee voida elää yhdenvertaista
elämää sekä saada yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään sen kaikilla osa-alu-
eilla. Haluamme nähdä maailman, jossa jokainen voi liikkua vapaasti julkisessa tilassa ja tuntea
olonsa turvalliseksi. Jokaisen on saatava ilmaista sukupuoltaan tai sukupuolettomuuttaan vapaasti.
Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään tulevansa viranomaisten pysäyttämäksi ihonvärin tai oletetun
alkuperän vuoksi tai että yhteiskunta hylkää heidät kerjäämisen tai asunnottomuuden takia. Turvalli-
suutta ei rakenneta lisäämällä poliiseja, kameravalvontaa ja vartijoita vaan vaikuttamalla sosiaaliseen
epäoikeudenmukaisuuteen ja kaventamalla eroa todellisen ja koetun turvattomuuden välillä.

Feministinen näkökulma syrjintään perustuu sille tosiasialle, että ihmisten elämää määrittävät
useat risteävät valtasuhteet. Useimmat meistä ovat etuoikeutettuja joissakin suhteissa mutta alisteisia
toisissa. Tällaista monitasoista näkökulmaa valtaan kutsutaan usein intersektionaaliseksi näkökul-
maksi. Feministinen puolue tuo syrjinnän eri muodot esiin, jotta jokaisen oikeusturva voi toteutua.
Toimiva ja syrjimätön oikeusjärjestelmä on demokraattisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan perusta.
Hyvässä yhteiskunnassa jokainen voi kokea olevansa osa sitä. Siksi Feministinen puolue kannattaa
myös äänestysikärajan ja ehdokkaaksi asettumisen ikärajan laskemista 16 ikävuoteen.

Kaupunkien, julkisen liikenteen ja rakennusten on oltava kaikkien käytettävissä samoin ehdoin.
Tiedon on oltava esteettömästi saatavilla. Feministisestä näkökulmasta esteellisyys on ennen kaikkea
rakenteellinen ongelma. Yhteiskunta itsessään tuottaa esteitä, jotka rajoittavat eri tavoin monien
toimintamahdollisuuksia, ja siksi yhteiskunnan on myös kannettava vastuu esteiden purkamisesta.
Feministisen puolueen politiikka kyseenalaistaa normin suomalaisuudesta, joka perustuu
valkoiseen, länsimaiseen ja kristilliseen perustaan. Feministinen ja antirasistinen politiikka haastaa
olemassa olevat ja syrjivät rakenteet, jotka ylläpitävät ihonväriin ja alkuperään perustuvia etuoi-
keuksia yhteiskunnassa. Nyky-yhteiskunnassa ihmiset, jotka eivät sovi valkoiseen, länsimaiseen
normiin kohtaavat rasismia ja syrjintää. Syrjintä on usein moniperustaista. Esimerkiksi rodullistetut
naiset kokevat paitsi sukupuolestaan myös ihonväristään johtuvaa syrintää. Näin sukupuolijärjestys ja
rasistiset rakenteet vahvistavat ja ylläpitävät toisiaan.

Rakenteellinen syrjintä johtaa ihonväriin ja alkuperään perustuvien etuoikeuksien jakamiseen
joillekin ihmisryhmille ja niiden kieltämiseen toisilta. Yhä useammin nykyajan rasismi perustuu
väitetyille kulttuurisille eroille aiempien virheellisesti väitettyjen biologisten erojen sijaan. Tämän
näkemyksen mukaan ihmisten ominaisuudet, kyvyt ja taidot olisivat selitettävissä "kulttuurilla".
Samanaikaisesti myös arjen rasismi on lisääntynyt. Feministinen puolue katsoo, että on tärkeää lisätä
yleistä tietoisuutta globaalien valtasuhteiden ja Suomessa lisääntyvän rasismin yhteydestä.

Feministisellä puolueella on toive maailmasta, jota eivät määrittele ylittämättömät rajat ja ulos -
sulkevat muurit. Rajat luovat käsityksen "meistä ja heistä", synnyttävät pelkoa muita ihmisiä kohtaan
ja ovat kansallismielisyyden ja rasismin kasvualusta. Feministinen puolue haluaa rakentaa maailmaa
sille periaatteelle, että elämä maapallolla kuuluu kaikille. Oikeus elämään, hyvinvointiin ja toimeen-
tuloon tulee jakaa kaikkien maailman asukkaiden kesken. Niin kauan kuin maailma on jakautunut
ja sitä leimaa epäoikeudenmukaisuus – sota, kidutus, ympäristökatastrofit, valtiovallan väärinkäyttö,
vaino, köyhyys, väkivalta, uhka, seksuaalinen hyväksikäyttö ja oikeusturvan puute – tulee olemaan
ihmisiä, jotka matkustavat maiden rajojen yli tai pakenevat etsiäkseen suojaa ja parempaa elämää
toisesta maasta. Feministinen puolue katsoo, että turvallisen ja paremman elämän etsimisen tulee
olla kaikkien ihmisen oikeus oikeudellisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.

Nationalistinen vaatimus etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäisistä valtioista on usein tarkoittanut
sortoa ja assimilaatiota eli yritystä sulauttaa kansalliset vähemmistöt ja alkuperäiskansat osaksi
valtaväestöä. Siksi myös romanien ja muiden kansallisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen
oikeuksien suojelu on osa sitä antirasistista työtä, jota Feministinen puolue tulee tekemään.
Suomessa saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jonka kielet, kulttuuri ja asuinalueet vaativat erityistä
suojelua ja turvaamista laissa.

HYVINVOINTI

Feministinen puolue haluaa rakentaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on mahdollisuus hyvinvointiin läpi
elämänsä. Se edellyttää, että yhteiskunta toimii kaikilla tasoilla niin, että jokaisen ihmisoikeudet
toteutuvat ja jokaisen oikeutta terveyteen, työhön ja toimeentuloon, asumiseen, koulutukseen,
perheeseen, huolenpitoon ja turvaan suojellaan.

Feministisessä lähestymistavassa hyvinvointi ei ole turvaverkko vaan työkalu, jonka avulla
rakennetaan tasa-arvoinen, demokraattinen yhteiskunta ilman syrjintää, väkivaltaa ja ympäristön,
ihmisten ja eläinten hyväksikäyttöä. Hyvinvointi tuottaa taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa
antamalla yksilölle yhteiskunnassa autonomisen aseman, riittävät voimavarat ja mielekästä tekemistä
eli myös henkilö kohtaisen kokemuksen hyvästä elämästä. Aito osallisuus yhteiskunnassa sitoo meidät
yhteen yhteisönä.

Hyvinvointia ei saa alistaa lyhytnäköisille taloudellisille tavoitteille. Politiikka suosii perintei-
sesti talousnäkökulmaa muiden politiikan osa-alueiden kustannuksella. Hyvinvointia synnyttävät ja
ylläpitävät kuitenkin myös koulutus, ympäristö, perhe, hoiva, terveys, kulttuuri ja asuminen. Nämä
ovat vain muutamia hyvinvointia synnyttävistä tekijöistä, jotka muodostavat yksilön arjen ja elämän
raamit. Hyvinvointi on kokonaisuus, johon kuuluu niin palkallinen ja palkaton työ kuin ympäristön
ja kestävän kehityksen näkökulma. Hyvinvointi lähtee ihmisen tarpeesta kokea olevansa yhteis-
kunnan kunnioitettu ja suojeltu jäsen kaikissa elämäntilanteissa. Politiikan eri osa-alueita ei siis voi
erottaa toisistaan tai asettaa toisiaan vastaan taloudellisen edun nimissä. Kun jokaisella on mahdolli-
suus toteuttaa itseään täysimittaisesti, se heijastuu koko yhteiskuntaan taloudellisena hyvinvointina ja
demokratian vahvistumisena.

Hyvinvointipolitiikkaa on perinteisesti ohjannut ajatus perheestä yhteiskunnan perusyksikkönä.
Tämä perhe on usein kuviteltu valkoiseksi ja täysin työkykyiseksi. Perheen vanhemmat elävät hetero-
suhteessa ja heillä on tietty määrä lapsia. Tämä ei kuitenkaan vastaa yhteiskunnan todellisuutta,
jossa ihmiset ovat keskenään hyvin erilaisia ja muodostavat hyvin monenlaisia perheitä tai eivät
elä perheessä ollenkaan. Jos hyvinvointia rakennetaan liian kapeasta näkökulmasta, suljetaan ulos
monet, jotka eivät sovi yhteiskunnan normiin oikeanlaisesta vanhemmuudesta, etnisyydestä, ihon -
väristä, toimintakyvystä, iästä, terveydestä tai sukupuolesta. Pahimmillaan heidät syrjäytetään yhteis-
kunnasta, koska yhteiskunnan resursseja ohjataan ensisijaisesti muualle. Kuitenkin vain yhteiskunta,
joka on onnistunut ratkaisemaan syrjinnän ja epätasa-arvon, voi olla aidosti hyvinvoiva.

Hyvinvoinnin käsitteelle tulee antaa uusi merkitys, joka perustuu aitoon solidaarisuuteen –
solidaarisuuteen ihmisten kesken ja solidaarisuuteen suhteessa ympäristöön ja eläimiin. Solidaari-
suus tulee ymmärtää sekä paikallisesti että globaalisti. Se tarkoittaa yhteiskunnan todellisen ja eletyn
moninaisuuden ymmärtämistä ja ajatusta, että ihmiset, joilla on erilaiset perusarvot ja erilainen
elämäntapa, voivat elää rinta rinnan toisiaan kunnioittaen. Jotta todellinen hyvinvointi olisi saavu-
tettavissa, on valtaa ja etuoikeuksia jaettava uudelleen niin, että sukupuolten valtasuhteet, rasismi,
heteronormi, rodullistaminen ja kolonialistinen perintö murtuvat. Se tarkoittaa vakiintuneiden
toimintatapojen ja päätöksentekoa ohjaavien normien uudelleenmäärittelyä ja muuttamista.

KESTÄVÄ HYVINVOINTITALOUS

Feministisessä politiikassa talous on työkalu, jolla taataan ennen muuta kaikkien hyvinvointi ja
mahdollisuus hyvään elämään. Tästä talousmallista puhutaan usein hyvinvointitaloutena. Sen perus-
tana ovat investoinnit koulutukseen ja hoivaan eli yhteiskunnan sivistyksen, kehityksen ja inhimil-
listen resurssien uudistamiseen. Se tarkoittaa, että yhteiskunta sitoutuu pitkäjänteisesti hyvinvoinnin
edellytysten parantamiseen ja saa myös sijoituksensa takaisin. Investoinnit hyvinvointiin lisäävät
työllisyyttä, parantavat tehdyn työn laatua, kasvattavat yhteiskunnan henkistä pääomaa ja luovat siten
edellytyksiä vakaalle ja vauraalle taloudelle.

Hyvinvointipalveluihin investoiminen kasvattaa taloutta antamalla kaikille mahdollisuuden
toteuttaa itseään täysimittaisesti yhteiskunnan yhdenvertaisina jäseninä. Hyvinvointitalous rakentuu
ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kulutus- ja tuotantojärjestelmän, vahvan demokratian, elinvoi-
maisen kansalaisyhteiskunnan ja terveyttä edistävän elinympäristön varaan.

Talousmallina hyvinvointitalous on vakaa, vauras ja kestävä. Hyvinvointitaloudessa ihmisten
hyvinvointi tukee kestävää taloudellista kehitystä. Investoinnit hyvinvointiin maksavat itsensä
takaisin ennen pitkää. Esimerkiksi sijoittaminen hoivaan työllistää tutkimuksen mukaan enemmän
kuin sijoittaminen teihin ja rakentamiseen ja tuo myös enemmän veroja yhteiskunnalle. Työllisyys
lisää hoivatyötä tekevien taloudellista hyvinvointia, minkä lisäksi päiväkodeissa, sairaaloissa tai palve-
lukodeissa tarjottu hoiva jakaa hyvinvointia eteenpäin. Hyvinvointi-investoinneilla on pahoinvointia,
sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta ennaltaehkäisevä rooli. Pitkällä aikavälillä sijoituksilla myös
lisätään kansalaisten terveyttä ja vahvistetaan terveyden tasa-arvoa, vahvistetaan tiedon ja osaamisen
pääomaa ja tuetaan sitä kautta yhteiskunnan kulttuurista ja aineellista kehittymistä sekä mahdolliste-
taan kaikkien yhdenvertainen osallisuus yhteiskunnassa.

Hyvinvointitalous on periaatteellisessa ristiriidassa kilpailueetoksen ja jatkuvan kasvun tavoitteen
kanssa. Kilpailuyhteiskunnassa sosiaalisen hyvän tavoittelu on korvautunut kilpailukyvyn tavoitte-
lulla. Kilpailun edellytykset on usein rakennettu palkattoman tai alihinnoitellun koti- ja hoivatyön ja
palkkaerojen varaan, työn prekarisoitumiseen ja matalapalkkatyöhön sekä globaaliin eriarvoisuuteen.
Feministisen näkökulman mukaan talouden ensisijainen tehtävä on tuottaa hyvinvointia kaikille.

Feministinen talouspolitiikka haastaa myös ne välineet ja menetelmät, joilla talouspolitiikan
linjoja ohjataan. Kansallinen talouspoliittinen tila on kaventunut ja epädemokratisoitunut EU-tason
talouspoliittisten määräysten myötä. Taloustieteen ennustemallien pohjaoletukset eivät heijasta
yhteiskunnan moninaisuutta. Ne ennustavat huonosti talouspoliittisten päätösten vaikutuksia eri
ihmisryhmiin ja sukupuolten tasa-arvoon. Kilpailuyhteiskunnassa entistä pienempi osa brutto-
kansantuotteesta muuttuu hyvinvoinniksi. Sellaiset talouspoliittiset sopimukset, jotka heikentävät
tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia globaalin kilpailuedun nimissä, on kyettävä kyseen-
alaistamaan. Vaikka hyvinvointi-investoinneilla voidaan ohjata yhteisiä resursseja toisin myös
nykyisten kehysten sisällä, on liikkumatila silti liian kapea. Siksi kansallista taloudellista päätän-
tävaltaa on palautettava kansalliselle tasolle. Talouspoliittisten sopimusten tarkastelun rinnalle
tarvitsemme sukupuolitietoista budjetointia ja talouden ennustemalleihin laajempaa sukupuoli- ja
yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia siitä, keihin julkisen talouden päätökset, investoinnit, veropo-
litiikka ja finanssipolitiikka osuvat ja millä tavoin. Tarvitsemme parempia mittareita, jotka huomi-
oivat hyvinvoinnin, elintason ja ympäristön tilan ja laskevat kansantalouden tuotannon arvoon
mukaan myös yhteiskunnassa tehtävän palkattoman työn.

Talouden, työn ja hyvinvoinnin suhteen määritteleminen uudelleen edellyttää myös globaalia
näkökulmaa, joka huomioi rasismin, sukupuolen ja uuskolonialismin vaikutuksen maailmanlaa-
juisessa työn uudelleen järjestämisessä. Teollisuus ja tuotanto tapahtuu nykyään pitkälti globaalissa
etelässä, jossa työntekoa leimaavat usein epäinhimilliset työskentelyolosuhteet, alhainen palkka ja
puutteellinen sosiaaliturva. Työn maailmanlaajuinen uudelleenjärjestely on mahdollistanut globaalin
pohjoisen keskittymisen enenevässä määrin luovaan työhön ja epätasa-arvoisuuksien siirtämisen
globaalista pohjoisesta globaaliin etelään. Näitä eriarvoisuuden perusteita tulee kyseenalaistaa ja
muuttaa olennaisesti.

TYÖ

Feministinen näkökulma hyvinvointiin vaatii miettimään uudelleen myös työn sekä perhe- ja
yksityiselämän välistä suhdetta. Työtä tulisi jakaa useammalle sekä tasa-arvon, kansanterveyden
että ilmaston vuoksi. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset hallitsevat nykyistä paremmin
aikaansa ja edistämme siksi yleistä työajan lyhentämistä. Työajan lyhentäminen mahdollistaa työstä
palautumisen sekä ehkäisee stressiä ja sairauksia. Työajan lyhentäminen voi edistää palkattoman
kotityön tasaisempaa jakautumista ja parantaa eri tavoin toimintakykyisten työllistymismahdolli-
suuksia. Se voi myös lisätä yhteisöllisyyttä ja vähentää työttömyyttä, energiankulutusta ja ilmasto-
päästöjä. Yleisen työajan lyhentämisellä on myönteinen vaikutus ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen
terveyteen. Se tarjoaa lapsille ja vanhemmille enemmän aikaa yhdessä, nuorille enemmän aikuisten
tukea ja kaikille tilaa ja aikaa osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen elämään.

Feministinen työelämäpolitiikka tarkoittaa esteetöntä pääsyä osaksi työelämää, vapautta syrjin-
nästä ja aktiivista politiikkaa tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen palkkauksen puolesta. Nyt esimerkiksi
maahanmuuttajataustaisten, rodullistettujen, vammaisten henkilöiden ja oleskeluluvalla työskente-
levien ihmisten työllistyminen on muita vaikeampaa, ja se näkyy myös palkkauksessa. Työnhakijan
nimi, sukupuoli, sukupuolen ilmaisu, seksuaalisuus, ulkonäkö tai ikä eivät saa määrittää mahdolli-
suuksia saada töitä. Feministinen puolue haluaa lisätä nimetöntä työnhakua ja kehittää aktiivisesti
muita menetelmiä, joilla estetään syrjintää työnhaussa. Kaikkea syrjintää tulee ehkäistä ja siihen
tulee puuttua. Työyhteisöissä aliedustettujen ja työmarkkinoilla syrjintää kohtaavien ihmisryhmien
mahdollisuuksia saada töitä tulee parantaa positiivisella erityiskohtelulla eli edistämällä ihmisten
todellista yhdenvertaisuutta.

Tarvitsemme inhimillisempiä työmarkkinoita, joilla on tilaa erilaisille kyvyille ja kokemuksille
sekä työyhteisöjä, jotka ovat terveitä ja hyvinvoivia. Työhyvinvoinnin ongelmat ovat hyvin sukupuolit-
tuneita. Naisvaltaisilla aloilla on useammin kuormittumista ja pitkiä sairauspoissaoloja , mitä selittää
osin se, että naiset kantavat edelleen suuremman vastuun perheestä, lapsista ja kotitöistä. Feminis-
tinen puolue tulkitsee korkeat sairauspoissaolot oireena siitä, että työn ja muun elämän yhteispeli
ei nykyisellään toimi. Kiristynyt työtahti, vähentyneet henkilöresurssit ja huonontunut työilmapiiri
lisäävät ihmisten pahoinvointia. Tämä negatiivinen kierre tulee katkaista tarjoamalla työntekijöille
aiempaa joustavampia mahdollisuuksia muun muassa vuorotteluvapaisiin, jatko- ja uudelleenkou-
luttautumiseen sekä vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön. Oikeus turvalliseen työelämään tarkoittaa
myös työelämän riskien ja uhkien arviointia sukupuoli- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Naisten ja
vähemmistöjen ahdisteluun ja häirintään työelämässä tulee puuttua ja miesvaltaisten alojen työtapa-
turmariskiä on pienennettävä.

Työstä on maksettava riittävää palkkaa, joka kattaa ihmisarvoiseen elämään tarvittavat perus-
menot ilman sosiaalietuuksia. Monilla työmarkkinoihin vaikuttavilla päätöksillä, kuten matalapalk-
katöiden lisäämisellä, palkkojen paikallisella sopimisella ja vientivetoisella palkkamallilla voi olla
kielteisiä vaikutuksia naisvaltaisille aloille. Työlainsäädännön uudistuksissa, työehtosopimuksissa ja
kolmikantasopimuksissa tulee vahvistaa sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia, jossa
huomioidaan sukupuolen perusteella jakautuneiden alojen ja ammattien väliset erot. Työntekijöiden
kollektiivinen neuvotteluasema on turvattava.

Naisille ja miehille on maksettava samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka. Tämän
samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen on perus- ja ihmisoikeuskysymys. Toimet samapalkkai-
suuden toteuttamiseksi eivät ole Suomessa olleet riittäviä. Feministinen puolue ajaa tasa-arvolain
uudistusta, jolla laajennetaan henkilöstön edustajan, esimerkiksi luottamusmiehen, oikeuksia saada
työpaikalla palkkatiedot palkanosittain ja sukupuolen mukaan kaikista henkilöstöryhmistä osana
palkkakartoitusprosessia. Palkkatasa-arvon toteuttaminen edellyttää palkkasalaisuuden kulttuurin
murtamista, avoimia palkkauksen perusteita ja vaikuttavaa tasa-arvosuunnittelua työpaikoilla. Lisäksi
tarvitaan nykyistä tehokkaampaa tasa-arvolain valvontaa, sillä lainvalvonnan puute mahdollistaa
nykytilan, jossa iso osa työnantajista laiminlyö tasa-arvolain tasa-arvosuunnittelu- ja palkkakartoi-
tusvelvoitetta. Tasa-arvovaltuutetun resurssit todelliseen tasa-arvolain valvontaan on turvattava.
Työelämän jakautumista naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin eli työelämän sukupuolen
mukaista segregaatiota on purettava aktiivisesti haastamalla eri ammattiryhmiin liittyviä stereotyyp-
pisiä ja heteronormatiivisia oletuksia. Segregaatiota puretaan myös siten, että naisvaltaisten alojen
palkkoja kehitetään vastaamaan paremmin työn vaativuutta ja kuormittavuutta.

Työelämän tasa-arvon kannalta keskeistä on perhevapaiden jakaminen tasan lapsen kaikkien
vanhempien kesken, vanhempien sukupuolesta, lukumäärästä tai perhemuodosta riippumatta.
Perinteiset käsitykset isyydestä ja äitiydestä pitävät yllä sukupuolittunutta vanhemmuuden
työnjakoa, jossa äidit vastaavat lastenhoidosta ja isät perheen elättämisestä. Epätasa-arvoisesti
jakautuva hoivavastuu heikentää naisten työmarkkina-asemaa ja näkyy syrjintänä työnhaussa,
heikompana urakehityksenä ja naisten pienempinä palkkoina ja eläkkeinä. Perhepolitiikalla voidaan
kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä pidetään arkisena ja luontevana. Vanhemmuuden jakamisella
voidaan vahvistaa isien roolia hoivaavana vanhempana ja tukea myös isän itsensä hyvinvointia.

Feministinen puolue haluaa parantaa naisten työmarkkina-asemaa lisäämällä isien hoivavastuuta
sekä vähentämällä määräaikaisia työsuhteita ja parantamalla työpaikkojen saatavuutta. Monelle
äidille lapsen hoitaminen voi toimia vaihtoehtona työttömyydelle tai matalapalkkaiselle tai epätyy-
dyttävälle työlle. Työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavat sekä koulutus että aiempi työkokemus tai
työttömyys. Hoitovapaan pituus ja työhön siirtyminen ovatkin tutkimuksen mukaan vapaita valintoja
vain hyvässä työmarkkina-asemassa oleville naisille. Siksi on kiinnitettävä huomiota myös siihen
millaisia töitä ja millaisilla ehdoilla pienten lasten äideille on tarjolla sekä miten työtä vailla olevia
äitejä tuetaan työelämään siirtymisessä. Esimerkiksi osa-aikatyötä ei tällä hetkellä ole juurikaan
tarjolla niille, joiden taloudellinen asema sallisi myös osa-aikaisen työnteon, mutta sitäkin enemmän
niille, joille osa-aikatyö on vastentahtoinen valinta.

Kaikilla perheillä tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus perhevapaisiin. Tällä hetkellä esimer-
kiksi yhden vanhemman perheissä ja adoptioperheissä perhevapaat ovat lyhyemmät kuin muissa,
eikä sateenkaariperheiden kaikilla vanhemmilla ole lainkaan oikeutta perhevapaisiin. Perhevapaa-
järjestelmää tulee kehittää suuntaan, joka tunnistaa perheiden monimuotoisuuden ja tukee lapsen
kaikkien vanhempien roolia tämän elämässä.

Työllisyyspolitiikan tulee vastata työelämän monimuotoisuuteen ja työnteon erilaisiin tapoihin.
Työllisyydenhoidossa on huomioitava erilaiset työnhakijaryhmät ja ryhmien erilaiset tarpeet. Myös
itsensätyöllistäjillä, kuten freelancereillä ja yksinyrittäjillä, tulee olla yhtäläinen mahdollisuus muun
muassa työttömyysturvaan ja perheellistymiseen.

Työllisyyspolitiikka on tärkeää hyvinvointipolitiikkaa. Vuorovaikutuksen pohjana tulee olla
tasavertaisuus, henkilökohtainen tukeminen ja työnhakijan itsenäisen aseman vahvistaminen.
Feministinen puolue haluaa tukea ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia työttömyyden aikana
ja muuttaa sellaisia yhteiskunnan asenteita, jotka aiheuttavat yhä työttömien leimaantumista ja
syrjintää. Työllisyyspolitiikassa on painotettava aiempaa enemmän ennakoivaa työskentelyä, jossa
ohjaustyö voidaan aloittaa jo ennen työttömyyden alkua. Työllisyyspalveluiden piiriin pääsemistä
tulee nopeuttaa, ja palveluiden saatavuuden on oltava tasapuolista eri alueilla. Työn hakijan tulee
saada kaikki tarvitsemansa henkilökohtainen tuki matalan kynnyksen palveluna ikään tai työttö-
myyden kestoon katsomatta. Työnhakijoiden pääsyä sairauslomalle ja kuntoutukseen on helpotettava,
jotta työttömyys ei turhaan pitkity. Työttömyysturvan tason on oltava riittävä, eikä työttömyys saa olla
peruste palkkojen tai työehtojen polkemiselle. Työllisyyden tukeminen ja työllisyyspalveluiden tarjoa-
minen on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä.

Tulonhankkimisessa tulee voida myös haastaa totuttuja malleja. Työ muuttuu, ja tulevaisuudessa
tulot voivat kertyä useista eri lähteistä. Arvioidaan, että teknologia, älykkäät tietojärjestelmät ja keino-
älyn kehittyminen lisäävät ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa luovaa työtä ja ajattelu-
työtä mutta vähentävät ihmisten tekemän työn määrää yleisesti. Kaikki eivät ole töissä kaiken aikaa,
ja yhteiskunnan, työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan on sopeuduttava tähän muutokseen ja löydet-
tävä uusia malleja ihmisten taloudellisen ja sosiaalisen turvan takaamiseksi. Hyvässä yhteiskun-
nassa jokaisella, sekä työtä tekevällä että siihen opiskelevalla, työttömällä tai työt jo päättäneellä, on
mahdollisuus elää hyvää elämää riittävän sosiaalisen ja taloudellisen toimeentulon varassa, tasaver-
taisena yhteiskunnan jäsenenä koko elämänkaarensa ajan.

KASVATUS JA KOULUTUS

Varhaiskasvatuksella ja koululla on avainasema tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättö-
myyden edistämisessä. Hyvinvoiva, yhdenvertainen yhteiskunta perustuu tasavertaisen ja maksut-
toman varhaiskasvatuksen ja koulutuksen subjektiiviseen oikeuteen. Varhaiskasvatus ja koulutus
tukevat jokaisen yksilön tarvetta ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään täysimääräisesti riippumatta
sukupuolesta tai sukupuolettomuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväriin tai alkuperään
liitetyistä käsityksistä, toimintakyvystä, luokasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, sukupuolen ilmai-
susta, iästä tai kansalaisuudesta. Päiväkodissa ja koulussa lapsiin kuitenkin kohdistetaan monissa
yhteyksissä stereotyyppisiä oletuksia poikamaisuudesta ja tyttömäisyydestä. Normit heijastuvat myös
sukupuolistuneisiin oppimistuloksiin ja heikentävät etenkin poikien pärjäämistä koulussa. Normien
rikkominen voi johtaa siihen, että tulee oppilaiden tai opettajien kiusaamaksi.

Rasismi koulussa ja sen lähialueilla aiheuttaa usein epävarmuutta ja turvattomuutta sekä rajoittaa nuorten ihmisten
elämää. Rasismi koulussa voi tarkoittaa esimerkiksi yleistämistä, huonompaa kohtelua, kiusaamista
ja väkivaltaa. Myös liikuntarajoitteisten lasten syrjintä joko sosiaalisesti tai esteellisen ja saavutta-
mattoman ympäristön muodossa on ongelma kouluissa. Feministinen näkökulma koulutukseen
korostaa normikriittisen ja sukupuolisensitiivisen näkökulman merkitystä opettajankoulutuksessa ja
opetuksen sisällöissä varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja korkeakouluun saakka.

Yksi feministisen politiikan tavoite on purkaa koulutuksen ja työelämän eriytymistä sukupuolen
mukaan. Opiskelijoiden valinnat oppivelvollisuuden jälkeen ovat hyvin sukupuolittuneita, mutta
heihin vaikuttavat myös tekijät, jotka liittyvät luokkaan, toimintakykyyn, alkuperään ja uskonnolli-
seen taustaan. Siksi on tärkeää, että opinto-ohjaajat saavat koulutusta syrjimättömyyskysymyksistä ja
pyrkivät purkamaan sukupuolen mukaan jakautunutta opinto- ja ammatinvalintaa.

Nuoria tulee tukea heidän elämänsä nivelkohdissa, kuten siirtymisessä peruskoulusta toisen
asteen opintoihin tai ammattiopinnoista työelämään syrjäytymistä ehkäisevästi. Tällaisia tukitoimia
ovat esimerkiksi matalan kynnyksen palvelut, joissa nuori saa kaiken tuen samasta paikasta ja jotka
mukautuvat nuorten elämään ja tarpeisiin. Kouluissa tulee vahvistaa koulutuspolkuja, oppimaan
oppimista, erityisopetusta ja erilaisen oppimisvaikeuksien tai syrjäytymiselle altistavien taustateki-
jöiden tunnistamista, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet tietojen ja taitojen kartuttami-
seen ja erityiseen tukeen.

Koulutukseen ja uudelleenkouluttautumiseen tulee olla mahdollisuus koko elämän ajan. Aikuis-
koulutus, kansanopistot, lisäkoulutus ja muu koulutus ovat tärkeitä mahdollisuuksia tehdä uusia
ammatin- ja elämänvalintoja vielä täysi-ikäisyyden jälkeen. Aikuiskoulutus auttaa myös purkamaan
sukupuolen mukaan jakautuneita työmarkkinoita.

Korkeakoulujärjestelmän tulee olla maksuton ja kaikkien saavutettavissa. Mahdollisuus opiskella
ei saa riippua opiskelijan varallisuudesta, terveydestä, perhetilanteesta, alkuperästä tai toimintaky-
vystä. Opintotuen on oltava tasoltaan ja eduiltaan verrattavissa muuhun sosiaaliturvaan. Normikriit-
tisen näkökulman on läpäistävä koko korkeakoulumaailma erillisistä koulutusohjelmista ylimpiin
johtotehtäviin, jotta myös yliopistojen sisäisiä valtarakennelmia, kuten näkyvää ja piiloon jäävää
syrjintää, rasismia ja seksismiä sekä valkoisuuden ja sukupuolen normeja, voidaan purkaa.

Riippumaton tutkimus ja sen tuottama tieto ja sivistys ovat demokraatisen ja avoimen yhteis-
kunnan edellytyksiä, ja ne on siksi nähtävä itseisarvoina. Tutkimuksen perusrahoituksen tulee
olla kestävällä pohjalla, eikä sitä saa altistaa lyhyen tähtäimen taloudellisille tai poliittisille tavoit-
teille. Emme voi tänään tietää, mikä tutkimus muuttaa maailmaa tulevaisuudessa. Tieteen vapaus
edellyttää myös sitä, että tutkijoiden ja yliopistojen henkilökunnan on mahdollista luottaa asemansa
vakauteen. Feministinen puolue pitää tiedon ja tutkimuksen asemaa merkittävänä myös omassa
politiikassaan ja haluaa tuoda esille erityisesti sukupuolentutkimuksen tuottamaa tietoa, joka usein
jää julkisen keskustelun marginaaliin.

KULTTUURI JA MEDIA

Kulttuurilla on merkittävä rooli tasa-arvoisen, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan
rakentamisessa. Se auttaa meitä ymmärtämään elämää ja yhteiskuntaa tavoilla, jotka ovat moninaisia,
avartavia, haastavia ja yllättäviä. Se on lähellä ihmisen arkea, se muokkaa yhteiskuntaamme ja meitä
yksilöinä sekä yhteiskunnan jäseninä. Kulttuurin kautta työstämme kysymyksiä sekä olemassa-
olomme syistä että ihmissuhteista ja ihmisenä olemisesta. Kulttuuri tuo esiin erilaisia tarinoita ja
kokemuksia ja luo mahdollisuuksia samaistumiselle ja itsereflektiolle. Se antaa meille työkaluja
kyseenalaistaa, asettua vastarintaan, perustella, kritisoida ja muuttaa yhteiskunnan normeja ja rajoja.
Ilmaisun- ja sananvapaus ovat demokratian keskeisimpiä edellytyksiä.

Taiteessa ja kulttuurissa perinteisesti esillä olleet tekijät, näkökulmat ja tarinat ovat jättäneet
piiloon naisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen, vammaisten tai rodullistettujen ihmisten
sekä kansallisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen tarinoita ja kokemuksia. Feministinen puolue
katsoo, että sukupuolten valtajärjestys, heteronormi, rakenteellinen rasismi ja luokka-asema rajoit-
tavat ilmaisun- ja sananvapautta, koska ne johtavat aliedustettujen ryhmien kokemusten sivuuttami-
seen. Tästä seuraa, että kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta osallistua julkiseen keskusteluun.

Feministinen puolue haluaa kaikille yhdenvertaisen pääsyn korkeatasoisen ja ammattimaisesti
toteutetun taiteen ja kulttuurin äärelle. Yhteiskunnan rahoittamien kulttuurilaitosten toiminnassa ja
sisällöissä tulee huomioida yhdenvertaisuus, normikriittisyys, monimuotoisuus ja rasisminvastainen
näkökulma. Taiteen ja kulttuurin kokemisen ja harrastamisen pitää olla mahdollista kaikille.
Kulttuuri on yksi kasvavista teollisuudenaloista sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Kulttuurin
lisääntynyt taloudellinen merkitys ja välineellistyminen on yksi osa tätä yhteiskuntakehitystä.

Kulttuurin ja taiteen positiivisia merkityksiä esimerkiksi kouluissa ja hoitolaitoksissa ei tule väheksyä.
Samaan aikaan meidän tulee suojella vapaita taiteellisia pyrkimyksiä, jotka ovat kulttuurin ja taiteen
sydän. Taiteella on itseisarvo, jota ei voida määritellä yhteiskunnan taloudellisten ja sosiaalisten
tarpeiden kautta. Taiteen ja kulttuurin perusrahoituksen on oltava riippumatonta ja pitkäjänteistä. Se
tarkoittaa myös taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksien parantamista ja taiteilijoiden yhdenver-
taisen aseman takaamista työelämässä muiden ammatinharjoittajien kanssa.

Medialla on suuri vaikutus siihen, miten ymmärrämme maailmaa. Kuva maailmasta ja meistä
muodostuu niistä kuvista ja tarinoista, joita media jakaa ja määrittelee tärkeiksi. Media määrittelee
myös sitä, mitä pidämme normaalina. Perinteinen media on normalisoinut rasismia esimerkiksi
näkökulmien valinnoilla. Medialla on mahdollisuus estää tai edistää rakenteellisia muutoksia yhden-
vertaisuuden toteutumiseksi. Tätä varten on kehitetty suuntaviivoja ja mittareita, jotka mahdollistavat
keskustelun siitä, miten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet toteutuvat mediassa ja mitä
niiden eteen voidaan tehdä. Journalismin ja viestinnän koulutusohjelmiin on lisättävä koulutusta
sukupuoli-, yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuskysymyksistä.

Median moniäänisyys on tärkeää yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Vaikka teknologian kehit-
tyminen on lisännyt digitaalisen julkaisemisen mahdollisuuksia, moni aliedustettu ryhmä ei saa
ääntään kuuluviin julkisessa keskustelussa. Moniäänisyyden toteutumista rajoittavat kuitenkin
pienjulkaisujen jakelun ja rahoituksen esteet. Rikkaan ja monimuotoisen mediakentän turvaaminen
on yksi demokratian tärkeimmistä periaatteista ja se tulee turvata riittävällä valtion tuella. Feminis-
tinen puolue haluaa pitää yllä kriittistä keskustelua mediasta, median vallasta ja median merkityk-
sestä yhteiskunnassa erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Medialukutaidon ja
lähdekritiikin opetuksessa aihetta tulee lähestyä intersektionaalisesta näkökulmasta.

Lapsista ja nuorista yli 90 prosenttia harrastaa jonkinlaista liikuntaa, ja lähes puolet Suomen
3–18-vuotiaista kuuluu erilaisiin urheiluseuroihin. Urheilulla ja liikunnalla on suuri merkitys
nuorten kasvuun ja kehitykseen, ja valmentajilla, ohjaajilla ja muilla aikuisilla on esikuvina ja aukto-
riteetteina tässä keskeinen rooli. Urheiluharrastuksissa esiintyvän naisvihan, seksismin, homo- ja
transfobian ja muun syrjinnän kitkeminen ja ehkäiseminen vaativat lasten ja nuorten kanssa toimi-
vilta ymmärrystä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta sekä aktiivista otetta syrjinnän
vastaiseen työhön. Feministinen puolue haluaa lisäksi tehdä työtä tyttöjen, naisten ja sukupuoli- ja
seksuaalivähemmistöjen urheilun näkyvyyden ja resurssien parantamiseksi.

ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ

Oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen, suojaan ja terveelliseen ympäristöön ovat perusoikeuksia.
Asunto- ja yhdyskuntasuunnittelu ovat konkreettisia työkaluja, joilla hyvinvointia voidaan edistää
sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Kaupunkisuunnittelussa, liikenteessä
ja asuinrakentamisessa ovat kuitenkin usein olleet etusijalla toimintakykyiset, miehet, yksityisautoi-
lijat ja ydinperheet. Feministinen näkökulma yhdyskuntarakenteeseen edellyttää yhdyskuntasuun-
nittelua, joka ottaa huomioon asukkaiden erilaiset tarpeet. Se tarkoittaa esimerkiksi vammaisten
henkilöiden, yksinhuoltajien, vanhusten, lasten ja nuorten, maahanmuuttajien, asunnottomien,
paperittomien ja muiden vähemmistöasemassa olevien ryhmien tarpeiden tasavertaista huomioi-
mista asumisessa, palveluissa, liikenteessä ja kaupungissa liikuttaessa. Yhteisten tilojen tulee olla
suunniteltu kaikkien tarpeisiin ja niiden tulee tukea yleistä hyvinvointia esimerkiksi tarjoamalla
viheralueita ja virkistäytymismahdollisuuksia kaupunkilaisten ja kuntalaisten käyttöön.

Feministinen puolue näkee, että tulevaisuuden yhteiskunta on kestävä yhteiskunta, jossa emme
kuluta enempää resursseja kuin planeettamme kykenee tuottamaan. Se tarkoittaa sellaisen yhteis-
kunnan rakentamista, jossa luonnosta ja ympäristöstä välittäminen ja niiden kunnioittaminen on
keskiössä, jossa metsien, maan ja meren monimuotoisuutta vahvistetaan, jossa luomme hyvän
elämän edellytykset myös tuleville sukupolville ja jossa alkuperäiskansojen täydet oikeudet toteu-
tuvat. Feministinen puolue haastaa ihmisten itsestään selvänä pidetyn oikeuden hallita ja hyväk-
sikäyttää luontoa, eläimiä ja ihmisiä. Koska puolueen juuret ovat feministisissä ja antirasistisissa
kansanliikkeissä, puolue jakaa niiden aatteellisten järjestöjen periaatteet, jotka ympäri maailman
taistelevat ympäristön, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Feministinen puolue haluaa nähdä
maailman, jossa luonnonvarojen käyttö perustuu maailmanlaajuiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen
oikeudenmukaisuuteen, ja jossa vesi ja energia ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi vaaditaan perustavanlaatuisia muutoksia, erityisesti Suomen
kaltaisissa rikkaissa maissa. Feministisen ilmastopolitiikan ytimessä on solidaarisuus niitä kohtaan,
joihin ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat voimakkaimmin. Se tarkoittaa haavoittuvia ryhmiä
sekä Suomessa että maailmalla. Alkuperäiskansat, köyhyydestä kärsivät alueet ja naiset kantavat
globaalisti suurimman taakan ilmastonmuutoksen seurauksista. Suomen on kannettava taloudellinen
ja sosiaalinen vastuunsa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kansainvälisesti.

Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu teollisuudelle, ilmastoa saastuttaville päästöille ja
luonnonvarojen hyväksikäyttämiselle. Saamelaisalueilla luonnonvarojen riistäminen on tarkoittanut
myös alkuperäiskansojen oikeuksien polkemista. Tämä tie ei ole enää mahdollinen. Taloudellisesti,
teknologisesti ja sosiaalisesti vahvana maana Suomen tulee ottaa johtava rooli ilmastopäästöjen
vähentämisessä.

Fossiilisten polttoaineiden tulee pysyä maassa, ja uusiutuvien energialähteiden
hyödyntämistä tulee lisätä merkittävästi. Tekemällä työtä edistyksellisten toimijoiden kanssa muissa
Pohjoismaissa, EU:ssa ja muualla maailmalla Suomi voi rakentaa parempaa yhteiskuntaa sekä paikal-
lisesti että kansainvälisesti ja samalla estää ilmastopäästöjä ylittämästä vaarallista tasoa, josta ei ole
enää paluuta. Suomella on ollut perinteisesti läheinen suhde luontoon. Haluamme viedä tuon perin-
teen uudelle vuosituhannelle ja tehdä Suomesta matalapäästöisen, korkean elämänlaadun maan.

TERVEYS

Hyvinvoivassa yhteiskunnassa jokaisella tulee olla pääsy verovaroin maksettuun terveydenhuoltoon,
sairaanhoitoon ja hammashoitoon. Tiedonsaantia terveyden ylläpidosta, terveydenhoidosta, seksuaa-
lisesta ja lisääntymisterveydestä ja hyvästä ravinnosta tulee vahvistaa varhaiskasvatuksessa ja koulussa
sekä teoriassa että käytännössä. Feministinen puolue haluaa rakentaa yhteiskuntaa, joka takaa
kaikille ihmisille riittävän ja yksilöllisen hoidon kaikissa elämänvaiheissa. Haluamme yhteiskunnan,
jossa perusoikeus terveydenhoitoon taataan kaikille.

Feministinen puolue näkee terveyden kokonaisuutena, johon kuuluu yhtä lailla psyykkinen ja
fyysinen terveys kuin oikeus niitä ylläpitävään sosiaaliseen tukeen. Jokaisella on oikeus elintasoon,
joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaate-
tuksen, asunnon, lääkkeiden ja sosiaalisen tuen osalta. Äitien ja lapsien oikeudet erityiseen tervey-
denhuoltoon ja tukeen on turvattava. Kaikkien Suomessa asuvien tai oleskelevien lasten tulee nauttia
samaa yhteiskunnan suojaa.

Suuria muutoksia tarvitaan sen varmistamiseksi, että kaikki ikääntyneet voivat kokea itsensä
yhteiskunnan arvostetuiksi ja tärkeiksi jäseniksi. Feministinen puolue haluaa, että yhteiskunta tarjoaa
ikääntyneille enemmän vaihtoehtoisia asumismahdollisuuksia omasta kodista palvelutaloihin, erilai-
siin yhdessä asumisen muotoihin, ryhmäkoteihin ja uusiin, kekseliäisiin vanhainkoteihin ja -kyliin.
Kotihoitoa tulee täydentää niin, että ikääntyvät ihmiset saavat apua jokapäiväiseen tekemiseen,
retkiin, illanviettoihin ja ulkoiluun.

Hyvä hoito ja hoitotyö edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä. Monilla terveydenhuollon
ammattilaisilla on kuitenkin hyvästä koulutuksesta huolimatta pieni palkka ja aliarvostettu asema.
Valtiolla ja kunnilla on työnantajina erityinen vastuu luoda työpaikkoja, joissa näihin ongelmiin
puututaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön arvostusta ja palkkoja on nostettava.

Vaikka yleinen terveys on 2000-luvulle tultaessa parantunut, ovat mielenterveysongelmat lisään-
tyneet. Syrjinnän ja fyysisen ja psyykkisen terveyden välillä on osoitettu olevan vahva yhteys.
Masen nus häiriöt ovat ylei sempiä nai silla kuin mie hillä. Psyykkiset sairaudet ovat yleisempiä
ulkomailla syntyneillä suomalaisilla. Taustalla voi olla traumoja, mutta myös rasismi, jokapäiväinen
syrjintä ja kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta vaikuttavat fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
Näitä usein piiloon jääviä tekijöitä on tehtävä näkyväksi. Psyykkisesti sairastuneille ja heidän läheisil-
leen on tarjottava riittävästi tukea ja matalan kynnyksen palveluja.

Feministinen puolue haluaa lisätä tietoa päihteidenkäytön sukupuolieroista sosiaali- ja terveys-
toimessa ja poliisissa. Tapaamisissa, hoitotyössä ja toipumisessa tarvitaan sukupuolinäkökulmaa,
jotta ongelmien syitä ymmärrettäisiin paremmin ja jotta kaikki voisivat saada tilanteeseensa tarvitse-
maansa tukea.

SEKSUAALISUUS JA SUKUPUOLI

Feministinen puolue lähestyy kysymyksiä seksuaalisuudesta, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä
ja niihin liittyvistä oikeuksista sekä yhteiselämän eri muodoista normikriittisestä näkökulmasta.
Normikriittisyys tarkoittaa yhteiskunnan syrjivien normien haastamista. Kun oletetaan, että kaikki
ovat samanlaisia, tehdään samalla muut näkymättömIksi. Tällä hetkellä ihmisiin kohdistetaan
ennakko-odotuksia oletetun sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Ihmiset, jotka rikkovat sukupuoli- ja seksuaalisuusnormeja jäävät usein näkymättömiksi ja kokevat siitä
suoraa haittaa eri tavoin. Esimerkiksi oikeus- ja hyvinvointijärjestelmämme on rakennettu erilaisten
sukupuolta ja seksuaalisuutta määrittävien oletusten eli normien varaan. Tällaisia normeja ovat
esimerkiksi oletus heteroseksuaalisuudesta tai oletus kaksinapaisesta sukupuolijärjestelmästä, vaikka
todellisuudessa sekä seksuaalisuus että sukupuoli ovat tätä moninaisempia. Nämä normit pitää tuoda
näkyviin ja ne tulee kyseenalaistaa – koulujen opetussuunnitelmissa ja käytännöissä, sekä työpai-
koilla ja julkisessa elämässä. Kun emme ajattele heteroseksuaalisuutta ja kaksinapaista sukupuolijär-
jestelmää normina, ehkäisemme ja vähennämme esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen
kokemaa syrjintää. Samalla teemme kaikille sukupuolille tilaa ilmaista itseään vapaina ahtaista
sukupuolirooleista. Feministinen puolue haluaa nähdä maailman, jossa ihmiset voivat vapaasti
määritellä ja ilmaista sukupuoltaan tai sukupuolettomuuttaan. Haluamme, että jokainen saa vapaasti
päättää kehostaan ja ilmaista seksuaalisuuttaan ja sukupuoltaan ilman pelkoa syrjinnästä ja hyväksi-
käytöstä. On valtion tehtävä turvata tämä itsemääräämisoikeus laissa ja käytännössä.

Feministinen puolue haluaa jokaiselle lapselle ikätasonsa mukaista, ihmisoikeuksiin ja
sukupuolten tasa-arvoon perustuvaa seksuaalikasvatusta. Seksuaalikasvatus tulee ulottaa varhais-
kasvatuksesta toisen asteen oppilaitoksiin. Seksuaalikasvatuksen läpileikkaavina teemoina täytyy olla
perinteisten sukupuoliroolien ja -normien purkaminen sekä homo-, bi- ja transfobian vastainen työ.
Näiden teemojen täytyy näkyä opetussuunnitelmissa, opetuksessa, oppimateriaaleissa ja opettajien
koulutuksessa sekä koulun ja vanhempien välisessä yhteistyössä. Opettajilla täytyy olla valmiuksia
puhua luontevasti seksuaalisuudesta, seksistä ja seksuaalisesta kaltoinkohtelusta niin yksityisessä
kuin julkisessa ja kaupallisessa kontekstissa.

Feministinen puolue haluaa ilmaisen ehkäisyn kaikille alle 25-vuotiaille Suomessa asuville
ihmisille. Puolustamme oikeutta raskaudenkeskeytykseen ja haluamme Suomeen vapaan abortti-
oikeuden.

Feministinen puolue haluaa myös etsiä kestäviä tapoja tukea niiden ihmisten taistelua, jotka
ympäri maailman puolustavat oikeutta aborttiin ja ehkäisyvälineisiin sekä samaa sukupuolta olevien
parien yhteiseloon ja toimia hyvinä liittolaisina ihmisille, jotka taistelevat sodankäynnin aseena
käytettävää, seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa, lapsiavioliittoa ja ihmiskauppaa vastaan. Tuemme
ja kuuntelemme niitä ihmisryhmiä, joilla on rakenteellisella ja globaalilla tasolla vähemmän valtaa,
johtui se sitten sukupuolesta, taloudesta tai maantieteellisestä sijainnista.

SUKUPUOLISTUNUT VÄKIVALTA

Vapaus elää ilman väkivallan uhkaa on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Vastuu tämän oikeuden
turvaamisesta on viime kädessä valtiolla. Miehet ovat useammin uhreja julkisissa tiloissa, kun taas
seksuaalinen väkivalta ja lähisuhdeväkivalta on pääosin miesten väkivaltaa naisia ja lapsia kohtaan.
Naisiin kohdistuva väkivalta on sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti laaja terveys- ja turvallisuus-
kysymys, jolla on myös merkittäviä taloudellisia seurauksia. Sukupuolistunut väkivalta on perus-
tavanlaatuinen demokratian ongelma. Seksuaalinen, fyysinen ja henkinen väkivalta ja niiden uhka
rajoittavat naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen liikkumatilaa yhteiskunnassa.

Naisiin ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva vihapuhe ja seksualisoitu uhkailu toimivat
sukupuolistuneen vallankäytön välineinä, joiden pyrkimys on vaientaa, alistaa ja marginalisoida
julkisessa tilassa toimivia naisia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.
Väkivalta on vallan väärinkäyttöä suhteessa toiseen ihmiseen ja hänen itsemääräämis-
oikeuteensa. Lähisuhteissa myös naiset kohdistavat miehiin väkivaltaa. Lisäksi väkivaltaa esiintyy
samaa sukupuolta olevien parien parisuhteissa. Transsukupuoliset ovat muita useammin väkivallan
kohteina sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa. Vammaisilla naisilla on muita korkeampi riski joutua
väkivallan kohteeksi. Niin kutsuttu kunniakäsityksiin liittyvä väkivalta kohdistuu pääasiassa naisiin
ja lapsiin.

Fyysisen ja psyykkisen terveyden heikkeneminen altistaa ikääntyvät väkivallan kohteiksi
paitsi kotonaan myös hoitolaitoksissa. Sukupuolistunutta väkivaltaa esiintyy kaupallisessa seksissä.
Sitä käytetään ihmiskaupan ja sodankäynnin välineenä. Miesten miehiin kohdistama väkivalta, jonka
motiivina on esimerkiksi rasismi, homofobia, transfobia tai vammaisuuteen liittyvä syrjintä, jää usein
näkymättömiin. On tärkeää ymmärtää, miten vallalla oleva sukupuolijärjestelmä vaikuttaa väkivallan
syntymiseen ja sen luonteeseen ja valtasuhteisiin.
Väkivallalle voivat altistaa sukupuolen lisäksi myös muut tekijät, kuten toimintakyky, luokka,
rodullistaminen, seksuaalisuus ja ikä tai köyhyys, psyykkinen tai fyysinen sairaus. Väkivallan
ehkäiseminen ja vähentäminen edellyttävät väkivallan taustalla vaikuttavien valtarakenteiden
ymmärtämistä ja niiden haastamista. Väkivallan vastainen työ edellyttää alueellisesti kattavaa
tuki- ja palveluverkostoa, jossa huomioidaan erilaisten kohderyhmien haavoittuvuudet ja tarpeet.
Rakenteiden ja resurssien vahvistamisen lisäksi väkivallan kulttuurin murtaminen vaatii asenteiden
muutosta. Näihin muutoksiin on sitouduttava laajalla rintamalla poliittisessa päätöksenteossa,
mediassa ja kansalaisyhteiskunnassa.

Kaikkea väkivaltaa tulee vastustaa riippumatta sen motiivista. Väkivallan uhreja ja selviytyjiä tulee
suojella ja auttaa riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväriin tai alkupe-
rään liitetyistä käsityksistä, toimintakyvystä, luokasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, sukupuolen
ilmaisusta, iästä tai kansalaisuudesta. Vapaus elää ilman väkivaltaa ja sen uhkaa ja vapaus päättää
omasta kehosta ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, jotka on suojattava riippumatta siitä, mikä
väkivaltaa ajaa. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös sitä, että raiskaus määritellään
laissa ja oikeuskäytännössä aina suostumuksen puutteen kautta, ei väkivallan käytön perusteella.
Riittävillä resursseilla ja pitkäjänteisellä työllä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien
puolesta voidaan vähentää kaikkia alistamisen ja väkivallan muotoja.

INHIMILLINEN TURVALLISUUS

Turvallisuuspolitiikka on perinteisesti keskittynyt valtion suojelemiseen ulkoisilta uhilta, pääasiassa
aseellisin menetelmin. Perinteinen näkemys turvallisuuspolitiikasta on patriarkaalinen ja perustuu
ajatukselle siitä, että miehet suojelevat aseellisin voimin kansakuntaa ja sen naisia ja lapsia. Nykypäi-
vänä näkökulma turvallisuuteen ja turvallisuusuhkiin on muuttunut. Sodat ovat nykyään yhä
useammin sisäisiä konflikteja eri aseellisten ryhmittymien välillä, hybridisotaa ja verkkouhkia, eivät
enää kahden valtion aseellisten voimien välisiä sotia taistelukentillä. Yhtä keskeinen uhka kuin aseel-
liset konflikti ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomat uhat sekä pula ruoasta, vedestä ja uhka
sosiaalisen rakenteen murtumisesta. Ne uhkaavat suoraan ihmisiä mutta ovat myös usein syitä aseel-
lisiin konflikteihin. Konfliktien taustalla vaikuttaa usein globaali eriarvoisuus, joka tekee rikkaista
länsimaista konfliktien osapuolen.

Yhteistä sekä aseellisille konflikteille että luonnonkatastrofeille on, että ne uhkaavat ennen
kaikkea ihmisten turvallisuutta. Esimerkiksi pakolaisten määrän kasvaminen maailmanlaajuisesti on
seurausta sekä aseellisista konflikteista että luonnonkatastrofeista.
Feministinen analyysi turvallisuudesta lähtee inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta, jossa
keskeisellä sijalla on yksilöön kohdistuva uhka. Feministinen näkökulma sisältää myös sukupuolen,
rodullistamisen ja rasismin näkökulman. Miesten naisiin kohdistama väkivalta on suuri yhteiskun-
nallinen uhka niin sodassa kuin rauhan aikana. Rasismi ja homo- ja transfobia on nähtävä turvalli-
suusuhkina, kun niistä seuraa sortoa ja äärimmäisessä muodossaan väkivaltaa.

Inhimillinen turvallisuus tarkoittaa vapautta elää ilmaan väkivaltaa tai sen uhkaa mutta myös
sitä, että ihmisten perustarpeet kuten ruoka, suoja, puhdas vesi ja terveydenhuolto toteutuvat. Monet
ihmiset elävät olosuhteissa, joita leimaavat väkivalta, epävarmuus, köyhyys, sairaudet, ympäristöon-
gelmat ja luonnonkatastrofit. Näissä tilanteissa miehet ja naiset ovat eri asemassa.

Naiset ottavat vähemmän osaa aseellisiin konflikteihin mutta kohtaavat suhteettoman suuren
osan sotiin ja konflikteihin liittyvästä seksuaalisesta ja lähisuhdeväkivallasta. Naiset osallis-
tuvat konflikteissa usein erilaisiin huolto-, logistiikka- ja tukitehtäviin ja vastaavat usein kodin ja
perheen jälleenrakentamisesta aselevon ja rauhanneuvottelujen jälkeen, mutta jäävät näkymättö-
miin rauhansopimuksia ja jälleenrakentamista suunniteltaessa. Jotta tämä rakenteellinen epäkohta
voidaan korjata, tulee naisten ja erilaisten vähemmistöjen osallisuutta yhteiskunnassa ja konflik-
tien ratkaisemisessa vahvistaa ja tehdä näkyväksi.

Siihen velvoittaa myös Suomea sitova YK:n 1325-päätöslauselma, joka koskee sukupuolta, rauhaa ja turvallisuutta konflikteissa.
Päätöslauselman toimintaohjelmassa tulee vahvistaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmaa. Meillä on kansain-
välisen yhteisön jäseninä vastuu globaalien muutosten seurauksista ja vastuu edistää inhimillistä
turvallisuutta rauhanvälityksen, hauraiden valtioiden tukemisen ja hyvin rahoitetun ja pitkäjänteisen
kehitys politiikan kautta.

Pitkällä tähtäimellä tavoitteena tulee olla aseeton maailma. Nykyisellään Suomen lainsäädäntö
ei anna miehille oikeutta kieltäytyä asepalveluksesta edes pasifistisen vakaumuksen nojalla. Maan -
puolustuksessa on siirryttävä malliin, joka sallii jokaiselle sukupuoleen katsomatta mahdollisuuden
valita palvelusmuotonsa tai kieltäytyä siitä rangaistuksetta vakaumuksensa mukaisesti.
Feministinen puolue pyrkii vähitellen muuttamaan keskustelua turvallisuuspolitiikasta.
Puolueelle tärkeitä asioita ovat kestävä rauha, ruumiillinen koskemattomuus, toimintavapaus ja
kaikkien eri sukupuolien vapaus toimia itsenäisinä yksilöinä kaikissa elämänvaiheissa.

EUROOPAN UNIONI

Feministisen puolueen tavoitteena on Eurooppa, joka ei sulkeudu sisäänpäin vaan avautuu ulospäin,
ja pyrkii inhimilliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen yli kansallisten rajojen.
2010-luvun Eurooppaa leimaa nationalismi, muukalaisvastaisuus ja rasismi. Vähemmistöryh-
miin, kuten romaneihin, juutalaisiin, muslimeihin ja paperittomiin siirtolaisiin, kohdistuva rasismi
ja syrjintä on vaarassa normalisoitua. Tiukentunut rajapolitiikka on luonut Välimerelle hyvinvointi-
kuilun, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä kuolee Euroopan rajoille. Samaan aikaan Eurooppa on
huomattavasti vähentänyt tukeaan kehittyville maille. Pakolaisten määrän lisäännyttyä Euroopan
unionin jäsenmaista on yhä suuremmassa määrin tullut itse kehitysapunsa suurimpia vastaanottaja-
maita vastoin Euroopan Unionin kehityspolitiikkaa ja tuloksellista apua koskevia tavoitteita..

Populistinen ja äärioikeistolainen poliittinen liike pyrkii maalaamaan siirtolaiset ja vähemmistöt
syyllisiksi sosiaalisen rakenteen murtumiseen. Rasistisen poliittisen retoriikan nousua on tukenut
talouskuripolitiikka, jonka sanotaan usein lisänneen erityisesti miesten työttömyyttä. Todellisuudessa
EU:n talouskuripolitiikka on talouskriisin alun jälkeen kuitenkin horjuttanut vakavavimmin juuri
naisten, vammaisten, siirtolaisten, rodullistettujen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen taloudel-
lista tasa-arvoa ja sosiaalisia oikeuksia Euroopassa.

Euroopassa tarvitaan antirasistista feminististä politiikkaa. Maanosaa ravistelee takaisku naisten
oikeuksien edistämisessä ja sukupuolten tasa-arvossa. Rasistiset ja fasistiset puolueet kasvavat yhä
voimakkaammiksi ja vaikuttavat jo Euroopan parlamentissa. Feministinen puolue pitää tärkeänä
niitä yhteistyön mahdollisuuksia, joita jäsenyys Euroopan Unionissa tarkoittaa. Feministinen puolue
haluaa vaikuttaa siihen, että Euroopan Unionin keskeiset arvot – tasa-arvo, yhdenvertaisuus, ihmis-
arvo, vapaus, demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeusperiaate – toteutuvat.

Keskeinen osa syrjinnän vastaista ja ihmisoikeuksia edistävää työtä on feminististen puolueiden ja
ryhmittymien välinen yhteistyö Euroopassa ja maailmalla. Vahva antirasistinen, feministinen liike on
vahvin vastavoima eri puolilla Eurooppaa aktivoituneille rasistisille, kansallissosialistisille ja fasis-
tisille puolueille. Jos rakenteelliseen syrjintään ja eriarvoistumiseen ei puututa riittävällä voimalla,
saavat rasistiset ja arvokonservatiiviset voimat ilmaa siipiensä alle. Siksi sekä EU:n instituutioissa että
kansalaisyhteiskunnassa tulee tehdä työtä ihmisoikeuksien ja sosiaalisten perusoikeuksien turvaa-
miseksi. Useita feministisiä puolueita muodostuu nyt ympäri Eurooppaa. Yhteinen pitkän tähtäimen
päämäärämme on muodostaa feministinen puolueryhmä Euroopan parlamenttiin.

Feministinen puolue
Helsingissä 13.12.2016

[Blanc73]

Feministipuolueen keulahahmot ovat kuin suoraan Kummelista. Huumoria on luvassa ja paljon.

[Emo]

Tuntuu, että tämän miehen ainoa tavoite työssään on boikotoida opetusta mahdollisimman paljon. Sen lisäksi hän harjoittaa seksuaalista häirintää, josta on saanut  jo muutaman varoituksen. Mutta onko se vaikuttanut mihinkään? No ei tietysti! Hän tietää ja rehtori tietää, että jos hänet irtisanotaan, nousee valtava älämölö koulun harjoittamasta rasismista muslimeja kohtaan. Palkkaa muslimi, et pääse hänestä koskaan eroon (vain kuolema meidät erottaa?).

Tottakai hänestä päästään eroon. Älkää pelätkö lööppejä, ystävystykää lööpin kanssa. Joukkoirtisanoudutte vaan koko muu jengi, siten että herra muhamatti on lopulta ainoa palkkalistoilla oleva "työntekijä". Siinäpä kunta/kaupunki pohtii, miten tästä eteenpäin. Mutta yksi mikä on varma, niin muhamatista takuuvarmasti pääsette eroon, jos haluatte. Kaikista työpaikan laiskoista muhameteista. Nostatte älämölön itse ennen kuin suvakit ehtivät.

[SamHo]

Mm. intersektionaalisuus ja rodullistaminen mainittu ohjelmassa. Kyllä tuosta porukasta varmaan nauruja irtoaa. Pienpuoluetenttejä odotellessa 

[orientexpressen]

Mm. intersektionaalisuus ja rodullistaminen mainittu ohjelmassa.

Mutta cis-seksismiä ja mikroaggressioita ei. Feministit, te olette pettäneet minut.

[Skeptikko]

FEMINISTISEN PUOLUEEN YLEISOHJELMA
...
SUKUPUOLISTUNUT VÄKIVALTA

Vapaus elää ilman väkivallan uhkaa on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Vastuu tämän oikeuden turvaamisesta on viime kädessä valtiolla. Miehet ovat useammin uhreja julkisissa tiloissa, kun taas seksuaalinen väkivalta ja lähisuhdeväkivalta on pääosin miesten väkivaltaa naisia ja lapsia kohtaan. Naisiin kohdistuva väkivalta on sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti laaja terveys- ja turvallisuuskysymys, jolla on myös merkittäviä taloudellisia seurauksia. Sukupuolistunut väkivalta on perustavanlaatuinen demokratian ongelma. Seksuaalinen, fyysinen ja henkinen väkivalta ja niiden uhka rajoittavat naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen liikkumatilaa yhteiskunnassa.

Taas näitä moneen kertaan kumottujen feminististen myyttien toistamista esimerkiksi puhumalla siitä, että lähisuhdeväkivalta olisi "pääosin miesten väkivaltaa naisia ja lapsia kohtaan". Tosiasiassa lasten pahoinpitelyistä, mukaan lukien törkeimmät tekomuodot, kuten henkirikokset, pääosan tekevät naiset - useimmiten lasten omat äidit. Lisäksi esimerkiksi törkeän perheväkivallan uhreista enemmistö on miehiä. Ovatko nämä feministit tosiaan näin tietämättömiä faktoista vai valehtelevatko he oikein tarkoituksella näin räikeästi?

Törkeä perheväkivalta kohdistuu miehiin naisia useammin
http://yle.fi/uutiset/3-5487134

Miehet joutuvat perheessä törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen uhriksi jopa useammin kuin naiset. Perheväkivallan miesuhrien näkökulma on suomalaisessa tutkimuksessakin jäänyt syrjään.

Suomalaisten naisten väkivalta
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero;jsessionid=C6B86DE5720EE20641C972B60B9D08BC?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo99623

Suomessa naisten osuus poliisin tietoon tulleista väkivaltarikoksista epäillyistä on eri rikostyypeissä 10–20 % (Honkatukia 2009).

Naiset saattavat syyllistyä lievään parisuhdeväkivaltaan vähintään yhtä usein kuin miehet (Archer 2000). Tätä on kuitenkin hankala tutkia, sillä piilorikollisuus on runsasta. Kaikkia tekoja ei siis ilmoiteta poliisille, ja ilmoittamishalukkuus lienee sukupuolittunutta. Miehet saattavat hävetä uhriuttaan jopa enemmän kuin naiset. Suomalaiset uhritutkimukset viittaavat siihen, että naisiin kohdistuneesta parisuhdeväkivallasta ilmoitetaan poliisille 10 % ja miehiin kohdistuneesta 4 % (Salmi ym. 2009). Lisäksi miehet eivät välttämättä miellä itseensä kohdistunutta parisuhdeväkivaltaa rikokseksi niin usein kuin naiset.

Keskustelua lievemmästä väkivallasta hankaloittavat näkökulmien erot. Toinen korostaa, että lyönti on aina väärin, toinen, että on eri asia, lyökö 50-kiloinen 100-kiloista vai toisinpäin. Tuleeko ajatella universaalilla arvotasolla vai pragmaattisesti, seurausten kannalta? Lyöjä luultavimmin huomioi sen, minkälaiset seuraukset teolla on. Erityisesti nuorissa ikäryhmissä on todettu, että naiset käyttäytyvät väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan vähintään yhtä usein kuin miehet (Dutton ym. 2006).
...
Äiti on hoivaava ja turvallinen. Tämä äitimyytti vaikuttaa lapsiin kohdistuvan väkivallan tutkimiseen joka tasolla. Aihe herättää niin valtaisia tunteita, että asian neutraali käsittely on erityisen vaikeaa.

Piilorikollisuuden osuus lapsiin kohdistuneesta väkivallasta on suuri. Luultavimmin äidit ja isät kohdistavat lapsiinsa väkivaltaa suunnilleen yhtä usein. Lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta vähentyi Suomessa huomattavasti vuosien 1988 ja 2008 välisenä aikana (Salmi ym. 2009). Äidit kohdistavat lapsiin kuritusväkivaltaa hieman enemmän kuin isät. Ellosen ym. (2008) aineistossa peruskoulun 9. luokkien oppilaista 25 % ilmoitti äidin tukistaneen joskus ja 18 % isän. Sekä äideistä että isistä 1 % oli lyönyt nyrkillä.

Suomalaiset henkirikokseen kuolleiden lasten tapaukset on selvitetty vuodesta 1977 lähtien. Vuosien 1977 ja 1994 välisenä aikana äitien osuus surmaajista oli 59 % (Kauppi ym. 2010), ja vuosina 1995–2005 sukupuolten osuudet olivat melkein tasan. Suomalaisten tekijä-äitien keski-ikä oli 33 vuotta ja isien 37 vuotta (Putkonen ym. 2009a). Pitkään on ajateltu, että mitä nuorempi tapettu lapsi on, sitä todennäköisemmin tekijä on äiti. Tämä havainto on toistunut uusimmissakin tutkimuksissa. Suomalais-itävaltalaisessa kokonaisaineistossa äitien uhrien mediaani-ikä oli kolme vuotta (vaihteluväli 0–17 v) ja isien uhrien kuusi vuotta (0–17 v). Jakauma painottui varhaisiin ikävuosiin (Putkonen ym. 2011).

Lapsensa tappaneiden joukossa psykopatia on harvinaista (Putkonen ym. 2009b). Psykoosit ovat yleisempiä äideillä, ja isillä on useammin päihdeongelmia (Putkonen ym. 2009a, 2010). Tätä sukupuolivertailua vaikeuttaa se, että isät tappavat useammin kuin äidit myös itsensä. Kuolleiden psykoottisuudesta ja masennuksesta voidaan esittää vain arvailuja. Putkosen ym. (2009a) aineistossa peräti 42 % isistä teki itsemurhan surmatyönsä jälkeen, äideistä 19 %. Itsetuhoisuus rikostilanteessa on perin yleistä myös äideillä; mainitussa suomalaisessa aineistossa itsetuhoisuus puuttui kokonaan vain 42 %:lla äideistä ja 46 %:lla isistä (Putkonen ym. 2009a).
...
Lapsensa surmaamiseen johtavat syyt ovat niin moninaiset, ettei motiiveista ole selkeää laajalti hyväksyttyä luokittelua. Murha-itsemurhatapaukset ovat yleisiä, kuten edellä todettiin. Muita tekijä-äideillä yleisiä syitä ovat hylkäämisen pelko, riidat puolison kanssa, väsymys tai stressi, ei-toivottu lapsi ja psykoottiset syyt (Putkonen ym. 2011). Äideillä on useammin psykoottisia syitä mutta vähemmän impulsiivisia tekoja. Joissakin selvityksissä on todettu pahoinpitelyn joskus johtaneen lapsen kuolemaan, mutta mainitussa suomalaisessa aineistossa tämä ei tullut esille merkittävänä tapahtumakulkuna.

Vastasyntyneen tappaminen, lapsensurma, on lähes poikkeuksetta äidin tekemä rikos. Kansainvälisesti tässä rikostyypissä esiintyy erityisen paljon piilorikollisuutta. Suomestakin löytyy silloin tällöin ruumiita, joiden tarina ei koskaan selviä. Voidaan vain arvailla, miten paljon ruumiita ei koskaan löydetä. Tällaisia varmasti on, mikä on pääteltävissä tapausten sattumanvaraisesta selviämisestä (Putkonen ym. 2007a). Ei-toivottu raskaus, raskauden piilottaminen, pelko sosiaalisista reaktioista sekä kehittymättömät selviytymiskeinot ovat olleet tyypillisiä piirteitä näissä tapauksissa. Psykoosi ei ole tyypillistä kyseisille surmaajille mutta persoonallisuushäiriö luultavimmin on.

Väkivallalle voivat altistaa sukupuolen lisäksi myös muut tekijät, kuten toimintakyky, luokka, rodullistaminen, seksuaalisuus ja ikä tai köyhyys, psyykkinen tai fyysinen sairaus. Väkivallan ehkäiseminen ja vähentäminen edellyttävät väkivallan taustalla vaikuttavien valtarakenteiden ymmärtämistä ja niiden haastamista.

Miksi ei mainita sitä kuinka nimenomaan islam tulee muodostamaan yhä enenevissä määrin uhan esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen turvallisuudelle? Tiettävästi missään muussa merkittävä ja voimakkaasti kasvava ryhmässä ei esiinny samanlaista tappamiseen asti yltyvää homovihaa kuin juuri islamissa, jossa se kuuluu nimenomaan uskonnollisiin oppeihin joita myös muslimimaissa noudatetaan. Sen lisäksi jo ennen Euroopan muuttumista sharialainsäädäntöä noudattavaksi, ovat sharia-partiot, erilaiset islamista arvomaaillmaansa ammentaneet väkivaltaiset nuorisoryhmittymät, muslimien perheenjäsenet yms yhä enenevissä määrin alkaneet hyökätä väkivaltaisesti homoja kohtaan ja osassa tapauksia myös jo tappaneetkin.

'Muslim Patrol' jailed for harassing couple holding hands and men drinking in a bid to enforce Sharia law in East London
http://www.dailymail.co.uk/news/article-2519519/Muslim-Patrol-jailed-harassing-couple-holding-hands-men-drinking-bid-enforce-Sharia-law-East-London.html

UK "Sharia Patrols" enforcing Islamic law in East London, harass gays and women
https://www.youtube.com/watch?v=4ePY25UPJWs

London Muslim Patrols Wanted by Police for Gay Hate Attack
http://www.ibtimes.co.uk/muslim-shariah-law-427416

Sharia patrols
https://en.wikipedia.org/wiki/Sharia_patrols

Berliini: Väkivallantekijät - muslimeja vai muita
http://ranneliike.net/teema/berliini-vakivallantekijat-muslimeja-vai-muita?aid=2448

Amsterdamissa poliisi käyttää ´houkutuslintuja´
http://ranneliike.net/teema/amsterdamissa-poliisi-kayttaa-houkutuslintuja?cid=1&aid=4272

Hollannin vapaamielisyydellä on varjopuoli
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002617742.html

Viime aikoina homoja on kuitenkin hakattu Amsterdamin kaduilla. Heitä uhkailevat marokkolaistaustaiset nuoret miehet, jotka väittävät noudattavansa Koraanin oppeja.

Homojen tilanne Hollannissa
http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=20&thrdid=4492

Muslimipelkoisille oiva kirja
http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=20&thrdid=11917

Gay-bashers thrive in modern-day Netherlands
http://www.torontosun.com/comment/columnists/ezra_levant/2010/10/08/15630946.html

The media is terribly uncomfortable writing about gay-bashing by minorities. It's the same reason why Canadian feminists are so eerily quiet about honour killings of Muslim girls.

According to an "offender study" by the University of Amsterdam, there were 201 reports of anti-gay violence in that city in 2007 - and researchers believe for every reported case there are as many as 25 unreported ones. Two thirds of the predators are Muslim youths.

The violence couldn't be more brazen. It's not in the back alleys in the dark, it's in the heart of the city, often in broad daylight. It's a direct dare to the Dutch government to show who rules the streets.

GayPatriot » Gay Bashing in Amsterdam goes Unnoticed in US
http://www.gaypatriot.net/2008/06/05/gay-bashing-in-amsterdam-goes-unnoticed-in-us/

Esimerkiksi pakolaisten määrän kasvaminen maailmanlaajuisesti on seurausta sekä aseellisista konflikteista että luonnonkatastrofeista.

Mihin unohtui holtiton lapsitehtailu?

Miesten naisiin kohdistama väkivalta on suuri yhteiskunnallinen uhka niin sodassa kuin rauhan aikana.

Mielenkiintoisesti juuri naisiin kohdistuva väkivalta on nostettu erityisesti esiin, vaikka tosiasiassa miehillä on suurimmat riskit väkivallan uhriksi joutumisesta.

Naiset ottavat vähemmän osaa aseellisiin konflikteihin mutta kohtaavat suhteettoman suuren osan sotiin ja konflikteihin liittyvästä seksuaalisesta ja lähisuhdeväkivallasta. Naiset osallistuvat konflikteissa usein erilaisiin huolto-, logistiikka- ja tukitehtäviin ja vastaavat usein kodin ja perheen jälleenrakentamisesta aselevon ja rauhanneuvottelujen jälkeen, mutta jäävät näkymättömiin rauhansopimuksia ja jälleenrakentamista suunniteltaessa. Jotta tämä rakenteellinen epäkohta voidaan korjata, tulee naisten ja erilaisten vähemmistöjen osallisuutta yhteiskunnassa ja konfliktien ratkaisemisessa vahvistaa ja tehdä näkyväksi.

Epäkohdan ratkaisemiseksi kannattaisi alkaa pistää naisetkin aseiden kanssa armeijaan. Tällöin he ovat vihdoin itse vastuussa puolustamisestaan, eivätkä ulkoista vastuuta siitä muille ja syyttele suojelun epäonnistumisesta heidän puolestaan uhrautuvia miehiä. Se kuuluu tasa-arvoonkin.

Pitkällä tähtäimellä tavoitteena tulee olla aseeton maailma.

Vähän niin kuin jehovien lehdykät, jossa leijonat käyskentelevät rauhassa gasellien tms kanssa...

Puolueelle tärkeitä asioita ovat kestävä rauha, ruumiillinen koskemattomuus, toimintavapaus ja
kaikkien eri sukupuolien vapaus toimia itsenäisinä yksilöinä kaikissa elämänvaiheissa.

Mahtaakohan tämä ruumiillinen koskemattomuus näilläkään feministeillä ulottua esimerkiksi poikien ympärileikkauksiin tai vaikkapa isyystutkimuksiin...

Tiukentunut rajapolitiikka on luonut Välimerelle hyvinvointikuilun, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä kuolee Euroopan rajoille.

Looginen ajattelu ei selvästikään ole näiden feministien vahvimpia puolia. Kuolemia on nimenomaan aiheuttanut löysä rajapolitiikka yhdistettynä mamma-Merkelin kutsuhuutoon. Australiassa hukkumiskuolemat loppuivat käytännössä kokonaan, kun otettiin käyttöön tiukka rajapolitiikka.

Euroopassa tarvitaan antirasistista feminististä politiikkaa. Maanosaa ravistelee takaisku naisten
oikeuksien edistämisessä ja sukupuolten tasa-arvossa.

Odottakaahan vaan, kun shariaa ja islamilaista naiskäsitystä ajavat muslimipuolueet ja sharia-partiot alkavat nostaa päätään...

[Fiftari]

SUKUPUOLISTUNUT VÄKIVALTA

Vapaus elää ilman väkivallan uhkaa on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Vastuu tämän oikeuden
turvaamisesta on viime kädessä valtiolla. Miehet ovat useammin uhreja julkisissa tiloissa, kun taas
seksuaalinen väkivalta ja lähisuhdeväkivalta on pääosin miesten väkivaltaa naisia ja lapsia kohtaan.
Naisiin kohdistuva väkivalta on sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti laaja terveys- ja turvallisuus-
kysymys, jolla on myös merkittäviä taloudellisia seurauksia. Sukupuolistunut väkivalta on perus-
tavanlaatuinen demokratian ongelma. Seksuaalinen, fyysinen ja henkinen väkivalta ja niiden uhka
rajoittavat naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen liikkumatilaa yhteiskunnassa.

Vähän vanha juttu yleltä mutta laitetaan nyt kun siihen törmättiin:

Törkeä perheväkivalta kohdistuu miehiin naisia useammin

Miehet joutuvat perheessä törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen uhriksi jopa useammin kuin naiset. Perheväkivallan miesuhrien näkökulma on suomalaisessa tutkimuksessakin jäänyt syrjään.

Henkirikoksissa nainen on yhä miestä useammin parisuhdeväkivallan uhri. Vuosittain yli 20 naista kuolee nykyisen tai entisen puolisonsa surmaamina. Myös lievissä pahoinpitelyissä nainen on uhrina useammin kuin mies.

Nainen syyllistyy sen sijaan puolisonsa törkeään pahoinpitelyyn tai henkirikoksen yritykseen vähintään yhtä usein kuin mies. Tilastokeskuksen mukaan mies on uhrina jopa hieman useammin kuin nainen, vaikka luvut ovatkin lähellä toisiaan.

Vuonna 2008 perheessä törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen kohteeksi joutui 116 miestä ja 111 naista. Nämä ovat poliisin tietoon tulleita tapauksia. Vielä edellisvuonna naiset olivat uhreina useammin, mutta luvut olivat melko lähellä toisiaan silloinkin.

Tutkija Venla Salmi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta toteaa, että perheväkivallan miesuhrien näkökulma on suomalaisessa tutkimuksessakin jäänyt syrjään.

- Ehkä taustalla on se, että naisen ajatellaan olevan haavoittuvampi uhri ja sillä tavalla halutaan korostaa naisuhrin asemaa, Salmi arvioi.

Turvakodissa miehiä ei juuri näy

Pääkaupungin Turvakodista useimmiten suojaa etsivät naiset ja lapset.

- On fyysistä ja psyykkistä pahoinpitelyä, väkivallan uhkaa, mutta usein myös monia muita pulmia. Meillä on asiakkaita kaikista yhteiskuntaluokista, sanoo turvakodin toiminnanjohtaja Karola Grönlund.

Vaikka mies on törkeän perheväkivallan uhrina yhä useammin, turvakodeissa heitä näkyy harvoin.

- Silloin kun miehet ottavat meihin yhteyttä, he saattavat sanoa, että poliisilta on tullut vähätteleviä kommentteja tai heille on jopa naureskeltu. Miehiä ei välttämättä oteta vakavasti, kun he pyytävät apua, turvakodin kriisityöntekijä Hanna Mikkonen kuvaa.

Väkivallan kierre voi jatkua

Tutkija Venla Salmi sanoo, että parisuhdeväkivalta on usein molemminpuolista ja toistuvaa. Taustalla ovat monet ongelmat.

- Erityisesti vakavan perheväkivallan kohdalla näkyvät samat tekijät kuin muun vakavan väkivallan kohdalla: päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä.

Kriisityöntekijä Hanna Mikkosen mukaan päihde- ja mielenterveyspalvelut eivät ole riittäviä.

- Lääkitystä on saatavilla, mutta itse terapiatyöskentelyyn tarvittaisi enemmän välineitä. Siinä voitaisiin pureutua taustalla oleviin asioihin, Mikkonen miettii.

Joskus väkivallan kierre jatkuu perheessä sukupolvesta toiseen.

- Meillä on asiakkaita, jotka ovat olleet asiakkaina lapsina omien äitiensä kanssa ja tulevat tänne aikuisina omien lastensa kanssa, Karola Grönlund sanoo.

YLE Koko juttu koska verot

[Alaric]

Feministisen puolueen pj Katju Aro kertoo kuulumisia Aamulehdessä:

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/uuden-feministipuolueen-puheenjohtaja-lasikatto-ei-ole-lasia-vaan-se-on-jaata-24206375/ (16.1.2017)

Uuden feministipuolueen ehdokkaiksi on lupautunut myös miehiä – mukana kevään kuntavaaleissa

Uusi puolue on mukana kevään kuntavaaleissa. Ehdokasasettelu on käynnissä. Kannattajia haetaan Tampereelta.

Puoluejohtaja Katju Aro on kiireinen. Talviflunssa vaivaa, mutta kotiin ei ehdi jäädä potemaan. On hoidettava monta asiaa, sillä kuntavaalit kolkuttelevat ovella. Ehdokasasettelulla on kiire, ja opittavaa riittää, sillä kaikki tehdään ensimmäistä kertaa feministisessä puolueessa.

Puolue merkittiin puoluerekisteriin viime viikolla. Suomessa on nyt virallisesti 15 puoluetta.

Feministinen puolue sai kasaan vaadittavat 5 000 kannattajakorttia, mikä mahdollisti rekisteröitymisen. Jäseniä on vielä vaatimattomat 300, mutta lukumäärä ei puoluejohtoa lannista.

– Näin se on usein pienillä uusilla puolueilla. Nyt alkaa varsinainen työ.

Puolue mainostaa itseään uudeksi feministiseksi ja antirasistiseksi puolueeksi. Keskeinen tavoite on syrjimättömyys. Puolueohjelmaan kerättyjä teesejä löytyy monelta muultakin puolueelta.

Uudet vai vanhat eväät?

Lähteekö puolue matkaan vanhoin eväin?

Aro vakuuttaa, että puolueelle löytyy oma saumansa.

– Nykyiset puolueet eivät ole kyenneet ajamaan tarpeeksi voimakkaasti yhdenvertaisuutta. Ohjelmista voi löytyä hyviä tavoitteita, mutta teot puuttuvat. Tämä ei meille riitä.

"Tasa-arvo heikentynyt"

Katju Aro muistuttaa, että tällä vauhdilla naisen ja miehen palkkaerot tasoittuvat 70 vuoden kuluttua. Tasa-arvon edistämisessä on kiristettävä tahtia.

– Meillä ei ole nyt feminististä politiikkaa. Sitä ei tee hallitus, pääministeri eikä presidentti. Nykyhallitus on tehnyt politiikkaa, joka on heikentänyt tasa-arvoa.

Aron mukaan Suomen edellisen presidentin Tarja Halosen kaudella tehtiin parempaa tasa-arvopolitiikkaa. Lasikattoja on rikottu monella alalla, mutta kuten Aro kuvailee, niin lasikatto ei ole lasia, vaan se on jäätä.

– Kun se murtuu kerran, niin se jäätyy helposti uudelleen. Tämä pätee moneen tasa-arvokysymykseen.

Ajankohta kypsä

Moni kavahtaa sanaa feministi ja ihmettelee, miksi Suomeen nyt perustetaan feministipuolue eikä esimerkiksi 20 vuotta sitten.

Aron mukaan ajankohta puolueen perustamiselle on kypsä.

– Olemme seuranneet sisarpuoluettamme Ruotsissa. Siellähän pidetään samaan aikaan eduskunta- ja paikallisvaalit. Jälkimmäisissä vaaleissa feministipuolue pärjäsi ja sai läpi edustajia. Eduskuntavaaleissa kannatus ei sen sijaan riittänyt. Mutta eurovaaleissa puolue sai ehdokkaansa läpi.

Aro näkee, että feministipuolueella voi olla tulevaisuutta Euroopan laajuisesti.

– Ruotsalaisparlamentaarikko kuuluu nyt parlamentissa sosiaalidemokraattien ryhmään. Toiveena on, että kaikista Euroopan maista saataisiin feministiedustajia parlamenttiin, jolloin voitaisiin perustaa oma ryhmä.

Monenkirjavaa väkeä

Aron mukaan puolueen kannattajissa on monenkirjavaa väkeä.

– Uskomme saavamme kannattajia uusista äänestäjistä ja niistä, jotka eivät ole aiemmin löytäneet itselleen sopivaa puoluetta. Puolue sijoittuu ideologialtaan arvoakselilla liberaaliin päähän.

Arolla ei ole ole poliittista taustaa. Järjestötyötä sen sijaan löytyy. Aro on Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja.

– Puolueeseen voi liittyä ilman poliittista kokemusta. Olemme matalan kynnyksen puolue. Tavoite on saada kuntavaaleihin muutamia kymmeniä ehdokkaita. Painopiste on pääkaupunkiseudulla, mutta yritämme saada ehdokkaita Tampereelta mukaan.

Ehdokkaaksi on lupautunut myös miehiä.

Puolue ei aja naisten asepalvelusta pakolliseksi, vaikka tasa-arvon nimissä niin on tehty Norjassa.

– Kannatamme sukupuolineutraalia asepalvelusta ja vapaaehtoisuutta. Kenenkään ei tarvitse osallistua vastoin vakaumustaan, Aro muotoilee.

[elven archer]

Uuden feministipuolueen ehdokkaiksi on lupautunut myös miehiä – mukana kevään kuntavaaleissa

Feministisen retoriikan henkeä ylistäen: "Sukupuolen petturit!" 

[Fiftari]

Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – "Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas"

Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtajan Heli Vaarasen mukaan on yhä tavallisempaa, että mies kokee itsensä väheksytyksi parisuhteessa

Naisesta kuoriutuu parisuhteessa kaiken päättävä kenraali, ja miehestä tulee hänen uskollinen apurinsa.

"Naiset puhuvat miehistään kuin nämä olisivat vähän vähemmän älykkäitä ihmisiä tai vallattomia lapsia, joita ei saada kuriin", sanoo Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen.

Miehet eivät Vaarasen mukaan puhu naisista vastaavalla tavalla juuri koskaan.

"Se koettaisiin todella omituiseksikin. Puhua nyt vähättelevästi ihmisestä, jonka kanssa elää ja jota rakastaa. Naisten suhteen puhetapaan törmää joka paikassa: ratikoissa, kahviloissa, internetin keskustelupalstoilla... Missä vain naiset puhuvat miehistään, erityisesti koulutetut naiset."

Vaaranen kirjoitti havainnostaan Helsingin Sanomien mielipidepalstalle keskiviikkona. Häntä innoitti tekstiin Rosa Meriläisen Helsingin Sanomien verkkokolumni, jossa Meriläinen kirjoitti naisystävien ylivertaisuudesta.

Vaarasen mukaan tämän päivän lapsiperheissä kohtaa iltaisin kaksi työn uuvuttamaa aikuista. Väsymyksestä on tullut perustila. Ja väsyneenä ihminen on kriittinen. Niinpä nainen alkaa päsmäröidä. Dynamiikka korostuu Vaarasen mukaan erityisesti kodinhoidossa, lasten kasvattamisessa, raha-asioissa ja seksissä. Samoissa asioissa, joista parisuhteissa myös riidellään eniten.

Vaaranen on nähnyt työssään tuhansia suomalaisia pariskuntia. Miesten asemaa hän tutki jo vuonna 2004 tehdessään väitöskirjaa nuorten miesten kaahailukulttuurista. Se, että miehet kokevat itsensä parisuhteessa väheksytyiksi, on Vaarasen mukaan yleistynyt muutaman viime vuoden aikana.

Mies turhautuu, sillä hän ei päätä juuri mistään. Miehen tehtävänä on ottaa vastaan käskyjä – eikä hän siitä huolimatta useinkaan saa asiasta kiitosta, Vaaranen sanoo. Nainen puolestaan on kiukkuinen, koska kokee kantavansa liikaa vastuuta.

"Seurusteluajan tasa-arvoisesta parisuhteesta on ajauduttu hyvin kauas."

"Pariterapiaan miehet tulevat kuin syytettyinä. Syytettyinä siitä, etteivät ole pystyneet täyttämään naisen kaikkia vaatimuksia."

Sillä niitähän riittää. Erityisesti silloin, kun perheeseen tulee lapsia.

"Silloin naisen kriteerit muuttuvat. Hän alkaa haluta täydellisyyttä, esimerkiksi täydellisen siistiä kotia. Neuvottelutaidot häviävät, kun naisen kaikki huomio ja energia keskittyy lapsen eloonjäämiseen. Miksi näin käy, sitä ei tiedetä", Vaaranen sanoo.

Ennennäkemätön täydellisyydentavoittelu on Vaarasen mukaan kolme- ja nelikymppisten naisten vitsaus, jonka hän vuonna 1961 syntyneenä tuntee hyvin vieraaksi.

"Miksi nykyajan nuoret naiset haluavat tällaista täydellisyyttä? Kenelle he haluavat näyttää? Tyttökavereilleko? Vai onko materialistisessa ajassa jotain sellaista, joka saa heidät toimimaan näin", hän kysyy.

Miehet eivät Vaarasen mukaan janoa täydellistä elämää.

"Eivät tietenkään! En ole koko urani aikana tavannut miestä, joka valittelisi, että kotona pitäisi olla vähän täydellisempää. Putoaisin varmaan tuoliltani, jos sellaisen tapaisin."

Mutta miksi mies alistuu naisen apupojaksi?

"Koska nainen on yleisesti ottaen parempi kertomaan tarpeistaan verbaalisesti. Lisäksi naisella on takanaan vankka tyttökavereiden tuki. Miehellä vastaavaa ei ole. Vaikka poikkeuksiakin on, miesporukoissa puhutaan edelleen tyypillisesti menestyksestä ja urheilusta."

Vaarasen mielestä työnjohtaja-alainen-tyyppiseen dynamiikkaan juuttuneita pariskuntia on kuitenkin melko helppo auttaa.

"Oleellista on, että puolisot muistaisivat kuunnella toisiaan. Ja antaa kiitosta. Ihmisen kyky olla vailla kiitosta ja ihailua on rajallinen. Kannattaisi myös yrittää palauttaa mieleen ne ajat, kun seurustelu alkoi. Millaista meillä oli silloin, kun me rakastuimme?"

HS

[Foundation]

Ruma ja tyhmä saapui Suomeen, tuskin keskustellakseen.

Feminismi saapui Suomen talous­keskusteluun – asiantuntijat vaativat hallitukselta sukupuoli­vaikutusten arviointia

http://www.hs.fi/talous/art-2000005046650.html

Rosenbergin mielestä feministisen politiikan ei pidä olla naisten välistä universaalia sisaruutta vaan rakentua ideologiselle sosialismille.

http://liberalismi.net/wiki/Tiina_Rosenberg#Sosialismi

[Golimar]

Feministinen puolue haluaa parantaa pakolaisten ja paperittomien asemaa

Feministisen puolueen kuntavaaliohjelmassa kaupunki kuuluu kaikille.....

Siirtolaisten asema on puolueen mukaan heikentynyt huomattavasti kiristyneen pakolaispolitiikan vuoksi. Feministien vaaliohjelman mukaan hyvinvoivassa kaupungissa ei tarvitse pelätä, että joutuu viranomaisten pysäyttämäksi ihonvärin vuoksi tai että yhteiskunta hylkää kerjäämisen tai paperittomuuden takia.

– Oleskeluluvan saaneille tarvitaan kuntapaikkoja, mutta kuntien on huolehdittava myös paperittomista.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/feministinen%20puolue%20kuntavaali-62145