Maahanmuuttajan hyvinvointi edellyttää sukulaisten läsnäoloa

[Java]

Jännä miten tärkeitä sukulaiset on näille etnisesti edistyneille. Tämmöselle pottunokalle sopiva välimatka sukulaisiin on minimissään 100km.

Niin, ja muuttuvat tärkeiksi vasta kun ovat saapuneet hölmölään, eihän ne muutoin matkaan lähtisikään yksinään.

[Vaniljaihminen]

Hesarin toimittajat ovat hyvätuloisia vasemmistolaisia. Heidän pitää hurskastella, että se poliittinen uskottavuus pysyisi. Ja onhan se nyt kätevämpää maksattaa oma "hyvyys" yhteiskunnan rahoilla kuin että itse pitäisi se suoraan maksaa ja vielä omasta pussista.

[Roope]

Perheestä erossa ololla on selvä yhteys pakolaisten psyykkisiin oireisiin ja kotoutumiseen

Vanhemmista ja sisaruksista erossa oleminen on yhteydessä aikuisten maahanmuuttajien hyvinvointiin ja integroitumiseen Suomeen. Erityisesti perheenjäsenistään erossa asuvilla kurditaustaisilla vakavat masennus- ja ahdistuneisuusoireet, univaikeudet ja yksinäisyyden kokemukset ovat selvästi yleisempiä verrattuna kurdeihin, joiden lapsuudenperhe asuu Suomessa. Perheestä erossa olo on yhteydessä myös heikompaan kielitaitoon ja työllisyyteen.

Tulokset selvisivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta laajasta Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (Maamu). Tutkimuksessa tarkasteltiin, onko lapsuudenperheestä erossaolo yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen. 

"Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että Suomessa asuvien maahanmuuttajien hyvinvointia ja kotoutumista pystytään vahvistamaan mahdollistamalla myös heidän perheenjäsentensä asuminen samassa maassa", toteaa tutkimuspäällikkö Anu Castaneda THL:stä. "Vastaavasti perheenyhdistämisen vaikeuttamisen voi olettaa heikentävän Suomessa asuvien maahanmuuttajien hyvinvointia ja kotoutumista."

Perheestään erossaolo voi merkitä maahanmuuttajalle paitsi huolen kantamista mahdollisesti konfliktin keskellä elävästä perheenjäsenestä, myös sosiaalisen tuen menetystä uudessa, haastavassa elämäntilanteessa. Samassa maassa asuva perhe ja sukulaiset voivat toimia sosiaalista tukea antavana turvakilpenä, kun uudessa ympäristössä opetellaan uusia asioita ja taitoja.

Tutkimustieto antaa eväitä päätöksentekoon

Uusi tieto perustuu laajan väestötutkimuksen määrälliseen aineistoon ja niin sanottuun kovaan tutkimukseen. "Toivon, että poliittisessa päätöksenteossa huomioidaan tutkimuslöydökset ja niiden osoittamat hyödyt ja riskit", Castaneda sanoo. "Sen vuoksihan me tutkimusta teemme, jotta päättäjät voivat tehdä päätöksiä tietoperusteisesti ja siten mahdollisimman viisaasti."

Kvantitatiivisen väestötutkimuksen aineistona olivat somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia kartoittaneet käyntihaastattelut ja oirekyselyt. 

Tutkimus julkaistiin perjantaina 10.6. Yhteiskuntapolitiikka-tiedejulkaisussa.

THL 10.6.2016

Yhteiskuntapolitiikka: Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa (pdf)

Ei lisää luottamusta tutkimuksen toteutukseen, että tutkimuksen tuloksia esittelevässä Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissa ei tarkastella Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjä neutraalisti vaan täsmälleen samoista näkökulmista ja argumenteilla kuin pakolaisjärjestöjen kampanjan valituksissa. Tutkimuksen julkaisun ajoituskaan (hallintovaliokunnalla on enää puolitoista viikkoa aikaa muotoilla uusi perheenyhdistämislaki) tuskin on sattuma.

Artikkelissa todetaan, että "aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden perheestä erossaolon ja pakolaisten mielenterveyden ja kotoutumisen välillä", mutta siinä viitataan vain sellaisiin tutkimuksiin, jotka tukevat kirjoittajien agendaa. Artikkelissa lainattuja tutkimuksia tuoreempaa ruotsalaista tutkimusta, joka osoitti perheenyhdistämisen heikentävän alaikäisten turvapaikanhakijoiden kotoutumista, ei edes mainita. Lisäksi lainatut tutkimukset on tehty Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa, missä olosuhteet ja tutkittavat ovat olleet olennaisesti erilaisia kuin Ruotsissa tai Suomessa.

Tutkimuksen tuloksista ei ole kummempaa lisää perheenyhdistämislakikeskusteluun, vaikka THL:n tiedotteessa ja artikkelissa yritetään toista väittää. Yhteys kotoutumisen (kielitaito, työllistyminen) ja perheestä erossa olemisen välillä havaittiin vain naisilla, kun selvästi suurin osa turvapaikanhakijoista ja perheenyhdistäjistä on Suomessa miehiä. Alaikäisiä ei edes tutkittu, vaikka juuri heistä on keskusteltu lakimuutoksen yhteydessä eniten.

Kurditaustaiset, joiden sisaruksista ainakin yksi asui
Suomen ulkopuolella, ymmärsivät heikommin
suomen tai ruotsin kieltä kuin sisarustensa kanssa
Suomessa asuvat. Sukupuolittain tarkasteltuna yh-
teys havaittiin vain naisilla. Ainakin yhdestä sisa-
ruksestaan erossa asuvat kurditaustaiset naiset oli-
vat useammin työttömiä kuin sisarustensa kans-
sa Suomessa asuvat. Myös pakolaistaustaiset ja si-
saruksestaan erossa asuvat kurdinaiset olivat use-
ammin työttömiä kuin sisarustensa kanssa asuvat.

Lisäksi somalialais-
taustaiset vastaajat, joiden vanhemmista ainakin
toinen asui Suomen ulkopuolella, ymmärsivät hei-
kommin suomen tai ruotsin kieltä kuin vanhem-
piensa kanssa Suomessa asuvat (taulukko 4). Su-
kupuolittain tarkasteltuna yhteys havaittiin vain
naisilla. Yhteys oli tilastollisesti merkitsevä myös
pakolaisiin rajatussa analyysissa, ja se havaittiin
vain naisilla.

Lopuksi

Vanhemmista ja sisaruksista erossaololla on yh-
teyksiä somalialais- ja kurditaustaisten maahan-
muuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumi-
seen. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien
hyvinvointia ja kotoutumista voidaan vahvistaa,
jos perheenyhdistämisen avulla mahdollistetaan
myös myös muiden kuin ydinperheeseen kuulu-
vien perheenjäsenten muutto Suomeen. Helpot-
tamalla perheenyhdistämistä – ja siten lisäämällä
laillisia maahantulon keinoja – voidaan myös osal-
taan vaikuttaa turvapaikkajärjestelmän paineisiin
ja vähentää turvapaikanhakijoina Suomeen pyrki-
vien määrää. Perheenyhdistämisen kriteerien tiu-
kentamisen voidaan puolestaan olettaa merkittä-
västi heikentävän Suomessa jo asuvien maahan-
muuttajien hyvinvointia ja kotoutumista.

Roskaa, mutta tuleepa tutkijoiden poliittinen agenda kaikille selväksi. Helpoksi oletettu perheenyhdistäminen on tunnettu vetotekijä, joka lisää turvapaikanhakijoiden määrää.

[RP]

Kurditaustaiset, joiden sisaruksista ainakin yksi asui
Suomen ulkopuolella, ymmärsivät heikommin
suomen tai ruotsin kieltä kuin sisarustensa kanssa
Suomessa asuvat

Sisarusten kanssa Suomessa asuvat olivat myös selvästi nuorempia ja pitemmän aikaa Suomessa olleita. Jos tutkimuksessa oli jotenkin yritetty erottaa, mikä olisi mahdollisesti tämän vaikutus mm. parempaan suomen kielen taitoon, en sitä huomannut.