2016-06-17 Vapaaehtoiset tukihenkilöt auttavat tp-hakijan saatua oleskeluluvan

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Päästyään vastaanottokeskuksen ahtaudesta ja ankeudesta 25-vuotias irakilaisinsinööri Ahmed Al-Mustafa (mm. nimi keksitty) on varmasti äärimmäisen onnellinen omassa asunnossaan ja oleskelulupa lompakossaan. Vihdoinkin pitkä odotus on päättynyt. On mahdollisuus toteuttaa suunnitelmia ja unelmia. Tilanne on kuitenkin kriittinen. Mistä vieraassa maassa ja kulttuurissa hankitaan ruokaa? Miten päästään eroon asuntoon kertyvistä roskista? Miten käyttäydytään suomalaisessa jonossa? Näissä kiperissä ongelmissa auttaa Ahmedin rinnalle rientävä vapaaehtoinen tukihenkilö.

Raumalla piirrettiin suuntaviivoja kotoutumisen tukemiseksi

Yhteistyö ja avoin mieli tarjoavat avaimia tukitoiminnan kehittämiseen.

Rauman seudulla toimivat vapaaehtoistoimijat kokoontuivat juhannuksen alla pohtimaan toimintatapoja, jotka parhaiten tukisivat Suomesta oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumista. Vastaanottokeskuksissa eletään nyt eräänlaisessa käännekohdassa, kun oleskelulupapäätöksiä on alkanut syntyä nopeampaan tahtiin, ja myönteisen päätöksen saaneilla on edessään uuden elämän aloittaminen ja järjestäminen vieraassa maassa ja kulttuurissa.

Rauman seudulla toimivat vapaaehtoistoimijat kokoontuivat juhannuksen alla pohtimaan toimintatapoja, jotka parhaiten tukisivat Suomesta oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumista. Vastaanottokeskuksissa eletään nyt eräänlaisessa käännekohdassa, kun oleskelulupapäätöksiä on alkanut syntyä nopeampaan tahtiin, ja myönteisen päätöksen saaneilla on edessään uuden elämän aloittaminen ja järjestäminen vieraassa maassa ja kulttuurissa.

Suomen Punaisen Ristin Satakunnan piirin monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Annakatriina Jylhä piirsi tilannekuvan erityisesti oman toimensa ja vapaaehtoisvoimien näkökulmasta.

– Tämä tilanne Suomessa juuri nyt on järjestön (SPR) osalta osa suurta jatkumoa, joka alkaa kriisialueilta, siirtyy sieltä pakolaisleireille ja edelleen pakoreittien varrelle ja lopulta vastaanottokeskuksiin. Järjestön ja minun tehtävänäni Satakunnan Piirissä on nyt tukea paikallisosastoja turvapaikan saaneiden kotoutumisen tukemisessa, kun he siirtyvät kuntien asukkaiksi.

Oppien ja harkiten

Jylhä muistutti, että Punaisella Ristillä on Suomen lain määrittelemiä tehtäviä toimia viranomaistyön tukena. Koska maahanmuuttajatilanne näin suuressa mittakaavassa on Suomessa uusi, on tukitoimetkin luotava harkiten, mutta avoimin mielin.

– Me vielä opettelemme oikeita toimintatapoja ja opimme virheistämme. On kuitenkin muistettava, että me emme tee viranomaistyötä vaan tuemme sitä kukin jaksamisensa mukaan.

Vastaanottokeskusten sosiaalityöntekijät hoitavat oleskeluluvan saaneiden henkilöiden viranomaisasioinnin ja paperisodan siihen saakka, kunnes he siirtyvät asumaan kuntiin. Vapaaehtoisten tukihenkilöiden tarve alkaa jo tässä vaiheessa, mutta korostuu sitten, kun muuton aika koettaa. Erityisesti ensimmäiset viikot uudessa asunnossa ovat kriittisiä tuen tarpeen ollessa suurin.

Ei puolesta, vaan rinnalla

Vieraaseen kulttuuriin, sääntöihin, tapoihin ja käytäntöihin sopeutuminen sujuu kivuttomammin kanta-asukkaan avustuksella. Vapaaehtoistuen tarve voi käytännössä olla sähkölamppujen asentamista, roskapussien viemistä yhdessä tai kaupassa asioimisen opastamista. Uusiin naapureihin tutustumisessakin tukihenkilön läsnäolo madaltaa kynnystä kanssakäymiseen puolin ja toisin. Jokainen opittu asia ja uusi kontakti laajentaa kotoutujan sosiaalista verkostoa .

Punaisen Ristin ylläpitämän Rauman vastaanottokeskuksen johtaja Mari Kousa-Kuusisto muistutti kuitenkin tietyistä rajoista auttamisessakin.

– Älkää tehkö puolesta, vaan rinnalla. Esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä pitää varmasti olla alkuun apuna, mutta kahden kuukauden kuluttua sen pitäisi jo sujua itsenäisesti.

Rauman vastaanottokeskuksen tiloissa järjestettyyn Muuttujan tueksi -vapaaehtoistapaamiseen henkilökunnan lisäksi saapuneet yli 30 osallistujaa saivat tiiviin tietopaketin myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön käytännön asioiden järjestelyn etenemisestä. Keskustelua käytiin muun muassa vapaaehtoisten yhteydenpitokanavista ja yhteistyön muodoista. Esimerkiksi sosiaalinen media tarjoaa lukemattomia erilaisia muotoja ja kanavia yhteydenpitoon, mutta myös valtavasti vaaroja.

Toimivan vapaaehtoisten tukitoiminnan edellytyksenä keskustelijat pitivät eri yhteisöjen ja järjestöjen välistä sekä viranomaisten kanssa käytävää vuoropuhelua. Yhtenä esimerkkinä Rauman seudun työttömien yhdistys toivoi ja tarjosi apua omaan toimintaansa kuuluvan ruoka-avun jakeluun liittyvissä asioissa. Suomalaiset tavat ja käytännöt eivät ole vieraista kulttuureista juuri tulleille tuttuja, mikä saattaa aiheuttaa hämmennystä vaikkapa ruoka-avun jakelujonoissa.

Yhdessä tekemistä

Annakatriina Jylhä toivoisi, että kotoutujille järjestettäisiin ennen kaikkea yhteistä eri tahojen yhdessä toteuttamaa toimintaa, jolla ehkäistäisiin eristäytymistä ja syrjäytymistä.

– Pitää miettiä ryhmämuotoista tekemistä, esimerkiksi vapaaehtoisten järjestämiä kielikursseja, jotta ihmiset eivät jäisi yksin.

[---]

SPR

[Gunnar Hymén]

Me vielä opettelemme oikeita toimintatapoja ja opimme virheistämme.

kannattaisko tässä vaiheessa alkaa ottamaan oppia Ruotsin epäonnistuneista toimintatavoista ja oppia heidän tekemistään virheistä. 

menolippua noille eikä mitään kotoutumista...

[koli]

Turvapaikanhakijan tukihenkilö lähtee mukaan asuntonäyttöön ja auttaa arjessa

VAPAAEHTOISET Tuulia Petäjäjärvi ja Eija Sellmer auttavat oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita arjen asioissa.

Turvapaikanhakija alkaa rakentaa elämäänsä uudelleen, kun oleskelulupa on myönnetty. Tavallisesta arjesta ei saa käsitystä vastaanottokeskuksessa, joten kuntalaiseksi opettelemisessa tarvitaan opastusta.

Luona Oy:n vastaanottokeskuksessa Veromiehessä suomalaisen elämän alkuun auttavat muun muassa tukihenkilöinä vapaaehtoistyötä tekevät Tuulia Petäjäjärvi ja Eija Sellmer.

Tukea annetaan arkisiin asioihin, kuten pankkitilin avaamiseen, Kelan kanssa asiointiin, työ- tai opiskelupaikan etsimiseen ja asunnon hankkimista.

– Menemme mukaan asuntonäyttöihin. Se lisää vakuuttavuutta. Ja autamme vuokrasopimuksen tekemisessä, Sellmer kertoo.

Ennen näyttöä he soittavat ja kysyvät, onko vuokra-asuntoa tarjoavalla jotain sitä vastaan, että siihen muuttaisi oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija. Joillakin on, mutta useimmilla ei, kun he tietävät, että vuokra tulee maksettua ja asukas käyttäytyy asiallisesti.

Petäjäjärvi ja Sellmer auttavat mielellään asunnonhankinnassa, ettei oleskeluluvan saaneen tarvitse turvautua kiskurivälittäjiin.

Tukihenkilötoiminnan käynnisti Petäjäjärvi, kun myönteisiä oleskelulupapäätöksiä alkoi tulla. Sen jälkeen Sellmer on saanut hankittua parille turvapaikanhakijalle asunnon. Hän on itsekin vuokraemäntä. Petäjäjärvi on onnistunut hankkimaan asunnon seitsemälle henkilölle.

Oleskeluluvan on saanut tähän mennessä 53 turvapaikanhakijaa Robert Huberin tien vastaanottokeskuksessa.

Kun asunto on hankittu, alkaa perusasioiden, kuten roskien lajittelun ja hellan käytön opettelu. On myös tiedettävä, miten kerrostalossa asutaan.

– Useimmat turvapaikanhakijat ovat asuneet ison perheen tai suvun kanssa samassa talossa eivätkä yksin pienessä kerrostalohuoneistossa, Petäjäjärvi selittää.

Petäjäjärvi, 32, ja Sellmer, 38, tekevät myös muuta vapaaehtoistyötä vastaanottokeskuksessa. Yläkoulun äidinkielenopettaja Petäjäjärvi tuli viime vuoden syksynä opettamaan suomen kieltä vapaaehtoisena, kerran viikossa.

– Ajattelin, että kieli on kiva tapa kotouttaa.

Vähitellen hän huomasi tekevänsä kaikkea muutakin, kuten järjesti retkiä ja muuta tekemistä.

– Tästä on tullut elämäntapa, hymyilee Petäjäjärvi, jonka Vantaan seurakunnat palkitsi hiljattain vuoden vapaaehtoinen -palkinnolla.

Asiakaspalvelupäällikkönä työskentelevä Sellmer aloitti maaliskuussa suomen kieltä opettamalla.

– Tästä on tullut harrastus, joka tuo sisältöä elämään ja iloa itselle.

Kaksikko sanoo, että heidän vaativin tehtävänsä on keksiä mielekästä tekemistä niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen ja odottavat valituksensa käsittelyä.

Valituksen käsittelyaika vaihtelee 9–12 kuukauteen.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/458043-turvapaikanhakijan-tukihenkilo-lahtee-mukaan-asuntonayttoon-ja-auttaa-arjessa

[valla_valla]

Ihmisten auttaminen on mukavaa puuhaa kun siitä saa itselle hyvän mielen.

Mutta onko tosiaan tarkoitus tuottaa itselle hyvää mieltä auttamalla tänne lonnivia arabiinoja tuollaisissa ihan arkipäiviäisissä asioissa, jotka kuuluvat niiden maahanmuuttajien omiin toimiin. Miksi virolaisille raksajäbille ei autella kämppiä ja kielikursseja ja sambailtoja? Tai liettualaisille? Tuskinpa edes ruotsalaiset maahanmuuttajat saavat pitsinnypläysiltoja veronmaksajien kustannuksella. Eikö mamun tehtävä ole itse etsiä tietoa ja sitten sen perusteella huomaa, että onnistuuko se uuden elämän aloitus uudessa maassa. Jos virolainen jäbä ei saa elämäänsä alkuun Suomessa niin eikai niitäkään kukaan auttele..

[koli]

On kyllä sen näköinen eukko tuo Tuulia Petäjäjärvi, että varmaan itsekin menisin halpaan, kun tuo lirkuttelisi korvaan "ota tästä hyvä matu vuokralaiseksi, parempaa matua et löydä".

[Mr.Reese]

On kyllä sen näköinen eukko tuo Tuulia Petäjäjärvi, että varmaan itsekin menisin halpaan, kun tuo lirkuttelisi korvaan "ota tästä hyvä matu vuokralaiseksi, parempaa matua et löydä".

Nuivana homona en lämpenisi naikkosten lirkutteluille, enkä niille matuillekaan. Olkoon vaikka only gay in the village. Jos joku tarttee kantisten puolta pitävää asianhoitajaa, privatkaa.

[hattiwatti]

No ideanahan tietenkin on, että vuokraajalle tulee positiivisempi mielikuva ns. auttajan kautta. Sitten kun on vuokrasopimus, niin ei auttajaa näy kun on 20 matua kämpässä sosialisoimassa ja naapurit valittaa. Näitä tapauksia on nähty missä vuokria annetaankin.

[Fiftari]

On kyllä sen näköinen eukko tuo Tuulia Petäjäjärvi, että varmaan itsekin menisin halpaan, kun tuo lirkuttelisi korvaan "ota tästä hyvä matu vuokralaiseksi, parempaa matua et löydä".

Mutta miksi kuvatekstissä jossa heidät esitellään lukee:

Kummallakaan Robert Huberin tien vapaaehtoistyöntekijällä ei ole lapsia.

Omituinen yksityiskohta ainakin minun mielestäni.

[Uuno Nuivanen]

Laittavat sitten Tuulian kuvia someen, 'tässä minun piikani, jonka Suomi antoi minulle asunnon mukana'. Vetotekijät kohdalleen. Purkaakohan Tuulia kassitkin?   

[Titus]

Ihmisten auttaminen on mukavaa puuhaa kun siitä saa itselle hyvän mielen.

ajatella jos te-toimisto, sosiaalivirasto ja kela ajattelisivat samoin esim suomityöttömän tai kantisopiskelijan kohdalla...

[hattiwatti]

Mutta miksi kuvatekstissä jossa heidät esitellään lukee:

Kummallakaan Robert Huberin tien vapaaehtoistyöntekijällä ei ole lapsia.

Omituinen yksityiskohta ainakin minun mielestäni.

Freudilainen lipsahdus joka osui maaliinsa. Johonkin se hoivavietti pitää purkaa. Tämä ei tietenkään rakenna tervettä suhdetta maahan ja kotoutumiseen.

Mun mielestä olisi ookoompi, jos aidosti auteltaisiin vaikka aitoja lapsia tai varhaisnuoria jotka pihalla elämässään, sillä niitähän nykyään riittää ja tuo voisi johtaa johonkin. Mutta aikuisen näkeminen lapsena on helpompaa kuin aitojen murkkuikäisten tai lapsien tunne-elämän kohtaaminen.

[Mr.Reese]

Mutta aikuisen näkeminen lapsena on helpompaa kuin aitojen murkkuikäisten tai lapsien tunne-elämän kohtaaminen.

Taqiyaa helpompi kuunnella, koska broken englishin ansiosta puolet jo viestistä hukkuu matkalle ja mitä saa selvää, niin siltä voi ummistaa silmänsä, koska sekava kokonaisuus. Kantisnuori kun esittää suomeksi oman asiansa, kaikenlaiset hymyile ja näytä hyvältä-tytöt voi masentua kuulemastaan.

[Eisernes Kreuz]

Mikäs on matulla maassamme ollessa, kun ympärillä häärii lauma innokkaita vapaaehtoisia naisia tekemässä kaiken valmiiksi.

Mutta ei pidä unohtaa sitä, että myös viranomaiset tarjoavat näille ihmisparoille auttavan kätensä:

[Pullervo]

Tuulia on itsensä Irja Askolan palkitsema seurakunta-aktiivi ja vokkivapaaehtoinen äidinkielenopettaja. Ja tuo vokkihan on Luonan eli Luona Oy tekee bisnestä ja nämä vapaaehtoiset kartuttavat siis palkatta firman voitto-osuutta. Luona kaiketi laittaa näitä oleskeluluvan saaneita asumaan myös samaan Barona-konserniin kuuluvan Forenomin asuntoihin ja yhteiskunta maksaa, edelleen ja loputtomiin.

http://www.vantaanseurakunnat.fi/uutiset/-/news/12810134

e: typo

[valla_valla]

Mielenkiintoista kun tutkii vähän tuon blondin Facea ja niitä läpyttäjiä, jotka ovat tykänneet sen päivityksistä. niin yksin arabi on käynyt viime kesänä Bagdadissa. Mitä se siellä on tehnyt? Lomaillut? Eikö se olekaan sotaa ja vainoa paossa vai mikä oli...

[Golimar]

Sandaalinläpsyttäjä on tullut Suomeen Ruotsista ja saanut turvapaikan mutta onko sillä turvapaikka myös Ruotsissa ja Kela-Gold molemmissa maissa tai joissain muissa maissa?

[Java]

On kyllä sen näköinen eukko tuo Tuulia Petäjäjärvi, että varmaan itsekin menisin halpaan, kun tuo lirkuttelisi korvaan "ota tästä hyvä matu vuokralaiseksi, parempaa matua et löydä".

Juuh, oli kuva kyllä ullatus, ekat hyvän näköiset vapaaehtoiset mitä olen nähnyt!

[Ja_tre]

En kyllä omaa vuokra-asuntoani antaisi mihinkään asumisharjotteluun. Jos mulle soittais joku matun puolesta ja kysyis kämppää. Miten ne taidot on hukkunu, maailman toiselta laidalta osataan tänne saakka läpsytellä mutta ei osata hankkia asuntoa. Mihin on kadonnut lähimmäisenrakkaus esim sukulaislapsia kohtaan?

[Outo olio]

Lieksan kotouttamisohjelma.jpg

Jotenkin aina naurattaa tuo viimeinen kohta, "Asiakas siirtyy sosiaalitoimeen". Ettäs sellaista kotoutumista.

[Tucker]

Kyyninen ihminen voisi epäillä, että tuollaisella julkisella moraalisäteilyllä pohjustetaan kunnallisvaaliehdokkuutta.

[Outo olio]

Purkaakohan Tuulia kassitkin?

Oliko tuo nyt tarkoitettu kaksimielisyydeksi?