2009-08-12 Tuhannet maahanmuuttajalapset koulutielle

[Roope]

Kun lapseni aloitti yksivuotiaana päivähoidossa viime keväänä, nostin päiväkodin kasvatuskeskustelussa esille kysymyksen siitä, miten lapseni päiväkodissa huomioidaan monikulttuuriset kysymykset. Kysymyksen taustalla oli kaksi syytä: suomalais-azerbaidzhanilaisen lapsen äitinä olin aidosti kiinnostunut siitä, miten tyttäreni tausta huomioidaan päivähoidossa. Monikulttuuristen nuorten tutkijana puolestaan koin yhteiskuntavelvollisuudekseni selvittää, miten lasten erilaiset taustat huomioidaan ensimmäisessä kodin ulkopuolisessa kasvatusinstituutiossa.

Hoitaja katsoi minua uteliaasti ja hieman hämmästyneenä ja totesi: "Mutta eihän Tahira ole maahanmuuttaja?" Ja niin monikulttuuriset kysymykset oli käsitelty, sillä en keksinyt pikaisesti nerokasta vastakysymystä. Olin ajatellut samassa kasvatuskeskustelussa nostaa esille vielä toisenkin perheellemme tärkeän asian, eli tyttöjen ja poikien kasvatuserot. Mutta päätin jättää kysymyksen seuraavaan kertaan.

Kasvatuskeskustelu ilmensi oivallisella tavalla sitä, mihin monikulttuurista nuorisotyötä pohtiessanikin olen törmännyt: monikulttuuristen asioiden huomioimisen ei katsota koskettavan "suomalaisia". Monikulttuurisilla kysymyksillä tarkoitan tässä esimerkiksi lasten ja nuorten erilaisten taustojen huomioimista, mahdolliseen syrjintään ja rasismiin puuttumista, lasten ja nuorten vuorovaikutuksen lisäämistä ja erilaisten kasvatusarvojen kunnioittamista.

Nimeämisiä: Veronika Honkasalo, tutkija ja äiti

Vaikka päiväkodeissa ja kouluissa yritettäisiin integroida maahanmuuttajataustaiset lapset suomalaiseen yhteiskuntaan ja kohdella yksivuotiasta suomalais-azerbaidzhanilaista samalla tavalla kuin muitakin, niin tutkijalle se ei käy. Potentiaalista toiseutta täytyy ruokkia. Honkasalon tutkimuksiin viitataan usein monikulttuurikeskustelussa ja häntä ilmeisesti pidetään jonkinlaisena auktoriteettina.

[Nikopol]

Tyttöjen ja poikien kasvatuserot? Yksivuotiaana?

Pojat voivat pissata seisaaltaan. Siinä se ero.

Honkasalon ajattelu on yksinkertaisesti mielenvikaista. Tällaista vastaan on vaikea taistella sivistyneesti.

[BeerBelly]

Honkasalo siis haluaa että Tahiraa kohdellaan eri tavoin kuin muita suomalaisia lapsia, hänen "toiseutensa" tulee ottaa huomioon. Muut lapset kyllä huomaavat tämän ja aivan loogisesti päättelevät että Tahiran täytyy siis olla erilainen kuin he. Mutta jos haluaa oman lapsensa uhrata "toiseuden" alttarilla niin siitä sitten vaan, vähän vaan tulee mieleen että Tahira on tässä joutunut koekaniinin asemaan.

[Alkuasukas]

Minkälaisia aserpanilaisia kulttuuritapoja Tahiralle olisi pitänyt opettaa? Siis ihan oikeasti?

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Heinimäen puheet aiheuttavat myötähäpeää meikäläisessä. En kyllä kehtaisi mennä päiväkodissa vaatimaan mitään erityistä lasten taustan huomioimista vain siksi että vaimoni ja lasteni äiti on ulkomaalainen. Ja mitä tämä Heinimäki tarkoittaa siis lasten "erilaisten taustojen huomioimisella":

1. "mahdolliseen syrjintään ja rasismiin puuttumista"; kiusaaminen on kiusaamista, johtuu se sitten ihonväristä, silmälasien pitämisestä tai lihavuudesta. Pitäisikö hörökorvaisen lapsen kohdalla "huomioida erilainen tausta"?

2. "lasten ja nuorten vuorovaikutuksen lisäämistä"; miten tämä liittyy siihen että lapsi on puoliksi azerbaidzanilainen? Eiköhän ne lapset ihan itsenäisesti osaa hakeutua itseään miellyttäviin kaveripiireihin. Vai mitä lie tällä tarkoittanut.

3. "erilaisten kasvatusarvojen kunnioittamista."; aika säheltämistä jos joka lapselle pitää opettaa erikseen räätälöityjä arvoja. Lapsen vanhemmat tuputtakoot itse niitä erityisarvojaan kotona ja ymmärtäkööt että päiväkodissa kasvatetaan parhaaksi katsotulla tavalla.

Tämä Heinimäki nyt näyttää olevan näitä kansainvälisyyttään hehkuttavia moku-mammoja joille erilaisuus on suuri rikkaus joka pitää tuoda esiin jo lapsen ollessa 1-vuotias.

[gloaming]

Vaikka päiväkodeissa ja kouluissa yritettäisiin integroida maahanmuuttajataustaiset lapset suomalaiseen yhteiskuntaan ja kohdella yksivuotiasta suomalais-azerbaidzhanilaista samalla tavalla kuin muitakin, niin tutkijalle se ei käy.

Aivojättöä "ajattelua", mutta sitähän monikultturismi on. Institutionaaliset kasvattajat sosiaalistavat suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tämä on pienen kansalaisen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää, muutoin on kuljettavana todella kivinen tie. Jos suomalainen sosiaalistuminen ei kelpaa Veroniikalle, sitten menee sinne Azerbaidzhaniin sosiaalistumaan.

[matkamasentaja]

1. "mahdolliseen syrjintään ja rasismiin puuttumista";

Rasismia ON löydyttävä! Väkisin! Mistä tahansa!

2. "lasten ja nuorten vuorovaikutuksen lisäämistä";

Lyö takaisin niinkuin kotona opetettiin?

3. "erilaisten kasvatusarvojen kunnioittamista.";

Tapojahan on monenlaisia ja kaikkia pitää kait sitten kunnioittaa. "Varasta kaikki mikä irti lähtee. Se on oikein että saat selkäsi aamuin iloin. Etkä veljeile niitten vääräuskoisten kanssa". Saman arvoista kuin "olet sitten ihmisiksi siellä koulussa etkä riitele muitten kanssa" kasvatus?.

[Embo]

Vaikka päiväkodeissa ja kouluissa yritettäisiin integroida maahanmuuttajataustaiset lapset suomalaiseen yhteiskuntaan ja kohdella yksivuotiasta suomalais-azerbaidzhanilaista samalla tavalla kuin muitakin, niin tutkijalle se ei käy. Potentiaalista toiseutta täytyy ruokkia.

Tässähän äiti tekee lapsen taustasta sosiaalisen pätemisen välineen: katsokaa, minun lapseni on Erityinen ja hänet pitää Huomioida (toisin kuin ne tavislapset).

Miten integraatio on ikinä mahdollista, jos aina vain Huomioidaan?

[Pöllämystynyt]

Niinpä niin, tuo luku, että neljäsosa maahanmuuttajalapsista jättää koulunkäynnin peruskouluun on aivan järkyttävä, siis 25 prosenttia!

Omasta monoetnisestä ja monokulttuurisesta peruskouluajasta en muista, että kukaan olisi jättänyt koulunkäynnin peruskouluun.

Osa ei käy peruskouluakaan.

Peruskouluaikanani 1980 ja 90-luvuilla ei olisi tullut kuuloonkaan, että joku olisi jättänyt koulunsa kesken. "Nuorena kapinallisena" inhosin koulua ja olisin mielelläni lintsannut, mutta meille ihan selvästi opetettiin, että Suomessa on oppivelvollisuus. Meille tuputettiin mielikuvaa, että käy kauheita, jos joku ei tule kouluun. Olen muistavinani pelottelua, että poliisit hakevat kouluun. Ainakin puhuttiin, että useamman päivän lintsaus on "poliisiasia".

Tosin jo silloin kerrottiin, että jotkut romanit jättävät koulunsa kesken. Pidimme tätä aivan käsittämättömänä, ja joku kysyi opettajalta, että eikö oppivelvollisuus koske romaneja, eivätkö ihmiset olekaan tasavertaisia jne. Opettaja sitten selitti, että ei se koske, mutta ei osannut selittää miksi. Sanoi vain jotain epämääräistä kulttuurista ja suvaitsevaisuudesta(!), ja sitten puhui säälivään sävyyn mustalaisten surkeasta elämästä ja sanoi, että ei pidä olla kateellinen, jos joku koditon kiertolainen saa erikoikeuksia. Meillä ei ollut koulussa romaneja, ja opettaja onnistui herättämään säälin tunteemme, joten asia ei tuntunut henkilökohtaiselta vääryydeltä.

Koulussamme oli kyllä muutama tummaihoinen, joista yksi muslimi, mutta he olivat täysin sopeutuneet, koska heitä oli vielä niin vähän, eikä heidän värityksensä katsottu antavan heille etuoikeuksia. Oli itsestään selvää, että he kävisivät koulunsa loppuun kuten muutkin. Me suomalaistaustaiset emme edes panneet merkille heidän poikkeavaa väritystään ennen yläasteen "suvaitsevaisuuskasvatusta", jossa maailmamme käännettiin päälaelleen kertomalla, että joukossamme on toiseutta ja erilaisuutta, joka on kaikin puolin arvokkaampaa ja etuoikeutetumpaa kuin muut ihmiset. Minä olin pitänyt itseäni erilaisena siihen asti, mutta silloin sain kuulla, että olin sittenkin samanlainen, koska erilaisuus oli varattu tietyn värisille. Vasta silloin väristä tuli jonkinlainen "kysymys" sosiaalisissa suhteissa, ja sen jälkeen tummaihoiset päätyivät "suvaitsevien" eliittioppilaiden suosikeiksi ja sen seurauksena myöhemmin myös "suvaitsemattomien" kovisten silmätikuiksi. Silti vielä minun ikäryhmäni jakoi ihmiset löyhästi sosiaalisten suhteiden, luonteen, vaatetyylin yms. perusteella, kun taas nuoremmat yläasteeni kävijät, joiden joukossa jo somaleitakin (joista osa sitten jätti koulunsa kesken) jengiytyivät voimakkaasti mm. etnisyyden ja etnisyyksiä koskevien mielipiteiden perusteella.

Mutta entäs nyt? On puistattavaa, että Suomessa nopeiten kasvavien ja tulevaisuudessa ehkä valtaa pitävien ihmisryhmien lapsista merkittävä osa ei käy edes peruskoulua loppuun, vaikka meitä suunnilleen uhkailtiin poliisilla, jos lintsaisimme parikin päivää, ja vartinkin myöhästymisestä soitettiin vanhemmille.

Puistattavaa ei ole se, että meidät pakotettiin kouluun. Se oli hyvä asia, koska minäkin pääsin sen ansiosta lukioon ja yliopistoon. Monet lapset haluavat lintsata tai jopa jättää koulun kokonaan, mutta kun selvästi sanotaan, että se ei käy päinsä, se jää haaveeksi. Siksi ihmetyttää, miten yhä useampien nykyisten koululaisten annetaan pilata elämänsä pelkästään etnisyyden tai kulttuurin varjolla.

100% lukutaidon aika on ikuisesti ohi, vaikka eihän se ollut 100% 90-luvullakaan, vaikka niin vielä väitettiin. Meille kerrottiin, että jopa romanien tai koulunkäyntiin kykenevien kehitysvammaisten täytyy käydä koulunsa siihen asti, että oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, mutta 1990-luvun massamuutto muutti tämänkin.

[Kaarne]

Suomi vieraana kielenä on nimenomaan kielenopetusta, jossa paikataan kielitaidon aukkoja. Todnäk tyttönen opiskelee 90+% tunneistaan selvällä suomella. Suomi vieraana kielenä korvaa siis äidinkielen.  Lisäksi se on käsittääkseni pakollinen perskoulussa kaikille, joiden äidinkieli ei ole suomi...

Ongelmana ovat vanhemmat, jotka laittavat muksut suomenkieliseen kouluympäristöön vasta sitten, kun oppivelvollisuus alkaa. Silloin täydellisen suomen oppiminen on jo vaikeampaa. Ja siitä alkavat ongelmat.

Todellakin. Lisäksi epäilen että vanhemmilla on osansa siinä että "tyttöt lannistuvat" eivätkä jatka peruskoulun jälkeen. Raman tosin on käynyt esikoulun jotta hänen voi jo olettaa puhuvan suomea. Tosin eihän se kielitaito kehity jos sitä vain koulussa käyttää. Olisiko tuo suomi vieraana kielenä jokin sellainen kurssi joka auttaa selviämään suomen kielisesta opetuksesta? Kun kerran vain uskonnon opetus on eri ryhmässä kuin muilla ja muut samassa.

[Lemmy]

Olin ajatellut samassa kasvatuskeskustelussa nostaa esille vielä toisenkin perheellemme tärkeän asian, eli tyttöjen ja poikien kasvatuserot.

Suomalaisissa lastentarhoissa vallitsee tasa-arvo?

[Nikopol]

S2 ei ole pakollinen aine. 25% ei-suomenkielisistä opiskelee suomea äidinkielenä, eli samaa kuin kantanuoret.

Mutta kuten todettua, tarjoamalla S2:a myös Suomessa syntyneille valtio ja kunnat tukevat puolikielisyyttä. Helpotettu, muista poikkeava koulutie odotettavissa olevine muine erivapauksineen on auki kaikille joiden vanhemmat sitä keksivät haluta. Eri kaista, eri oikeudet.  Kielenoppimiseen ja suomalaistumiseen ei ole painetta, eikä sitä edes haluta, koska erilaisuus on rikkausvoimavara. Ja kuitenkin nämä ovat yhtä suomalaisia kuin me. Kuulepakon logiikka.

S2 on maahan MUUTTANEEN oikeus ja apuväline. Vanhemmilta pitää edellyttää aktiivista suomen kieliseksi ohjaamista ja kasvattamista, etuuksien ja kansallisuuden ehtona. Suomessa syntynyt ei  saa tarvita S2:a. Ellei myönnetä että kotoutuminen on harhakuvitelmaa ja ettei sitä edellytetä eikä edes haluta.

[RP]

Heinimäen puheet aiheuttavat myötähäpeää meikäläisessä. En kyllä kehtaisi mennä päiväkodissa vaatimaan mitään erityistä lasten taustan huomioimista vain siksi että vaimoni ja lasteni äiti on ulkomaalainen.

Sanoisin vielä astetta voimakkaammin, että jos meille alkaisi "tarhatäti" tupttamaan monikulttuurista erikoishuomiota, niin ainoastaan lapsen etu saisi minut peittelmään hampaiden kirskuntaa ja käden hakeutumista nyrkkiin. Kun sen aika tulee, niin tarjotut mahdollisuudet opiskella nimenmukaista (muttei virallista) äidinkieltä otetaan vakavaan harkintaan(*), mutta jollei nimenomaisesti ole rasisti sanan oikeassa ja alkuperäisessä merkityksessä, niin ikänsä suomessa asunut syntyperäinen Suomen kansalainen ei voi olla mikään erityinen huomioonotettava toiseusobjekti.


(*) Vaikken tätä yleisellä tasolla näe minään suomalaisen koulun velvollisuutena, yksilötasolla en häpeä tunnustaa, että oma suu on lähempänä kuin valtion tai kaupungin kassan suu. Kyseessä on joka tapauksessa Suomea selkeästi suuremman kansantalouden kieli, jonka hallitsevien määrä täällä on melko pieni, joten hyödynkin sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla voi toivoa olevan keskimääräistä paremman.

[Nephilim]

Ellen aivan väärin muista, niin noihin kielemme kursseille on aikuisilla melko pitkät jonot. Liekö siksi, että jotta voidaan opettaa suomea, täytyy opettajan osata myös jotakin sellaista kieltä, mitä maahanmuuttaja osaa. Jotta siis voimme opettaa omaa kieltämme, jonkun täytyy osata opetettavien kieltä. Sanovat suomea kieliopillisesti hankalaksi kieleksi oppia.

Tiedän erään kurdimiehen, joka on asunut vuosia Suomessa, muttei osaa kieltä, eikä toisaalta myöskään englantia. Englanti menee toisinaan hyvin kapulakielenä, mutta ilman mitään verbien aikamuotoja jne. Se tekee keskustelusta vaikeaa ja kiusallista. Jotenkin tämä henkilö kuitenkin oli sitten erään kauppahallin tiskillä myymässä. En tiedä miten, mutta kiva juttu, että edes yritti. 

[Embo]

FST:ltä tulee pe 21.8. dokumentti Vantaan monikulttuurisista kouluista. Kellonaika ei jäänyt mieleen, selvinnee netistä.

[citizen]

Suomenkieli häviää hyvin pian, jos ollaan vieraskoreita tässäkin asiassa. Suomessa kaikkien pitäisi osata suomea hyvin. Vieraina kielinä voisi opettaa viroa, ruotsia, venäjää, englantia, kiinaa, espanjaa. Muu kielenopetus yksityisille tahoille.

[Leikkimielinen pihapeli]

Vieraina kielinä voisi opettaa viroa, ruotsia, venäjää, englantia, kiinaa, espanjaa.

Aika radikaaleja ehdotuksia latelet. Poistaisit siis yläasteilta ja lukioistakin esim. ranskan, sakssan ja latinan kielet?

[Roope]

Ellen aivan väärin muista, niin noihin kielemme kursseille on aikuisilla melko pitkät jonot. Liekö siksi, että jotta voidaan opettaa suomea, täytyy opettajan osata myös jotakin sellaista kieltä, mitä maahanmuuttaja osaa.

Ei tarvitse, maahanmuuttajille järjestettävien kielikurssien opettajille ei ole mitään pätevyysvaatimuksia. Linkitin tänne joskus tutkielman, jonka mukaan opettajat ovat usein olleet esim. yo-tyttöjä, jotka hoitelevat opettamisen ohessa maahanmuuttajien juoksevia asioita.

Joku voisi kysyä, että miten tällaiset opettajat sitten pystyvät kieltä opettamaan. Hyvä kysymys, eivät he oikeastaan pystykään, eikä tuloksia edes mitata. Siksi jotkut oppilaat suorittavat sen saman alkeiskurssin yhä uudestaan.

[citizen]

Vieraina kielinä voisi opettaa viroa, ruotsia, venäjää, englantia, kiinaa, espanjaa.

Aika radikaaleja ehdotuksia latelet. Poistaisit siis yläasteilta ja lukioistakin esim. ranskan, sakssan ja latinan kielet?

Latinaa voisi opettaa hieman historian yhteydessä. Ja eiköhän ranskalle ja saksalle alkaisi tulla jonkinlaista EU-tukea jos opetus uhkaa loppua.

[IDA]

Menee nipotuksen puolelle, mutta latina ei ole varsinaisesti vieras kieli.

[Mika.H]

Tyttöjen ja poikien kasvatuserot? Yksivuotiaana?

Pojat voivat pissata seisaaltaan. Siinä se ero.

Honkasalon ajattelu on yksinkertaisesti mielenvikaista. Tällaista vastaan on vaikea taistella sivistyneesti.

veronika on feministi. siis omankin lapsen aivopesu on aloitettava pienenä.

http://www.pakolaisapu.fi/ajankohtaista/pakolainen-lehti/kolumnit/?357_m=528

[MW]

Kun lapseni aloitti yksivuotiaana päivähoidossa viime keväänä, nostin päiväkodin kasvatuskeskustelussa esille kysymyksen siitä, miten lapseni päiväkodissa huomioidaan monikulttuuriset kysymykset. Kysymyksen taustalla oli kaksi syytä: suomalais-azerbaidzhanilaisen lapsen äitinä olin aidosti kiinnostunut siitä, miten tyttäreni tausta huomioidaan päivähoidossa. Monikulttuuristen nuorten tutkijana puolestaan koin yhteiskuntavelvollisuudekseni selvittää, miten lasten erilaiset taustat huomioidaan ensimmäisessä kodin ulkopuolisessa kasvatusinstituutiossa.

Kysymysten taustalla oli varmaankin pelkkä hyväntahtoinen uteliaisuus, mutta myös sellainen saattaa haavoittaa. Varsinkin jos uteliaisuus on toistuvaa ja sisältää useimmiten samat ainekset. Varsinkin, jos joutuu altavastaajan asemaan puolustelemaan keskeisiä elämänvalintojaan ihmisille, joiden elämästä ei tiedä mitään. Mitä miettii tyttäreni, joka seuraa keskustelua sivusta: "Äiti, isi, Azerbaidzhan, kulttuurierot, ero..."  

Pirusti quottia ja vähän asiaa, mutta on se hyvä ettei Veronika mitenkään alleviivaa lapsensa asemaa. Muksut, jos ketkään eivät pieniä "värivirheitä" huomaa, ellei mamma sitten kaikessa tiedostavuudessaan hiero niitä koko yhteisön silmille.

EDIT: Pikku visio vielä pikkuisemman taaperon tarha/koulutien aloituksesta:

-Hiljaa, lapset, katsokaas kaikki tänne: tässä on pikku Öxmi-Ötteri. Ette varmaan ole huomanneet, mutta Öxmi-Ötteri on erilainen näin ja näin. Öxmi-Ötterin tiedostava äiti, Vagivika tässä pelkää, että te olisitte ilkeitä Öxmi-Ötterille koska Öxmi-Ötteri on niin vitun erilainen näin ja näin. Mehän ei siitä välitetä, eihän?

-No ei todellakaan, ennenkuin nyt sitten satuit tämän osoittamaan...

[risto]

Suomenkieli häviää hyvin pian, jos ollaan vieraskoreita tässäkin asiassa. Suomessa kaikkien pitäisi osata suomea hyvin. Vieraina kielinä voisi opettaa viroa, ruotsia, venäjää, englantia, kiinaa, espanjaa. Muu kielenopetus yksityisille tahoille.

Eikös minimiryhmäkoon vaatiminen ole ihan riittävä valintakriteeri opetettaville kielille? Kiinan ja viron ehdottaminen saksan ja ranskan sijaan on Nikopolia lainatakseni "kuulepakon logiikkaa".

Saksa oli muuten ensimmäinen vieras kieleni ennen englantia. Harmi kyllä oma saksan taitoni on pahasti päässyt ruostumaan, kiitos enenkaikkiea yläasteen äärimmäisen surkean opettajan (parhaimmillaan eräällä tunnilla poltettiin tupakkaa...) ja sen, että toisen asteen opinahjossamme saksaa ei voinut lukea A-kielenä, joten se jäi.

Kaikille (pl. ruotsinkieliset) pitäisi opettaa tasaveroisesti suomea, siis "ÄS ykköstä". Vieraiksi kieliksi, resurssien antaessa myöten, englanti ja mahdollisuus valita toinen vieras kieli jo alakoulussa. Tämä toinen vieras kieli voisi olla saksa, ranska, venäjä ja jopa ruotsi, riippuen oppilaiden vanhempien äänestystuloksesta. Tosin nämä "äs kakkoset" kyllä pitävät huolen siitä, ettei resursseja tällaiseen taida löytyä. Itselläni siis jo ala-asteella (nyk. alakoulu) opetettiin suomen lisäksi saksaa ja englantia, ja mielestäni tämä oli erinomainen juttu.

[Nikopol]

Aiheeseen liittyen, maahanmuuttajien valmistavia luokkia on aloitettu ympäri pääkaupunkia jopa neljällä oppilaalla. Kyse on siis täyskielitaidottomien rikkausvoimavarojen luokista, joissa panostetaan suomen kieleen ja perus-koulunkäyntitaitoihin. Näiden luokkien maksimikoko on kymmenen hujakoilla. Yhden vuoden jälkeen mamut "integroidaan" tavallisiin luokkiin taitotason mukaan, ei iän - siksi meillä on viiksekkäitä alakoulupilttejä. S2-opetus tietysti jatkuu. Tarvittaessa luokkia tuplataan, että taidot karttuisivat päättötodistus- ja jatko-opintokelpoisiksi.

Miksi vain vuosi? Valde kustantaa vuoden. Tietääkseni mikään kunta ei piffaa toista vuotta omasta massistaan. Luokkien kertaamistakaan eivät rahakirstunvartijat katso hyvällä. Riittääkö vuosi? Ei. Pärjäävätkö? Eivät, lähde: oma blogi.

Natalia käy koulua Venäjällä 7 vuotta. Vuodessa hän pääsee kärryille suomen kielestä ja koulusta. Tukitoimin hän pääsee eteenpäin, valmistuu joskus ja pärjää, koska hän osaa käydä koulua ja vanhemmat osaavat lukea. Hän pärjäisi ehkä ilman tukeakin.

Ahmed tulee hiirten vetämällä kurpitsalla Suomeen läpi vaarojen ja villien seutujen. Kouluhistoria mysteeri tai ei ole, ikä arvoitus, äiti ei lue eikä kirjoita.

Laske itse.

Jos jopa alle viiden oppilaan luokka tuntuu tuhlaukselta, lohduttaudutaan sillä että rikkaus lisääntyy, ja luokka kasvaa. Sitten perustetaan uusi luokka.

[etnis]

FST:ltä tulee pe 21.8. dokumentti Vantaan monikulttuurisista kouluista. Kellonaika ei jäänyt mieleen, selvinnee netistä.

Dok: Säpinää Hakunilassa
FST5 Klo: 22.10 Pvm: 21.08.2009

Vantaan kouluissa on oppilaita yli sadasta eri kansallisuudesta. Libanonilais-syntyinen Jean Bitar kuvasi heitä yli vuoden ajan. Ohjaaja Jean Bitar, 2006

Mitenkähän maittavaa monikulttuuripullaa aiheesta on saatu feikattua...

[citizen]

Suomenkieli häviää hyvin pian, jos ollaan vieraskoreita tässäkin asiassa. Suomessa kaikkien pitäisi osata suomea hyvin. Vieraina kielinä voisi opettaa viroa, ruotsia, venäjää, englantia, kiinaa, espanjaa. Muu kielenopetus yksityisille tahoille.

Eikös minimiryhmäkoon vaatiminen ole ihan riittävä valintakriteeri opetettaville kielille? Kiinan ja viron ehdottaminen saksan ja ranskan sijaan on Nikopolia lainatakseni "kuulepakon logiikkaa".

Veronmaksajien rahoilla tuotetulla opetuksella pitää saada tuloksia. Pitää opettaa hyödyllisiä kieliä, eli suomen lisäksi naapurimaiden kieliä ja maailman suurimpia kieliä. Tarkemmin ajatellen saksaa ja ranskaa kannattaa opettaa, mutta varsinkin venäjää ja kiinaa voisi opettaa enemmän. Somalikielen opetus verovaroista on uskomatonta idiotismia. Uskoisin, että viron opiskelulle olisi paljon motivoituneita opiskelijoita, jos sitä vain tarjottaisiin. Veljeskansan historiaa pitäisi myös opettaa enemmän.

[Leikkimielinen pihapeli]

Menee nipotuksen puolelle, mutta latina ei ole varsinaisesti vieras kieli.

Mikä se on? Minulle se oli ainakin ihan vieras kieli, kun aloin sitä seitsemännellä luokalla opiskella.

Veronmaksajien rahoilla tuotetulla opetuksella pitää saada tuloksia. Pitää opettaa hyödyllisiä kieliä, eli suomen lisäksi naapurimaiden kieliä ja maailman suurimpia kieliä. Tarkemmin ajatellen saksaa ja ranskaa kannattaa opettaa, mutta varsinkin venäjää ja kiinaa voisi opettaa enemmän. Somalikielen opetus verovaroista on uskomatonta idiotismia. Uskoisin, että viron opiskelulle olisi paljon motivoituneita opiskelijoita, jos sitä vain tarjottaisiin. Veljeskansan historiaa pitäisi myös opettaa enemmän.

Mistä oppiaineesta sinä karsisit ne tunnit, jotka käytettäisiin viron ja kiinan opettamiseen?

[citizen]

Mistä oppiaineesta sinä karsisit ne tunnit, jotka käytettäisiin viron ja kiinan opettamiseen?

Uskonnonopetus tulee ensimmäisenä mieleen. Ja ruotsinkieli.

[kaivanto]

Pakkoruotsi pitäisi korvata pakollisella naapurikielellä.

[Leikkimielinen pihapeli]

Mistä oppiaineesta sinä karsisit ne tunnit, jotka käytettäisiin viron ja kiinan opettamiseen?

Uskonnonopetus tulee ensimmäisenä mieleen. Ja ruotsinkieli.

Mistä luulet Suomessa löytyvän sellaiset lobbausryhmät viron ja kiinan kielille, joiden lihakset riittävät RKP:ta vastaan vääntämiseen?